1.panee merkille, että komitean talousarvio kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto”, jonka kokonaismäärä vuonna 2024 oli 13,3 miljardia euroa eli 6,9 prosenttia unionin menoista; panee merkille, että vuonna 2024 komitean talousarvio oli 0,92 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 7 määrärahoista;

2.toteaa, että varainhoitovuotta 2024 koskevassa vuosikertomuksessaan (jäljempänä ’tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus’) tilintarkastustuomioistuin tarkasti hallinnon alaan kuuluvan 70 tapahtuman otoksen eli yhtä monta tapahtumaa kuin tarkastettiin vuonna 2023; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen toteavan, että hallintomenoja ovat muun muassa henkilöstö- ja eläkemenot, joiden yhteenlaskettu osuus hallintomenojen kokonaismäärästä oli vuonna 2024 noin 69 prosenttia, ja lisäksi kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät menot ja että sen tarkastukset ovat jo useamman vuoden ajan osoittaneet, että hallintomenojen osalta riski on yleisesti ottaen alhainen;

3.panee merkille, että tarkastetuista 70 tapahtumasta 16 (23 prosenttia) sisälsi virheitä mutta että tilintarkastustuomioistuin arvioi kvantifioimiensa kolmen virheen perusteella, että virhetaso oli alle olennaisuusrajan; panee merkille, ettei tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa havaittu erityisiä komiteaa koskevia ongelmia;

4.toteaa, että koheesiopolitiikka lisää merkittävästi suuren yleisön luottamusta unioniin, sillä se tuottaa konkreettisia ja näkyviä tuloksia alueellisten ja paikallisten hankkeiden välityksellä ja vahvistaa tällä tavoin unionin toiminnan legitimiteettiä ruohonjuuritasolla; korostaa, että komitealla on tässä yhteydessä keskeinen rooli unionin kansalaisten tuomisessa lähemmäksi unionin päätöksentekoa;

5.panee merkille komitean vuoden 2024 toimintakertomuksesta (jäljempänä ’vuosikertomus’), että komitean lopullinen hyväksytty talousarvio vuodeksi 2024 oli 123 178 345 euroa , mukaan lukien lisätalousarvio nro 5/2024 (palkat), mikä merkitsee 6 502 953 euron (eli 5,60 prosentin) lisäystä vuoteen 2023 verrattuna; panee tyytyväisenä merkille, että komitean talousarvion kuluvan vuoden maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99,9 prosenttia vuonna 2024 (sama kuin vuonna 2023) ja että kuluvan vuoden maksumäärärahojen käyttöaste nousi 91,90 prosenttiin vuonna 2024, kun se vuonna 2023 oli 91,20 prosenttia; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että C8-määrärahojen (siirretty vuodelta 2023 vuodelle 2024) käyttöaste, joka oli 85 prosenttia vuonna 2023, nousi 92,20 prosenttiin vuonna 2024 ja että vuodelta 2023 vuodelle 2024 siirretyt määrärahat olivat 12 578 853 euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat 10 540 464 euroa; antaa komitealle tunnustusta siitä, että sen talousarvion toteutusaste on vuosien mittaan ollut jatkuvasti korkea, mikä on talousarvion suunnittelun ja toteuttamisen optimoinnin ansiota, kun otetaan huomioon jatkuvat talousarviopaineet; panee tässä yhteydessä merkille komitean rakenteellisen rahoitusvajeen – erityisesti kun otetaan huomioon sen rooli innovatiivisena edelläkävijänä ja sellaisten käytäntöjen testauspaikkana, joista voisi olla hyötyä laajemmalle unionin hallinnolle – ja toteaa, että komitea tarvitsee lisäresursseja tavoitteidensa saavuttamiseksi tuloksellisesti, samalla kun noudatetaan talousarviota koskevaa kurinalaisuutta;

6.korostaa, että komitean talousarvion korkeat toteutusasteet ja alhaiset virhetasot osoittavat, että lähellä alue- ja paikallisviranomaisia tapahtuvan hajautetun täytäntöönpanon avulla voidaan varmistaa sekä moitteeton varainhoito että konkreettiset suurta yleisöä hyödyttävät tulokset, samalla kun otetaan huomioon lisäresurssien tarve; kehottaa komissiota ottamaan komitean sen institutionaalisen toimeksiannon puitteissa täysipainoisesti mukaan unionin varainkäytön seurantaan ja arviointiin, myös päätösten tekemiseen unionin vuoden 2027 jälkeisestä talousarviosta, jotta voidaan vahvistaa edelleen taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten erojen vähentämiseen tähtääviin koheesiohankkeisiin liittyvää vastuuvelvollisuutta, avoimuutta ja tuloksellisuutta;

7.panee merkille, että budjettikohdan 1 0 0 0 ”Jäsenten toimistokulut” C1-määrärahojen käyttöaste laski 76,20 prosentista vuonna 2023 vain 13,90 prosenttiin vuonna 2024; panee merkille komitean selvityksen, jonka mukaan vuoden 2024 toimistokuluja koskevat korvaukset maksettiin vuoden 2025 alussa C8-määrärahoilla; panee merkille, että komitea on puuttunut budjettikohdan 2 0 0 7 ”Tilojen kunnostus” C8-määrärahojen alhaiseen käyttöasteeseen vuonna 2023 välttämällä suurten kiinteistöhankkeiden käynnistämistä vuoden lopussa ja suorittamalla välimaksuja pitkän aikavälin hankkeista ehkäistäkseen myöhäisessä vaiheessa tulevia laskuja; panee kuitenkin merkille, että kyseisen budjettikohdan C1-määrärahojen käyttöaste laski 51,90 prosenttiin vuonna 2024, kun se vuonna 2023 oli 99,20 prosenttia, mikä johtui joidenkin komitean hissien kunnostusaikataulusta;

8.panee vuosikertomuksesta merkille, että vuoden 2024 aikana komitea teki 42 määrärahasiirtoa, joiden kokonaismäärä oli 2,7 miljoonaa euroa, ja että niistä 37 oli sisäisiä siirtoja, joiden kokonaismäärä oli 1,1 miljoonaa euroa, ja viisi ulkoista siirtoa, joiden kokonaismäärä oli 1,6 miljoonaa euroa, joista noin miljoona euroa siirrettiin budjettikohtiin, jotka kattavat tai joilla vahvistetaan esimerkiksi sellaisia menoeriä kuin pitkäaikaisista vuokrasopimuksista aiheutuvat maksut, sisäisen kilpailun järjestäminen, tietotekniikkamenot ja toimitilojen kunnostus komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, jäljempänä ’ETSK’, käyttöön tarkoitettua mediatilaa varten;

9.panee merkille, että Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan muodostamassa viitekehyksessä komitean toimintaan vaikuttivat vuonna 2024 edelleen energian, kuljetuksen ja majoituksen kustannusten nousu sekä inflaatioon liittyvät indeksointimekanismit, joilla on ollut suora tai välillinen vaikutus menoihin, jotka liittyvät muun muassa raaka-aineisiin, ulkoisiin toimeksisaajiin, energiaan, matkoihin, vuokriin sekä kiinteistöjen vuokraukseen ja kunnossapitoon; panee merkille, että vuosina 2022–2025 indeksointiin liittyvä kumulatiivinen kustannusten kasvu oli 21,50 prosenttia vuokrien ja kiinteistöjen pitkäaikaisesta vuokrasopimuksesta aiheutuvien maksujen ja 15 prosenttia kunnossapitoa ja turvallisuutta koskevien sopimusten osalta ja että vuosina 2022–2024 Brysseliin ja sieltä pois matkustavan jäsenen keskimääräiset kustannukset nousivat 1 200 eurosta 1 620 euroon; panee tässä yhteydessä merkille, että komitean määrärahasiirtojen määrä lisääntyi 31:stä vuonna 2023 42:een vuonna 2024 osittain siksi, että voitaisiin kattaa sopimukset, joihin korkea inflaatio ja indeksointi vaikuttivat; on tyytyväinen komitean ja ETSK:n yhteisiin toimiin, joiden tavoitteena on varmistaa parempi toimielinten välinen yhteistyö digitalisaation ja yhteisten hankintatoimien avulla; suhtautuu myönteisesti komitean vuonna 2024 toteuttamiin uusiin energiansäästötoimenpiteisiin, sillä niillä voidaan merkittävällä tavalla lieventää energiakustannusten nousun vaikutuksia; toteaa kuitenkin, että kaikkien unionin toimielinten on syytä parantaa talousarviohallintoaan ottamalla huomioon myös hintojen epävakauden, varsinkin energia-alalla, kun ne tekevät sopimuksia palveluntarjoajien kanssa;

10.kehottaa komitean hallintoa aktiivisesti määrittämään ja toteuttamaan säästötoimenpiteitä muun muassa lisäämällä hybridikokousteknologian käyttöä, optimoimalla rakennusten käyttöä, keskittämällä hallintotehtäviä ja vähentämällä tarpeettomia logistiikkakustannuksia; pyytää raportoimaan säännöllisesti toimenpiteiden täytäntöönpanon ja säästöjen saavuttamisen edistymisestä;

