Yleistä1.toteaa, että EU:n virastoja on kolmenlaisia: erillisvirastoja, toimeenpanovirastoja ja muita elimiä; palauttaa mieliin, että tämä päätöslauselma kattaa 31 erillisvirastoa 33:sta ja kaksi neljästä muusta elimestä (Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) ja Euratomin hankintakeskus (ESA));
2.huomauttaa, että EU:n virastojen perustamisen tai laajentamisen tarkoituksena on parantaa unionin valmiuksia mutta on tärkeää varmistaa, että tämän prosessin perustana ovat perusteelliset arvioinnit ja perinpohjaiset analyysit, vaikutustenarvioinnit ja lisäarvon selkeä osoittaminen; jotta voidaan oppia kokemuksista ja harkita virastojen toimeksiantojen lakkauttamista, jos se on tarpeen; korostaa, että tällä lähestymistavalla varmistettaisiin parempi sääntely ja lisäksi parannettaisiin unionin toimielinrakenteen tehokkuutta, vastuuvelvollisuutta, avoimuutta ja johdonmukaisuutta; korostaa, että virastojen toimeksiantojen yhdistämistä, konsolidoimista tai lakkauttamista koskevien pohdintojen on perustuttava kattavaan arviointiin, jolla täydennetään talousarvioon tai tehokkuuteen liittyvien näkökohtien tarkastelua;
3.ilmaisee huolensa unionin kasvavasta velkataakasta; toteaa, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen mukaan unionin lainaamat maksamattomat lainat voisivat vuoteen 2027 mennessä ylittää 900 miljardia euroa, mikä on lähes kymmenkertainen määrä vuoden 2020 velkatasoon nähden; varoittaa, että lainakustannusten nousu aiheuttaa riskin tuleville talousarvioille ja vähentää uusien painopisteiden finanssipoliittista liikkumavaraa;
4.korostaa, että avoimuus ei ole ainoastaan vaatimustenmukaisuusvelvoite vaan myös edellytys sille, että kansalaiset voivat luottaa virastoihin, jotka käyttävät merkittäviä sääntelyyn liittyviä tai operatiivisia valtuuksia; kehottaa virastoja julkaisemaan keskeiset, sisällöltään ei-luottamukselliset asiakirjat ennakoivasti, oikea-aikaisesti ja käyttäjäystävällisessä muodossa noudattaen suhteellisuusperiaatetta, tietosuojalakeja, virastoon sovellettavaa asetusta ja sen toimeksiantoa sekä ottaen huomioon oikeudelliset, strategiset, turvallisuuteen liittyvät ja muut asiaankuuluvat näkökohdat;
5.palauttaa mieliin, että yhteisen lähestymistavan 60 kohdassa todetaan, että jokaista virastoa olisi arvioitava viiden vuoden välein; kehottaa komissiota selvittämään edelleen synergioita ja toimien yhdistämistä sekä sellaisten virastojen mahdollista sulauttamista, joilla on toisiaan täydentäviä toimintoja, jotta varmistetaan kustannustehokkuus ja virtaviivaistetaan virastojen toimintoja, mukaan lukien mahdolliset toimeksiantojen uudelleentarkastelut, jos ilmenee tehottomuutta tai päällekkäisyyttä; vaatii, että suhteellisuutta, tehokkuutta ja finanssipoliittista vastuuta koskevien periaatteiden mukaisesti kaikkien EU:n virastojen tuloksellisuutta olisi tarkasteltava säännöllisesti; kannustaa soveltamaan tarvittaessa raukeamis- tai uudelleentarkastelulauseketta, jotta voidaan pitää yllä tehokkuutta ja varmistaa resurssien optimaalinen käyttö; pitää taloudellisuutta virastojen toiminnan kannalta keskeisenä; palauttaa tältä osin mieliin tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa 22/2020 esittämän suosituksen, jossa komissiota kehotetaan käyttämään enemmän virastojen monialaisia arviointeja sen suorittaessa eri politiikanalojen toimivuustarkastuksia; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen korostavan erityiskertomuksessaan 22/2020, että virastojen mitattavissa olevaa panosta unionin toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen ei aina osoiteta riittävällä tavalla; korostaa, että 33 erillisvirastoa hallinnoivat yli 4,1 miljardin euron varoja ja että parlamentti voisi vaatimustenmukaisuustarkastusten lisäksi pohtia, miten erillisvirastojen vaikutusta voidaan arvioida; kannustaa raportointiin, joka perustuu rajalliseen määrään tulos- ja vaikutusindikaattoreita, ja kehottaa EU:n virastojen verkostoa yhteistyössä tilintarkastustuomioistuimen kanssa selvittämään yhteisen tuloksellisuuskehyksen toteuttamista ja tarvittaessa luomaan kehyksen ja esittämään sitä vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;
6.korostaa, että perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on hyvän suoriutumisen ja moitteettoman varainhoidon edellytys; katsoo, että ainoastaan virastojen, jotka varmistavat, että perusoikeuksia koskevia velvoitteita noudatetaan kaikilta osin, voidaan katsoa suoriutuvan tyydyttävästi riippumatta siitä, mikä niiden talousarvion toteutusaste on;
7.kehottaa kaikkia virastoja varmistamaan edelleen toiminnoissaan perusoikeuksien ja tietosuojavaatimusten noudattamisen;
8.korostaa vastuuvapausmenettelyn merkitystä ja toteaa, ettei se ole vain perussopimuksiin pohjautuva velvoite vaan sillä myös edistetään unionin varoja koskevaa avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja avointa vuoropuhelua; katsoo, että käytäntö, jossa vastuuvapaus myönnetään virastojen, kuten Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO), yhteisön kasvilajikeviraston (CPVO) ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (SRB), perustamissäädöksissä vahvistettujen hallintojärjestelyjen avulla, kuvastaa niiden erityisiä oikeudellisia ja rahoituskehyksiä ja varmistaa asianmukaisen arvioinnin ja valvonnan vahvistaen samalla avoimuutta ja julkista vastuuvelvollisuutta; muistuttaa täysin omarahoitteisia virastoja koskevasta yhteisen lähestymistavan 58 kohdasta, jossa kehotetaan tutkimaan demokraattisen vastuuvelvollisuuden mekanismeja, myös vuotuista raportointia parlamentille, neuvostolle ja komissiolle, ja ottamaan huomioon niiden suositukset, jotta voidaan varmistaa julkinen valvonta niiden EU:n virastojen kohdalla, jotka toteuttavat politiikkatoimia turvautumatta unionin yleiseen talousarvioon; pitää kuitenkin toivottavana, että täysin omarahoitteiset virastot sisällytettäisiin talousarvion valvontavaliokunnan vastuualueeseen kuuluvia virastoja koskevaan vastuuvapausmenettelyyn tai että niihin ainakin sovellettaisiin talousarvion valvontavaliokunnalle raportointia koskevia tiukennettuja velvoitteita;
9.panee huolestuneena merkille, että unionin erillisvirastoille on vuosien mittaan annettu tarkistetuilla asetuksilla, uudella lainsäädännöllä tai komission kanssa tehdyillä palvelutaso- ja rahoitusosuussopimuksilla yhä enemmän tehtäviä usein ilman vastaavia rakenteellisia resursseja tai pysyviä virkoja; korostaa, että tämä toistuva toimintatapa synnyttää operatiivista painetta, joka puolestaan saattaa johtaa talousarviohallinnon heikkouksiin ja kasvavaan rakenteelliseen riippuvuuteen ulkopuolisista toimeksisaajista, erityisesti tieto- ja viestintäteknologian, kyberturvallisuuden ja muiden operatiivisten ja tukitehtävien alalla; varoittaa, että tällainen pitkäaikainen riippuvuus saattaa viedä pohjaa institutionaalisilta valmiuksilta, jatkuvuudelta ja tietämyksen säilyttämiseltä sekä heikentää unionin digitaalista suvereniteettia ja kansalaisten henkilökohtaista koskemattomuutta; kehottaa siksi arvioimaan säännöllisesti tällaista pitkäaikaista riippuvuutta ja vähentämään rakenteellista riippuvuutta ulkopuolisista konsulteista erityisesti ydintoiminnoissa; korostaa, että liiallinen ulkoistaminen heikentää institutionaalista muistia, vastuuvelvollisuutta ja vastineen saamista rahalle; kehottaa komissiota varmistamaan, että virastoilla on riittävästi henkilöstöä, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä mahdollisuuksien mukaan talon sisäisin resurssein;
10.toteaa, että oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen puutteet tietyissä jäsenvaltioissa, mukaan lukien oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja syyttämisvalmiuksien heikkeneminen, voivat heikentää virastojen yhteistyökehyksiä, tietojen luotettavuutta ja toiminnallista eheyttä; kehottaa komissiota arvioimaan nämä riskit ja puuttumaan niihin;
11.korostaa, että avoimuus, eturistiriitoihin liittyvät luotettavat tarkastukset ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa koskevat selkeät säännöt ovat olennaisia suojatoimia unionin erillisvirastojen riippumattomuuden, institutionaalisen uskottavuuden ja vastuuvelvollisuuden kannalta sekä sen kannalta, että kansalaiset voivat luottaa niiden vakaaseen ja luotettavaan toimintaan; painottaa, että monet virastot toimivat sellaisilla aloilla, joilla tiivis yhteistyö elinkeinoelämän, konsulttitoimistojen, teknisten asiantuntijoiden, valtiosta riippumattomien järjestöjen tai ulkoisten kumppanien kanssa on välttämätöntä mutta joilla edelleen esiintyy sopimattomaan vaikuttamiseen, epätasapuolisiin kuulemisiin tai läpinäkymättömyyteen liittyviä riskejä; korostaa, että avoimet menettelyt, kokousten julkistaminen, tasapainoinen ja läpinäkyvä asiantuntijoiden valinta ja eturistiriitojen jatkuva seuranta ovat välttämättömiä, jotta voidaan varmistaa, että virastojen päätökset perustuvat yksinomaan puolueettomaan näyttöön ja unionin yleiseen etuun; kehottaa painokkaasti kaikkia virastoja ottamaan käyttöön tällaisia toimenpiteitä ja valvomaan niiden täytäntöönpanoa ja kehottaa toteuttamaan läpinäkyviä suojatoimia, joita ovat muun muassa selkeät ja riittävän pitkät karenssiajat, ennakoiva seuranta ja sidosryhmien kanssa käytävän vuorovaikutuksen avoimuus; suosittaa toteuttamaan säännöllisiä, riippumattomia arviointeja eturistiriitoja koskevista kehyksistä suhteellisuusperiaatetta noudattaen ja kehottaa komissiota ja EU:n virastojen verkostoa edistämään vertaisoppimista hallintotapaa ja avoimuutta koskevien normien parantamiseksi;
12.kehottaa komissiota lisäämään merkittävästi asiantuntijoiden suorittaman arviointiprosessin avoimuutta ja harkitsemaan asianmukaisia mekanismeja, joilla pyritään lisäämään asiantuntijoiden vastuuvelvollisuutta kunnioittaen samalla täysin heidän riippumattomuuttaan;
13.myöntää, että erillisvirastojen altistumisessa edunvalvontaan liittyville riskeille on eroja niiden toimeksiannon ja toimintaympäristön mukaan; toteaa, että avoimuuskäytännöt vaihtelevat virastoittain; panee merkille, että esimerkiksi eu‑LISA ylläpitää verkkosivullaan erillistä avoimuusrekisteriä, joka kattaa kaikki sen ylemmän johdon tapaamiset talouden toimijoiden kanssa, Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) tarjoaa verkkosivustollaan rekisterin, jossa on tietoa kokouksista erityisesti hankintoihin liittyvissä asioissa, ja ECHA julkaisee tiedot ylemmän johdon tapaamisista ulkopuolisten sidosryhmäorganisaatioiden kanssa; katsoo, että vaikka saman mallin soveltaminen kaikkialla ei olisikaan oikeasuhteista eikä operatiivisesti mielekästä, yhtenäisyyttä ja vastuuvelvollisuutta voitaisiin parantaa vahvistamalla yhteisiä vähimmäisvaatimuksia; panee merkille virastojen edellisellä vastuuvapauskierroksella antamat vastaukset, kuten avoimuusrekisterin vaihtelevan käytön virastoissa sekä sen, että useat virastot ovat jo ottaneet käyttöön toimeksiantonsa mukaan räätälöityjä sisäisiä avoimuusrekistereitä tai eturistiriitajärjestelmiä; kehottaa virastoja hyväksymään vähimmäisvaatimuksia, joita ovat kahden silmäparin periaatteen täytäntöönpano, selkeä käytännesääntöstrategia, johon sisältyy selkeitä sääntöjä eturistiriitojen välttämiseksi, ja sellaisten sisäisten avoimuusrekisterien käyttöönotto, joiden yhteydessä sovellettavat vaatimukset ovat selkeitä ja kunkin viraston toimeksiannon ja sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisia; korostaa, että tällaisten avoimuusrekisterien olisi oltava tilintarkastajien käytettävissä tapauskohtaisesti; katsoo, että niiden täytäntöönpanon olisi oltava asteittaista ja siinä olisi hyödynnettävä uusia digitaalisia mahdollisuuksia, jotta vältetään luomasta virastoille tarpeetonta ja/tai ylimääräistä hallinnollista rasitetta;
