1.toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutetun talousarvio kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto”, jonka kokonaismäärä vuonna 2024 oli 13,3 miljardia euroa eli 6,9 prosenttia unionin talousarviomenoista; panee merkille, että tietosuojavaltuutetun talousarvio oli 0,18 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 7 määrärahoista;

2.toteaa, että varainhoitovuotta 2024 koskevassa vuosikertomuksessaan (jäljempänä ’tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus’) tilintarkastustuomioistuin tarkasti hallinnon alalta 70 tapahtuman otoksen eli yhtä monta tapahtumaa kuin vuonna 2023; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin toteaa lisäksi hallintomenojen kattavan muun muassa henkilöstö- ja eläkemenot, joiden yhteenlaskettu osuus hallintomenojen kokonaismäärästä oli vuonna 2024 noin 69 prosenttia, ja lisäksi kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät menot ja toteaa, että sen tarkastukset ovat jo useamman vuoden ajan osoittaneet hallintomenojen riskin olevan yleisesti ottaen alhainen;

3.panee merkille, että tarkastetuista 70 tapahtumasta 16 (23 prosenttia) sisälsi virheitä mutta että tilintarkastustuomioistuin arvioi kvantifioimiensa kolmen virheen perusteella, että virhetaso oli alle olennaisuusrajan; panee merkille, ettei tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa havaittu Euroopan tietosuojavaltuutettua koskevia erityisiä ongelmia;

4.toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutetun lopullinen hyväksytty talousarvio vuodeksi 2024 oli 24 329 460 euroa, mikä merkitsee 7,12 prosentin lisäystä vuodesta 2023 (22 711 559 euroa); panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutetun talousarviosta katetaan myös Euroopan tietosuojaneuvoston riippumattoman sihteeristön toimintakulut; panee merkille Euroopan tietosuojavaltuutetun vuoden 2024 vuosikertomuksen (jäljempänä ’vuosikertomus’) perusteella, että Euroopan tietosuojaneuvoston hyväksytty talousarvio vuodelle 2024 oli 8,36 miljoonaa euroa (7,67 miljoonaa euroa vuonna 2023);

5.panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutetun varainhoitovuonna 2024 toteuttaman talousarvion seurannan ja suunnittelun tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 96 prosenttia (eli sama kuin vuonna 2023); panee myös merkille Euroopan tietosuojavaltuutetun vuoden 2024 tilinpäätöstä koskevasta kertomuksesta, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 84 prosenttia (sama kuin vuonna 2023); panee lisäksi merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutetun vastauksista talousarvion valvontavaliokunnan vuoden 2023 talousarvion vastuuvapautta koskevaan kyselyyn (jäljempänä ’kysely’) käy ilmi, että maksumäärärahojen käyttöaste oli kaiken kaikkiaan 91,88 prosenttia vuonna 2024, eli korkeampi kuin vuonna 2023, jolloin se oli 91,33 prosenttia;

6.toteaa myös, että vuodelta 2024 vuodelle 2025 tehtyjen määrärahasiirtojen (C8) määrä oli 2 649 943 euroa (eli 10,89 prosenttia vuoden 2024 kokonaistalousarviosta), kun niiden määrä vuonna 2023 oli 2 517 942 euroa (eli 11,08 prosenttia kokonaistalousarviosta vuonna 2023); panee merkille, että C8-siirroilla siirrettyjen määrärahojen käyttöaste vuonna 2024 oli 77,37 prosenttia (76,65 prosenttia vuonna 2023);

7.panee merkille, että vuonna 2024 keskimääräinen maksuaika oli 20 päivää verrattuna 19 päivään vuonna 2023 ja että maksuista käsiteltiin ajoissa 96,87 prosenttia (nousua vuodesta 2023, jolloin luku oli 92,73 prosenttia); panee myös merkille, että maksujen määrä kasvoi vuodesta 2023 vuoteen 2024 (1 335:stä 1 440:en); toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutetulla oli vuonna 2024 jonkin verran teknisiä vaikeuksia, koska käytössä oli yhtäaikaisesti kaksi tietoteknistä järjestelmää (komission SUMMA-järjestelmä ja tietosuojavaltuutetun ABAC), minkä vuoksi tarvittiin manuaalista uudelleenohjelmointia ja muita manuaalisia toimenpiteitä; huomauttaa, että Euroopan tietosuojavaltuutetun on tarkoitus ottaa SUMMA käyttöön vuonna 2026;

8.toteaa kyselyn perusteella, että Euroopan tietosuojavaltuutetun virkamatkojen kokonaisbudjetti laski 17,86 prosenttia, sillä se oli 323 421 euroa vuonna 2023 ja 265 630 euroa vuonna 2024, ja että matkustaminen väheni ja kustannukset laskivat, koska tapaamiset järjestettiin yhä useammin etäyhteydellä tai hybridimallina; panee vuosikertomuksen tiedoista merkille, että myös henkilöstön virkamatkojen määrä laski – vuonna 2023 niitä oli 246, vuonna 2024 sen sijaan 218; toteaa, että näistä määrärahoista tietosuojavaltuutetun 23 virkamatkaan varattiin 38 418 euroa vuonna 2024, mikä tarkoitti nousua vuodesta 2023, jolloin 24 virkamatkaan varattiin 33 000 euroa; toteaa, että tämä johtui ennen kaikkea siitä, missä tietosuojavaltuutetun osallistumista vaativat tärkeät kokoukset ja tapahtumat järjestettiin, ja että vuonna 2024 Yhdysvaltoihin ja Meksikoon suuntautui useita virkamatkoja; panee huolestuneena merkille, että korkea-arvoisten viranhaltijoiden omiin kotimaihin suuntautuvien virkamatkojen osalta voidaan todeta, että tietosuojavaltuutettu teki vuonna 2024 vain kolme virkamatkaa Puolaan (yhteensä 23 matkasta), kun taas Euroopan tietosuojavaltuutetun pääsihteeri teki yhdeksän virkamatkaa Espanjaan (yhteensä 15 matkasta); korostaa, että tietosuojavaltuutettu ei edelleenkään anna tietoja järjestäjien tai muiden kolmansien osapuolten rahoittamien virkamatkojen määrästä, mikä vähentää avoimuutta tietosuojavaltuutetun virkamatkakuluista;

9.toteaa, että Venäjän laittomasta hyökkäyssodasta Ukrainaan aiheutuu sopimuksiin ja palveluihin kohdistuva inflaatiopaine ja että kyselyn perusteella Euroopan tietosuojavaltuutettu on reagoinut siihen tarkistamalla vuoden aikana kustannusarvioita ja kohdentamalla uudelleen resursseja siirroilla, jotka tehtiin varainhoitoasetuksen 29 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisesti, varmistaen näin ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran ja arvioiden prioriteetteja uudelleen, jotta Euroopan tietosuojavaltuutetun ydinprosessien toteutuminen voitiin taata; kehottaa Euroopan tietosuojavaltuutettua tekemään jatkossakin uudelleenarviointeja, jotta voidaan tunnistaa alat, joilla esiintyy alikäyttöä ja kohdentaa varoja uudelleen vuoden aikana tarveperusteisesti; toteaa, että kaikkien unionin toimielinten on syytä parantaa talousarviohallintoaan ottamalla huomioon myös hintojen epävakaus, varsinkin energia-alalla, kun ne tekevät sopimuksia palveluntarjoajien kanssa;