11.panee merkille, että komitean jäsenille suoritetut budjettikohdan 1 0 0 4 maksut kasvoivat 7 955 968 eurosta (vuonna 2023) 8 036 613 euroon (vuonna 2024), mikä merkitsee yhden prosentin lisäystä (kun edellisvuonna lisäystä oli 20 prosenttia); panee merkille, että vuonna 2024 tehdyt maksut koskivat matkakuluja (8 231 maksua), matkapäivärahaa (4 188 maksua), kokouspäivärahaa henkilökohtaisesta osallistumisesta (7 303 maksua) ja etäosallistumista (164 maksua); panee vuoden 2023 vastuuvapautta koskevassa parlamentin päätöslauselmassa esitettyjen huomautusten vastineesta, jäljempänä 'seurantakertomus', merkille, että komitea hyväksyi vuonna 2024 tarkistetut säännöt, jotka koskevat matkakulujen ja päivärahojen maksamista komitean jäsenille ja joihin sisältyy useita toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään tarpeettomia kustannuksia ja hiilipäästöjä, kuten parlamentti on aiemmissa vastuuvapauspäätöslauselmissaan suosittanut;

12.panee merkille, että virkamatkojen talousarvio (kyseisen vuoden määrärahat) kasvoi 13,60 prosenttia vuonna 2024 ja oli 478 050 euroa, kun se vuonna 2023 oli 420 833, ja sen toteutusaste oli noin 80 prosenttia vuonna 2024 (sama kuin vuonna 2023); panee merkille, että tämä lisäys johtui siitä, että virkamatkojen määrä, joka vuonna 2023 oli 574, kasvoi 810:een vuonna 2024, ja että näistä 268 virkamatkaa liittyi komitean 30‑vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2024 Monsissa järjestettyyn huippukokoukseen;

13.panee merkille, että tulkkauspalveluihin kyseisenä vuonna osoitetut määrärahat vähenivät vuosien 2023 ja 2024 välillä noin 10 prosenttia 4 167 miljoonasta eurosta 3 737 miljoonaan euroon ja että toteutusaste vuonna 2024 oli 64,80 prosenttia, kun se vuonna 2023 oli 67,30 prosenttia;

14.panee merkille, että komitean nykyisten sääntöjen mukaan kiinteämääräinen etäkokouspäiväraha on 50 prosenttia tavallisesta kokouspäivärahasta, josta jälkimmäinen on 367 euroa ja ensiksi mainittu 186,50 euroa indeksoinnin jälkeen; toteaa, että etäkokouspäivärahoista maksettu kokonaismäärä pysyi alhaisena aiempiin vuosiin verrattuna sen jälkeen, kun lähikokouksia alettiin jälleen suosia voimakkaasti vuonna 2023; panee kuitenkin merkille, että maksettu määrä kasvoi hieman ja oli 38 104 euroa vuonna 2024, kun se vuonna 2023 oli 32 632 euroa; panee komitean talousarvion valvontavaliokunnan vuoden 2024 talousarvion vastuuvapausmenettelyä varten lähettämään kyselyyn, jäljempänä ’kysely’, antamien vastausten perusteella merkille, että vain komitean muiden kuin sääntömääräisten elinten kokouksia voidaan järjestää verkossa tai hybridimuodossa ja että etäosallistumista seurataan Interactio-alustan ja siltä ladattavien .csv-tiedostojen avulla; kehottaa komiteaa lisäämään etäosallistumiskorvausjärjestelmän avoimuutta ja oikeasuhteisuutta, jotta voidaan vahvistaa suuren yleisön luottamusta, ja korostaa, että etäosallistumisesta maksettavat taloudelliset korvaukset on perusteltava ehdottoman tiukasti; katsoo, että mahdollisuus osallistua etäyhteyden välityksellä on tärkeä nykyaikaisten toimielinten käytössä oleva keino, koska se vähentää kokouskustannuksia ja mahdollistaa laajemman osallistumisen, ja toteaa, että etäosallistumisesta komitean elimille maksettava alennettu korvaus, jonka maksaminen rajoitetaan vain tietyntyyppisiin tapahtumiin, voi olla jäsenten velvollisuuksien ja valmistautumistarpeiden osalta oikeasuhteinen ja oikeudenmukainen toimenpide; huomauttaa kuitenkin, että on tärkeää varmistaa avoimuus tällaisten korvausten suuruudesta ja niiden oikeasuhteisuus, etenkin silloin, kun unionin toimielinten etäosallistumiskäytännöissä on eroja; katsoo, että etäkokouspäivärahan nykyinen taso edellyttää lisäperusteluja siltä osin kuin on kyse kustannustehokkuudesta, oikeasuhteisuudesta ja yleisestä hyväksyttävyydestä; kehottaa käyttämään tapauksen mukaan laajemmin ja järjestelmällisemmin verkko- ja hybridikokouksia, jotta voidaan vähentää matkustamiseen liittyviä kustannuksia, parantaa kustannustehokkuutta, vähentää ympäristövaikutuksia ja kasvattaa suuren yleisön luottamusta siihen, että unionin varoja käytetään maltillisesti, sekä arvioida, voisiko komitea yhdenmukaistaa sääntönsä ETSK:n soveltamien sääntöjen kanssa tai esittää selvät ja avoimet perustelut erilaisen järjestelmän säilyttämiselle;

15.panee kyselyn ja seurantakertomuksen perusteella tyytyväisenä merkille, että keskimääräinen maksuaika lyheni vuosien 2023 ja 2024 välillä 21,88 päivästä 18,46 päivään, vaikka käsiteltyjen laskujen määrä kasvoi edelleen; antaa komitealle tunnustusta siitä, että sähköisesti vastaanotettujen laskujen osuus oli suuri (83 prosenttia) vuonna 2024;

16.toteaa, että komitealla on keskeinen tehtävä unionin politiikan kehittämisen ja päätöksentekoprosessien edistämisessä, sillä se edustaa unionin paikallis- ja alueviranomaisten etuja unionissa, mikä näin ollen lähentää unionia kansalaisiinsa ja lisää unionin lainsäädännön demokraattista legitiimiyttä; panee vuosikertomuksen perusteella merkille, että vuoden 2024 osalta komitean tuloksellisuusraportointi perustui osana sen vuotuista toimintasuunnitelmaa 26 tavoitteeseen, joiden saavuttamista arvioitiin 87 määrällisen indikaattorin avulla; kehottaa komiteaa vahvistamaan edelleen tulos- ja vaikutusperusteisia indikaattoreita, jotta voidaan osoittaa paremmin komitean toiminnan vaikutus ja lisäarvo unionin politiikkatoimien kannalta; ottaa huomioon, että useimpien näiden indikaattoreiden (noin 74 prosenttia) tavoitteet saavutettiin vähintään 90-prosenttisesti, kuuden tavoitteet saavutettiin osittain (toteutustaso jäi alle 90 prosentin) ja kuuden indikaattorin tavoitteet jäivät kokonaan saavuttamatta; panee kyselyn perusteella merkille, että komitea toteutti kattavan suunnittelu- ja raportointisyklin, johon sisältyi keskitetyn riskirekisterin perustaminen ja riskinarviointi kaikkien vuoden 2024 vuotuisen toimintasuunnitelman tavoitteiden osalta; kannustaa komiteaa jatkamaan työtään tuloksellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi; suhtautuu myönteisesti komitean pyrkimyksiin ottaa käyttöön uudistavia ja innovatiivisia ratkaisuja, virtaviivaistaa hallintoa ja välttää päällekkäisiä rooleja muiden elinten kanssa;

17.korostaa suorituskykyindikaattorien merkitystä ja strategista arvoa ja kehottaa komiteaa yhtenäistämään edelleen indikaattorikehystään, jotta se voi varmistaa raportoinnin tuloksista ja vaikutuksista eikä vain hallinnollisesta toiminnasta;

18.panee merkille, että komitea hoitaa tehtäväänsä antamalla lausuntoja, jotka koskevat komission tekemiä lainsäädäntöehdotuksia (lausuntopyynnöt), ja oma-aloitteisia lausuntoja, joissa kehotetaan unionin toimielimiä toimimaan, ja päätöslauselmia, joissa komitea esittää kantansa tiettyihin aiheisiin; panee merkille, että vuonna 2024 komitea antoi 53 lausuntoa (saman verran vuonna 2023) ja neljä päätöslauselmaa (kuusi vuonna 2023); panee merkille komitean poliittiset saavutukset vuonna 2024 ja sen tehtävän paikallisten ja alueellisten näkökulmien tuomisessa osaksi unionin päätöksentekoa ja sitä kautta kansalaisvaikuttamisen lisäämisessä;