14.toteaa, että 33 erillisviraston palveluksessa oli vuonna 2024 yhteensä 11 491 henkilöstön jäsentä (10 580 vuonna 2023) eli virkamiehiä, väliaikaisia ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä sekä lähetettyjä kansallisia asiantuntijoita, joten lisäystä vuoteen 2023 verrattuna oli 8,61 prosenttia; toteaa, että sukupuolten tasapuolinen edustus unionin erillisvirastoissa on parantumaan päin mutta merkittäviä eroja esiintyy yhä; korostaa, että joissakin virastoissa, kuten ACER, EASA, EIGE, ERA, eu‑LISA ja Europol, suurempi osuus henkilöstöstä on miehiä, kun taas sellaisissa virastoissa kuin CdT, EFSA, EMA, ETF ja Eurojust on enemmän naisia; toteaa, että prosenttiosuus vaihtelee usein aloittain; kehottaa virastoja hyväksymään korjaavia strategioita, mukaan lukien avoimet ylennysmenettelyt ja kohdennettu johtajuuden kehittäminen; muistuttaa, että unionin sitoumusta edistää sukupuolten tasa-arvoa johtotehtävissä ei ole vielä täysin pantu täytäntöön; korostaa, että komission toimia tällä alalla olisi parannettava; palauttaa mieliin, että asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (henkilöstösäännöt3) todetaan, että palvelukseenoton olisi perustuttava objektiivisiin, avoimiin ja ansioihin pohjautuviin perusteisiin ja myös mahdollisimman kattavaan EU:n jäsenvaltioiden maantieteelliseen tasapainoon; toteaa, että on vain luonnollista, että suurempi osuus palvelukseen otettavasta henkilöstöstä tulee siitä jäsenvaltiosta, jossa virasto sijaitsee; palauttaa mieliin, että sellaisissa maissa sijaitsevilla virastoilla, joissa korjauskerroin on suhteellisen alhainen, on jatkuvasti haasteita ammattitaitoisen ja maantieteellisesti monimuotoisen henkilöstön houkuttelemisessa; kannustaa virastoja edistämään sukupuolten tasapuolista edustusta henkilöstöstrategioissa ja johtotehtäviä varten perustettavissa valintalautakunnissa; kehottaa komissiota ja EU:n virastojen verkostoa ehdottamaan parhaita käytäntöjä ja vertailuanalyysivälineitä, joilla tuetaan sukupuolten tasapuolista edustusta johtotehtävissä;
15.toteaa, että vuonna 2024 henkilöstön vaihtuvuus oli yli viisi prosenttia 16 virastossa 33:sta (BEREC-virasto, CdT, Cedefop, CEPOL, ECDC, EEA, ELA, eu‑LISA, EU‑OSHA, Eurofound, Eurojust, Europol ja FRA) ja kahdessa niistä (EIT ja ETF) se ylitti kymmenen prosenttia; antaa tunnustusta virastoille, jotka ovat toteuttaneet kohdennettuja toimenpiteitä ehkäistäkseen henkilöstön suurta vaihtuvuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sallimaan virastoille sen, että sopimussuhteisia toimihenkilöitä palkataan pidemmäksi ajaksi tai että väliaikaisia toimihenkilöitä palkataan enemmän, jotta voidaan taata parempi jatkuvuus ja tietämyksen säilyttäminen; katsoo, että työuupumus, henkilöstön vaihtuvuus ja epävarmat työsuhteet ovat vaaraksi institutionaaliselle eheydelle, sisäiselle valvonnalle ja moitteettomalle varainhoidolle; korostaa, että hallintoneuvostot ovat vastuussa virastojen lahjomattomuudesta ja vastuuvelvollisuudesta; pitää valitettavana, että vakavien havaintojen vuoksi toteutetut toimet ovat olleet riittämättömiä, ja kehottaa lisäämään avoimuutta vastuuvapauden myöntävään viranomaiseen nähden;
16.suhtautuu myönteisesti siihen, että vuonna 2024 useimmat virastot hyväksyivät ja panivat täytäntöön moninaisuutta ja osallisuutta koskevan peruskirjan https://agencies-network.europa.eu/document/download/04667fb8-be05-4818-9f62-0cb99f0c5538_en?filename=EUAN%20WG%25, jolla edistetään yhdenvertaista kohtelua, monimuotoisuutta ja osallisuutta työpaikalla ja yhteiskunnallisessa elämässä; kannustaa voimakkaasti niitä erillisvirastoja, jotka eivät ole vielä liittyneet peruskirjaan, harkitsemaan viipymättä sen hyväksymisen ja täytäntöönpanon aloittamista;
17.korostaa, että unionin erillisvirastojen henkilöstölle tarkoitetun vaikuttavan valitusmekanismin käyttöönotto edellyttää, että vahvat luottamuksellisuustakeet, joihin sisältyvät anonyymit ilmoituskanavat, yhdistetään selkeisiin, yhdenmukaistettuihin menettelyihin, jotka ovat henkilöstösääntöjen mukaisia ja joista tiedotetaan säännöllisen henkilöstökoulutuksen avulla; katsoo, että virastojen olisi nimitettävä riippumattomia, ammatillisen koulutuksen läpikäyneitä ammattietiikasta tai valituksista vastaavia henkilöitä tai pienempien virastojen tapauksessa käytettävä yhteisiä virastojen välisiä rakenteita, jotta voidaan varmistaa henkilöstösääntöjen 90 artiklan mukaisten pyyntöjen, häirintäilmoitusten, eturistiriitojen ja väärinkäytösten paljastajien ilmoittamien tietojen puolueeton käsittely; kehottaa virastoja takaamaan henkilöstölle mahdollisuuden käyttää ulkoista eskalointikanavaa ja vahvan, riippumattoman ja tehokkaan suojelun kostotoimia vastaan järjestelmällisten seurantatarkastusten avulla ja toteaa, että samalla olisi lisättävä avoimuutta valituksia ja niiden tuloksia koskevilla anonymisoiduilla ilmoituksilla ja parannettava puolueettomuutta käyttämällä arkaluonteisissa tapauksissa virastojen välisiä tutkintalautakuntia; kehottaa ottamaan käyttöön suojamekanismeja perättömien syytösten ja ilmiantojen varalta;
18.panee merkille EU:n virastojen verkoston (EUAN) ja erityisesti sen tieto- ja viestintätekniikkaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean (ICTAC) merkittävän roolin tuettaessa virastojen valmiutta kyberturvallisuusasetuksen täytäntöönpanoon tehostetun koordinoinnin, tietämyksen vaihdon ja DIGIT-pääosaston, CERT-EU:n ja digitaalista muutosta käsittelevän toimielinten välisen komitean kanssa tehtävän yhteistyön avulla; kehottaa EUANia ja ICTACia tarjoamaan kattavaa ja säännöllistä tietoa täytäntöönpanon tilanteesta kaikissa erillisvirastoissa, myös yhteisistä haasteista, yksilöidyistä riskeistä, resurssitarpeista ja suunnitelluista lieventämistoimenpiteistä, jotta tuloksellinen valvonta olisi mahdollista; painottaa, että kyberturvallisuuden on oltava vahvalla pohjalla ja että tekoälyä on käytettävä harkiten, ja panee merkille paitsi näihin liittyvät mahdollisuudet myös näistä aiheutuvat taloudelliset ja toiminnalliset riskit; kehottaa virastoja arvioimaan tekoälyä hyödyntävien prosessien käyttöä varainhoitoon, hankintoihin tai päätöksentekoon liittyvissä toiminnoissa ja varmistamaan avoimuuden, dokumentoinnin ja tarkastettavuuden sekä sen, että unionin tietosuoja- ja kyberturvallisuussääntöjä noudatetaan kaikilta osin;
19.korostaa, että on tärkeää kehittää selkeitä, luotettavia ja merkityksellisiä keskeisiä tulosindikaattoreita EU:n virastojen vuotuisiin toimintakertomuksiin, sillä nämä kertomukset ovat ulkopuolisille käyttäjille yksi ensisijaisista tietolähteistä; toteaa, että joistakin keskeisten tulosindikaattorien järjestelmistä puuttuu usein jatkuvuus, standardointi, operatiivinen syvyys, dokumentoitu menetelmä indikaattorien valitsemiseksi, päivittämiseksi ja poistamiseksi, avoimuus, vertailtavuus ja monivuotinen seuranta, mikä heikentää vertailtavuutta ja ulkopuolisten käyttäjien kykyä arvioida tuloksia puolueettomasti; painottaa, että keskeisten tulosindikaattorien olisi oltava selkeitä ja hyvin suunniteltuja, niiden olisi perustuttava täsmällisyyttä, mitattavuutta, saavutettavuutta, realistisuutta ja aikasidonnaisuutta koskeviin (SMART) periaatteisiin ja niitä olisi sovellettava johdonmukaisesti eri raportointisyklien välillä, mikä on olennaisen tärkeää arvioitaessa tehokkuutta, vaikuttavuutta ja strategisissa tavoitteissa edistymistä; korostaa, että hallinnollisen taakan vähentämiseksi on edistettävä tulos- ja vaikutuskeskeistä raportointia ja asetettava painopisteeksi olennaisuus ja oikeasuhteisuus; korostaa, että tulosindikaattorit on johdettava nimenomaisesti kunkin viraston toimeksiannosta ja niissä on huomioitava tuotokset, tulokset ja ennen kaikkea vaikutukset; kehottaa virastoja sisällyttämään tuloskehyksiinsä kustannus-hyötyanalyysin ja avoimen budjetoinnin;
20.panee merkille yhteistyön, jota on tehty ulkopuolisten kumppanien, kuten Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön ja Yhdistyneiden kansakuntien strategisen suunnittelun verkoston, kanssa keskeisiä tulosindikaattoreita koskevien menetelmien nykyaikaistamiseksi; korostaa, että jotkin virastot, kuten ACER, EASA ja ECDC, ovat kehittäneet luotettavampia ja operatiivisesti merkityksellisempiä indikaattoreita; kehottaa niitä virastoja, joiden keskeiset tulosindikaattorijärjestelmät ovat riittämättömiä tai eivät mahdollista mitattavuutta, hyödyntämään tällaisia parempia malleja ja vaihtamaan järjestelmällisesti parhaita käytäntöjä EUANin kautta, jotta voidaan parantaa vertailtavuutta, lisätä vuotuisten toimintakertomusten hyödyllisyyttä ulkopuolisille käyttäjille ja vahvistaa yleistä tuloksellisuusarviointia kaikissa virastoissa; kehottaa komissiota vaatimaan, että kaikissa yhteisen lähestymistavan 60 kohdan mukaisissa virastojen arvioinneissa arvioidaan järjestelmällisesti kunkin viraston vaikutusta sen toiminta-alaan ja että ohjelmat tai toimet, joiden vaikuttavuutta ei ole osoitettu kohtuullisessa ajassa, lakkautetaan ja varat kohdennetaan uudelleen vaikuttavampiin toimenpiteisiin;
21.kehottaa kiinnittämään huomiota Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksiin, joiden kohteena on useita virastoja: ENISA (vuonna 2024 kaksi tapausta, joista toinen on vireillä ja toisen käsittely on lopetettu, ja vuonna 2025 yksi tapaus, joka koskee palvelukseenottoa), eu-LISA (eturistiriitoja ja hankintoja koskevat selvitykset), EIT (kolme osaamis- ja innovaatioyhteisöihin liittyvää tapausta, jotka saatiin päätökseen ja jotka johtivat 15–20 miljoonan euron takaisinperintään), Frontex (kaksi vireillä olevaa tapausta ja vuosina 2023–2024 kahdeksan tapausta, joiden käsittely on saatu päätökseen), sekä meneillään olevat tutkimukset ACERissa ja EEA:ssa; kehottaa kaikkia EU:n virastoja varmistamaan täyden yhteistyön OLAFin kanssa, lujittamaan sisäistä valvontaa sekä palvelukseenottoon ja hankintoihin liittyviä suojatoimia ja antamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle lisätietoja heti kun luottamuksellisuuteen liittyvät rajoitukset poistetaan;
22.muistuttaa, että Frontexin toimeksiantoa laajennettiin merkittävästi vuonna 2019, kun tarkistetulla asetuksella lisättiin sen tehtäviä ja valtuutettiin 10 000 rajavartijan pysyvän joukon perustaminen, ja että sen määrärahoja on vastaavasti lisätty; täsmentää, että määrärahalisäyksiin on aina, virastosta riippumatta, sovellettava asiaankuuluvia vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta koskevia säännöksiä;
23.toteaa, että sellaisten irtisanomislausekkeiden puuttuminen, joiden perusteella vuokrasopimukset voidaan päättää ennenaikaisesti, on EU:n virastoille edelleen taloudellinen riski; muistuttaa, että vuokrasopimuksiin on tärkeää sisällyttää tällaisia lausekkeita ja että tämä huomattiin silloin, kun Euroopan lääkevirasto (EMA) joutui vaikeaan tilanteeseen brexitin jälkeen siksi, ettei se pystynyt irtisanomaan pitkäaikaista vuokrasopimustaan Lontoossa, minkä vuoksi sen piti siksi maksaa vuokraa sekä Lontoossa että Amsterdamissa; panee merkille, että useat virastot ovat ottaneet käyttöön irtisanomislausekkeita vuoden 2019 jälkeen, mutta pitää valitettavana, etteivät kaikki virastot ole tehneet näin ja että on myös tapauksia, joissa on allekirjoitettu uusia tai uusittuja vuokrasopimuksia; kehottaa virastoja ja komissiota sisällyttämään sopimuksiin järjestelmällisesti irtisanomislausekkeen, kun ne neuvottelevat tai uusivat vuokrasopimuksia, ja ottamaan näin huomioon aiemmin saadut kokemukset, jotta voidaan rajoittaa taloudellista riskiä ja varmistaa suurempi talousarviojousto;
Talousarvio- ja varainhallinto24.toteaa, että tähän päätöslauselmaan sisältyvien 33 EU:n viraston lopulliset kokonaistulot (lisätalousarvioiden jälkeen) vuodelta 2024 ja vertailuluvut vuodelta 2023 jakautuivat seuraavasti Tiedot varainhoitovuoden 2024 tulo- ja menotaulukoiden mukaisesti sellaisina kuin ne on julkaistu virallisessa lehdessä kunkin yksittäisen viraston osalta.:
Nimi
Tulot 2024
Tulot 2023
∆
|
ACER
34 689 993,00 €
29 582 967,00 €
17,26 %
|
BEREC-virasto
7 932 805,00 €
7 697 264,87 €
3,06 %
|
CDT Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretty ylijäämä vähennetty.