10.panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu aloitti 66 hankintamenettelyä ja teki niissä sopimuksen ja että niistä 45 oli arvoltaan hyvin vähäisiä, kaksi oli neuvottelumenettelyjä, joita ei julkaistu ennakolta, yhdeksän erillissopimuksia yksittäisten asiantuntijoiden luettelon laatimiseksi ja yksi 200 000 euron puitesopimus PricewaterhouseCoopersin kanssa; toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutettu tekee suurimman osan sopimuksistaan pienten ja keskisuurten yritysten kanssa noudattaen arvoltaan vähäistä tai erittäin vähäistä menettelyä;

11.toteaa, että vuonna 2024 Euroopan tietosuojavaltuutetun toiminnan tuloksellisuuden seurantaan käytettiin yhdeksää keskeistä tulosindikaattoria noudattaen päätavoitteita, jotka sisältyvät tietosuojavaltuutetun vuosien 2020–2024 strategiaan, joka pantiin täytäntöön vuotuisen hallintosuunnitelman avulla; panee vuosikertomuksen perusteella merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu saavutti tai ylitti asetetut tavoitteet kaikissa keskeisissä tulosindikaattoreissa yhtä lukuun ottamatta (Euroopan tietosuojavaltuutetun eräiden sosiaalisen median tilien seuraajamäärät);

12.panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutetulla on useita rooleja, kuten tietosuojaviranomaisen asema, ja 1. elokuuta 2024 alkaen se toimii myös ilmoitettuna laitoksena, ilmoittavana viranomaisena ja markkinavalvontaviranomaisena, joka vastaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1689 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689, annettu 13. kesäkuuta 2024, tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (tekoälysäädös) (EUVL L, 2024/1689, 12.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj). täytäntöönpanosta ja valvonnasta unionin toimielimiin, elimiin ja laitoksiin nähden; toteaa, että viimeksi mainitussa tehtävässä Euroopan tietosuojavaltuutetulla on täytäntöönpanovaltuudet vasta 2. elokuuta 2026 alkaen; panee tyytyväisenä merkille, että tässä yhteydessä Euroopan tietosuojavaltuutettu on muokannut hallintorakenteita ja menettelypuitteita, joita se tarvitsee uusissa tehtävissään ja valtuuksissaan asetuksen (EU) 2024/1689 mukaisena markkinavalvontaviranomaisena, ja että osana näitä toimia se perusti vuonna 2024 tekoälysäädöksen yhteyshenkilöverokoston, johon osallistuivat vapaaehtoiselta pohjalta kaikki Euroopan unionin toimielimet, elimet ja laitokset;

13.panee merkille tietosuojavaltuutetun kasvaneen roolin uusien säädösten yhteydessä, joissa sille on annettu lisätehtäviä, ja mainitsee esimerkkinä asetuksen (EU) 2024/1689, jonka nojalla tietosuojavaltuutetusta tulee toimivaltainen viranomainen unionin toimielinten, elinten ja laitosten suhteen; toteaa, että 1. lokakuuta 2024 tietosuojavaltuutettu perusti tekoäly-yksikön, jonka tarkoituksena on hoitaa uusia valvontatehtäviä, ja että vuonna 2024 yksikkö koostui kahdesta sisäisesti siirtyneestä henkilöstön jäsenestä; toteaa kyselyn perusteella, että vuodesta 2025 alkaen Euroopan tietosuojavaltuutetulla on määrärahat, jotka kattavat kyseiselle yksikölle kaksi vakinaista virkaa ja viisi sopimussuhteista toimihenkilöä, ja että menettelyt heidän palvelukseen ottamisekseen on saatettu loppuun; toteaa kyselyn perusteella kuitenkin, että Euroopan tietosuojavaltuutetun näkemyksen mukaan nämä resurssit eivät edelleenkään ole riittävät uusien tehtävien hoitamiseen, erityisesti kun on kyse tekoälyjärjestelmien valvonnasta rajavalvonnassa, muuttoliikkeessä, oikeuslaitoksessa ja lainvalvonnassa tai tekoälyn sääntelyn testiympäristön perustamisesta unionin toimielimille, elimille ja laitoksille asetuksen (EU) 2024/1689 57 artiklan 3 kohdan mukaisesti; panee myös merkille Euroopan tietosuojavaltuutetun seurantakertomuksen parlamentin päätöslauselmasta, joka koski tietosuojavaltuutetun vuoden 2023 talousarvion täytäntöönpanoa (jäljempänä ’seurantakertomus’), ja toteaa sen perusteella, että samoin talousarviorajoitteiden seurauksena tietosuojavaltuutettu ei voinut käynnistää tekoälyä koskevaa toteutettavuustutkimusta vuonna 2024; muistuttaa, että tietosuojavaltuutetun olisi noudatettava toimeksiantonsa mukaista toimivaltaa toimintamallilla, joka perustuu yhteistyöhön unionin toimielinten ja virastojen kanssa, jotta voidaan välttää kalliit oikeudelliset menettelyt; muistuttaa, että jo vuoden 2023 vastuuvapautta koskevassa päätöslauselmassaan parlamentti varoitti siitä, että tietosuojavaltuutetun toimeksiannon asteittainen laajentaminen uhkaa tapahtua nopeammin kuin sen käytettävissä olevien resurssien lisääminen; korostaa, että on tärkeää varmistaa tietosuojavaltuutetulle riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta se voi tehokkaasti valvoa tekoälyjärjestelmiä korkean riskitason alueilla;

14.toteaa teknologian valvonnan ja ennakoinnin osalta, että Euroopan tietosuojavaltuutettu keskittyi vuonna 2024 tekoälyyn teknologia- ja yksityisyysyksikkönsä kautta; panee tässä yhteydessä merkille eräät aiheet, joihin Euroopan tietosuojavaltuutettu on kiinnittänyt huomiota: – neuroteknologia neurodatan käsittelyssä, jota tarkastellaan myös Euroopan tietosuojavaltuutetun ja Espanjan tietosuojaviranomaisen yhdessä kesäkuussa 2024 julkaisemassa artikkelissa ”TechDispatch on neurodata”; – automaattinen päätöksenteko ja ihmisen suorittama valvonta, jota käsiteltiin Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) ja Karlstadin yliopiston yhdessä järjestämässä seminaarissa syyskuussa 2024; panee tyytyväisenä merkille, että marraskuussa 2024 Euroopan tietosuojavaltuutettu julkaisi neljännen osan Techsonar-aloitteestaan, jossa keskityttiin kuuteen tekoälyn suuntaukseen: haulla tehostettu generointi, laitekohtainen tekoäly, koneen poisoppiminen, multimodaalinen tekoäly, skaalautuva valvonta ja neurosymbolinen tekoäly; korostaa, että Euroopan tietosuojavaltuutetun on tärkeää kerätä tietämystä, jotta se voi käyttää asetuksen (EU) 2024/1689 mukaisia valtuuksiaan, kun unionin toimielimet, elimet tai laitokset alkavat käyttää uutta teknologiaa henkilötietojen käsittelyssä; toteaa lisäksi, että vuonna 2024 Euroopan tietosuojavaltuutettu antoi ensimmäiset ohjeistuksensa unionin toimielimille, elimille ja laitoksille tietosuojan noudattamisen varmistamisesta generatiivisten tekoälyjärjestelmien käytössä sekä kolme valvontalausuntoa, jotka koskivat tekoälyvälineiden käyttöä Europolissa ja Eurojustissa;