19.panee tyytyväisenä merkille komitean toiminnan vaikutuksia vuonna 2024 käsittelevän kertomuksen perusteella komitean poliittiset saavutukset vuonna 2024 niiden kolmen poliittisen painopisteen osalta, jotka se on määrittänyt vuosiksi 2020–2025, mikä vahvistaa komitean tehtävää unionin politiikan muotoilussa alue- ja paikallistasolla; panee merkille, että komitean lausunnoissaan esittämät kannanotot ja suositukset ovat vaikuttaneet unionin keskeisiin politiikanaloihin, kuten ilmastonmuutokseen, luontoon, energiaan ja vihreään talouteen (esimerkiksi vihreän kehityksen ohjelmaa 2.0 koskeva julkaisu, joka vaikutti neuvoston päätelmiin, ja komitean lausunto Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2024/1991 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1991, annettu 24. kesäkuuta 2024, luonnon ennallistamisesta ja asetuksen (EU) 2022/869 muuttamisesta (EUVL L, 2024/1991, 29.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1991/oj).), liikenteeseen (esimerkiksi komitean lausunto tavaraliikenteen viherryttämispaketista, joka vaikutti parlamentin asiaa koskeviin mietintöluonnoksiin) ja terveyteen (esimerkiksi komitean lausunto Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2025/327 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2025/327, annettu 11. helmikuuta 2025, eurooppalaisesta terveystietoalueesta sekä direktiivin 2011/24/EU ja asetuksen (EU) 2024/2847 muuttamisesta (EUVL L, 2025/327, 5.3.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2025/327/oj)., joka vaikutti lopulliseen kompromissitekstiin); panee tyytyväisenä merkille, että komitean ehdotukset vaikuttivat komission päätöksiin aloittaa 23 miljoonan euron pilottihanke alueiden ja kuntien yhteisrahoittamiseksi pitkäaikaistyöttömien integroimiseksi uudelleen työmarkkinoille ja käynnistää kaikkien aikojen ensimmäinen, kunnianhimoinen kohtuuhintaista asumista koskeva eurooppalainen suunnitelma, jossa puututaan energiaa, köyhyyttä ja kestävää asumista koskeviin kysymyksiin ja vahvistetaan, että oikeus asuntoon on perusoikeus; panee lisäksi merkille, että Monsissa maaliskuussa 2024 pidetyssä Euroopan alueiden ja kuntien huippukokouksessa hyväksytty julkilausuma antoi oman panoksensa Eurooppa-neuvoston strategiseen ohjelmaan ja komission poliittisiin suuntaviivoihin;

20.ottaa huomioon komitean tärkeän roolin unionin lainsäädännön demokraattisen legitiimiyden lisäämisessä aktiivisella alue- ja paikallisviranomaiskoordinoinnilla ja tukee komiteaa sen pyrkimyksissä laatia kohdennettuja, oikeasuhteisia ja näyttöön perustuvia alueellisten vaikutusten arviointeja silloin, kun ne tuottavat selvää lisäarvoa lainsäädäntöprosessiin; panee tyytyväisenä merkille, että komitea on erilaisten paikallisten ja alueellisten verkostojen, liittoumien ja keskusten osallistumisen avulla luonut sidosryhmien kuulemista varten toimivan mekanismin, jonka kautta voidaan kerätä näkemyksiä ennen lausuntojen antamista; arvostaa sitä, että myös unionin ulkopuolisten kumppaneiden näkemykset otetaan huomioon esimerkiksi Ukrainan jälleenrakentamisen edistämiseksi perustetun kuntien ja alueiden eurooppalaisen yhteenliittymän ja Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikallisedustajien kokouksen välityksellä;

21.panee merkille komitean laajemman osallistumisen unionin poliittisen ja lainsäädäntösyklin eri vaiheisiin, mikä on mahdollista sen ansiosta, että se on sopinut yhteistyökehyksistä komission, parlamentin ja Euroopan investointipankin kanssa; korostaa, että on tärkeää, että komitean ja ETSK:n jäseniä kutsutaan niiden toimialaan kuuluviin parlamentaarisiin kokouksiin;

22.panee merkille, että komitea järjesti vuonna 2024 viisi alueellisten keskusten kuulemista sekä kaksi toissijaisuusperiaatetta käsittelevän asiantuntijaryhmän kuulemista ja sai valmiiksi kaksi arviointia sekä kaksi Fit for Future -foorumin lausuntoa; kehottaa komiteaa edelleen toimittamaan hyödyllisiä ja merkityksellisiä tietoja, kuten kentältä saatuja tietoja ja analyysejä, unionin toimielimille ja muille unionin politiikkatoimista hyötyville;

23.panee tyytyväisenä merkille, että komitea jatkoi vuonna 2024 sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla parannetaan sen sisäistä hallinnointia ja nykyaikaistetaan sen hallintoa, virtaviivaistetaan sen prosesseja ja parannetaan kustannustehokkuutta; on tyytyväinen digitaalisten välineiden parempaan käyttöön ja erityisesti toimiin, joiden tavoitteena on yksinkertaistaminen, hallinnollinen tehokkuus ja tarpeettomien sisäisten menettelyjen vähentäminen; panee kyselyn ja vuosikertomuksen perusteella merkille vuonna 2024 saavutetun edistymisen siltä osin kuin on kyse digitalisaation ja työnkulun optimoinnista (esimerkiksi konekääntäminen rutiinitehtäviä varten ja Microsoft 365 ‑työkalujen ja SharePoint-sovelluksen käytön laajentaminen), toimintojen ja tilojen kustannussäästöistä (esimerkiksi etätulkkaus, energiansäästötoimenpiteet ja hybridityöjärjestely), tehokkuuden parantamisesta (esimerkiksi neuvottelemalla sopimukset uudelleen), sääntöjen ja menettelyjen yksinkertaistamisesta, jonka tuloksena 73:sta hankkeesta 63 saatettiin päätökseen ja menettelyjen määrää vähennettiin 20 prosentilla, sekä useista muista toimista komitean hallinnon nykyaikaistamista koskevan Going for IMPact! -suunnitelman yhteydessä;

24.korostaa, että nykyaikaistamistoimien yhteydessä on tehtävä järjestelmällinen arviointi saavutetuista konkreettisista eduista, mihin sisältyvät mitattavissa olevat tehokkuushyödyt, kustannussäästöt ja käsittelyajat; kehottaa siksi komiteaa luomaan menetelmän, jonka avulla tällaisia parannuksia voidaan arvioida määrällisesti, ja raportoimaan niistä säännöllisesti;

25.panee kyselyn ja vuosikertomuksen perusteella merkille toimenpiteet, joita komitea on toteuttanut yksinkertaistetun mutta vahvan sisäisen valvontaympäristön luomiseksi; toteaa, että vuoden 2024 sisäisen valvonnan itsearvioinnissa keskityttiin varainhoitoon ja komitean talousarvion toteuttamisesta vastaavien kannalta merkityksellisimpiin sisäisen valvonnan näkökohtiin; panee tyytyväisenä merkille, että komitea sai päätökseen yli 500 arkaluonteisen toimen kartoittamisen, jota seurasivat lieventävät toimenpiteet, valvontamekanismit ja henkilöstökiertoa koskevien sääntöjen hyväksyminen vuonna 2024; panee merkille, että komitean sisäisen valvontaympäristön tarkistamista ja yksinkertaistamista koskevaa monivuotista toimintasuunnitelmaa jatkettiin Project Convergence -työkalun avulla, johon sisältyy useita prosesseja, joissa keskitytään komitean tuloksellisuuden ja vaikutusten reaaliaikaiseen seurantaan ja niitä koskevaan raportointiin; ottaa huomioon, että kaksi viimeistä näistä prosesseista, joissa käsitellään komitean vuotuista toimintakertomusta ja toiminnan jatkuvuutta, pantiin kaikilta osin täytäntöön vuonna 2024; panee merkille komitean uuden sisäisen valvonnan kehyksen osalta, että myös muita välitavoitteita on saavutettu, kuten sellaisten toteuttamiskelpoisten välineiden luominen, jotka voidaan panna nopeasti täytäntöön kriisitilanteessa ja jotka kattavat muun muassa tietotekniikan, viestinnän, rahoitusketjut ja tietosuojan;

26.panee merkille, että komitea otti vuonna 2024 käyttöön osittain digitalisoidun ja yksinkertaistetun menettelyn varainhoidon työnkulkuja ja taloushallinnon toimijoiden nimittämistä varten; panee merkille, että vuonna 2024 ennakkotarkastetuista tapahtumista 5,60 prosenttia hylättiin ja niitä oli oikaistava tai niistä annettiin kielteinen lausunto ja että jälkitarkastuksissa keskityttiin rahoitustoimiin (uuden menetelmän mukaisesti) eikä niissä tullut esiin merkittäviä ongelmia; panee lisäksi merkille, että varainhoidon poikkeamia koskevien ilmoitusten määrä väheni vuoteen 2023 verrattuna ja että sisäisten menettelyjen noudattamatta jättämisen vuoksi kirjattiin kaksi ilmoitusta, jotka koskivat hallinnollisia poikkeamia, eikä hankintapäätöksiin liittyviä riita-asioita ollut vireillä;

27.panee merkille, että vuonna 2024 käynnistettiin kolme uutta tarkastusta, jotka koskivat komitean jäsenille tarjottavien logistiikkapalvelujen tehokkuutta, käännösosaston henkilöresurssien kohdentamisen optimointia sekä hankintojen ja sopimusten hallinnoinnin riittävyyttä; panee kyselyn perusteella merkille edistymisen meneillään olevissa tarkastuksissa, jotka koskevat avointen virkojen hallinnointia, henkilötietojen suojaa ja tietotekniikkaorganisaation toimintaa yhteispalveluissa; kehottaa komiteaa pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla näissä asioissa saavutetusta edistyksestä;