45 346 300,00 €
47 140 900,00 €
–3,81 %
|
CEDEFOP
21 422 022,00 €
20 140 610,00 €
6,36 %
|
CEPOL
12 589 437,00 €
14 211 723,00 €
–11,42 %
|
EASA Kertynyttä ylijäämää vastaavat talousarvion oikaisut vähennetty.
183 306 903,00 €
169 665 375,00 €
8,04 %
|
EPV
56 906 201,00 €
52 672 001,66 €
8,04 %
|
ECDC
111 257 449,00 €
102 526 724,00 €
8,52 %
|
ECHA
128 712 666,00 €
123 280 140,00 €
4,41 %
|
EEA EU:n ja kolmansien maiden rahoitusosuus on yhteensä 67,8 miljoonaa euroa. Avustus, rahoitusosuus ja palvelutasosopimus ovat yhteensä 33,8 miljoonaa euroa.
101 655 603,00 €
76 114 130,00 €
33,56 %
|
EFCA
30 793 032,00 €
30 862 554,00 €
–0,23 %
|
EFSA
154 939 697,00 €
148 954 729,00 €
4,02 %
|
EIGE
9 432 057,00 €
9 358 919,46 €
0,78 %
|
EIOPA
37 561 192,00 €
36 714 492,00 €
2,31 %
|
EIT
463 576 047,00 €
367 607 241,00 €
26,11 %
|
ELA
48 693 555,00 €
39 973 330,00 €
21,82 %
|
EMA
491 862 000,00 €
448 603 000,00 €
9,64 %
|
EMSA
121 648 764,00 €
111 954 231,00 €
8,66 %
|
ENISA Vuonna 2024 ENISAn talousarvio oli 26,2 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2023 oli 25,2 miljoonaa euroa. Joulukuun lopussa 2023 CONNECT-pääosaston ja ENISAn välillä allekirjoitettiin rahoitusosuussopimus, jossa myönnettiin yhteensä 20 miljoonaa euroa kybertuki- ja tilannekeskuksen toimien toteuttamiseen vuosina 2024–2026. Sovittujen toimien toteuttamiseen tarkoitettu ensimmäinen, suuruudeltaan 16 miljoonan euron maksuerä saatiin helmikuussa 2024.
42 219 801,00 €
25 183 495,00 €
67,65 %
|
ERA
41 936 376,00 €
38 532 447,00 €
8,83 %
|
ESA
270 000,00 €
258 160,00 €
4,59 %
|
ESMA
76 055 579,00 €
72 509 657,00 €
4,89 %
|
ETF
28 330 702,00 €
28 542 956,00 €
–0,74 %
|
EUAA
181 443 839,00 €
170 135 127,00 €
6,65 %
|
EUDA (EMCDDA)
32 723 728,00 €
22 082 074,00 €
48,19 %
|
EU-LISA
273 679 741,00 €
300 524 142,00 €
–8,93 %
|
EU-OSHA
17 618 795,00 €
17 038 950,00 €
3,40 %
|
EUROFOUND
24 965 993,00 €
25 369 931,00 €
–1,59 %
|
EUROJUST
65 355 970,00 €
59 324 460,00 €
10,17 %
|
EUROPOL
225 228 057,00 €
212 925 809,00 €
5,78 %
|
EUSPA
85 410 390,00 €
76 922 866,00 €
11,03 %
|
FRA
28 052 521,00 €
26 191 030,72 €
7,11 %
|
FRONTEX
922 074 136,00 €
829 352 752,00 €
11,18 %
|
YHTEENSÄ
4 112 799 136,00 €
3 741 954 188,71 €
9,91 %
|
25.panee merkille, että 33 EU:n viraston talousarvio kasvoi 3,6 miljardista eurosta 4,1 miljardiin euroon vuosina 2023–2024; kehottaa komissiota analysoimaan kumulatiivisia kustannuksia viiden vuoden ajalta, erottamaan toimeksiannosta johtuvan kasvun hallinnon kasvattamisesta johtuvasta kasvusta ja perustelemaan lisäkorotukset osoitettavissa olevalla lisäarvolla; painottaa, että määrärahojen kasvattamisen vastineeksi on vahvistettava hallintoa, sisäistä valvontaa, henkilöstöä ja varojen käytön suunnittelua sääntöjenvastaisuuksien, määrärahasiirtojen ja tehottoman varainkäytön riskin välttämiseksi; korostaa, että kaikkiin virastojen lisäresursseihin on liitettävä mitattavissa olevat tulostavoitteet ja säännöllinen raportointi saavutetuista konkreettisista tuloksista, jotta vastuuvapauden myöntävä viranomainen voi arvioida rahalle saatavaa vastinetta; vaatii, että ennen lisärahoituksen hyväksymistä virastojen on ensin osoitettava, että olemassa olevia resursseja käytetään tehokkaasti;
26.toteaa, että Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) ja muut EU:n virastot tukevat unionin toimielimiä unionin lainsäädännön täytäntöönpanossa perusoikeuksien alalla; kehottaa komissiota ja budjettivallan käyttäjää antamaan kaikille EU:n virastoille riittävät ja ennakoitavissa olevat resurssit;
27.korostaa, että tulojen kasvu vuosien 2023 ja 2024 välillä on ollut merkittävää joissakin virastoissa, mukaan lukien EEA, EIT, ELA, ENISA ja EUDA, joiden määrärahat kasvoivat yli 21 prosenttia;
28.panee merkille, että EEA:n vuoden 2024 määrärahalisäyksessä on otettu huomioon sen lainsäädäntöön liittyvien tehtävien ja operatiivisten vastuiden laajentaminen, joka johtuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelman politiikan täytäntöönpanosta, mukaan lukien luonnon ennallistamista koskeva asetus (joka annettiin vuoden 2024 lopussa), epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta annettu asetus (E-PRTR-asetus), EU:n hiilenpoiston ja hiiliviljelyn sertifiointi (CRCF) sekä raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen laajennettua seurantaa koskeva aloite, joita tuettiin ottamalla henkilöstöä palvelukseen; toteaa lisäksi, että virasto on toteuttanut myös tarkistetun maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevan asetuksen (2023) mukaisia tehtäviä; on tietoinen myös siitä, että uudet palvelutasosopimukset MARE-, SANTE- ja RTD-pääosastojen kanssa ovat laajentaneet viraston roolia merten ennallistamisen, terveysuhkien ja ympäristödatan integroinnin alalla ja että niiden avulla tarjotaan tietoa ja analyyseja unionin ympäristöpolitiikkaa varten;
29.huomauttaa, että EIT:n määrärahalisäys selittyy useilla tekijöillä, mukaan lukien Horisontti Eurooppa -ohjelman määrärahojen korottaminen (+10,25 prosenttia), 24,6 miljoonaa euroa uutta rahoitusta korkeakoulualoitteeseen ja 16,7 miljoonaa euroa uusista rahoitusosuussopimuksista komission pääosastojen kanssa;
30.panee merkille, että ELAn määrärahalisäys vuonna 2024 selittyy pääasiassa viraston siirtymisellä täyteen toimintavalmiuteen, mikä edellyttää henkilöresurssien ja operatiivisten valmiuksien merkittävää vahvistamista; korostaa, että siihen sisältyvät henkilöstömukautukset (9,5 miljoonaa euroa, 44 prosenttia), kuten 15 kansallisen asiantuntijan muuttaminen väliaikaisiksi toimihenkilöiksi ja palkkamukautukset, sekä operatiiviset laajennukset (7 miljoonaa euroa, 33 prosenttia) Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaalin parannuksia ja tarkastustoimintaa varten ja inflaatioon liittyvät kustannukset (1,2 miljoonaa euroa, 15 prosenttia) tieto- ja viestintätekniikkaa ja kyberturvallisuutta sekä inflaatiopaineiden kattamista varten;
31.panee merkille, että ENISAn kasvaneet määrärahat johtuvat siitä, että helmikuussa 2024 saatiin ensimmäinen, suuruudeltaan 16 miljoonan euron maksuerä CONNECT‑pääosaston ja ENISAn välillä joulukuun lopussa 2023 allekirjoitetun rahoitusosuussopimuksen perusteella, jossa myönnetään yhteensä 20 miljoonaa euroa kybertuki- ja tilannekeskuksen toimien toteuttamiseen vuosina 2024–2026; on tietoinen siitä, että vuonna 2024 viraston talousarvio oli 26,2 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2023 oli 25,2 miljoonaa euroa;
32.ilmaisee huolensa siitä, että ENISA on kriittisessä tilanteessa, koska unionin kyberturvallisuustarpeet ovat yhä monimutkaisempia, uusia kyberuhkia ilmenee jatkuvasti ja ENISAlta puuttuu tähän suhteutettu rahoitus ja riittävä henkilöstö; yhtyy joulukuussa 2024 hyväksyttyihin ENISAa koskeviin neuvoston päätelmiin, joissa korostetaan ENISAn keskeistä roolia unionin eurooppalaisessa kyberturvallisuusekosysteemissä sekä tarvetta sovittaa rahoitus ja resurssit sen laajennettuun toimeksiantoon; korostaa, että kaikkiin lisäresursseihin on liitettävä mitattavissa olevat tulostavoitteet ja säännöllinen raportointi saavutetuista konkreettisista tuloksista;
33.toteaa, että EUDAn osalta lisäys perustuu pääasiassa asetuksen (EU) 2023/1322 voimaantuloon, ja toteaa, että kyseisessä asetuksessa säädetään viraston toimeksiannon kohdennetusta tarkistamisesta, jotta sillä voisi olla merkittävämpi rooli kartoitettaessa laittomiin huumeisiin unionissa liittyviä nykyisiä ja tulevia haasteita ja vastattaessa niihin; panee merkille, että tämä merkitsee viraston nykyisen toimeksiannon syventämistä, uusia tehtäviä ja vaadittaviin täytäntöönpanotoimiin kohdennettujen resurssien lisäämistä vuodesta 2024;
34.panee merkille Europolin toimeksiannon asteittaisen laajentamisen, mukaan lukien äskettäin hyväksytyt ja ehdotetut toimenpiteet, joilla myönnetään tehostettuja valmiuksia vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden, kuten muuttajien salakuljetuksen, ihmiskaupan, kyberrikollisuuden ja terrorismin, torjumiseksi; palauttaa mieliin, että näihin muutoksiin sisältyvät muiden muassa vahvistettu yhteistyö yksityisten toimijoiden kanssa suoran tiedonvaihdon kautta, lujitetut suurien tietomäärien analysointivalmiudet ja tehostettu operatiivinen apu jäsenvaltioille erikoistuneiden tukiryhmien kautta; painottaa, että näiden lisätehtävien tuloksellinen toteuttaminen edellyttää vastaavaa lisäystä Europolin henkilöresursseihin mutta myös vahvoja sisäisiä suojatoimia, riittäviä noudattamisvalmiuksia ja vahvistettuja valvontamekanismeja; panee merkille, että Europolin talousarvio kasvoi 5,78 prosenttia vuonna 2024 vuoteen 2023 verrattuna; kehottaa vahvistamaan edelleen Europolin talousarviota, jotta voidaan puuttua sitkeään henkilöstöpulaan ja varmistaa, että sen taloudelliset resurssit ovat sen laajenevien vastuualueiden tasalla; tähdentää Europolin keskeistä roolia muuttajien salakuljetuksen, ihmiskaupan, rajatylittävän rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa; korostaa, että Frontexin olisi keskityttävä ydintoimintoihinsa; pitää myönteisenä Frontexin jatkuvia pyrkimyksiä vahvistaa perusoikeusvastaavansa valmiuksia;
35.kehottaa lisäämään Eurojustin henkilöstömäärää, kun otetaan huomioon, että sen toimeksiantoa on määrä laajentaa kattamaan kolmannet maat, Venäjän käynnistettyä hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan vuonna 2022, ja toteaa, että se voi näin kerätä, tallentaa ja analysoida todisteita keskeisistä kansainvälisistä rikoksista (sotarikokset, joukkotuhonta, rikokset ihmisyyttä vastaan), jakaa tällaisia todisteita kansallisten viranomaisten ja kansainvälisten elinten, kuten Kansainvälisen rikostuomioistuimen, kanssa ja luoda tätä varten erillisen kansainvälisen rikosaineistotietokannan, jolloin se voi siirtyä pelkästä tutkintatoimien tukemisesta aktiivisesti turvaamaan olennaisia todisteita tulevia tutkintatoimia varten; toteaa kuitenkin, että vuoden 2024 talousarvioon oli tehty vain vaatimaton prosenttikorotus vuoden 2023 talousarvioon verrattuna, ja kehottaa lisäämään henkilöstörahoitusta koko talousarviota vastaavasti todennäköistä tulevaa toimeksiannon laajentamista ajatellen;
36.palauttaa mieliin, että suurin osa EU:n virastoista saa rahoituksensa kokonaan unionin talousarviosta maksettavista rahoitusosuuksista; toteaa kuitenkin, että joitakin virastoja rahoitetaan kokonaan tai osittain vaihtoehtoisilla tulonlähteillä, joita ovat esimerkiksi todistusten ja lupien myöntäminen, aineiden rekisteröinti, rahoitusosuudet, tietojen keruu, markkinavalvonta, valvontatehtävät ja muut palvelut, kuten Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (CdT) tarjoamat käännös- ja terminologiapalvelut;
37.toteaa erityisesti, että- –osittain omarahoitteisia virastoja ovat Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER), Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto (EASA), Euroopan kemikaalivirasto (ECHA), Euroopan lääkevirasto (EMA) ja Euroopan unionin rautatievirasto (ERA);
- –täysin omarahoitteisiin virastoihin kuuluu CdT;
- –osittain kansallisten viranomaisten yhteisrahoittamia virastoja ovat muun muassa Euroopan pankkiviranomainen (EPV), Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA);
38.panee merkille, että vuonna 2024 tähän päätöslauselmaan sisältyvien omarahoitteisten virastojen rahoituslähteet jakautuivat seuraavasti:
Tulot 2024
EU:n rahoitusosuus
%
Omat tulot Omilla tuloilla tarkoitetaan todistuksista, luvista, aineiden rekisteröinnistä, rahoitusosuuksista, tietojen keruusta, markkinavalvonnasta, valvontatehtävistä ja muista palveluista perittäviä maksuja.