15.toteaa, että kanteluiden määrä kasvaa vuosi vuodelta ja että suurin osa kanteluista liittyy komissioon ja niiden jättäjät ovat unionin toimielinten, elinten ja laitosten henkilöstöä; panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutetulle jätettiin 663 kantelua vuonna 2024 eli 202 enemmän kuin vuonna 2023 ja että niistä 108 otettiin käsiteltäväksi kun taas 555 ei täyttänyt käsiteltäväksi ottamisen edellytyksiä; panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu antoi lopullisen päätöksen, lausunnon tai vastauksen 77 kantelussa (kasvua 33 prosenttia vuodesta 2023) vuonna 2024 jätetyistä 108 tapauksesta ja vastasi kaikkiin kanteluihin, joita ei otettu käsittelyyn; toteaa, että kaikista vuonna 2024 vastaanotetuista kanteluista 48 tapausta saatiin päätökseen vuonna 2024, mikä on 55 tapausta vähemmän kuin vuonna 2023; toteaa, että vuoden 2024 päättyessä 104:n käsiteltäväksi otetun (nousua vuoden 2023 tapausmäärästä, joka oli 71) kantelun käsittely oli kesken ja että tähän sisältyy myös ennen vuotta 2024 jätettyjä tapauksia; on tietoinen, että Euroopan tietosuojavaltuutettu pyrkii vähentämään kanteluiden suurta määrää, ja kannustaa sitä edelleen virtaviivaistamaan kanteluiden käsittelyä pyrkimällä esimerkiksi yhteisymmärrykseen kantelun käsittelymenettelystä kansallisten tietosuojaviranomaisten kanssa, erityisesti kun on kyse vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueesta, jolla tutkimukset ovat monimutkaisia ja aikaavieviä; toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutettu vastaanotti 125 ilmoitusta henkilötietojen tietoturvaloukkauksista vuonna 2024 ja että määrä nousi vuodesta 2023, jolloin ilmoituksia oli 77;

16.kehottaa tietosuojavaltuutettua pohtimaan keskeisiä tulosindikaattoreitaan ja varmistamaan, että ne kattavat kanteluiden käsittelyn, sekä asettamaan kanteluiden käsittelyä ja tutkimuksia koskevia tavoitteita Euroopan oikeusasiamiehen käytäntöä mukaillen;

17.korostaa, että Euroopan tietosuojavaltuutetulla on tärkeä neuvonta- ja ohjeistusrooli unionin lainsäädäntöprosessissa, ei ainoastaan komission lainsäädäntöehdotusten varhaisessa valmisteluvaiheessa vaan myös trilogineuvotteluihin liittyviä kompromissitarkistuksia koskevien huomautusten ja lausuntojen esittäjänä parlamentin ja sen valiokuntien pyynnöstä; panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu vastasi komissiolle ja lainsäätäjille asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti 97 viralliseen lainsäädäntöä koskevaan kuulemiseen (80:een vuonna 2023), minkä lisäksi se antoi neuvoja 25 lausunnon (54:n vuonna 2023), 45 virallisen huomautuksen (26:n vuonna 2023) ja 27 epävirallisen huomautuksen (34:n vuonna 2023) muodossa vastauksina lainsäädäntöä koskeviin kuulemispyyntöihin vuoden 2024 aikana;

18.panee merkille, että Euroopan tietosuojaneuvostolla on avainrooli, kun yhtenäistetään valvontaviranomaisten opastusta, menettelyjä, täytäntöönpanoprosesseja ja käytäntöjä jäsenvaltioissa; panee tässä yhteydessä merkille, että vuonna 2024 Euroopan tietosuojaneuvosto ei tehnyt yhtään sitovaa päätöstä, se antoi 28 yhdenmukaisuuslausuntoa, hyväksyi kahdet uudet suuntaviivat, julkaisi neljä lausuntoa lainsäädännön kehityksestä ja pani täytäntöön ja koordinoi useita täytäntöönpanoyhteistyön ohjelmia; panee lisäksi merkille, että Euroopan tietosuojaneuvosto tarjoaa sihteeristön koordinoituun valvontakomiteaan, joka on unionin suurten tietoteknisten järjestelmien koordinoidun valvonnan varmistava työryhmä ja koostuu kansallisista valvontaviranomaisista ja Euroopan tietosuojavaltuutetusta, ja toteaa, että vuonna 2024 valvonta laajennettiin kattamaan viisumitietojärjestelmä sen lisäksi, että valmisteltiin Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän valvontatoimia;

19.panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu kehitti vuonna 2024 erilaisia menettelyllisiä välineitä ja toimintaperiaatteita tutkimusprosessiensa tehostamiseksi; kiittää tässä yhteydessä Euroopan tietosuojavaltuutettua siitä, että se muutti työjärjestystään vuonna 2024 niin, että ”uudelleentarkastelumenettely” on korvattu ”alustavalla arvioinnilla”, jotta voidaan turvata kaikkien osapuolten oikeus tulla kuulluksi; panee merkille, että heinäkuusta 2024 alkaen EU:n toimielimet, elimet ja laitokset voivat esittää näkemyksensä alustavasta arvioinnista ennen kuin Euroopan tietosuojavaltuutettu tekee niihin mahdollisesti kielteisesti vaikuttavan päätöksen; toteaa, että nämä menettelylliset suojatoimet edistävät kanteluiden ja tutkimusten oikeudenmukaista ja oikea-aikaista käsittelyä; toteaa, että vuonna 2024 Euroopan tietosuojavaltuutettu tarkasteli myös tutkintamenetelmiä, laati käsikirjan tiedostojen käsittelystä, kehitti valmiuttaan oikeuskäsittelyihin, päivitti sisäisen kanteluoppaansa ja kehitti kuulemisten tallennus- ja transkriptioprosessejaan;

20.panee merkille vuosikertomuksen ja seurantakertomuksen perusteella, että Euroopan tietosuojavaltuutettu on kiinnittänyt erityistä huomiota lasten tietojen käsittelyyn erityisesti lainvalvontayhteyksissä; toteaa, että yksi Euroopan tietosuojavaltuutetun vuonna 2024 tekemistä tarkastuksista koski lasten henkilötietojen käsittelyä tutkimushankkeissa, joita komission yhteinen tutkimuskeskus hallinnoi Espanjassa, ja erityisesti lasten ja robottien välistä vuorovaikutusta; ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että Euroopan tietosuojavaltuutettu osallistui lokakuussa 2024 G7-maiden tietosuojaviranomaisten pyöreän pöydän keskusteluun Roomassa ja että tietosuojaviranomaiset julkaisivat sen yhteydessä lausunnon tekoälystä ja lapsista kannustaen toimiin lasten yksityisyyden suojelemiseksi ja sen varmistamiseksi, että tekoäly edistää luottamusta ja suojelee samalla kaikkein haavoittuvimpia väestöryhmiä; muistuttaa, että Euroopan tietosuojavaltuutettu suoritti erityisen tarkastuksen Europolissa tapahtuvasta alle 15-vuotiaiden alaikäisten lasten tietojen käsittelystä heidän ollessaan epäillyn asemassa; panee tyytyväisenä merkille tietosuojavaltuutetun havainnon, että yleinen menettely, jossa arvioidaan kumppaneiden alaikäisistä henkilöistä (joihin kuuluvat alle 15-vuotiaat lapset) antamia tietoja, on selkeä ja asianmukainen; panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutetun tarkastuskertomuksessa pyydetään Europolia jatkamaan oman arvionsa tekemistä vastaanotetun datan laillisuudesta ja korostetaan sitä, että Europolin on arvioitava, mikä on ehdottoman välttämätöntä rikoksista epäiltyjen alaikäisten tietojen käsittelemisessä;