28.panee merkille, että vuoden 2024 lopussa komiteassa työskenteli yhteensä 561 henkilöstön jäsentä (pois lukien kansalliset asiantuntijat, väliaikaiset työntekijät, sisäiset toimeksisaajat ja harjoittelijat), kun vastaava luku vuonna 2023 oli 559; panee merkille, että vuoden 2024 lopussa komitean palveluksessa oli 73 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 102 väliaikaista toimihenkilöä, kun vuonna 2023 palveluksessa oli 74 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 96 väliaikaista toimihenkilöä, ja että heistä 22 sopimussuhteisella toimihenkilöllä oli toistaiseksi voimassa oleva sopimus, 51 sopimussuhteisella toimihenkilöllä oli määräaikainen sopimus, 49 vakinaiseen virkaan palkatulla väliaikaisella toimihenkilöllä oli määräaikainen sopimus, 50 väliaikaisella toimihenkilöllä oli toistaiseksi voimassa oleva sopimus ja kolmella väliaikaisella toimihenkilöllä oli väliaikainen toimi; panee lisäksi merkille, että komitean palveluksessa oli 39 sisäisissä tehtävissä toimivaa ulkoista palveluntarjoajaa; painottaa, että on tärkeää tarjota tarvittaessa vakituisia työsopimuksia taitojen ja jatkuvuuden sekä tuottavan ja vakaan työympäristön ylläpitämiseksi samalla kun säilytetään joustavuus ja ansioihin perustuva rekrytointi operatiivisten tarpeiden mukaisesti; varoittaa turvautumasta liiaksi ulkoisiin palveluntarjoajiin; panee merkille, että vuonna 2024 henkilöstötaulukon toimien täyttöaste oli 96,40 prosenttia (eli alhaisempi kuin edellisen vuoden 98 prosenttia) ja vaihtuvuus 7,30 prosenttia (eli suurempi kuin edellisen vuoden 6,60 prosenttia);

29.panee merkille, että vuonna 2024 komitea palkkasi 51 harjoittelijaa Cicero-järjestelmän puitteissa ja että komitean harjoittelijoille maksetaan kuukausittainen avustus ja heihin sovelletaan samoja työehtoja kuin komitean henkilöstöön, mukaan lukien mahdollisuus etätyön tekemiseen; korostaa jälleen kerran, että harjoittelujen olisi oltava palkallisia ottaen huomioon Euroopan parlamentin 14. kesäkuuta 2023 suosituksista komissiolle laadukkaista harjoittelupaikoista EU:ssa antaman päätöslauselman (2020/2005(INL)), jossa todetaan, että kaikkien harjoittelujen unionissa olisi oltava palkallisia;

30.pitää valitettavana, että komitea ei ole toistaiseksi saavuttanut sukupuolten tasapuolista edustusta johtotehtävissä, mutta panee kuitenkin merkille komitean viisivuotisen monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevan strategian ja toimintasuunnitelman 2022–2026 puitteissa saavutetun merkittävän edistyksen; on tyytyväinen, että komitean puheenjohtajaksi valittiin vuonna 2025 nainen, mikä vahvistaa toimielimen olevan sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa korkeimmalla poliittisella tasolla, ja kannustaa komiteaa jatkamaan pyrkimyksiään lisätä naisten edustusta johtotehtävissä ja varmistamaan samalla, että ansiot ja ammatillinen pätevyys säilyvät nimitysten ensisijaisina perusteina; toteaa, että vuoden 2024 lopussa komitean palveluksessa olevasta henkilöstöstä 57,2 prosenttia oli naisia ja 42,8 prosenttia miehiä, mikä vastaa jotakuinkin vuoden 2023 osuuksia; panee merkille, että vuosina 2023–2024 naisten osuus ylemmän johdon tehtävissä laski 44,4 prosentista 33,3 prosenttiin (ja nousi jälleen 44,4 prosenttiin vuonna 2025) ja että samalla ajanjaksolla naisten osuus keskijohdon tehtävissä laski 32,50 prosentista 29,7 prosenttiin; panee kyselyn perusteella merkille toimenpiteet, joilla kannustetaan naisia hakeutumaan aktiivisemmin johtotehtäviin, mukaan lukien kohdennetut koulutus- ja valmennusmahdollisuudet johtotehtäviin pyrkivälle naispuoliselle henkilöstölle ja joustavampien työjärjestelyjen edistäminen; toteaa jälleen, että komitean keskeisenä institutionaalisena tavoitteena on saavuttaa sukupuolten pitkän aikavälin tasapainoinen edustus johtotehtävissä, ja odottaa, että se hyväksyy konkreettisen ja aikataulutetun toimintasuunnitelman, johon sisältyy mitattavissa olevia tavoitteita, välitavoitteita ja vuotuinen raportointi; kehottaa komiteaa varmistamaan, että edistymistä sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamisessa seurataan ja että siitä tiedotetaan julkisesti;

31.antaa komitealle tunnustusta toimista, joita se on toteuttanut myös sukupuolten tasapuolisen edustuksen edistämiseksi jäsentensä keskuudessa, erityisesti lähettämällä neuvostolle kirjeitä avoimista toimista ja edistämällä nimitysprosessiin osallistuvien paikallis- ja alueviranomaisten pysyvien edustustojen ja valtakunnallisten järjestöjen toimintaa; panee seurantakertomuksen perusteella merkille, että tällä välin naispuolisten jäsenten osuus kasvoi ja oli 28,7 prosenttia vuonna 2025, kun se vuonna 2020 oli 23,40 prosenttia; arvostaa sitä, että elokuussa 2024 voimaan tulleeseen komitean uuteen työjärjestykseen sisältyy nimenomaisia tavoitteita parantaa sukupuolten tasapuolista edustusta erityisesti komitean työvaliokunnan kokoonpanossa; kannustaa komiteaa jatkamaan sukupuolten tasapainon edistämistä ja varmistamaan samalla, että nimitykset tehdään ansioiden, ammatillisen kokemuksen ja pätevyyden perusteella;

32.antaa komitealle tunnustusta sisäisen kilpailun järjestämisestä vuonna 2024, jotta se voi vastata nykyisiin ja tuleviin rekrytointitarpeisiin, varmistaa toiminnan jatkuvuuden ja pitää palveluksessa kokenutta henkilöstöä ja täyttää siten vajetta, joka on seurausta siitä, että Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO) ei ole julkaissut varallaololuetteloita; panee kyselyn perusteella merkille, että komitean varallaololuetteloon kirjattiin 72 hakijaa, joista 46 oli 1. syyskuuta 2025 jo otettu palvelukseen sekä AST- että AD-palkkaluokkiin; odottaa näin ollen, että komitean palveluksessa olevien väliaikaisten toimihenkilöiden ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrä vähenee vuodesta 2025 alkaen;

33.panee merkille, että vuonna 2022 käynnistetyn hybridityötä koskevan kokeiluhankkeen ja henkilöstön tyytyväisyystutkimuksen tuloksena komitea hyväksyi 1. tammikuuta 2024 päätöksen, jota on sovellettu 1. helmikuuta 2024 alkaen ja jossa säädetään hybridityöjärjestelystä ja yksilöllisestä viikoittaisesta työaikataulusta kullekin henkilöstön jäsenelle sekä mahdollisuudesta työskennellä kotoa enintään 60 prosenttia työajasta (lukuun ottamatta henkilöstöryhmiä, joille etätyö ei sovellu) ja työskentelypaikkakunnan ulkopuolelta enintään 15 päivää vuodessa; toteaa, että näiden toimien tavoitteena on parantaa työ- ja yksityiselämän tasapainoa samalla kun säilytetään toiminnan tehokkuus ja pidetään henkilöstö tyytyväisenä;

34.panee tyytyväisenä merkille, että 89 prosenttia vuoden 2025 henkilöstökyselyyn vastanneista ilmoitti olevansa tyytyväisiä komitean joustaviin työjärjestelyihin; ottaa huomioon, että viimeksi mainittu seikka voi vaikuttaa alentavasti myös komitean henkilöstön sairauslomapäivien määrään; panee seurantakertomuksen perusteella merkille, että sairauslomapäivien kokonaismäärä oli edelleen laskusuunnassa, sillä vuonna 2024 se oli 7 303 päivää ja vuonna 2023 7 544 päivää, ja toteaa seuraavaa: vuonna 2023 sairauslomaa ei käyttänyt lainkaan 211 henkilöstön jäsentä (eli 36 prosenttia koko henkilöstöstä) ja vuonna 2024 määrä oli vähentynyt 196:een henkilöstön jäseneen (34 prosenttia koko henkilöstöstä), alle seitsemän päivän sairauslomalla olleiden henkilöstön jäsenten määrä nousi vuosien 2023 ja 2024 välillä 201:stä (35 prosenttia koko henkilöstöstä) 211:een (36 prosenttia koko henkilöstöstä), ja vuonna 2023 henkilöstön jäsenistä 92 (16 prosenttia koko henkilöstöstä) oli 7,5–21 päivän kestoisella sairauslomalla, kun vuonna 2024 määrä oli kasvanut 96:een (16 prosenttia koko henkilöstöstä);