%
Muut
|
ACER
34 679 976 €
23 012 293 €
66 %
11 667 683 €
34 %
0 €
|
CDT
45 346 300 €
0 €
0 %
44 411 200 €
98 %
935,100 €
|
EASA
183 306 903,00 €
44 984 486 €
25 %
135 687 417 €
74 %
2 635 000 €
|
EPV Omilla tuloilla tarkoitetaan kansallisten valvontaviranomaisten rahoitusosuuksia.
56 906 201 €
20 857 871 €
37 %
34 062 640 €
60 %
1 985 690 €
|
ECHA
128 712 666 €
88 028 813 €
68 %
34 117 052 €
27 %
6 566 801 €
|
EIOPA
37 561 192 €
13 886 130 €
37 %
23 035 010 €
61 %
640 052 €
|
EMA Omilla tuloilla tarkoitetaan kansallisten valvontaviranomaisten rahoitusosuuksia.
491 862 000 €
35 826 000 €
7 %
441 910 000 €
90 %
14 126 000 €
|
ERA
41 936 376 €
29 000 626 €
69 %
11 913 156 €
28 %
1 022 594 €
|
ESMA Omiin tuloihin sisältyvät kansallisten valvontaviranomaisten rahoitusosuudet ja viranomaiselle suoritetut maksut.
76 055 579 €
19 938 075 €
26 %
54 015 802 €
71 %
2 101 702 €
|
YHTEENSÄ
1 096 367 193 €
275 534 294 €
790 819 960 €
30 012 939 €
|
39.palauttaa mieliin, että jo vuoden 2023 vastuuvapauspäätöslauselmissa tuotiin esille, että on tärkeää vahvistaa Euroopan valvontaviranomaisia (EPV, EIOPA ja ESMA); on tietoinen siitä, ettei niiden perustamisasetuksissa vaadita erottelemaan unionin rahoitusosuuksilla ja kansallisilla rahoitusosuuksilla rahoitettavia toimintoja ja ettei yleinen kustannustenjakomekanismi edellytä erittelyä yksittäisten toimintojen tasolla, ja toteaa, että kyseiset viranomaiset eivät tämän tuloksena erittele unionin talousarviosta katettavia ja jäsenvaltioiden rahoittamia kustannuksia, kuten tilintarkastustuomioistuin korosti vuosikertomuksessaan vuonna 2023;
40.katsoo, että budjetoinnin ja toimintoperusteisen raportoinnin avoimuuden lisääminen parantaisi valvontaa ja vastuuvelvollisuutta erityisesti sellaisten virastojen osalta, joita rahoitetaan useista tulovirroista, jolloin sidosryhmät, mukaan lukien jäsenvaltiot, rahoituslaitokset ja veronmaksajat, voisivat paremmin arvioida tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta; korostaa, että tulolähteiden ja toimintojen välisen yhteyden selkeys vahvistaa luottamusta unionin varojen moitteettomaan käyttöön samalla kun noudatetaan virastojen perustamisasetuksissa vahvistettua oikeudellista kehystä;
41.panee merkille Euroopan kemikaalivirastosta annettua asetusta koskevan komission ehdotuksen, jossa otetaan käyttöön toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on lujittaa viraston rahoituksen kestävyyttä, mukaan lukien mahdollisuus perustaa rajoitettu varaus, jolla pyritään ottamaan huomioon maksuista saatavien tulojen vaihtelu ja vähentämään riippuvuutta toistuvista talousarviomuutoksista; korostaa kuitenkin, että tällaisen varauksen perustaminen edellyttää vankkoja suojatoimia, sillä siihen liittyy riskejä, kuten maksujen rakenteellinen liikaperintä ja mahdollisuus käyttää kertyneitä varoja muihin kuin lyhytaikaiseen vakauttamiseen liittyviin tarkoituksiin; katsoo, että tämä edellyttää kustannusten sekä maksujen ja toimintojen välisen yhteyden avoimuutta, myös sellaisen toimintoperusteisen raportoinnin avulla, jossa tehdään ero maksuilla rahoitettavien ja unionin rahoittamien tehtävien välillä; suosittaa, että mahdollinen enimmäismäärän ylittävä varauksen loppusumma palautetaan unionin talousarvioon joko maksamalla se takaisin tai pienentämällä unionin seuraavan vuoden rahoitusosuutta, jotta voidaan välttää varojen kertyminen ja vaalia keskeisiä talousarvioperiaatteita;
42.on huolissaan CdT:n 5,7 miljoonan euron negatiivisesta taloudellisesta tuloksesta ja toimintatulojen jatkuvasta pienentymisestä, joka johtuu pääasiassa siitä, että laskutettujen sivujen määrä pieneni 11,4 prosenttia vuonna 2024 ja 17,6 prosenttia vuonna 2023; toteaa, että hinnoitteluvakauden varaus, joka perustettiin vuonna 2011 kompensoimaan asiakkailta tulevien toimeksiantojen määrän vaihtelua ja auttamaan CdT:tä varmistamaan talousarvion ja hintojen vakaus, oli suurimmillaan vuonna 2014, jolloin sen määrä oli 15,6 miljoonaa euroa, ja sen jälkeen varaus supistui 8,9 miljoonaan euroon vuonna 2024 (42,9 prosentin vähennys vuodesta 2014); on tietoinen siitä, että kun varaus on käytetty loppuun, mahdolliset lisäalijäämät olisi katettava unionin talousarviosta myönnettävillä avustuksilla, kuten CdT:n perustamisasetuksessa säädetään; panee merkille CdT:n jatkotoimena vuoden 2023 vastuuvapausmenettelyyn antaman vastauksen ja kehottaa hallintoneuvostoa edelleen raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden suunnitelmien kehityksestä, kun otetaan huomioon tulojen jatkuva pienentyminen; kannustaa CdT:tä määrittämään uusia palveluja, joita se voisi tarjota, ja uusia tulonlähteitä, ottaen huomioon sellaisten uusien maksuttomien käännösteknologioiden yleisyyden, jotka saattavat vaikuttaa käännöspyyntöjen määrään;
43.katsoo, että vaikka varainhoitoasetuksessa ei ole vahvistettu siirtojen enimmäismäärää, niiden toistuvasti liiallinen määrä heikentää talousarvion vuotuisperiaatteen noudattamista ja saattaa viitata rakenteellisiin ongelmiin talousarvioprosessissa ja talousarvion toteuttamissyklissä;
44.panee merkille, että vuonna 2024 kaikkiaan 11 virastossa (ACER, ECDC, EEA, EFCA, EIGE, ENISA, EU-OSHA, Eurofound, EUSPA, FRA ja Frontex) siirtojen määrät ylittivät 15 prosenttia kaikissa talousarvion osastoissa ja kaava oli niissä toistuva; toteaa, että Frontexin tapauksessa siirtojen osuus oli yli 40 prosenttia ja ESA:n tapauksessa yli 30 prosenttia; kehottaa virastoja parantamaan monivuotista suunnittelua, hankintojen aikataulutusta ja sitoumusennusteita tukemaan määrärahojen tehokkaampaa käyttöä sen varainhoitovuoden aikana, jolle ne on hyväksytty; kehottaa komissiota vaatimaan virastoja, joiden määrärahasiirrot ovat toistuvia, toimittamaan korjaavia toimintasuunnitelmia; palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen korostaneen vuosikertomuksessaan EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2024, että siirtojen toistuvasti suuri määrä heikentää talousarvion vuotuisperiaatteen noudattamista;
45.katsoo, että joissakin tapauksissa siirtojen perusteluna voi olla toimien monivuotinen luonne tai ne ovat voineet johtua syistä, joihin kyseiset virastot eivät ole voineet vaikuttaa; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen 1. joulukuuta 2025 pidetyssä kuulemisessa antaman lausunnon, jonka mukaan se pyrkii uuden tarkastustapansa mukaisesti antamaan selkeämmän yleiskuvan siirtojen luonteesta tulevissa kertomuksissa, ja panee samalla merkille tilintarkastustuomioistuimen selvennyksen, että virastokohtainen erittely siirtojen syistä ei menetelmä- ja resurssirajoitteiden vuoksi ole mahdollinen; on ilahtunut tilintarkastustuomioistuimen valmiudesta nostaa esiin liiallisiin siirtoihin vaikuttavia toistuvia kaavoja ja järjestelmätason tekijöitä; korostaa kuitenkin, että jatkuvasti suuret ja toistuvat siirrot voivat viitata taustalla oleviin rakenteellisiin haasteisiin suunnittelussa, täytäntöönpanossa tai resurssien kohdentamisessa; kehottaa virastoja parantamaan talousarvioennusteita ja hankkeiden aikataulutusta, jotta voidaan minimoida ennakoimattomat siirrot ja varmistaa, että määrärahat käytetään tehokkaasti varainhoitovuoden aikana;
46.palauttaa mieliin, että sääntelykehyksen mukaan virastojen on suoritettava maksut tietyissä määräajoissa; toteaa, että näiden määräaikojen noudattamatta jättäminen saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia, kuten viivästyskorkoja; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin raportoi vuodelta 2024, että 11 virastossa (ACER, Cedefop, CEPOL, EEA, ELA, ENISA, ETF, EUDA, Eurojust, FRA ja Frontex) yli viisi prosenttia maksuista suoritettiin sovellettavan määräajan jälkeen; on huolestunut siitä, että maksuviivästykset ovat lisääntyneet vuodesta 2022 ja tällaisten virastojen määrä on kasvanut verrattuna vuoteen 2023 (yhdeksän virastoa) ja 2022 (viisi virastoa);
Tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat pääasialliset riskit ja yhteenveto tarkastuksen tuloksista49.panee merkille tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessaan EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2024, jäljempänä ’tilintarkastustuomioistuimen kertomus’, esittämän päätelmän, jonka mukaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa saatiin vastaavanlaisia tuloksia kuin edellisinä vuosina ja maksujen sääntöjenvastaisuuden merkittävin syy ovat julkisiin hankintamenettelyihin liittyvät puutteet; kehottaa asianomaisia virastoja tehostamaan ennakkotarkastuksiaan, parantamaan myöntämisperusteiden dokumentointia ja varmistamaan tiukat perustelut sellaisten neuvottelumenettelyiden käytölle, joista ei julkaista ilmoitusta; kehottaa komissiota tarjoamaan kohdennettua ohjausta ja koulutusta virastoille, joiden hankinnoissa on toistuvia puutteita; kehottaa lisäksi virastoja varmistamaan täyden jäljitettävyyden, kilpailuun perustuvat menettelyt ja tietojen asianmukaisen kirjaamisen kaikissa hankintatoimissa ja pyytää virastojen sisäisen tarkastuksen yksiköitä priorisoimaan julkisten hankintojen arviointeja;
50.panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että virastojen tilien luotettavuuteen kohdistuva riski on edelleen yleisesti ottaen vähäinen ja että myös virastojen tileissä olevien tulojen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen kohdistuva riski on useimpien virastojen kohdalla vähäinen; panee lisäksi merkille, että tämä riski arvioidaan osittain omarahoitteisten virastojen kohdalla keskisuureksi, mikä johtuu siitä, että palkkioiden ja muiden rahoitusosuuksien veloittamista ja keräämistä säännellään alakohtaisin asetuksin, ja toteaa, että tästä tilanteesta on huomautettu myös edellisinä vuosina;
51.toteaa, että tilintarkastustuomioistuin pitää virastojen tilien perustana olevien maksujen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvaa riskiä kaiken kaikkiaan keskisuurena, joskin riski vaihtelee vähäisestä suureen tietyissä talousarvion osastoissa; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan osastossa I (henkilöstömenot) riski on yleisesti vähäinen ja osastossa II (hallintomenot) keskisuuri ja osastossa III (toimintamenot) riski vaihtelee vähäisestä suureen kunkin viraston ja sen toimintamenojen luonteen mukaan; huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan riskit osastossa III ovat samankaltaisia kuin osastossa II, mutta koska määrät ovat paljon suurempia osastossa III, vaikutuksen katsotaan olevan suurempi;
52.panee merkille, että aiempien vuosien tapaan tilintarkastustuomioistuin pitää varainhoidon moitteettomuuteen liittyviä riskejä keskisuurina ja katsoo niiden liittyvän ensisijaisesti julkisiin hankintamenettelyihin;