21.panee merkille, että EU:n toimielimet, elimet ja laitokset voivat pyytää Euroopan tietosuojavaltuutetulta neuvontaa suunnitellessaan käsittelytoimia ja tietosuojaa; panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu antoi neuvoja 26 kuulemisessa ja 26 valvontalausunnossa eri aiheista; panee erityisesti merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu julkaisi joulukuussa 2024 valvontalausunnon parlamentin suunnitelmasta käyttää biometriikkaa, jonka avulla voitaisiin todentaa jäsenten läsnäolo päivärahan maksamista varten;

22.toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutettu teki vuonna 2024 neljä tutkimusta ja kaksi alustavaa tutkimusta, eli vähemmän kuin vuonna 2023; toteaa, että huomattavimpia tapauksia olivat alustava tutkimus automaattisesta päätöksenteosta harjoittelijoiden valinnassa, tutkimus Microsoft 365 -ohjelmien käytöstä komissiossa ja alustava tutkimus hakemussovelluksissa tapahtuneesta profiloinnista; toteaa, että komission Microsoft 365 -ohjelmien käyttöä komissiossa koskevassa tutkimuksessa havaittiin monia asetuksen (EU) 2018/1725 rikkomuksia ja tämän seurauksena Euroopan tietosuojavaltuutettu määräsi komission keskeyttämään kaikki tietovuot Microsoftin ja sen tytäryhtiöiden suuntaan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolella 9. joulukuuta 2024 mennessä; kehottaa Euroopan tietosuojavaltuutettua pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla, kun seurataan, noudattaako komissio tietosuojavaltuutetun suosituksia tässä tapauksessa; toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutettu jatkoi vuonna 2024 viittä tutkimusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten verkkosivustokäytännöistä ja keskittyi niissä kolmansien osapuolten komponentteihin ja suostumuspyyntöihin; toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutettu teki vuonna 2024 kolme tarkastusta, joihin sisältyi toimipaikassa tehtävä tarkastus ja jotka keskittyivät esimerkiksi terveystietojen käsittelyyn, säilytysaikoihin ja alaikäisiin lapsiin liittyvään tutkimustoimintaan;

23.muistuttaa, että vuonna 2022 Euroopan tietosuojavaltuutettu nosti kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa kahden Euroopan parlamentin ja neuvoston muutetun asetuksen (EU) 2016/794 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11. toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/794/oj). säännöksen kumoamiseksi ja että tuomioistuimen myöhemmin hylättyä kanteen Euroopan tietosuojavaltuutettu valitti yleiseen tuomioistuimeen asianumerolla T-578/22 Unionin yleisen tuomioistuimen määräys, 6. syyskuuta 2023, tietosuojavaltuutettu v. parlamentti ja neuvosto, T-578/22, ECLI:EU:T:2023:522., koska sen mielestä sen esiin nostamat kysymykset olisi käsiteltävä korkeimmalla tasolla; panee seurantakertomuksesta merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu ei kommentoi valitusta, jonka käsittely on kesken; muistuttaa, että Euroopan tietosuojavaltuutettu voi valvontatehtävässään saattaa tärkeitä oikeudellisia kysymyksiä unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi, eikä tämän pitäisi vaikuttaa vilpittömään yhteistyöhön ja hyviin suhteisiin Euroopan tietosuojavaltuutetun ja sen valvonnan kohteena olevien yhteisöjen välillä, mutta toteaa, että se herättää epäilyjä tietosuojavaltuutetun asemasta suhteessa parlamentin ja neuvoston rooliin lainsäätäjinä;

24.panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutetun sisäisen valvonnan standardeja koskevassa vuoden 2024 arvioinnissa vahvistettiin, että sisäinen valvonta on tyydyttävällä tasolla ja kaikki 14 standardia ovat käytössä ja toimivia; toteaa, että perustettiin työryhmä analysoimaan tuloksia ja ehdottamaan parannuksia, joita ovat esimerkiksi koulutus- ja kehitystyön sekä tiedon- ja asiakirjahallinnan parantaminen; panee kyselyn perusteella merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutetun päivitetyssä riskinhallintakehyksessä otettiin käyttöön jäsennelty seuranta, jonka avulla organisaatio on voinut varmistaa, että hillitsemistoimet ovat edelleen tehokkaita ja että niiden seuranta on johdonmukaista; panee lisäksi merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu päivitti jälkitarkastuksia koskevat menettelynsä riskiperusteisiksi ja vahvisti toiminnan jatkuvuutta ja kirjausketjua integroimalla ARES-järjestelmän, koulutukset ja edistyneet tiedonhallintaprosessit;

25.panee kyselyn perusteella merkille, että komission sisäinen tarkastus järjesti vuonna 2024 yhden tarkastuksen parlamentin Euroopan tietosuojavaltuutetulle toimittamien tieto- ja viestintäteknisten palvelujen hallinnosta, minkä seurauksena annettiin kaksi suositusta ja tietosuojavaltuutettu panee niitä parhaillaan täytäntöön; panee merkille, että liittyen vuonna 2023 tehtyyn tarkastukseen Euroopan tietosuojavaltuutetun tarkastusten suunnittelumenetelmistä toinen komission sisäisen tarkastuksen antamasta kahdesta suosituksesta on otettu käsittelyyn, kun taas toisen (Euroopan tietosuojavaltuutetun tarkastussuunnitelman laatimismenetelmien suunnittelusta) täytäntöönpanoa on lykätty odottamaan uuden tietosuojavaltuutetun nimittämistä; kehottaa Euroopan tietosuojavaltuutettua tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä ja toteaa, että tietosuojavaltuutetun olisi kuultava tarkastamiaan tahoja suunniteltujen suositusten toteutettavuudesta ja soveltuvuudesta, jotta varmistetaan, että tarkastettava elin panee sen jälkeen suositukset täytäntöön nopeasti, vaikuttavasti ja resursseja hyödyntäen;

26.toteaa, että vuoden 2024 lopussa Euroopan tietosuojavaltuutetun palveluksessa oli 137 työntekijää, kun vuonna 2023 heitä oli 129; panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutetun palveluksessa oli 55 sopimussuhteista toimihenkilöä Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 3 b artiklan nojalla (50 sopimussuhteista toimihenkilöä vuonna 2023) ja yhdeksän väliaikaista toimihenkilöä 2 artiklan b ja c alakohdan nojalla (seitsemän väliaikaista toimihenkilöä vuonna 2023) ja se käytti vuonna 2023 sisäisissä tehtävissä kymmenen ulkoisen palveluntarjoajan palveluja (12 ulkoista palveluntarjoajaa vuonna 2022); pyytää Euroopan tietosuojavaltuutettua pohtimaan, kuinka sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrää voidaan vähentää ja korvata näitä sopimuksia vakituisilla virkasuhteilla, jotta voidaan varmistaa hyvien työntekijöiden pitäminen palveluksessa ja toiminnan jatkuvuus; panee merkille, että vuonna 2024 Euroopan tietosuojavaltuutetun palveluksessa oli kansalaisia 23 jäsenvaltiosta (kuten myös vuonna 2023), mikä on erinomainen tulos näin pienessä toimielimessä, vaikkakin viisi kansalaisuutta oli edelleen yliedustettuina sen henkilöstössä ja toisaalta muut kansalaisuudet olivat aliedustettuina; kehottaa tietosuojavaltuutettua jatkamaan ponnistelujaan, jotta saavutettaisiin tasapuolinen maantieteellinen edustua kaikista jäsenvaltioista, ja kiinnittämään erityisesti huomiota johtotason tehtäviin ja toteuttamaan tätä myös rekrytoinnissaan;