35.panee kyselyn perusteella merkille, että myös henkilöstön työuupumustapausten määrä laski: vuonna 2023 niitä oli 18 ja vuonna 2024 enää kuusi; antaa komitealle tunnustusta sen ennakoivasta toimintamallista, jolla se on pyrkinyt ehkäisemään työuupumusta seuraamalla tiiviisti pitkäaikaisella sairauslomalla olevaa henkilöstöä räätälöidyillä toimenpiteillä, joihin on sisältynyt säännöllinen yhteydenpito asianomaisiin henkilöstön jäseniin sekä lääketieteen asiantuntijoiden panos; toteaa lisäksi, että vuonna 2024 pitkään sairauslomaan liittyvän yksilöllisen seurannan ansiosta kolme henkilöstön jäsentä palasi onnistuneesti takaisin työhön työuupumuksen aiheuttaman pitkäaikaisen poissaolon jälkeen; suhtautuu myönteisesti komitean vuonna 2024 toteuttamiin työterveyden ja -hyvinvoinnin parantamiseen tähtääviin ennaltaehkäiseviin toimiin, joita olivat esimerkiksi henkilöstölle työpaikalla järjestetyt tilaisuudet, joissa oli mukana terveydenhoidon ammattilaisia (kuten fysioterapeutteja, osteopaatteja ja puitesopimuksen nojalla palkattuja kouluttajia), ja terveyttä käsittelevät tiedotuskonferenssit;

36.panee merkille, että komitea jatkoi vuonna 2024 tiedottamista käyttöön ottamistaan työpaikkakiusaamisen ehkäisemis- ja torjuntatoimista, jotka perustuivat sen 26. huhtikuuta 2021 tekemään päätökseen ihmisarvon suojelusta työssä, konfliktien hallinnasta ja häirinnän torjunnasta; panee merkille, että tätä tehtiin erityisesti asiaa koskevan ohjeistuksen ja sisäisen viestinnän (vuoroviikoittain ilmestyvä henkilöstöhallinnon uutiskirje) välityksellä sekä järjestämällä useita tiedotustilaisuuksia henkilöstölle ja johtajille, mukaan lukien pakollinen eettisiä kysymyksiä ja lahjomattomuutta käsittelevä koulutus; panee merkille, että komitea kirjasi vuonna 2024 neljä uutta väitettyä häirintätapausta, joista yhteen liittyi seksuaalista häirintää ja joista yksi saatettiin Belgian poliisin käsiteltäväksi virallisen valituksen kautta; panee merkille, että vakiintuneita menettelyjä (muun muassa alustava arviointi, hallinnollinen tutkimus ja varotoimenpiteet) sovellettiin, ja kehottaa komiteaa pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla näiden tapausten tuloksista;

37.antaa komitealle tunnustusta sen johdosta, että se on verkkosisällön saavutettavuusohjeita (Web Content Accessibility Guidelines, WCAG) soveltaen varmistanut, että vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus saada käyttöönsä tai hyödyntää kaikkia komitean digitaalisia tuotteita; panee tässä yhteydessä merkille, että komitean HReForms-alustaa päivitettiin vuonna 2024 siten, että saavutettavuudesta tehtiin keskeinen vaatimus, ja että siihen sisällytettiin muun muassa parannetun värikontrastin, näppäimistönavigoinnin ja vaihtoehtoisen tekstin kaltaisia ominaisuuksia; panee tyytyväisenä merkille, että komitea maksaa vammaisten hakijoiden majoituksen valintamenettelyjen yhteydessä, millä varmistetaan, että menettelyissä toimitaan oikeudenmukaisesti;

38.toteaa, että vuonna 2024 komitean henkilöstön jäseniin lukeutui kaikkia unionin kansalaisuuksia (joukossa myös yksi Ukrainan kansalainen) ja että osa kansalaisuuksista oli yliedustettuna; suhtautuu myönteisesti komitean pyrkimyksiin tasapainottaa vuonna 2024 henkilöstönsä maantieteellistä jakaumaa kohdennetuilla tiedotusaloitteilla, joilla palvelukseen houkutellaan ehdokkaita aliedustetuista maista; panee merkille, että tällaisiin aloitteisiin sisältyi digitaalisten alustojen ja sosiaalisen median käytön lisäämistä, millä pyritään kasvattamaan avointen työpaikkojen näkyvyyttä, suoraa yhteydenpitoa jäsenvaltioiden pysyviin edustustoihin, kohdeyleisöille suunnattuja esitelmiä, joiden tavoitteena on kannustaa hakijoita osallistumaan komitean valintamenettelyihin, ja analyyseja hakemusten kehityssuuntauksia; panee merkille, että nämä toimenpiteet johtivat jo vuonna 2024 myönteiseen tulokseen, kuten vastaanotettujen työhakemusten määrän kasvuun, myös aliedustetuista maista; pitää lisäksi tervetulleena komitean yhteistyötä EPSOn ja muiden unionin toimielinten kanssa, millä se pyrkii monipuolistamaan ehdokasluetteloa, jakamaan parhaita käytäntöjä ja koordinoimaan toimia edustusvajeiden korjaamiseksi unionin hallinnossa; kehottaa komiteaa jatkamaan toimia, joilla pyritään tasapainottamaan maantieteellistä jakaumaa, myös johtotasolla, ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle komitean vastaanottamien työhakemusten kehityssuuntauksista kaudesta toiseen;

39.suhtautuu myönteisesti vahvaan ja jäsenneltyyn työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun organisaatiomuutosprosesseissa vuoden 2024 aikana; kannustaa komiteaa pitämään yllä ja vahvistamaan edelleen henkilöstön edustajien järjestelmällistä osallistumista uudistuksiin, jotka liittyvät muun muassa digitalisaatioon, sisäiseen uudelleenorganisointiin ja uusiin työtapoihin;

40.suhtautuu myönteisesti komitean vuonna 2023 tekemään työhön eettisten sääntöjen ja käytäntöjen konsolidoimiseksi yhdeksi eettiseksi oikeudelliseksi kehykseksi (päätös N:o 157/2023), joka kattaa muun muassa kurinpitomenettelyn, ihmisarvoisen kohtelun työpaikalla, konfliktinhallinnan, häirinnän ehkäisyn, viranhoitoon kuulumattoman toiminnan ja väärinkäytösten paljastamisen; toteaa, että vuosi 2024 oli tämän kehyksen ensimmäinen täytäntöönpanovuosi; panee merkille, että komitea tarjosi vuonna 2024 säännöllisesti eri henkilöstöryhmille, kuten uusille työntekijöille, johtajille ja muulle henkilöstölle suunnattua pakollista koulutusta, jossa käsiteltiin eettisiä kysymyksiä sekä lahjomattomuuteen, väärinkäytösten paljastamiseen ja eturistiriitojen ehkäisemiseen liittyviä kysymyksiä;

41.panee merkille, että komitea ei ilmoittanut yhtään tapausta Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF), Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) tai Euroopan oikeusasiamiehelle eikä se ollut näiden tahojen tutkimusten kohteena vuonna 2024;

42.palauttaa mieliin, että komitea hyväksyi 4. heinäkuuta 2023 säännön N:o 6/2023 avoimuustoimenpiteistä, joissa keskitytään luottamustehtävissä oleviin jäseniin ja esittelijöihin; ottaa huomioon, että tällaisilla toimenpiteillä tarkoitetaan luottamustehtävissä oleville jäsenille ja esittelijälle esitettyä kehotusta tavata ainoastaan avoimuusrekisteriin rekisteröityneitä edunvalvojia ja ilmoittaa julkisesti kaikki tapaamisensa, joita heillä on ollut komitean jäsenen ominaisuudessaan edunvalvojien kanssa; panee merkille, että vuonna 2024 yksi komitean jäsen ilmoitti tapaamisesta edunvalvojan kanssa; antaa tässä yhteydessä komitealle tunnustusta siitä, että se liittyi virallisesti EU:n avoimuusrekisteriin 1. tammikuuta 2024;

43.panee kyselyn perusteella merkille komitean vuonna 2024 käyttöön ottamat periaatteet ja mekanismit avoimuuden edistämiseksi eri osa-alueilla, kuten talousarvio- ja varainhallinnossa, raportoinnissa, tarkastusyhteistyössä, henkilöstöhallinnossa, julkisissa hankinnoissa, asiakirjojen saatavuudessa ja asiakirjahallinnossa;

44.suhtautuu myönteisesti komitean uusiin toimiin eturistiriitojen havaitsemista ja ehkäisemistä koskevissa asioissa vuonna 2024; panee merkille, että päätöksen N:o 157/2023 tuloksena komitea määritteli eturistiriitojen käsitteen ja otti käyttöön mekanismin, jonka avulla tällaiset ristiriidat voidaan havaita ja estää siten, että henkilöstö ilmoittaa (mahdollisista) eturistiriidoista täyttämällä lomakkeen uransa tai ammatillisen toimintansa tietyissä keskeisissä vaiheissa; panee kyselyn perusteella tyytyväisenä merkille, että entisten korkeiden virkamiesten ammatillista toimintaa koskevat vuotuiset tiedot julkaistaan avoimesti komitean verkkosivustolla ja että heitä kielletään harjoittamasta lobbausta tai vaikuttamasta komiteaan ensimmäisten 12 kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet tehtävänsä komiteassa;