53.toteaa, että tilintarkastustuomioistuin pitää budjettihallintoon kohdistuvaa riskiä vähäisenä ja että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa raportoitiin puutteista, jotka liittyvät pääasiassa jaksottamattomien määrärahojen siirtämiseen ilman eri toimenpiteitä ja maksuviivästyksiin; tuo esiin, että puutteet hallinto- ja valvontajärjestelmissä koskevat muun muassa asianmukaisten jälki- ja ennakkotarkastusten puuttumista, operatiivisia hankintamenettelyjä, jotka on käynnistetty ilman asianmukaisia rahoituspäätöksiä, menoja, jotka on toteutettu ilman tulojen ja menojen hyväksyjän asianmukaista valtuutusta, heikkouksia avustusten hallinnoinnissa sekä viiveitä komission suorittamassa viraston arvioinnissa; korostaa, että nämä tilintarkastustuomioistuimen luettelemat puutteet heikentävät moitteetonta varainhoitoa ja altistavat virastot taloudellisille riskeille ja maineriskeille; kehottaa asianomaisia virastoja varmistamaan, että varainhoitoasetusta noudatetaan kaikilta osin, ja toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet, ja pyytää komissiota seuraamaan tiiviisti niiden täytäntöönpanoa;
54.panee merkille, että vuonna 2024 tilintarkastustuomioistuin esitti yhteensä 72 huomautusta, jotka liittyivät erinäisiin ongelmiin hankinnoissa (34 huomautusta), hallinto- ja valvontajärjestelmissä (11 huomautusta) (muun kuin hankintojen ja henkilöstöasioiden osalta) ja budjettihallinnossa (27 huomautusta);
55.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen tarkastuslausunnon kaikkien virastojen tilien luotettavuudesta; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen lausunnon kaikkien virastojen tilien perustana olevien tulojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta;
56.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen lausunnon kaikkien virastojen tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta lukuun ottamatta Euroopan työviranomaista (ELA);
57.panee merkille, että ELAn osalta varauma koski vuonna 2024 suoritettuja 2,6 miljoonan euron maksuja, joiden osuus oli 5,7 prosenttia kaikista käytettävissä olleista maksumäärärahoista; toteaa tähän määrään sisältyneen 2,2 miljoonaa euroa, jotka liittyivät sopimukseen, joka katsottiin vuoden 2022 tarkastuskertomuksessa sääntöjenvastaiseksi siksi, että varainhoitoasetuksen liitteessä I olevan 12.3 kohdan a alakohdan vastaisesti sopimuksen arvo ylitti vahvistetun sopimusrajan, sekä 0,4 miljoonaa euroa, jotka liittyivät sopimusten täytäntöönpanoa koskevien ennakkotarkastusten puutteisiin; panee erityisesti merkille ELAn 1. joulukuuta 2025 pidetyssä kuulemisessa antaman vastauksen, jonka mukaan sääntöjenvastaisesti myönnettyä sopimusta lukuun ottamatta sopimuksen puitteissa tosiasiallisesti suoritetut maksut pysyivät tarjouseritelmässä vahvistetun kuuden miljoonan euron rajoissa ja sopimus oli olennaisen tärkeä viranomaisen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi sen perustamisen alkuvaiheessa; panee lisäksi merkille, että sääntöjenvastainen sopimus päättyi helmikuussa 2024 eikä sitä uusittu; on ilahtunut siitä, että viranomainen vakuuttaa, että vastaavien sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi on toteutettu korjaavia toimenpiteitä, kuten tarkistettu tarjousasiakirjoja, lujitettu hankintamenettelyjä ja päivitetty sisäisiä tarkistuslistoja; kehottaa ELAa vahvistamaan suunnittelu- ja priorisointimekanismeja, jotta varmistetaan määrärahojen tehokas käyttö ja operatiivisten toimien oikea-aikainen täytäntöönpano tulevaisuudessa;
58.korostaa, että tilintarkastustuomioistuin laati tiettyjä seikkoja painottavat kappaleet korostaakseen tilinpäätöksessä esitettyjä näkökohtia, jotka ovat merkittävyytensä vuoksi olennainen edellytys sille, että tilinpäätöksestä tai sen perustana olevista tuloista tai maksuista saa asianmukaisen käsityksen; panee lisäksi merkille, että varainhoitovuoden 2024 osalta tilintarkastustuomioistuin käytti tiettyjä seikkoja painottavia kappaleita seuraavien tähän päätöslauselmaan sisältyvien virastojen osalta: CdT, CEPOL, EPV, EIT, EMA ja ESMA;
59.panee merkille, että virastoja koskevissa erityisvuosikertomuksissa esitetyt huomautukset ovat itse asiassa tilintarkastustuomioistuimen suosituksia, joille ei ole asetettu määräaikaa; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin seuraa näitä huomautuksia vuosittain arvioimalla, onko niiden tilanne ”käsittely kesken” vai ”käsittely päätetty”; katsoo kuitenkin, että sellaisten huomautusten osalta, joiden käsittely on pitkään ollut kesken, olisi vaadittava oikea-aikaisia ja konkreettisia korjaavia toimenpiteitä sekä asianomaisten hallintoneuvostojen toteuttamaa tehostettua valvontaa, jotta toistuvia puutteita voidaan ehkäistä;
60.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen esittämistä yhteensä 109 huomautuksesta, jotka koskivat tähän päätöslauselmaan sisältyviä virastoja aiempien vuosien osalta, kaikkiaan 66 huomautuksen käsittely oli päätetty vuonna 2024, kaikkiaan 39 huomautuksen käsittely oli yhä kesken ja kahden huomautuksen käsittely oli osittain päätetty; panee merkille, että sellaisten huomautusten määrä, joiden käsittely oli kesken, vaihteli virastojen välillä siten, että joillakin virastoilla, kuten BEREC‑virasto, CdT, CEPOL, EASA, EPV, ECHA, EFSA, EMA, EMSA, ERA, ESA ja ESMA, ei ollut lainkaan huomautuksia, joiden käsittely oli kesken, ja että eniten huomautuksia, joiden käsittely oli kesken, oli edelleen ACERilla (neljä), ELAlla (viisi), eu-LISAlla (viisi) ja Frontexilla (neljä) verrattuna ACERiin (kolme), ELAan (viisi), eu‑LISAan (kahdeksan) ja Frontexiin (seitsemän) vuonna 2023; antaa tunnustusta näistä parannuksista ja kannustaa virastoja jatkossakin pyrkimään siihen, että kesken olevien asioiden käsittely saadaan päätökseen;
61.panee merkille, että 39 huomautuksesta, joiden käsittely oli kesken (53 vuonna 2023), seitsemän liittyi määrärahasiirtojen suureen määrään (ACER, ECDC, EFCA, EIGE, Eurofound, FRA ja Frontex); toteaa, että ELA ja eu‑LISA ovat vähentäneet määrärahasiirtojen osuutta 15 prosenttiin, joka on tilintarkastustuomioistuimen raportointikynnys;
Oikeus- ja sisäasioiden alan virastot CEPOL, EIGE, EUAA, eu-LISA, Eurojust, Europol, FRA ja Frontex.66.panee merkille, että kesäkuussa 2024 CEPOLiin kohdistui merkittävä kyberhyökkäys, joka vaikutti kaikkiin toiminta-aloihin ja johti siihen, että kymmenen lähikoulutustapahtumaa peruutettiin ja kaikki verkkokoulutus keskeytettiin kyseisen vuoden loppuun saakka; toteaa myös, että tapahtuma häiritsi merkittävästi CEPOLin operatiivista toimintaa ja se johti myös odottamattomiin lisämenoihin, jotka liittyivät poikkeamaan reagoimiseen, järjestelmän palautukseen ja tehostettuihin kyberturvallisuustoimenpiteisiin; panee merkille, että tietoturvaloukkaus johtui suoraan CEPOLin digitaaliseen infrastruktuuriin kohdistuneesta kehittyneestä kyberhyökkäyksestä ja että luvattomat toimijat saivat pääsyn merkittävään määrään henkilötietoja, mikä vaaransi niiden luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden; korostaa, että kyberhäiriön vuoksi noin 99 000 henkilölle oli ilmoitettava suoraan heidän henkilötietojensa tietoturvaloukkauksesta ja että hyökkäyksen johdosta aloitettiin rikostutkinta CERT-EU:n ja Europolin tuella; on huolissaan siitä, että joistakin aihetodisteista huolimatta uhkatoimijaa ei ole tunnistettu kiistattomasti; pyytää kiinnittämään huomiota CERT-EU:n infrastruktuurin jälleenrakentamisesta antamaan neuvoon, jonka seurauksena DIGIT-pääosastossa otettiin kolmen viikon kuluessa käyttöön nollaluottamukseen perustuva, kokonaan pilvipalvelupohjainen ja uusista laitteista koostuva tietotekniikkaympäristö; panee merkille, että CEPOL toteuttaa tällä hetkellä 42:ta kyberturvallisuustehtävää ja -hanketta osana kyberturvallisuussuunnitelmaansa; korostaa, että koko henkilöstölle on järjestetty tieto- ja viestintätekniikan turvallisuutta koskevia tiedotus- ja koulutustilaisuuksia, joita on täydennetty säännöllisillä intranet-ilmoituksilla ja -päivityksillä osana vakiokäytäntöä; painottaa, että kyberturvallisuushäiriöt aiheuttavat virastoille paitsi operatiivisia myös maineeseen liittyviä ja oikeudellisia riskejä; peräänkuuluttaa sitovia kyberturvallisuuden vähimmäisvaatimuksia ja riittävää, vakaata rahoitusta niiden tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi;
67.korostaa, että kun virastot toimivat unionin alueen ulkopuolella tai tekevät yhteistyötä kolmansien maiden viranomaisten kanssa, niitä sitoo edelleen kaikilta osin unionin lainsäädäntö; kehottaa komissiota varmistamaan, että yhteistyösopimuksiin, operatiivisiin järjestelyihin ja tiedonjakokehyksiin sisältyy täytäntöönpanokelpoisia suojatoimia, seurantamekanismeja ja selkeitä velvoitteita raportoinnista vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;
68.palauttaa mieliin, että asetuksessa (EU, Euratom) 2023/2841 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2023/2841, annettu 13. joulukuuta 2023, toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi unionin toimielimissä, elimissä, toimistoissa ja virastoissa (EUVL L, 2023/2841, 18.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2841/oj.). säädetään kaikkia erillisvirastoja sitovasta ja kunnianhimoisesta kyberturvallisuuskehyksestä, joka kattaa rahoitusmekanismit, operatiiviset alustat ja arkaluonteiset tiedot, sekä vankkojen teknisten ja organisatoristen toimenpiteiden toteuttaminen kaikissa tieto- ja viestintätekniikkaympäristöissä, asteittainen siirtyminen nollaluottamukseen perustuvaan arkkitehtuuriin, vahvistettu yhteistyö CERT-EU:n, DIGIT-pääosaston ja muiden asiaankuuluvien toimielinten välisten elinten kanssa sekä poikkeamia koskevat tiukat raportointivelvoitteet; panee merkille, että useat näistä keskeisistä vaatimuksista ovat yhä haastavia virastojen tämänhetkinen epätasainen valmiustaso huomioon ottaen; korostaa, että CEPOLin kyberhäiriötilanne tuo esiin ne päivittäiset kyberuhkat, joita virastoihin kohdistuu, ja niiden haavoittuvuuden arkaluonteisten tietojen käsittelyssä; kehottaa nopeuttamaan asetuksen (EU, Euratom) 2023/2841 kyberturvallisuutta koskevien säännösten täytäntöönpanoa kaikissa virastoissa ja tekemään virastojen tietotekniikkajärjestelmille säännöllisiä stressitestejä; kehottaa virastoja tehostamaan reaaliaikaista seurantaa, reagointivalmiuksia ja henkilöstön kyberturvallisuuskoulutusta;
69.panee merkille, että miehet ovat aliedustettuina EIGEn henkilöstössä, sillä heitä on henkilöstöstä vain 29 prosenttia ja hallintoneuvostosta 21 prosenttia (8 miestä), ja kannustaa EIGEä pyrkimään tasapainoisempaan sukupuolijakaumaan palkatessaan uusia työntekijöitä;
70.panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautukset EIGEn hallinto- ja valvontajärjestelmistä, kuten- –hankintoja koskevat sääntöjenvastaisuudet: huomauttaa, että vuonna 2024 EIGEn siivouspalveluja koskevassa hankintamenettelyssä vaatimat taloudelliset valmiudet olivat liian suuret ja valintakriteerit rajoittavat, mikä on tilintarkastustuomioistuimen mukaan voinut johtaa siihen, että osa mahdollisista tarjoajista on saattanut lannistua ja jopa jättää osallistumatta tarjouskilpailuun; panee merkille, että EIGE korostaa, että vaatimus rajoittavista perusteista tuli yhteishankintaan osallistuneilta hankintaviranomaisilta (komissio ja parlamentti) eivätkä potentiaaliset tarjoajat valittaneet valintaperusteista;