27.panee merkille henkilöstötaulukon korkean 98,80 prosentin täyttöasteen (verrattuna 95,65 prosenttiin vuonna 2023) mutta myös henkilöstön suuren vaihtuvuuden, joka oli 12 prosenttia vuonna 2024 (13 prosenttia vuonna 2023); toteaa, että suurin osa täyttämättömistä toimista johtui siitä, ettei sopivaa hakijaa löytynyt; panee merkille rekrytointi- ja valintamenettelyissä havaitut haasteet; panee seurantakertomuksesta tyytyväisenä merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu tarttui näihin haasteisiin kehittämällä kattavan strategian henkilöstön pitämiseen palveluksessa ja lahjakkaiden hakijoiden houkuttelemiseen ja että vuoden 2025 alussa hyväksytty strategia sisältää lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikajänteen toimia, joiden tarkoitus on pitää kokenut henkilöstö palveluksessa, lievittää vaihtuvuuteen liittyviä riskejä ja lisätä Euroopan tietosuojavaltuutetun vetovoimaa työnantajana; kannustaa tietosuojavaltuutettua jatkamaan rekrytointimenettelyjen parantamista noudattaen samalla täysipainoisesti ansioihin, avoimuuteen ja yhdenvertaiseen kohteluun liittyviä periaatteita;

28.panee merkille Euroopan tietosuojavaltuutetun henkilöstön sukupuolijakauman vuonna 2024 sukupuolijakauman, jossa 63 prosenttia oli naisia ja 37 prosenttia miehiä, ja huomauttaa tilanteen olevan edellisvuoden kaltainen, sillä silloin jakauma oli 65 prosenttia naisia ja 35 prosenttia miehiä; toteaa, että keskijohdossa sukupuolten edustus on tasapainossa, sillä keskitason johtajista kolme on naisia ja kolme miehiä, mutta pitää valitettavana, että ylemmän johdon tehtävissä naiset ovat edelleen aliedustettuja; kehottaa Euroopan tietosuojavaltuutettua jatkamaan toimiaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamiseksi henkilöstössään;

29.panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu otti komission Blue Book -harjoitteluohjelman kautta 20 harjoittelijaa, joille maksettiin noin 1 500 euron kuukausikorvaus, ja lisäksi yhden palkattoman harjoittelijan korkeakouluharjoittelusopimuksen kautta; korostaa jälleen kerran, että harjoittelujen olisi oltava palkallisia ottaen huomioon 14. kesäkuuta 2023 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle laadukkaista harjoittelupaikoista EU:ssa (2020/2005(INL)), jossa todetaan, että kaikkien harjoittelujen unionissa olisi oltava palkallisia;

30.panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu toteutti henkilöresurssien kehittämistoimia vuonna 2024; toteaa, että se otti käyttöön uuden verkkokoulutusalustoja koskevan toimintatavan, osallistui toimielinten väliseen uuteen työn varjostamisen ohjelmaan, jossa viisi Euroopan tietosuojavaltuutetun työntekijää seurasi komission henkilöstöä näiden työssä, järjesti henkilöstölle tekoälyvarautumista käsitelleen virkistyspäivän sekä muita yhteishengen vahvistamistoimia; panee merkille yksiköidenvälisen työryhmän perustamisen ja toteaa, että sen tarkoitus on kehittää tasa-arvoa, inkluusiota ja monimuotoisuutta edistäviä aloitteita;

31.panee kyselyn tiedoista merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu tarjoaa joustavia työjärjestelyjä ja hybridityön mahdollisuuksia, jotka henkilöstö on ottanut ilolla vastaan, koska he voivat hyödyntää esimerkiksi vanhempainvapaata, työajan hyvitystä, osa-aikatyötä tai ulkomaan etätyötä rajatun määrän päiviä vuodessa; toteaa, että seuraava henkilöstökysely, jossa käsitellään etätyötä, oli määrä toteuttaa vuonna 2025; katsoo, että kiinteistöinfrastruktuuria voitaisiin soveltuvin osin optimoida ottaen huomioon etätyö ja hybridityöjärjestelyt, jotta voidaan vähentää toimintakustannuksia ja varmistaa toimistotilojen tehokkaampi käyttö;

32.toteaa, että tällä hetkellä Euroopan tietosuojavaltuutetun palveluksessa olevassa henkilöstössä ei ole vammaisia henkilöitä mutta kaikkiin tietosuojavaltuutetun ilmoituksiin avoinna olevista toimista sisältyy yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva lauseke ja Euroopan tietosuojavaltuutettu kannustaa aktiivisesti vammaisia hakijoita hakemaan tehtäviin; panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivusto on kehitetty sisällönhallintajärjestelmälle, joka on saavutettavan verkkosuunnittelun keskeisten normien mukainen, ja että verkkosivustoa varten kehitettyjen lisätoimintojen suunnittelussa saavutettavuus on perusvaatimus;

33.kiinnittää huomiota Euroopan tietosuojavaltuutetun kyselyyn antamaan vastaukseen, jonka perusteella tietosuojavaltuutetun henkilöstön terveystiedot eivät ole sen saatavilla eivätkä poissaolojen varsinaiset syyt sen tiedossa, koska komission työterveysasema vastaa niiden hyväksymisestä; panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu pääsee tarkastelemaan ainoastaan koontitietoja, jotka sisältävät sairauspoissaolopäivien määrän ja tiedon liitteenä olevasta lääkärintodistuksesta; panee merkille, että sairauspoissaolojen määrä nousi 1 680,5 päivästä (vuonna 2023) 1 946 päivään (vuonna 2024) ja että tämä nousu (15,8 prosenttia) oli prosentuaalisesti suurempi kuin henkilöstömäärän nousu 129:stä 137:än (6,2 prosenttia); toteaa, että myös sairauspoissaolojen keskimääräinen kesto henkilöä kohti pidentyi 14,7 päivästä (vuonna 2023) 18,3 päivään (vuonna 2024) ja että sairauspoissaoloaste nousi 3,60 prosentista (2023) 3,9 prosenttiin (2024); ilmaisee huolensa nykytilanteesta ja pyytää edelleen toteuttamaan selkeämmän arvioinnin työntekijöiden hyvinvoinnista, jotta voidaan tunnistaa mahdolliset toistuvan työuupumuksen syyt, koska työuupumustapaukset olisi ilmoitettava vuosittain vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikkien toimielinten tavoin; pyytää tietosuojavaltuutettua tekemään yhteistyössä komission työterveysaseman kanssa kohdennetun arvioinnin tämän kasvun perimmäisistä syistä keskittyen erityisesti työuupumuksen ehkäisemiseen;

34.panee kyselyn perusteella merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutetussa ei tehty yhtään ilmoitusta häirintätapauksista vuonna 2024; pitää myönteisenä, että vuonna 2024 yksi Euroopan tietosuojavaltuutetun häirintäyhdyshenkilöistä piti jälleen häirinnän vastaisen esitelmän osana Euroopan tietosuojavaltuutetun uusien työntekijöiden perehdytystä; on tyytyväinen häirinnän kieltämistä ja häirintäyhdyshenkilöiden roolia koskevan päätöksen julkaisemiseen Euroopan tietosuojavaltuutetun intranetissä;