45.panee kyselyn perusteella merkille, että vuonna 2024 komiteassa ei havaittu yhtäkään eturistiriitatapausta; toteaa kuitenkin myös, että yksi komitean jäsenistä toi julki huolensa mahdollisesta eturistiriidasta, joka liittyi maksun saamiseen parlamentin jäsenelle tai parlamentin poliittiselle ryhmälle tarkoitetun teknisen tukitutkimuksen laatimisesta; panee tyytyväisenä merkille vastuuvapausmenettelyn aikana saadun vahvistuksen, jonka mukaan kyseinen komitean jäsen ei itse asiassa lopulta ottanut vastaan kyseistä tehtävää;

46.toteaa, että vuonna 2024 komiteassa ei kirjattu yhtään väärinkäytösten paljastamistapausta; panee merkille, että komitea ei hyväksynyt vuonna 2024 uusia väärinkäytösten paljastamista koskevia toimenpiteitä vaan tukeutui edelleen vuodesta 2015 lähtien käytössä olleisiin toimenpiteisiin tehden niitä tunnetuksi eettisiä kysymyksiä käsittelevän koulutuksen ja tiedotuksen avulla; kannattaa säännöllisten ja pakollisten eettisiä kysymyksiä käsittelevien koulutusten järjestämistä sekä henkilöstölle että johtajille;

47.panee merkille, että komitealla on käytössään erilaisia petostentorjuntatoimenpiteitä, joita sovelletaan sen jäseniin ja henkilöstöön ja joiden toteuttamisesta eri yksiköt ovat huolehtineet; pitää valitettavana, että vuonna 2024 ei ollut käytössä petostentorjuntastrategiaa; panee kuitenkin kyselyn perusteella merkille, että komitea hyväksyi vuonna 2025 konsolidoidun petostentorjuntakehyksen, joka on välivaihe kattavan petostentorjuntastrategian kehittämisessä, ja että tämän tavoitteen saavuttamisessa hyödynnetään OLAFilta peräisin olevaa menetelmää; kehottaa komiteaa asettamaan etusijalle tämän strategian täysipainoisen kehittämisen ja täytäntöönpanon, mukaan lukien riskinarviointi-, ennaltaehkäisy-, havaitsemis- ja seurantatoimenpiteet; pyytää komiteaa pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla tästä asiasta;

48.panee merkille, että komitean ja ETSK:n tietotekniikkabudjetti oli yhteensä 13,70 miljoonaa euroa vuonna 2024, kun se vuonna 2023 oli 12,70 miljoonaa euroa, mikä merkitsee noin 7,90 prosentin vähennystä, ja että tästä talousarviosta 760 000 euroa (eli arviolta 6 prosenttia) osoitettiin kyberturvallisuuteen vuonna 2024;

49.panee kyselyn perusteella merkille, että innovoinnin ja tietotekniikan osasto pani vuonna 2024 täytäntöön uuden monivuotisen digitaalistrategian vuosiksi 2024–2026, ja että strategiassa asetetaan etusijalle digitaalisten tiedostojen hallinta, sähköinen työnkulku, sähköiset allekirjoitukset ja pilvipohjaiset ratkaisut ja keskitytään neljään lippulaivaohjelmaan, jotka ovat M365 Digital Workplace, ARES, EdiT ja kyberturvallisuus ja joilla pyritään parantamaan yhteistyötä, automaatiota ja institutionaalista häiriönsietokykyä; tuo esiin M365-ohjelman edistymisen, mukaan lukien SharePoint Online -järjestelmään siirtymisen suunnittelu, Windows 11 ‑käyttöjärjestelmän ja M365-sovellusten käyttöönotto sekä tekoälystrategian ja M365 Copilot -pilottihanketta koskevan etenemissuunnitelman kehittäminen vuonna 2025; panee merkille, että komitea alkoi ottaa käyttöön HAN‑asiakirjahallintajärjestelmää ja edistyi lainsäädännön laatimiseen tarkoitetun EdiT XML -editorin käyttöönotossa; pitää tervetulleena siirtymistä kohti jaetun vastuun kyberturvallisuutta ja siihen liittyviä koulutusaloitteita sekä monivuotista suunnitelmaa, joka noudattaa unionin normeja; panee merkille asiakirjahallintoon, infrastruktuuriin ja suojattuihin viestintävälineisiin liittyvät parannukset, mukaan lukien SECABC‑sähköpostijärjestelmä, SACHA-tiedonsiirtokanava ja päätepisteiden hallintajärjestelmät; panee tyytyväisenä merkille, että komitea on edistynyt jatkuvasti digitaalisessa innovoinnissa ja että se on myös siirtynyt täysin paperittomaan ja kyberturvalliseen työympäristöön; on tyytyväinen ”Alueiden talon” vuosien 2025–2027 työsuunnitelmaan, jossa digitalisaatio on asetettu etusijalle nykyaikaisen, joustavan ja digivetoisen toimielimen rakentamiseksi;

50.panee merkille, että komitea otti asteittain käyttöön tekoälyä koskevan ”Panoramic AI” -nimisen pilottihankkeen, jolla luodaan pääkeskus, jolla virtaviivaistetaan monimutkaisen sisällön saatavuutta vuodesta 2024 alkaen; panee lisäksi merkille, että komitea on käyttänyt aktiivisesti komission tekoälyvälineitä muun muassa kääntämiseen ja tiivistelmien tekemiseen ja osallistunut koekäyttäjänä GPT@JRC‑tekoälypilottiratkaisun testaamiseen; panee kyselyn perusteella merkille, että vuonna 2023 hyväksytyissä tekoälyä koskevissa komitean suuntaviivoissa vahvistettiin perustaso sille, miten henkilöstö voisi kokeilla tekoälyn käyttöä, elokuussa 2024 voimaan tulleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1689 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689, annettu 13. kesäkuuta 2024, tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (tekoälysäädös) (EUVL L, 2024/1689, 12.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj). täytäntöönpanemiseksi ja tietosuojaa koskevien ja eettisten normien mukaisten yritysvaihtoehtojen kehittämistä varten; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että henkilöstölle on järjestetty tiedotustilaisuuksia, joissa sille on kerrottu tekoälyä koskevista suuntaviivoista, että henkilöstön käyttöön on julkaistu tekoälylukutaitoa koskeva muistio ja että vuonna 2024 on järjestetty työpajoja tekoälyä koskevan tietämyksen lisäämiseksi, ja kannustaa jatkamaan tätä käytäntöä ja järjestämään säännöllisesti tekoälyn turvallista, eettistä ja tehokasta käyttöä koskevia koulutuksia sekä kyberturvallisuuteen liittyviä koulutuksia; panee merkille lisäarvon, jota saadaan henkilökohtaista tuottavuutta lisäävistä tekoälyvälineistä, kuten M365 Copilot ‑välineestä, ja tekoälyvalmiuksien sisällyttämisestä tietoteknisiin tukivälineisiin; korostaa, että tekoälyn käytössä on noudatettava tiukkoja periaatteita, jotka koskevat käytön eettisyyttä, avoimuutta, tietosuojaa, ihmisen suorittamaa valvontaa sekä suojautumista algoritmien vinoumilta ja väärinkäytöltä;

51.panee kyselyn perusteella merkille, että sen jälkeen, kun komitea oli tehnyt menettelyvirheen vaihtamalla tietosuojavastaavan ilman Euroopan tietosuojavaltuutetun ennakkosuostumusta, komitea myönsi virheensä ja ryhtyi korjaaviin toimiin; on tietoinen siitä, että tietosuojavastaavan tehtävän siirtäminen oikeudelliselle yksikölle perustui sisäisen tarkastajan suositukseen; panee merkille, että komitea otti entisen tietosuojavastaavan takaisin palvelukseensa ja pyysi virallisesti tietosuojavaltuutetun hyväksyntää uudelle nimitykselle varmistaakseen, että asiassa toimittiin kaikilta osin oikein;