- –tarjousten puutteellinen arviointi: panee merkille, että kahdessa hankintamenettelyssä (220 000 euroa ja 193 175 euroa) EIGEn arviointikomiteat eivät olleet arvioineet asianmukaisesti tarjoajien kykyä hallinnoida asiantuntijaryhmiä, koska EIGE ei ollut tarjouseritelmässä vaatinut tarjoajia toimittamaan tältä osin asianmukaista näyttöä, mihin liittyy sopimusten kehnon toteuttamisen riski;
- –sopimusten heikko valvonta: toteaa, että EIGE maksoi kolmessa aikaan ja resursseihin pohjautuvassa sopimuksessa syntyneitä laskuja tarkastamatta tosiasiallisia työpäiviä, mikä on vastoin sen varainhoitoasetuksen 45 artiklan 5 kohtaa ja altistaa sen liiallisten maksujen riskille; panee merkille, että EIGE aikoo lujittaa ennakkotarkastuksia tämän mukaisesti;
71.panee merkille eu-LISAa koskevat tilintarkastustuomioistuimen havainnot, joista suurin osa liittyy aiempina vuosina käynnistettyjä hankintamenettelyjä koskeviin sääntöjenvastaisuuksiin, jotka johtivat sääntöjenvastaisiin maksuihin vuonna 2024, mukaan lukien- –sääntöjenvastaisuudet vuonna 2019 käynnistetyssä ja vuonna 2020 päätetyssä, toimitilojen vuokraamista Strasbourgissa koskevassa neuvottelumenettelyssä, jossa tilojen pinta-ala ja työpisteiden määrä jäivät tarjouseritelmässä määriteltyjä tarpeita pienemmiksi ja tarjouksen laatu oli arvioitu erittäin heikoksi, mutta sitä ei hylätty; panee lisäksi merkille, että sopimuksentekoperusteista myös neuvoteltiin myöhemmin tarjoajan kanssa, mikä on vastoin varainhoitoasetuksen 167 artiklan 3 kohtaa ja liitteessä I olevaa 6.5 kohtaa; korostaa, että neuvottelumenettely ja siihen perustuva vuokrasopimus olivat sääntöjenvastaisia, samoin kuin niihin liittyvät maksut, joiden määrä vuonna 2024 oli 850 000 euroa;
- –tarjoajien hintatarjouksiin sähkö- ja rakennusteknisten töiden suorittamista Strasbourgissa koskevassa hankintamenettelyssä tehdyt muutokset, jotka vaikuttivat menettelyn tulokseen ja johtivat siihen, että sopimus ja siihen liittyvät maksut, joiden määrä vuonna 2024 oli 150 000 euroa, olivat sääntöjenvastaisia;
- –hintatarjouksiin tehdyt muutokset, jotka menivät pidemmälle kuin varainhoitoasetuksen 151 artiklassa sallitut oikaisut ja jotka vaikuttivat ratkaisevasti tarjouskilpailun tulokseen ja johtivat siihen, että sopimus ja siihen liittyvät maksut, joiden määrä vuonna 2024 oli 1,4 miljoonaa euroa, olivat sääntöjenvastaisia;
- –viisumitietojärjestelmään liittyvien seuranta- ja ylläpitopalvelujen uudelleenkilpailutus; on huolissaan siitä, että tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan tarjous (47,8 miljoonaa euroa), oli hinnaltaan viidesosa toiseksi sijoittuneesta tarjouksesta (243,4 miljoonaa euroa) ja viideskymmenesosa verrattuna kalleimpaan tarjoukseen (2,4 miljardia euroa), mikä herättää huolta sen pätevyydestä; pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että eu‑LISA perusti työryhmän arvioimaan asianomaista uudelleenkilpailutusta ja että työryhmä vahvisti rahoitustoimihenkilöiden tekemän arvioinnin mutta se raportoi operatiivisesta ja sopimusperusteisesta riskistä, joka liittyi siihen, että eu-LISAn olisi maksettava suurin osa sopimuksen hinnasta etukäteen; korostaa, että tilintarkastustuomioistuin piti tätä riskiä merkittävänä;
- –palauttaa mieliin, että rajanylitystietojärjestelmän (EES) täytäntöönpanon viivästyttyä syntyi kiista, jossa toimeksisaaja kieltäytyi vastaamasta tiettyjen tietotekniikkatuotteiden ylimääräisistä ylläpitokustannuksista, mikä johti siihen, että ylläpito keskeytyi marraskuun 2022 ja huhtikuun 2023 väliseksi ajaksi ja eu-LISA joutui alttiiksi operatiivisille riskeille; palauttaa mieliin, että toiminnan jatkuvuuteen kohdistuvan välittömän riskin huomioon ottamiseksi eu-LISA muutti vuonna 2023 monialaisten toimien puitesopimusta sisällyttämällä siihen huoltosopimuksen katkoksesta aiheutuvat kustannukset, jotka johtuvat seuraamuksesta, jota sovelletaan, kun tuotteen huoltosopimusta ei uusita ajoissa, ja maksoi sittemmin 5,3 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 1,3 miljoonaa euroa vuonna 2024 ohjelmiston ylläpidon uusimisesta ja huoltosopimuksen katkoksesta aiheutuneita kustannuksia, joista viraston tulkinnan mukaan EES:n toimeksisaajan olisi pitänyt vastata; palauttaa myös mieliin, että huolimatta kiistanalaisten määrien suuruusluokasta ja siitä, että tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen tilanne on edelleen ”käsittely kesken”, eu-LISA ei vuoden 2024 loppuun mennessä ollut nostanut asiasta kannetta EES:n toimeksisaajaa vastaan;
72.on huolissaan siitä, että eu‑LISAn hankintaprosesseissa havaitut sitkeässä olevat sääntöjenvastaisuudet ovat osoitus järjestelmätason puutteista viraston hankintakehyksessä; panee merkille, että eu‑LISA myöntää nämä ongelmat ja pyrkii vahvistamaan käytäntöjään, ja kannustaa eu-LISAa laatimaan strategian sen hankintakehyksen parantamisesta ja kertomaan siitä vastuuvapauskuulemisissa ensi vuonna ja antamaan selkeää ja avointa tietoa olosuhteista, joissa uudelleenkilpailutusta ei voida pitää asianmukaisena; kannustaa eu-LISAa pyytämään neuvoa asiantuntijoilta, kun se laatii tätä uutta strategiaa, ja kuulemaan muita virastoja parhaista käytännöistä;
73.toteaa, että eu-LISAlla on edessään huomattavia haasteita, ja painottaa tarvetta lisätä sen henkilöstöä, jotta se voi tuloksellisesti puuttua näihin haasteisiin ja varmistaa toimintansa jatkuvuuden, sekä toteaa, että tähän olisi saatava vastaava rahoitus;
74.panee merkille hankintaa koskevan tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan Eurojust teki vuonna 2020 leasingajoneuvoja koskevan puitesopimuksen vain yhden talouden toimijan kanssa, mikä ei ollut asianmukaista ottaen huomioon tarvittujen palvelujen luonne, ja toteaa, että kyseinen myönnetty erillissopimus ja kaikki siihen liittyvät maksut (64 000 euroa vuonna 2024) olivat tästä syystä sääntöjenvastaisia; panee merkille Eurojustin vastauksen, jonka mukaan tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2020 kertomuksessa mainitun puitesopimuksen voimassaolo päättyi 10. toukokuuta 2024 ja uusi ajoneuvojen vuokrausta koskeva puitesopimus on ollut käytössä 25. marraskuuta 2024 lähtien;
75.on huolissaan tilintarkastustuomioistuimen huomautuksista, joiden mukaan Eurojust ei ole päivittänyt toiminnan jatkuvuutta koskevia suunnitelmiaan vuoden 2021 jälkeen, vaikka on tehty merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat keskeisiin prosesseihin liittyviin resursseihin ja henkilöstöön, esimerkiksi SUMMAn käyttöönotto uutena talousarvio-, kirjanpito- ja varainhoitojärjestelmänä; korostaa, että Eurojust ei ole myöskään noudattanut viimeisimmässä toiminnan jatkuvuussuunnitelmassaan vahvistettua testaustiheyttä ja että siltä puuttuu tällä hetkellä sen IT-järjestelmiä koskeva koordinoitu ja sovittu palautumissuunnitelma;
76.huomauttaa, että Eurojustin toimeksiantoa on tulevaisuudessa määrä laajentaa, myös erääseen kolmanteen maahan, ja että virasto käsittelee vuosittain kasvavaa määrää rikostapauksia; toteaa, että tämän kehityksen huomioon ottaen Eurojustin on lisättävä henkilöstömääräänsä, jotta se voi varmistaa tapausten kattavan käsittelyn ja toimintansa jatkuvuuden ilman keskeytyksiä, ja että tätä varten olisi asetettava saataville vastaava rahoitus;
77.panee lisäksi merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan Eurojust ei tehnyt asianmukaista rahoituspäätöstä ennen toimintamenoja koskevien hankintamenettelyjen käynnistämistä, ja toteaa, että tämä heikentää tehokasta suunnittelua ja valvontaa ja on vastoin Eurojustin varainhoitosääntöjen 32 artiklan 1 kohtaa ja 72 artiklan 3 kohdan b alakohtaa; on ilahtunut siitä, että Eurojust on sitoutunut julkaisemaan vuodesta 2026 alkaen verkkosivustollaan kaikkia menettelyjä koskevan hyväksytyn vuotuisen hankintasuunnitelman, joka sisältää sekä toiminta- että hallintomenot;
78.panee merkille, että lokakuussa 2025 unionin yleinen tuomioistuin Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15. lokakuuta 2025, WU v Eurojust, asioissa T‑295/23 ja T‑1176/23 ECLI:EU:T:2025:963. kumosi kaksi Eurojustin päätöstä, joilla oli hylätty erään väliaikaisen toimihenkilön esittämä avustamispyyntö, joka liittyi kymmenen kollegan, mukaan lukien hänen hallintojohtajansa, harjoittamaan väitettyyn työpaikkakiusaamiseen; on tietoinen siitä, että yleisen tuomioistuimen ratkaisun mukaan Eurojust laiminlöi henkilöstösääntöjen 24 artiklan mukaista huolellisuusvelvoitettaan jakamalla kyseiseen henkilöstön jäseneen liittyvän tutkimuksen kahdeksi erilliseksi hallinnolliseksi prosessiksi, jolloin se jätti toteuttamatta kokonaisvaltaisen, kontekstin huomioon ottavan tutkinnan toisiinsa liittyvistä häirintäväitteistä; huomauttaa, että yleinen tuomioistuin kumosi päätökset, jotta tapaus voitaisiin arvioida asianmukaisesti uudelleen, mutta hylkäsi korvausvaatimukset;
79.korostaa, että virastoissa olisi kehitettävä sisäisiä mekanismeja, joilla varmistetaan sekä valitusten asianmukainen sisäinen käsittely että tapausten ennaltaehkäisy, mikä koskee myös työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän tapauksia, erityisesti silloin, kun asiaan liittyy useita osapuolia;
80.panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan Europol oli sääntöjenvastaisesti hyvittänyt arvonlisäveron (alv) viranomaisina toimiville kansallisille poliisivoimille maksetuissa toiminta-avustuksissa, mikä on vastoin varainhoitoasetuksen 186 artiklan 4 kohdan c alakohtaa, jossa ei sallita alv-hyvityksiä kyseisessä ominaisuudessa toimivien julkisyhteisöjen osalta; panee merkille Europolin selityksen, jonka mukaan se noudatti komission tuolloisia ohjeita, joiden mukaan alv:tä voitiin pitää avustuskelpoisena toiminta-avustuksissa, ja on tyytyväinen päätökseen jättää alv pois kaikista vuoden 2024 loppuun mennessä alulle pannuista uusista avustussopimuksista;
81.pitää myönteisenä, että Europolin operatiivisten toimintaryhmien ja yhteisten tutkintaryhmien mekanismit olivat keskeisessä asemassa salattuun viestintään tarkoitetun Matrix-alustan sulkemisessa, mikä on osoitus niiden toisiaan täydentävistä mutta erillisistä rooleista kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa; panee merkille, että operaatio käynnistettiin operatiivisessa toimintaryhmässä kesäkuussa 2024 Alankomaiden, Ranskan, Liettuan, Italian ja Espanjan välillä ja sillä helpotettiin tiedustelutiedon jakamista ja rikollisen toiminnan seurantaa; korostaa, että siirtyminen yhteiseen tutkintaryhmään Eurojustin puitteissa mahdollisti tutkintatoimien muodollisen koordinoinnin, mikä johti pidätyksiin, takavarikkoihin ja 2,3 miljoonan 33 kielellä lähetetyn viestin salauksen purkamiseen; huomauttaa, että Saksan viranomaiset tarjosivat teknistä tukea ja Espanjan, Ranskan ja Alankomaiden poliisivoimat tekivät yhteistyötä koko tutkinnan ajan; katsoo, että tämä tapaus tuo esiin rajatylittävän yhteistyön tuloksellisuuden laittomien verkostojen hajottamisessa ja tarpeen investoida jatkuvasti lainvalvontavalmiuksiin, jotta voidaan puuttua rikollisten muuttuviin taktiikoihin;