35.panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu on luonut käytännesääntöjen, tietämyksen lisäämisen sekä eturistiriidattomuus- ja luottamuksellisuusilmoitusten avulla kehyksen, jonka tarkoituksena on ehkäistä eturistiriitoja ylemmän johdon ja henkilöstön tasolla; toteaa, että kaikkien Euroopan tietosuojavaltuutetun palvelukseen tulevien on allekirjoitettava tällainen ilmoitus; panee merkille, että vuonna 2024 ei rekisteröity yhtään tapausta eturistiriidoista tai väärinkäytösten paljastamisesta Euroopan tietosuojavaltuutetussa; toteaa huolestuneena, että Euroopan tietosuojavaltuutetussa ilmoitettiin vuonna 2024 yksi epäilty petostapaus, jonka komission tutkinta- ja kurinpitotoimisto (IDOC) tutki; toteaa tästä tapauksesta, että IDOC saattoi tutkimuksen päätökseen vuonna 2025 ja antoi Euroopan tietosuojavaltuutetulle suosituksen aloittaa kurinpitomenettely henkilöstösääntöjen mukaisesti; kehottaa tietosuojavaltuutettua tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian lopputuloksesta sekä mahdollisista toimenpiteistä, joita on toteutettu sisäisen petostentorjuntavalvonnan vahvistamiseksi;

36.panee merkille, että vuonna 2024 Euroopan tietosuojavaltuutettu järjesti edelleen omille uusille työntekijöilleen ja Euroopan tietosuojaneuvoston uusille työntekijöille perehdytyksen, joissa käydään läpi toimielimen eettiset toimintapuitteet (häirintä, väärinkäytösten paljastaminen, eturistiriidat) ja petostentorjuntastrategia; toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutetun eettisten asioiden neuvonantaja antaa tietosuojavaltuutetun ja tietosuojaneuvoston johdolle vuosittain eettisten asioiden kertomuksen ja osallistuu eettisiä asioita käsittelevän Comité Paritaire des Questions Statuaries -työryhmän toimintaan; toteaa tyytyväisenä, että Euroopan tietosuojavaltuutettu on ottanut käyttöön postilaatikon, johon henkilöstö voi jättää eettisiin asioihin liittyviä tiedusteluja; kannustaa Euroopan tietosuojavaltuutettua jatkamaan edelleen tiedotustoimia ja toteuttamaan kyselytutkimuksia, joilla arvioidaan henkilöstön tietämystä tietosuojavaltuutetun ja tietosuojaneuvoston eettisistä toimintapuitteista;

37.suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan tietosuojavaltuutetun toiminnassa on yleisesti ottaen saavutettu korkea avoimuuden taso myös itse tietosuojavaltuutetun ja pääsihteerin ohjelman ja sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen julkaisemisen suhteen; panee kyselystä tyytyväisenä merkille, että vuosina 2023–2024 toteutetun avoimuustoimenpiteiden sisäisen arvioinnin seurauksena Euroopan tietosuojavaltuutettu hyväksyi vuonna 2025 päätöksen, että tietosuojavaltuutettu, pääsihteeri ja Euroopan tietosuojavaltuutetun johtotehtävissä toimiva henkilöstö tapaavat ainoastaan unionin avoimuusrekisteriin rekisteröityneitä eturyhmien edustajia; pitää myönteisenä, että tämän päätöksen kautta Euroopan tietosuojavaltuutettu on osa unionin avoimuusrekisteriä, mistä sen hallintoneuvostolle ilmoitettiin asianmukaisesti; suosittaa, että tietosuojavaltuutettu julkaisee verkkosivustollaan luettelon kaikista edunvalvojien kanssa pidetyistä kokouksista julkisen vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden lisäämiseksi entisestään;

38.toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutettu oli Euroopan oikeusasiamiehen tutkinnan kohteena vuonna 2023 vireille pannussa asiassa, jonka vuonna 2024 päätetyn käsittelyn seurauksena havaittiin hallinnollinen epäkohta; ottaa huomioon, että havainnossa oli kyse siitä, kuinka paljon Euroopan tietosuojavaltuutetulta oli kulunut aikaa valituksen arviointiin kohtuullisen ajan puitteissa sekä siitä, että se ei ollut oma-aloitteisesti tiedottanut kantajalle asian etenemisestä; pitää myönteisenä, että tämän seurauksena Euroopan tietosuojavaltuutettu ryhtyi kehittämään menettelyjään ja henkilöstön on nyt oma-aloitteisesti päivitettävä kanteluita koskevia tietoja ja keskeytettävä tutkinta siksi aikaa, kun odotetaan oikeuden ratkaisua tai muiden elinten päätöstä samasta asiasta; panee kyselyn perusteella merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu oli mukana Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksissa vuonna 2024 ja että ne jatkuvat edelleen; pyytää pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla näistä asioista;

39.korostaa tietosuojavaltuutetun roolia unionin toimielinten, elinten ja laitosten henkilötietojen käsittelytoimiin liittyvässä valvonnassa; on huolissaan ajasta, joka tietosuojavaltuutetulla kuluu kanteluiden käsittelyyn; palauttaa mieliin Euroopan oikeusasiamiehen 7. marraskuuta 2024 asiassa 1888/2023/TM tekemän päätöksen, jossa se totesi, että kuusi vuotta, jonka tietosuojavaltuutettu käytti erästä kantelua koskevan arvioinnin päätökseen saattamiseen, ei ole kohtuullinen aika ja että tietosuojavaltuutetun toiminta muodosti hallinnollisen epäkohdan; panee merkille oikeusasiamiehen havainnon, että tietosuojavaltuutettu ei myöskään tiedottanut kantajalle tapauksen etenemisestä;

40.panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutetun menettelysääntöjen 9 artiklan mukaisesti tietosuojavaltuutettua ja pääsihteeriä velvoittavat nuhteettomuuden, harkintavallan ja luottamuksellisuuden vaatimukset kolmen vuoden ajan siitä, kun he ovat jättäneet virkansa; toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutetun palveluksesta ei lähtenyt eikä siihen liittynyt yhtään korkeaa viranhaltijaa vuoden 2024 aikana;

41.panee kyselyn tiedoista merkille, että vuonna 2024 tieto- ja viestintätekniikan laitteisiin ja hankkeisiin oli varattu kymmenen prosenttia enemmän määrärahoja kuin vuonna 2023 ja että tämä johtui kyberturvallisuusneuvonnan lisäpalveluista; toteaa edelleen, että muut kustannustekijät, esimerkiksi yleiset tieto- ja viestintätekniikan palvelut ja ylläpito, pysyivät suhteellisen vakaina näiden kahden vuoden ajan;

42.toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutetun digitaalinen siirtymä edistyi vuonna 2024; panee erityisesti merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu otti käyttöön EU Sendin (palvelu/kanava, joka mahdollistaa arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen vaihdon muiden EU:n toimielinten, elinten ja laitosten kanssa), otti käyttöön ServiceNow-palvelun tietoteknistä tukea varten (henkilöstön yhteinen neuvontapalvelu), otti käyttöön SECABC-palvelun (toimielinten välinen kehys turvalliseen tietojenvaihtoon) ja siirtyi toimitiloissa toimivaan komission CaaS-malliin (Container as a service); toteaa, että yhden vakinaisen viranhaltijan ja yhden sopimussuhteisen toimihenkilön tehtävät keskittyvät Euroopan tietosuojavaltuutetun digitaaliseen siirtymään; panee merkille kyselyn ja seurantakertomuksen perusteella, että Euroopan tietosuojavaltuutetulla on talousarviorajoitteita, jotka estävät sitä perustamasta sellaista vähintään viiden tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijan tiimiä, joka toimisi seitsemällä eri tieto- ja viestintätekniikan alueella ja voisi kattaa Euroopan tietosuojavaltuutetun toimintaprosesseihin liittyvät sovellukset, jotka ovat edistyneempiä kuin parlamentin ja komission palvelutasosopimusten perusteella toimittamat tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuri ja palvelut;