52.panee kyselyn perusteella merkille, että kaikki komiteaan vuonna 2024 kohdistetut kyberhyökkäykset torjuttiin onnistuneesti, koska nykyisillä havaitsemis- ja ehkäisemistoimenpiteillä pystyttiin hillitsemään tehokkaasti kaikki uhkayritykset; panee merkille, että komitea toteutti useita toimia kyberturvallisuus- ja tietosuojakehyksensä vahvistamiseksi pysymällä ajan tasalla näiden osa-alueiden viimeisimmästä kehityksestä ja parhaista käytännöistä vuonna 2024; panee merkille, että joihinkin näistä toimista sisältyi asiaankuuluvan henkilöstön osallistuminen Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) ja Euroopan tietosuojavaltuutetun järjestämään ”Personal Data Breach Awareness in Cybersecurity Incident Handling” -harjoitukseen, osallistuminen vuoden 2024 Euroopan kyberturvallisuuskuukauteen ja tiedotustilaisuuksiin sekä henkilöstölle, erityisesti uusille työntekijöille, järjestettyihin henkilökohtaisiin perehdytystilaisuuksiin; kannustaa jatkamaan tätä käytäntöä ja järjestämään säännöllisesti kyberturvallisuutta käsitteleviä koulutuksia; panee tyytyväisenä merkille myös käyttöturvallisuutta parantavan kaksivaiheisen todentamisen käyttöönoton, komitean verkkosivuston sisällönhallintajärjestelmän siirtämisen uudelle alustalle (Drupal), jolla varmistetaan parempi häiriönsieto- ja sopeutumiskyky, sekä jatkuvan tiiviin yhteistyön CERT-EU:n kanssa uhkien reaaliaikaisessa seurannassa ja suojautumisessa hajautetuilta palvelunestohyökkäyksiltä; panee merkille, että innovoinnin ja tietotekniikan osasto käynnisti digitalisaatiota ja kyberturvallisuutta koskevan muutosohjelman, joka on unionin ja kansainvälisten standardien ja myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2023/2841 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2023/2841, annettu 13. joulukuuta 2023, toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi unionin toimielimissä, elimissä, toimistoissa ja virastoissa (EUVL L, 2023/2841, 18.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2841/oj)., NIST-kyberturvallisuuskehyksen ja OWASP-hankkeen (Open Web Application Security Project) mukainen ja jolla pyritään vahvistamaan häiriönsietokykyä, riskinhallintaa, tietosuojaa ja muita hallintonäkökohtia koko komiteassa;

53.panee merkille, että komitean talousarvio kiinteistöjä ja niihin liittyviä kustannuksia varten (kyseisen vuoden määrärahat) oli 18 963 miljoonaa euroa vuonna 2024 (18 594 miljoonaa euroa vuonna 2023) ja että maksujen toteutusaste oli 92 prosenttia (93,70 prosenttia vuonna 2023); panee tyytyväisenä merkille, että komitea sai aikaan 108 000 euron säästöt siivouspalveluissa niinä aikoina, jolloin komitean rakennuksissa oli vähemmän ihmisiä;

54.panee vuosikertomuksesta merkille komitean päätelmän, jonka mukaan yksi sen vuonna 2017 asettamista rakennusten sijainnin keskittämistä koskevista tärkeimmistä painopisteistä on saavutettu; panee merkille komitean näkemyksen, jonka mukaan uuden hybridityöjärjestelyn onnistunut täytäntöönpano luo perustan lisäkustannussäästöille toimitiloja vähentämällä; panee tässä yhteydessä merkille, että komitea käynnisti vuoden 2024 lopussa SPaCES-hankkeen, jolla se pyrki muuttamaan sekä komitean työskentelykäytäntöjä että työtiloja muun muassa muuttamalla tilojen varustelua, ja että hankkeen ensimmäinen vaihe on B100-rakennukseen sijoitetun henkilöstön siirtäminen uusiin toimitiloihin; panee merkille, että komitean ja ETSK:n yhteisen päätöksen mukaisesti kyseisen rakennuksen vuokrasopimus päättyy elokuussa 2026; kehottaa komiteaa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa tapahtuvasta edistyksestä;

55.panee merkille, että VMA-rakennuksen perusparannustyöt jatkuivat vuonna 2024; panee seurantakertomuksesta merkille, että VMA-rakennukseen asennettuun älykkääseen teknologiaan tehdyillä investoinneilla varmistetaan tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava joustava toimistotila ja optimaalinen käyttäjämukavuus eri tasoilla, mikä auttaa vähentämään energiankulutusta edelleen noin 13 000 eurolla vuodessa (vuoden 2023 keskimääräisten sähkön ja kaasun hintojen perusteella);

56.suhtautuu myönteisesti komitean ja ETSK:n sitoumukseen soveltaa järjestelmällisesti kaikkien käyttäjien tarpeet huomioon ottavan suunnittelun periaatetta infrastruktuuriinsa, millä varmistetaan rakennusten lähtökohtainen esteettömyys; panee merkille, että komiteat toteuttivat erilaisia toimenpiteitä varmistaakseen rakennustensa, myös hissien, esteettömyyden henkilöille, joilla on erilaisia rajoitteita (kuten pyörätuolin käyttäjät, sokeat, näkövammaiset ja kuurot henkilöt sekä lihas- tai verenkierto-ongelmista kärsivät iäkkäät henkilöt);

57.panee merkille, että komitea jatkoi vuonna 2024 erilaisten ympäristöä säästävien käytäntöjen toteuttamista, muun muassa investointeja innovatiivisiin energiatehokkaisiin valaistusjärjestelmiin, energiamittareihin, kriittisiin laitteistoihin asennettuihin hiilidioksiditasojen seuraamiseen tarkoitettuihin antureihin, rakennusten lämpötilojen (muun muassa ilmastoinnin ja lämmityksen) säätelyyn vuodenajan mukaan ja 100-prosenttisesti vihreän sähkön ostamiseen; panee merkille, että komitea soveltaa ympäristökriteerejä kaikissa tarjouskilpailumenettelyissä ja kestävyyslausekkeita tarjouspyynnöissä, joiden arvo on yli 25 000 euroa, ja sisällyttää räätälöityjä lausekkeita tarjouspyyntöihin, joiden ympäristövaikutus on suuri tai joiden arvo on yli 60 000 euroa; panee tyytyväisenä merkille, että komitea sisällyttää ympäristönäkökohdat riskinhallintajärjestelmäänsä ja ydintoimintaprosesseihinsa ja on nimennyt ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) yhteyspisteitä;

58.arvostaa sitä, että komitea on sitoutunut edistämään henkilöstönsä kestävää liikkumista; panee tässä yhteydessä merkille, että komitea otti vuonna 2024 käyttöön 100 euron kiinteämääräisen polkupyöräkorvauksen niitä työntekijöitä varten, jotka käyttävät polkupyörää ensisijaisena kulkuneuvona työmatkojensa taittamiseen, laajensi polkupyörien paikoitustiloja ja järjesti liikenneaiheisia aamiaistilaisuuksia ja tietovisoja; panee kyselyn perusteella merkille, että henkilöstö on voinut vuodesta 2024 alkaen pyytää 50 prosentin korvausta junaliikenteen toisen luokan kausilipuista (enintään 60 kilometrin matkat);

59.panee kyselyn perusteella tyytyväisenä merkille, että energiansäästötoimenpiteiden ansiosta komitean energiankulutus väheni arviolta 3–4 prosenttia vuonna 2024 vuoteen 2022 verrattuna; panee merkille, että komitea on ylittänyt vuoden 2024 EMAS‑tavoitteet kaikilla osa-alueilla (muun muassa sähkö, kaasu, vesi, jätteet, jätteiden lajittelu, paperinkäyttö toimistossa ja hiilidioksidipäästöt) vuoden 2019 perustasoon verrattuna; panee merkille, että vuoteen 2023 verrattuna vuonna 2024 veden ja paperin kulutus kasvoi hieman – veden kulutus 14 prosenttia ja paperin kulutus 1 prosentin verran – kun taas komitean hallinnollisista toimista aiheutuvat hiilipäästöt vähenivät 4,3 prosenttia, sähkön käyttö väheni 5 prosenttia, kaasun 1 prosentin ja jätteen tuotanto 12 prosenttia;

60.suhtautuu myönteisesti siihen, että komitea uusi vuonna 2024 parlamentin ja komission kanssa tekemänsä yhteistyösopimukset, joilla luodaan perusta komitean tiiviimmälle institutionaaliselle osallistumiselle unionin lainsäädäntöprosessin kaikkiin vaiheisiin sellaisten eri politiikkatoimien (kuten aluekehitys, ilmastopolitiikka ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus) osalta, jotka menevät pidemmälle kuin politiikkatoimet, joiden osalta on jo pitkään harjoitettu yhteistyötä; toteaa, että näihin sopimuksiin sisältyy myös tiukempia määräyksiä alueellisten vaikutusten arviointia koskevasta yhteistyöstä; panee kyselyn perusteella tyytyväisenä merkille, että komitean puheenjohtajakokous tapasi 13. lokakuuta 2024 suhteista komiteaan vastaavan parlamentin varapuhemiehen keskustellakseen yhteistyön vahvistamisesta muun muassa kannustamalla yhteisten kokousten pitämiseen, erityisesti valiokuntien ja esittelijöiden tasolla, ja ottamalla komitea mukaan kolmikantaneuvotteluihin ja logistiseen yhteistyöhön parlamentin SPAAK-rakennuksessa toteutettavien korjaustöiden aikana; panee merkille, että vuonna 2024 komitean jäsenet tapasivat myös neuvoston ja pysyvien edustustojen edustajia ja osallistuivat neuvoston puheenjohtajavaltion järjestämiin tapahtumiin sen varmistamiseksi, että komitean kannat otetaan huomioon unionin lainsäädännössä;