82.panee merkille, että päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin turvapaikkavirastolle (EUAA) lykättiin toukokuussa 2025 OLAFin hallinnosta ja vakaudesta tekemien havaintojen vuoksi; toteaa, että OLAFin luottamuksellisessa tutkimuksessa havaittiin EUAA:n ylimmän johdon kiertäneen henkilöstösääntöjä ja että OLAFin tutkijat pitivät tällaisia palvelukseenottokäytäntöjä EU:n henkilöstösääntöjen vastaisina;
83.panee merkille 31. lokakuuta 2025 päivätyn EUAA:n tilanneselvityksen, joka koskee pääjohtajan ja hallintoneuvoston välillä sovittujen, parlamentin päätöslauselman johdosta toteutettavien korjaavien toimien täytäntöönpanoa; panee merkille, että hallintoneuvosto käsittelee parlamentin huomautuksia omien menettelyjensä mukaisesti ja tarkastelee jäljellä olevissa toimenpiteissä tapahtunutta edistymistä kokouksessaan marraskuussa 2025; kehottaa virastoa selvittämään kaikilta osin kaikki avoimet kysymykset, panemaan OLAFin suositukset täytäntöön uskottavalla ja avoimella tavalla ja ottamaan käyttöön vahvat sisäistä ja eettistä valvontaa sekä vastuuvelvollisuutta koskevat mekanismit; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikista toteutetuista korjaustoimista ilman aiheetonta viivytystä; korostaa, että OLAFin tutkimusten päätökseen saattaminen ei sinänsä merkitse, että hallinnon puutteet olisi korjattu; muistuttaa, että vastuuvapauden myöntävällä viranomaisella on täydet valvontaoikeudet, kunnes hallintoon, avoimuuteen ja eturistiriitojen käsittelyyn liittyvät rakenteelliset puutteet on täysin korjattu ja varmennettu;
84.panee merkille, että vaikka vuonna 2024 toteutettiin parannuksia viraston eettisten toimintapuitteiden, henkilöstön tietoisuuden ja eturistiriitoihin liittyvien sisäisten menettelyjen vahvistamiseksi, OLAFin havaitsemaan rakenteelliseen eturistiriitaan pääjohtajaa vastaan tehdyissä valituksissa ei ollut vielä puututtu, sillä tällaisten tapausten valmistelusta vastaava oikeudellinen yksikkö toimi edelleen pääjohtajan suorassa valvonnassa, mikä heikensi valitusprosessin riippumattomuutta; panee merkille, että useimmat korjaavat toimet on määrä toteuttaa vuosina 2025 ja 2026, mukaan lukien organisaatiomuutokset, optimointiohjelma, koulutus henkilöstölle ja esihenkilöille, parannukset hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskeviin asiakirjoihin, avoimuuden lisääminen sääntöjenvastaisuuksista ilmoittamisessa, henkilöstösääntöjen 90 artiklan mukaisia pyyntöjä ja valituksia koskevan sisäisen ohjeistuksen uudelleentarkastelu, yhteistyön vahvistaminen henkilöstöhallinnon pääosaston kanssa valitusten käsittelyssä ja henkilöstösääntöjen 24 artiklan mukaisia avunantopyyntöjä koskevien menettelyjen uudelleentarkastelu;
85.korostaa edelleen tarvetta pysyä valppaana, kun on kyse EUAA:n henkilöstön vaihtuvuudesta ja tyytyväisyydestä, kaikenlaisen nepotismin tai suosinnan ehdottomasta estämisestä sekä täydestä avoimuudesta ja ansioihin perustuvista menettelyistä palvelukseenotossa ja uralla etenemisessä;
86.varaa itselleen oikeuden asettaa ehtoja tuleville vastuuvapauden myöntämistä koskeville päätöksille tai lykätä niitä, jos virastot eivät toteuta vakavien havaintojen vuoksi tarvittavia kattavia, todennettavissa olevia rakenneuudistuksia;
Työllisyyden, koulutuksen ja sosiaaliasioiden alan virastot Cedefop, ELA, ETF, Eurofound ja EU-OSHA.89.korostaa, että ELA luokitteli lisätalousarvion virheellisesti ulkoisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi varainhoitosääntöjensä 6, 12, 20, 21 ja 34 artiklan vastaisesti; panee merkille ELAn vastauksen, jossa selitetään, että varat saapuivat myöhässä ja että tästä syystä ELA kohdensi varoja tilapäisesti uudelleen omassa talousarviossaan maksuviivästysten välttämiseksi ja kirjasi sitten unionin varat ulkoisiksi tuloiksi varmistaakseen, että niitä käytettiin vain palkkoihin;
90.panee merkille ELAa koskevan arvioinnin päätelmät Euroopan työviranomaista (ELA) koskeva arviointi, Bryssel, 26.5.2025 COM(2025)0256 final ja SWD(2025)0128 final., joissa korostetaan, että viranomaisen on parannettava seurantajärjestelmäänsä SMART-tavoitteiden ja keskeisten suorituskykyindikaattoreiden perusteella; panee huolestuneena merkille, että tähän liittyvä puutteellisuus haittasi ELAn toiminnan kustannustehokkuuden arviointia ja heikensi tuloksellisuuden seurannan laatua; toteaa, että ELAlla on mahdollisuus vahvistaa seurantajärjestelmäänsä ottamalla käyttöön jäsenneltyjä toimintatapoja;
91.panee huolestuneena merkille, että ELA tukeutuu keskeisissä operatiivisissa toimissa ja rahoitustoimissa edelleen liikaa väliaikaisiin työntekijöihin, kansallisiin asiantuntijoihin ja tilapäiseen henkilöstöön; panee merkille, että vuoden 2022 lopussa väliaikaisten työntekijöiden osuus ELAn henkilöstöstä oli 58 prosenttia ja että hienoisesta vähenemisestä huolimatta osuus oli sekä vuoden 2023 että vuoden 2024 lopussa hyvin suuri, 47 prosenttia; panee lisäksi merkille, että vastoin ELAn varainhoitosääntöjen 41 artiklan 1 kohtaa viranomainen käytti väliaikaista toimihenkilöä ja harjoittelijaa talousarvion toteuttamiseen liittyvien keskeisten rahoitustoimien suorittamiseen marraskuusta 2022 maaliskuuhun 2023, että käytäntö jatkui vuonna 2023 ja että väliaikaista toimihenkilöä käytettiin edelleen keskeisten rahoitustoimien suorittamiseen vuonna 2024;
92.panee merkille, että ELAn pääjohtaja antoi 1. joulukuuta 2025 järjestetyssä kuulemisessa selityksen väliaikaisten työntekijöiden, erityisesti kansallisten asiantuntijoiden, rakenteellisesti suuresta osuudesta, joka on tällä hetkellä noin 42–50 prosenttia ELAn operatiivisesta henkilöstöstä, ja kertoi, että heitä on oikeudellisesti estetty suorittamasta keskeisiä tehtäviä, mikä johtaa vastuualueiden keskittymiseen ja suurempaan virheiden riskiin; kannattaa henkilöstötaulukon mukauttamista, jotta kansallisiin asiantuntijoihin perustuva resursointi korvataan uusilla väliaikaisten toimihenkilöiden toimilla, jotka täytetään avoimilla, kilpailuun perustuvilla menettelyillä talousarvion nykyisen enimmäismäärän puitteissa; katsoo, että ELAn olisi toimittava roolimallina työnormien noudattamisessa ja pyrittävä tarjoamaan pidempiä sopimuksia, mikä olisi myönteistä henkilöstön edun, toiminnan jatkuvuuden ja tietämyksen säilyttämisen kannalta; kehottaa viranomaista tehostamaan yhteistyötä kansallisten työvoimaviranomaisten kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi ja tietojenvaihdon parantamiseksi;
93.kehottaa kiinnittämään huomiota EU:n virastoja Cedefop, EU‑OSHA, Eurofound ja ETF koskevan arvioinnin päätelmiin: toteaa, että arvioinnissa ei ole saatu näyttöä, joka muuttaisi edellisen, vuonna 2019 tehdyn arvioinnin päätelmiä, joiden mukaan niiden sulautuminen aiheuttaisi hyötyjen ja haittojen tasapainottamisen haasteita ja toimintaa voidaan sen sijaan tehostaa parantamalla yhteistyötä; korostaa, että tiiviimpi yhteistyö komission kanssa on tarpeen lisäarvoltaan suurissa yhteisissä toimissa, kuten Eurofoundin ja Cedefopin yhteistyössä Euroopan yritystutkimuksessa ja Cedefopin ja ETF:n yhdenmukaisessa ammatillista koulutusta koskevan toimintapolitiikan seurannassa; toteaa, että Cedefopin, ELAn ja Eurofoundin välistä koordinointia on parannettava, jotta vältetään osaamisen tarve-ennusteiden ja työmarkkina-analyysien päällekkäisyys;
94.toteaa, että kaikkien virastojen seurantajärjestelmiä, myös SMART-tavoitteita ja keskeisiä suorituskykyindikaattoreita, olisi vahvistettava tuloksellisuusarvioinnin ja sidosryhmien osallistumisen parantamiseksi; korostaa, että tietopuutteet (erityisesti ETF:ssä) sekä suorituskykytavoitteiden ja kansallisen tason indikaattoreiden puuttuminen heikentävät vaikuttavuutta; toteaa, että nämä haasteet edellyttävät tietojen kattavuuden parantamista, oikeudellisesti selkeää tavoitteiden asettamista ja parempia seurantakehyksiä, jotta varmistetaan kattavat tuloksellisuusarvioinnit ja sidosryhmien tarpeisiin vastaaminen; korostaa läpinäkyvien hallintorakenteiden ja eturistiriitoja koskevien suojatoimien merkitystä sidosryhmien virastojen työlle osoittaman luottamuksen tukemiseksi;
95.panee merkille, että näillä neljällä virastolla (Cedefopilla, EU‑OSHAlla, Eurofoundilla ja ETF:llä) on mahdollisuus vähentää hallinnollista taakkaa ja tehostaa toimintaansa yhteisten palvelujen avulla20; korostaa, että kestävän työmäärän ylläpitämiseksi virastojen olisi kevennettävä henkilöstöön kohdistuvaa hallinnollista taakkaa jakamalla henkilöstöhallinnon sekä oikeudellisten, tietoteknisten ja teknisten toimintojen yhteisiä palveluja; huomauttaa, että näin virastot voisivat vähentää hallinnollisia tehtäviä hoitavaa henkilöstöä ja keskittyä enemmän ydintoimintoihin; kehottaa näitä virastoja laatimaan tiiviissä yhteistyössä tilintarkastustuomioistuimen kanssa yhteisiä palveluja koskevan jäsennellyn täytäntöönpanosuunnitelman ja konkreettiset välitavoitteet, jotta voidaan helpottaa parhaiden käytäntöjen ja suositusten vaihtoa asianomaisten virastojen kesken sekä laajemmin EU:n virastojen verkoston puitteissa tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen ja monialaisten arviointien pohjalta; kehottaa komissiota tiedottamaan vuosittain vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän suunnitelman täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä;
96.panee merkille, että Cedefop on ollut osallisena riita-asiassa entisen henkilöstön jäsenen kanssa, jonka sopimusta ei uusittu vuonna 2017; palauttaa mieliin, että Euroopan unionin yleinen tuomioistuin kumosi vuonna 2020 Cedefopin päätöksen ja määräsi maksettavaksi taloudellisen korvauksen, minkä Cedefop pani täytäntöön; panee merkille, että Euroopan unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi helmikuussa 2024 tämän entisen henkilöstön jäsenen myöhemmin nostaman kanteen, joka koski kyseisen tuomion täytäntöönpanoa; panee merkille, että kyseinen entinen henkilöstön jäsen on valittanut tuomiosta Euroopan unionin tuomioistuimeen (asia C-209/24 P) ja että Euroopan unionin tuomioistuimen lopullisella tuomiolla kumotaan unionin yleisen tuomioistuimen 7. helmikuuta 2024 antama tuomio (T-563/22), Cedefopin pääjohtajan 17. joulukuuta 2021 tekemä päätös ja Cedefopin valituslautakunnan 17. kesäkuuta 2022 tekemä päätös ja velvoitetaan Cedefop maksamaan kantajalle 15 000 euroa korvauksena henkisestä kärsimyksestä sekä korvaamaan tämän oikeudenkäyntikulut sekä ensimmäisessä oikeusasteessa että muutoksenhakumenettelyssä; palauttaa mieliin Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen todenneen alkuperäisessä tuomiossa, että menettelyllisiä perustakeita, kuten oikeutta tulla kuulluksi, puolustautumisoikeutta, huolellisuusvelvollisuutta ja hyvän hallintotavan periaatetta, oli rikottu; panee huolestuneena merkille, että näiden havaintojen perusteella entistä pääjohtajaa tai muita esihenkilöitä vastaan ei ilmeisesti ole aloitettu kurinpitomenettelyä; korostaa, että hallintoneuvosto kieltäytyi uusimasta johtajan sopimusta, koska tämä ei noudattanut menettelysääntöjä eikä hallinnollisia ja menettelyllisiä määräyksiä; kritisoi päätöksentekoprosessin liian pitkää kestoa ja toteaa sen myös johtuvan virheestä, jonka yleinen tuomioistuin teki virastolta saatujen tietojen perusteella; korostaa, että aiheutettu henkinen kärsimys johtuu suoraan siitä, että Cedefop ei ole korvauksen maksamista lukuun ottamatta noudattanut asianmukaisesti kumoamistuomiota, ja että näin ollen on osoitettu, että Cedefopin lainvastaisen toiminnan ja aiheutetun vahingon välillä on syy-yhteys; painottaa, että Cedefopin on nyt tarkasteltava uudelleen sopimuksen uusimista koskevaa pyyntöä, aloitettava menettely uudelleen vuoden 2017 tilanteesta ja tehtävä päätös, jolla korvataan kumottu päätös; uudelleentarkastelu olisi tehtävä noudattaen henkilöstösäännöissä ja Cedefopin sisäisissä palvelukseenottosäännöissä vahvistettua asiaankuuluvaa menettelyä, mahdolliset korvaukset mukaan lukien; vaatii, että henkilöstöön liittyvät päätökset on tehtävä avoimesti, jäljitettävissä olevalla tavalla ja oikea-aikaisesti ja että niiden on perustuttava kaikkiin henkilöstösäännöissä vahvistettuihin sääntöihin;