43.panee merkille, että tietosuojavaltuutetun rajallista sisäistä tieto- ja viestintätekniikkahenkilöstöä kompensoidaan osittain parlamentin ja komission palvelutasosopimusten ja hyvitysmekanismin mukaisesti tarjoamilla palveluilla; muistuttaa, että parlamentti havaitsi jo vuoden 2023 vastuuvapauspäätöslauselmassaan rakenteellisia eroja tällaisten toimielinten välisten tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen ja tietosuojavaltuutetun erityisten operatiivisten tarpeiden välillä; korostaa, että vaikka tämä malli voi tuottaa mittakaavaetuja, se voi vähentää kustannusten ennustettavuutta ja pienten toimielinten suoraa määräysvaltaa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien menojen kehityksen suhteen, ja painottaa, että nämä rakenteelliset kustannuspaineet on tärkeää ottaa huomioon tulevassa talousarviosuunnittelussa;

44.korostaa tietosuojavaltuutetun työtä avoimen lähdekoodin EU:hun sijoittautuneiden yhteistoiminnallisten pilvipalveluratkaisujen osalta ja erityisesti Nextcloud-hanketta ja sen siirtymistä komission hallinnoimaan datakeskukseen, jotta voidaan vahvistaa datasuvereniteettia ja vähentää riippuvuutta EU:n ulkopuolisista palveluntarjoajista; kehottaa tietosuojavaltuutettua toimittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle arvion hankkeen kokonaiskustannuksista, turvallisuushyödyistä ja skaalautuvuudesta muille unionin toimielimille;

45.on tietoinen, että Euroopan tietosuojavaltuutettu käyttää useita komission käyttämiä hallintojärjestelmiä ongelmitta, erityisesti henkilöstöhallinnon ja toiminnan hallintoprosesseissa, samoin kuin joitain parlamentin palveluita, muun muassa kannettavien tietokoneiden, verkkoinfrastruktuurin ja videokokousten osalta; toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutettu käyttää hyväksyttyä sähköistä allekirjoitusta asiakirjojen allekirjoittamiseen ARES-järjestelmässä ja sen ulkopuolella, kun on kyse hallinnollisista ja taloushallinnon asiakirjoista; pitää myönteisenä Euroopan tietosuojavaltuutetun edistystä kohti sähköisen hankintamenettelyn välineiden käyttöönottoa, jonka odotetaan tapahtuvan vuonna 2026, kun Euroopan tietosuojavaltuutettu ottaa käyttöön myös uuden taloushallinnon SUMMA-ohjelmiston;

46.panee kyselyn perusteella merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu hyväksyi vuonna 2025 sisäisen ohjeistuksen, joka koskee generatiivisten tekoälyjärjestelmien käyttöä henkilöstön keskuudessa, ja toteaa, että henkilöstölle tarjotaan pakollisia tekoälykoulutuksia; pitää myönteisenä Euroopan tietosuojavaltuutetun valmistelutyötä, joka tähtää mahdollisen ohjeistuksen antamiseen tarkoituksena varmistaa tekoälytyökalujen vastuullinen käyttö EU:n toimielimissä, elimissä ja laitoksissa, ja että ohjeistuksen on tarkoitus täydentää komission aiemmin antamaa ohjeistusta ja siinä on määrä keskittyä unionin julkishallinnon erityiskysymyksiin ja käyttöön tietyillä aloilla, kuten henkilöresursseissa ja palvelukseen otossa;

47.ottaa huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun johtavan roolin EU:n toimielinten, elinten ja laitosten kyberuhkiin varautumisen parantamisessa ja toteaa, että se tekee samalla tiivistä yhteistyötä Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) ja kyberturvallisuuskeskusten, kuten CERT-EU:n, kaltaisten elinten kanssa;

48.panee kyselyn perusteella merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu käynnisti kaksi keskeistä aloitetta vahvistamaan henkilötietojen tietoturvaloukkausten hallintaa unionin eri toimielimissä, ensinnäkin sellaisille yhteisöille, jotka eivät olleet aiemmin ilmoittaneet tietoturvaloukkauksista, kohdistetun Personal Data Breach Awareness Campaign -kampanjan, joka sisälsi itsearviointivälineitä, kahdenvälistä neuvontaa ja räätälöityjä suosituksia, ja toiseksi kyberturvallisuusharjoitteen (PATRICIA), jonka tarkoitus on parantaa toimielinten välistä yhteistyötä ja kehittää kyberturvallisuuden häiriötilanteiden käsittelyä, kun niihin liittyy tietosuojaloukkauksia; panee tyytyväisenä merkille, että molemmat aloitteet palkittiin maailmanlaajuisessa tietosuojakokouksessa (GPA) vuonna 2025 niiden työstä vastuuvelvollisuuden edistämiseksi; toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutettu vahvisti kyberturvallisuuden toimintakehystään ottamalla käyttöön reaaliaikaisen haavoittuvuuksien ja uhkien havaitsemisvälineen internetiin yhteydessä olevissa resursseissa syventämällä yhteistyötä CERT-EU:n kanssa palvelutasosopimuksen nojalla; pitää arvossa Euroopan tietosuojavaltuutetun Brysselissä kesäkuussa 2024 järjestämää konferenssia, johon kokoontui tietosuoja-alan asiantuntijoita, poliittisia vaikuttajia ja teknologian asiantuntijoita keskustelemaan tietosuojan kehittyvästä roolista moderneissa demokratioissa, erityisesti disinformaation ja verkkomanipuloinnin yleistyessä, sekä sosiaalisen median haasteista;

49.panee merkille, että vuonna 2024 tarvittiin noin 55 000 euron määrärahasiirto, jotta voitiin kattaa rakennusten turvallisuus- ja vuokrakustannukset, koska Euroopan tietosuojavaltuutetun käyttämän parlamentin rakennuksen vuoden 2024 vahvistetut vuokramenot olivat korkeammat kuin kyseisiin kustannuksiin kohdennetut varat;

50.toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutettu tukeutuu rakennuksensa esteettömyyden suhteen päätöksiin, jotka parlamentti on tehnyt ja pannut täytäntöön osana kiinteistöpolitiikkaansa; pyytää Euroopan tietosuojavaltuutettua ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, aikooko se ottaa harjoitteluun myös harjoittelijoita, joiden liikuntakyky on alentunut tai joilla on jokin vamma;

51.toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutettu on vuokralla parlamentin älyrakennuksessa, jonka ympäristöjalanjälkeä pienennetään useilla toimenpiteillä, kuten säätämällä lämpötilaa keskitetysti ja automaattisesti; panee merkille, että rakennuksessa on myös aurinkosähköpaneelit, jotka tuottavat noin 20 kWh sähköä, mikä vastaa noin 6,04:ää prosenttia Euroopan tietosuojavaltuutetun kokonaiskulutuksesta vuonna 2024;

52.panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu ei ole sitoutunut ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS); panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu perusti vuonna 2024 yksiköidenvälisen työryhmän, jonka tavoitteena on kartoittaa nykyiset parlamentin jo toteuttamat toimenpiteet, kehittää hiilidioksidipäästöjen vähentämisstrategioita ja ehdottaa innovatiivisia ratkaisuja, jotta se voi saada EMAS-sertifioinnin; kehottaa Euroopan tietosuojavaltuutettua asettamaan selkeän aikataulun EMAS-sertifioinnin saamiselle ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa tapahtuvasta edistyksestä;