61.panee tyytyväisenä merkille toimielinten välisellä yhteistyöllä saavutetut talousarviosäästöt ja hallinnolliset säästöt ja erityisesti ETSK:n kanssa luodun tiiviin hallinnollisen yhteistyön, sillä komitealla on ETSK:n kanssa yhteiset toimitilat sekä kääntämiseen, infrastruktuuriin, terveydenhoitoon, ruokahuoltoon, logistiikkaan ja tietotekniikkaan liittyvät yhteispalvelut sekä yhteinen tietosuojarekisteri, ja ottaa huomioon, että vuonna 2024 komitean yhteispalveluissa työskenteli lähes 470 henkilöstön jäsentä ja niiden yhteiset menot kattoivat yli 68 miljoonaa euroa (yli 140 miljoonaa euroa, jos palkkoihin liittyvät kulut lasketaan mukaan); on tyytyväinen siihen, että nämä säästöt suunnattiin uudelleen komitean poliittiseen toimintaan, millä vahvistettiin sen valmiuksia täyttää toimeksiantonsa; toteaa, että näiden kahden toimielimen yhteistyöstä saatavat tehokkuushyödyt ja talousarviosäästöt ovat merkittävät, arviolta kymmeniä miljoonia euroja vuodessa verrattuna siihen, että kumpikin komitea hoitaisi näitä palveluja itsenäisesti; kehottaa jälleen kerran laajentamaan tätä yhteistyötä mahdollisimman paljon ja perustamaan yhteispalveluille yhden yhteisen hallinnon mutta pitämään kuitenkin erillään keskeisistä riippumattomista toimeksiannoista vastaavat palvelut ja yksiköt; kannustaa komiteaa ja ETSK:ta jatkamaan toimia yhteistyön ja synergioiden kehittämiseksi edelleen;

62.pitää myönteisenä komitean pyrkimystä saada aikaan synergioita hankkimalla palveluja muilta toimielimiltä yksikön tason sopimusten avulla ja osallistumalla toimielinten välisiin koordinointielimiin ja toimielinten välisiin hankintamenettelyihin; panee merkille, että komitea saavutti merkittävää synergiaa tapahtumien ja viestinnän alalla järjestämällä yhdessä komission kanssa Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikon ja muun muassa parlamentin, neuvoston ja komission kanssa julkisen viestinnän ammattilaisille tarkoitetun vuotuisen EuroPCom-konferenssin vuonna 2024; suhtautuu myönteisesti siihen, että komitean paikallis- ja aluevaltuutettujen eurooppalainen verkosto sekä komission Paikallispäättäjät EU:ta rakentamassa -verkosto yhdistettiin vuonna 2024 yhdeksi yhteisesti hallinnoiduksi EU:n paikallisvaltuutettujen verkostoksi;

63.panee merkille, että komitea tekee komission kanssa yhteistyötä (vuosimaksua vastaan) henkilöstöasioiden käsittelyssä ja erilaisten talous- ja henkilöstöhallinnossa hyödynnettävien tietoteknisten alustojen käytössä ja että komissio sisällytti vuonna 2024 komitean LORDIMAS-nimisen tietoteknisen järjestelmän keskeiseksi kaupunkien digitalisaatiota mittaavaksi tietotekniseksi välineeksi; panee lisäksi merkille, että komitea pitää täysistuntonsa parlamentin ja komission toimitiloissa kompensoidakseen sen omien kokoushuoneiden vähäisyyttä ja ostaa tulkkauspalveluja näiltä kahdelta toimielimeltä;

64.panee merkille, että komitean viestintätoimissa painopiste on lehdistösuhteissa, tapahtumien järjestämisessä, digisisällössä ja sosiaalisessa mediassa ja että niiden kokonaisbudjetti (kyseisen vuoden määrärahat) oli noin 2,3 miljoonaa euroa vuonna 2024 eli noin 500 000 euroa pienempi kuin vuonna 2023; panee seurantakertomuksesta merkille, että viestintätoimien rahoitusvajeen vuoksi komitea on riippuvainen vuoden lopussa tehtävistä määrärahasiirroista ja C8-määrärahoista, mikä selittää toisaalta C1-määrärahojen alhaisen käyttöasteen (48,20 prosenttia) ja toisaalta C8-määrärahojen korkean käyttöasteen (98,90 prosenttia) vuonna 2024 budjettikohdan 6 ”Asiantuntemus ja [...] jakelu” osalta;

65.panee tyytyväisenä merkille komitean saavutukset unionin politiikkatoimien ja ohjelmien edistämisessä paikallis- ja aluetasolla, neuvoa-antavan työn tavoittavuuden parantamisessa sekä komitean näkyvyyden ja vaikutuksen lisäämisessä; panee merkille, että vuonna 2024 komitea toimi järjestäjänä, isännöijänä tai tukijana 33 paikallisessa EU-vuoropuhelussa, 53:ssa Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikon istunnossa ja 47 tapahtumassa; panee erityisesti merkille seuraavat tapahtumat: Euroopan alueiden ja kuntien kymmenes huippukokous, johon osallistui yli 7 000 henkilöä ja jonka tarkoituksena on muokata unionin tulevaisuutta koskevaa ohjelmaa; Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikko, jossa käsiteltiin koheesiorahastoja seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja johon osallistui yli 2 500 osanottajaa; yhdestoista toissijaisuusperiaatetta käsittelevä konferenssi, jossa käsiteltiin sääntelyn parantamista ja toissijaisuutta seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä; vuoden 2024 nuorten päättäjien ohjelma, johon osallistui yli 150 osallistujaa kaikista jäsenvaltioista ja kahdeksasta ehdokasmaasta; ja viidestoista Euroopan julkisen viestinnän konferenssi (EuroPCom), jossa käsiteltiin tekoälyä ja julkisen viestinnän uusia suuntauksia ja johon osallistui 3 200 osanottajaa ja katsojaa 55 eri maasta; panee merkille, että komitea myös toi esiin 74:ssä eri yhteydessä työtään ja näkemyksiään kokouksissa tai tapahtumissa, joihin osallistui muita unionin toimielimiä;

66.antaa komitealle tunnustusta siitä, että se on parantanut tietojensa saatavuutta ja niiden historiallista tallettamista ja pyrkinyt tähän tavoitteeseen asettamalla kaikki komitean asiakirjat ja julkaisut saataville yhteen komitean ulkoisella verkkosivustolla sijaitsevaan paikkaan vuonna 2024 käyttöön otettujen julkaisutoimiston pienoisohjelmien kautta, ottamalla vuonna 2024 käyttöön tekoälyyn perustuvan Panoramic-AI -alustan, joka tarjosi parempia ja käyttäjäystävällisempiä mahdollisuuksia tutustua toimielimen sisältöön (muun muassa keskeisiin asiakirjoihin, esityksiin ja keskusteluihin), siirtämällä komitean ulkoisten lehdistötiedotteiden ja uutisten arkiston kokonaisuudessaan viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston uutishuoneeseen ja siirtämällä myös komitean historialliset arkistot ensimmäistä kertaa Firenzessä sijaitsevien unionin historiallisten arkistojen yhteyteen;

67.panee komitean toiminnan vaikutuksia käsittelevästä kertomuksesta ja vuosikertomuksesta merkille komitean panoksen vuoden 2024 EU-vaaleja koskevaan parlamentin viestintäkampanjaan, johon se osallistui ottamalla kampanjaan mukaan 750 nuoren päättäjän verkoston, mainostamalla parlamentin aineistoa, tuottamalla äänestämiseen kannustavia videoita komitean jäsenten kanssa, omistamalla EU-vaaleille oman sivun komitean verkkosivustolla ja tuottamalla muuta sosiaalisessa mediassa mainostettua visuaalista sisältöä, joka saavutti lähes viisi miljoonaa käyttäjätiliä; suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin olla vuorovaikutuksessa laajan ja monimuotoisen yleisön kanssa ja lisätä tietämystä vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleista; korostaa, että tällainen unionin politiikkatoimiin ja erityisesti parlamentin työhön liittyvä toimielinten yhteistyö on olennaisen tärkeää, sillä sen avulla voidaan saavuttaa suuri yleisö unionin kaikilla alueilla, vahvistaa demokraattista osallistumista ja parantaa unionin demokraattista legitimiteettiä;

68.panee vuosikertomuksesta merkille, että komitea on onnistunut saavuttamaan näkyvyyttä mediassa, mikä käy ilmi vuoden 2024 yleisistä mittareista, joista esimerkkinä mainittakoon 28 prosentin lisäys verkkovierailijoiden määrässä, 11,60 prosentin lisäys seuraajien määrässä ja 16 prosentin lisäys sen toimintaan kiinteästi kuuluvaan digitaaliseen toimintaan osallistumisessa;

69.panee merkille, että komitea ei osallistunut romaniaiheiseen teemaviikkoon vuonna 2024;

70.korostaa, että komitean viestintästrategian tavoitteena on vahvistaa sen institutionaalista näkyvyyttä ja poliittista asemaa unionin alueita, kaupunkeja ja kuntia edustavana elimenä ja tuoda esiin sen jäsenten roolia unionin politiikkatoimien ja kansalaisten yhdistämisessä paikallis- ja aluetasolla.