53.panee kyselyn perusteella merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu suorittaa suurimman osan hankinnoistaan toimielinten välisten puitesopimusten kautta ja että menettelyyn osallistuvana hankintaviranomaisena se soveltaa johtavan hankintaviranomaisen määrittämiä kestävyyskriteerejä;

54.panee kyselyn perusteella merkille, että kaikissa Euroopan tietosuojavaltuutetun työmatkoissa on noudatettava henkilöstön virkamatkaoppaan sääntöjä; panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutetun henkilöstö matkustaa pääasiassa turistiluokassa ja että suurin osa matkoista tehdään unionin sisällä; pitää myönteisinä tietosuojavaltuutetun pyrkimyksiä pienentää hiilijalanjälkeään kannustamalla henkilöstöä käyttämään videoneuvotteluja ja käyttämään junaa lyhyillä matkoilla ja julkista liikennettä lentokenttäsiirtymiin ja muuhun liikkumiseen virkamatkakohteessa;

55.toteaa kyselyn perusteella, että Euroopan tietosuojavaltuutettu toteuttaa kestävän liikkuvuuden strategiaa, jonka ansiosta henkilöstö voi hakea 50 prosentin korvausta julkisen liikenteen kuukausi-, vuosi- tai sarjalipusta ja pyöräilevä henkilöstö saa käyttöönsä tarvittavat tilat;

56.panee tyytyväisenä merkille hallinnolliset ja talousarviosäästöt, joita Euroopan tietosuojavaltuutettu on saavuttanut toimielinten välisellä yhteistyöllä, erityisesti tekemällä palvelutasosopimuksia parlamentin kanssa tilojen vuokraamisesta ja tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien sovellusten käytöstä sekä laitteistotarvikkeista ja ylläpidosta ja komission kanssa henkilöstöhallinnon ja toiminnan hallintoprosesseista, sekä osallistumalla muun muassa tieto- ja viestintäteknisistä konsulttipalveluista, tilapäispalveluista ja toimistotarvikkeista tehtäviin laajoihin toimielinten välisiin puitesopimuksiin; kiittää lisäksi Euroopan tietosuojavaltuutettua siitä, että se on jatkanut jäsenneltyä yhteistyötä Euroopan oikeusasiamiehen, Euroopan unionin perusoikeusviraston ja CERT-EU:n kanssa yhteisymmärryspöytäkirjojen keinoin; panee kyselyn perusteella merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu osallistuu toimielinten väliseen henkilöstöhallinnon uudistushankkeeseen, josta komissio vastaa ja joka tähtää HR-prosessien digitalisointiin, ja että tämän hankkeen toteutus valmistuu vuoteen 2029 mennessä;

57.panee merkille, että tietosuojavaltuutettu osallistuu useiden toimielinten välisten elinten kokouksiin; pitää tässä yhteydessä myönteisenä Euroopan tietosuojavaltuutetun osallistumista hallintopäälliköiden ja toimielinten välisen verkkoviestintäkomitean kokouksiin, joita pidetään parlamentin viestinnän pääosaston johdolla; tiedostaa, että toimielinten keskinäinen yhteistyö valvontatehtävää toteuttavan Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa on erittäin tärkeää muille unionin toimielimille, jotta ne voivat parantaa tietosuojalainsäädännön noudattamista toiminnassaan;

58.panee vuosikertomuksen perusteella merkille, että Euroopan tietosuojaneuvosto käynnisti vuonna 2024 koordinoidun täytäntöönpanotoimen yksilöiden oikeudesta tarkastaa omat henkilötietonsa ja että hankkeeseen osallistuu 30 tietosuojaviranomaista unionista ja ETA-alueelta; panee kyselyn perusteella merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu osallistui tähän täytäntöönpanotoimeen ja jatkoi samalla työtään Euroopan tietosuojaneuvoston vuonna 2023 aloittamassa täytäntöönpanotoimessa, joka koskee tietosuojavastaavan roolia; toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutettu osallistui vuonna 2024 edelleen aktiivisesti koordinoidun valvontakomitean toimintaan muun muassa ottamalla koordinoidun valvontakomitean koordinointivastuun kahdeksi vuodeksi, laatimalla ohjeistuksen yhteistyöstä Europol-kanteluiden käsittelyssä ja valvomalla ETIAS-järjestelmän kehitystä; toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutettu, joka on Euroopan tietosuojaneuvoston jäsen, koordinoi myös kilpailu- ja kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyötä käsittelevää työryhmää, jossa käsitellään digimarkkinasäädöksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1925, annettu 14. syyskuuta 2022, kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla ja direktiivien (EU) 2019/1937 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (digimarkkinasäädös) (EUVL L 265, 12.10.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/1925/oj). ja yleisen tietosuoja-asetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj). välistä vuorovaikutusta;

59.toteaa kyselyn ja seurantakertomuksen perusteella, että OLAFin, Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) ja tilintarkastustuomioistuimen väliset yhteistoimet samoin kuin toimien aloittaminen petosten havaitsemisen alalla eivät kuulu Euroopan tietosuojavaltuutetun toimialaan;

60.toteaa, että julkisten viestintä- ja tiedotustoimien määrärahat vuonna 2024 olivat 425 000 euroa eli ne kasvoivat 9,2 prosenttia vuodesta 2023;

61.panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu oli vuonna 2024 järjestäjänä ja osallistujana useissa sekä verkossa että fyysisesti järjestetyissä viestintätapahtumissa, joiden tarkoituksena oli lisätä suuren yleisön tietämystä sen roolista ja tehtävästä sekä unionin tietosuojasääntöjen noudattamisen tärkeydestä, ja että näitä tapahtumia olivat tietosuojapäivä, tietosuojavaltuutetun harjoittelijoiden konferenssit (kahdesti vuodessa), Euroopan tietosuojavaltuutetun kansalaisyhteiskuntahuippukokous ja maailmanlaajuinen tietosuojakokous (GPA);

62.panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu viestii verkossa omalla verkkosivustollaan ja sosiaalisen median tileillään X:ssä (ent. Twitter) (28 800 seuraajaa), Linkedinissä (82 800 seuraajaa), Youtubessa (3 400 seuraajaa) ja Instagramissa (300 seuraajaa);

63.panee merkille, että EU Voice- ja EU Video -alustoja (jotka ovat vapaita ja avoimen lähdekoodin sosiaalisen median verkostoja, toimivat yksityisyyttä korostavassa toimintaympäristössä ja perustuvat Mastodon- ja Peertube-ohjelmistoihin), koskeva pilottihanke päättyi vuonna 2024; panee merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu tuki niiden EU:n toimielinten, elinten ja laitosten, jotka halusivat säilyttää tilinsä, sujuvaa siirtymää ja varmisti näin jatkuvuuden käyttäjille; toteaa, että pilottihanke oli menestys, joten paluu Mastodoniin vuonna 2025 on valmisteilla; pitää tässä yhteydessä myönteisenä Euroopan tietosuojavaltuutetun panosta datasuvereniteettia ja digitaalista suvereniteettia koskevaan unionin strategiaan, jolla pyritään edistämään unionin riippumattomuutta digitaalisessa maailmassa ja tietosuojaa koskevan oikeudellisen kehyksen noudattamista.