97.panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan EU‑OSHA maksoi verkkokursseista tarkistamatta riittävällä tavalla, että laskutettujen tuntien määrä vastasi tarjottuja palveluja, mikä on vastoin viraston varainhoitoasetuksen 73 artiklaa; panee merkille viraston selvennyksen, jossa se totesi, että ennakkotarkastuksia tehdään rutiininomaisesti ja että tässä tapauksessa oli kyse pikemminkin dokumentointivirheestä kuin valvonnan pettämisestä; suhtautuu myönteisesti käyttöön otettuihin lisätoimenpiteisiin, joilla on tarkoitus varmistaa palvelujen toimittamisen kattava dokumentointi, ja korostaa, että laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden takaamiseksi on tärkeää ylläpitää vankkoja jäljitysketjuja kaikkien maksujen osalta;
98.toteaa, että 75 prosenttia työperäisistä syövistä liittyy asbestialtistukseen; panee merkille EU-OSHAn osallistumisen vuonna 2024 asbestia koskevien komission uusien ohjeiden laatimiseen ja kannustaa EU-OSHAa osoittamaan edelleen henkilöresursseja ja määrärahoja asbestia koskevan tietoisuuden parantamiseen ja menetelmiin, joilla puututaan laajalle levinneeseen asbestiongelmaan kaikkialla Euroopassa;
99.palauttaa mieliin kaksi tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2022 esiin tuomaa ETF:n hankintoihin liittyvää sääntöjenvastaisuutta, jotka johtivat sääntöjenvastaisiin maksuihin vuonna 2024; toteaa, että yhdessä tapauksessa ETF myönsi yhden miljoonan euron arvoisen sopimuksen sisältötukipalveluista sellaiselle tarjoajalle, joka ei ollut saavuttanut vaadittua liikevaihtoa, minkä seurauksena sopimus ja siihen liittyvät maksut (186 175 euroa vuonna 2024) olivat sääntöjenvastaisia; panee merkille, että eräässä toisessa tapauksessa avoimessa hankintakilpailussa, joka koski maakohtaisia tukipalveluja neljän miljoonan euron arvosta, voittanut tarjoaja ei pystynyt osoittamaan riittäviä taloudellisia ja rahoitusvalmiuksia, mistä seurasi uusia maksujen sääntöjenvastaisuuksia (252 714 euroa vuonna 2024); panee lisäksi merkille, että vuonna 2023 järjestetyssä tarjouskilpailussa, joka koski ETF:n toimitilojen lähiverkkoinfrastruktuuria, ETF asetti taloudellisia valmiuksia koskevia kohtuuttomia vaatimuksia, joille ei ollut asianmukaisia perusteluja, mikä saattoi estää kilpailua; panee merkille, että ETF on tunnustanut nämä ongelmat ja tarkastellut menetelmäänsä, mutta vaatii ETF:ää ottamaan käyttöön tiukempia sääntöjen noudattamista koskevia mekanismeja, jotta estetään hankintasääntöjen rikkominen tulevaisuudessa;
100.on huolissaan siitä, että useiden aiempina vuosina annettujen hankintoihin liittyvien huomautusten käsittely on edelleen kesken sekä ELAn (josta annettiin varauman sisältävä lausunto vuosina 2023 ja 2024) että ETF:n osalta;
Terveys- ja elintarviketurvallisuusalan virastot ECDC, EFSA, EMA ja EUDA.103.panee huolestuneena merkille, että EMAn entisiä, Lontoossa sijainneita toimitiloja koskeva ongelma on edelleen olemassa ja aiheuttaa merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia haasteita; on tietoinen siitä, että vaikka EMA on brexitin vuoksi muuttanut kyseisistä tiloista, se on edelleen taloudellisesti vastuussa niistä, ja toteaa, että tilannetta pahentaa alivuokralaisen epävarma taloudellinen tilanne WeWorkin emoyhtiön tehtyä konkurssin marraskuussa 2023; panee merkille, että kunnallisveron sisältävä enimmäismäärä, jonka EMA voi joutua maksamaan, jos tilat ovat tyhjillään vuokrasopimuksen jäljellä olevan ajan, on 543 miljoonaa euroa;
104.panee merkille, että unionin budjettivallan käyttäjien kanssa käytyjen keskustelujen mukaisesti ja vuokranantajaltaan saamansa hyväksynnän jälkeen EMA suostui lokakuussa 2024 muuttamaan alivuokralaisen kanssa tehtyä alivuokrasopimusta siten, että vuokraa voitiin alentaa mutta sivukulut ja vuokranantajan vakuutus maksetaan edelleen kokonaisuudessaan; toteaa, että muutokseen sisältyi määräyksiä, joiden mukaan joko EMA tai alivuokralainen voi tietyin edellytyksin irtisanoa alivuokrasopimuksen ennen suunniteltua voimassaolon päättymispäivää kesäkuussa 2039; on tietoinen siitä, että EMA on tehnyt tältä osin tappiollista sopimusta koskevan varauksen, jonka kirjanpidollinen arvo 31. joulukuuta 2024 oli 122,1 miljoonaa euroa; panee merkille, että EMA sai vuonna 2024 komissiolta 11,2 miljoonan euron käteiskorvauksen, joka on kirjattu tuloiksi; antaa tunnustusta EMAn ennakoivista toimista ja harkitsevista toimenpiteistä, joilla se pyrkii lieventämään osaa tämän ongelman aiheuttamasta taloudellisesta rasitteesta;
105.korostaa, että kun EMA julkaisi tilinpäätöksensä, alivuokralainen oli täyttänyt sopimusvelvoitteensa ja suorittanut vuokran ja sivukulujen maksut 30. kesäkuuta 2025 asti;
106.ilmaisee tukensa EMAn hallintoneuvoston pyynnölle ratkaista asia korkeimmalla poliittisella tasolla, jotta EMA voi keskittää resurssinsa viralliseen toimeksiantoonsa ja käsitellä tärkeimpiä kansanterveyskysymyksiä kaikkialla unionissa;
107.palauttaa mieliin kaksi tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2020 esiin tuomaa EMAn hankintoihin liittyvää sääntöjenvastaisuutta, jotka johtivat sääntöjenvastaisiin maksuihin vuonna 2024; panee merkille, että EMA ylitti useiden tietotekniikkapalveluja koskevien puitesopimusten rahamääräiset enimmäismäärät ja että lisäykset vaihtelivat 77 prosentista 124 prosenttiin, mikä on vastoin varainhoitoasetuksen 172 artiklan 3 kohdan a alakohdan iii alakohtaa ja johti vuonna 2024 sääntöjenvastaisiin maksuihin, joiden määrä oli 3,1 miljoonaa euroa; panee merkille EMAn vastauksen, jossa se toteaa, että lisäykset olivat välttämättömiä, jotta voitiin vastata lainsäädännön ja kansanterveystilanteen ennakoimattomasta kehityksestä johtuviin poikkeuksellisiin operatiivisiin tarpeisiin, ja että kaikki sopimusmuutokset kirjattiin poikkeusrekisteriin;
108.kehottaa kiinnittämään huomiota 28. kesäkuuta 2024 annettuun komission täytäntöönpanopäätökseen, jolla kumottiin asetuksen (EY) N:o 726/2004 mukaisesti annettu komission päätös C(2018)4831 (final) myyntiluvan epäämisestä ihmisille tarkoitetulle lääkkeelle ”Aplidin – plitidepsiini”; korostaa, että kumoaminen perustui havaintoon, jonka mukaan yhtä neuvoa-antavaan ryhmään osallistunutta tieteellistä neuvonantajaa koski eturistiriita, sillä hänellä oli aktiivinen rooli kilpailevan lääkkeen kehittämisessä, minkä olisi objektiivisen puolueettomuuden periaatteen mukaisesti pitänyt estää hänen osallistumisensa; korostaa, että EMA on vahvistanut merkittävästi tieteellisten komiteoiden jäsenillä ja asiantuntijoilla olevien kilpailevien etujen käsittelyä koskevia toimintaperiaatteitaan, jotka EMAn hallintoneuvosto hyväksyi joulukuussa 2024 ja jotka tulivat voimaan 1. toukokuuta 2025;
109.kiittää EMAa sen työstä amoksisilliiniantibioottien pulan ratkaisemiseksi Euroopassa ja yhteistyöstä kansallisten lääkevirastojen kanssa lääkepulan korjaamiseksi, minkä seurauksena amoksisilliini poistettiin lääkepulaluettelosta vuonna 2024; kannustaa EMAa jatkamaan henkilöresurssien ja talousarviovarojen kohdentamista vastaaviin tavoitteisiin;
110.panee merkille tilintarkastustuomioistuimen suosittelevan erityiskertomuksessaan 12/2024, että EMA jatkaa työtään sen puolesta, että sen viestintä olisi helposti suuren yleisön hyödynnettävissä ja että yleisö saisi paremmin käsityksen siitä, miten virasto käyttää unionin varoja;
111.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin suositteli erityiskertomuksessaan 12/24 EMAa koordinoimaan toimintaansa ECDC:n ja HERAn kanssa, jotta se olisi paremmin valmistautunut tuleviin pandemioihin, selkeyttämällä rooleja, käyttämällä unionin varoja tehokkaammin ja tarkastelemalla uudelleen pandemian aikana kehitettyjä välineitä, menettelyjä ja ohjeita sen määrittämiseksi, mitä niistä olisi säilytettävä tai mukautettava tieteen ja teknologian kehityksen mukaisesti, ja kehottaa osoittamaan riittävästi resursseja näiden toimien tukemiseen;
112.korostaa EMAn tuoneen esiin, että Euroopan unionin ja ETA:n jäsenvaltioissa on jatkuvaa pulaa kriittisistä lääkkeistä, myös leukemian, lymfooman, munasarjasyövän ja pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa tärkeistä syöpälääkkeistä, kuten fludarabiinista, vindesiinista, fluoriurasiilista, sisplatiinista, topotekaanista ja metotreksaatista, sekä tyypin 1 ja 2 diabeteksen hoidossa tarvittavista olennaisista diabeteslääkkeistä (eri insuliineista, liraglutideista ja dulaglutideista);
113.on erittäin huolissaan EUDAn hankintamenettelyissä havaituista toistuvista varainhoitoasetuksen rikkomisista ja panee merkille viisi tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2024 havaitsemaa sääntöjenvastaisuutta; painottaa, että näitä sääntöjenvastaisuuksia ovat muun muassa- –luvaton sopimusten jakaminen ja neuvottelumenettelyjen epäasianmukainen käyttö ilman perusteluja kolmen Lissabonissa järjestettyä tapahtumaa koskevan sopimuksen osalta (tilojen vuokra ja ateriapalvelut yhteensä 210 668 euroa), asiakirjojen puuttuminen ja hankintojen julkisuutta koskevien vaatimusten noudattamatta jättäminen;
- –vakavat puutteet 410 000 euron arvoisessa huumausaineiden kauppaa koskevan raportointijärjestelmän hankinnasta tehdyssä sopimuksessa, mukaan lukien asianmukaisen tarjouseritelmän, sopimuksentekoperusteiden ja arviointikomitean puuttuminen, minkä vuoksi sekä sopimus että siihen liittyvä 60 000 euron maksu ovat sääntöjenvastaisia;
- –avajaistilaisuuksia koskevan sopimuksen sovitun arvon ylittäminen 14 007 eurolla EUDAn varainhoitoasetuksen 73 artiklan vastaisesti;
- –tietojen keräämistä Ukrainassa koskevan 10 000 euron sopimuksen virheellinen hankintamenettely, josta puuttuivat sopimuksentekoperusteet ja asianmukaiset asiakirjat;
- –julkistamisvaatimusten noudattamatta jättäminen ja puuttuvat ilmoitukset eturistiriidattomuudesta 100 000 euron arvoisessa väliaikaisten palvelujen tarjoamista koskevassa hankinnassa;
114.panee merkille EUDAn vastauksen, jossa todetaan sekä menettelylliset puutteet että tarve jatkotoimille, jotta varmistetaan vaatimusten noudattaminen;
115.panee merkille EUDAn jatkuvat viivästykset sisäisen tarkastuksen esittämien henkilöstöhallintoa ja eettistä toimintaa koskevien suositusten täytäntöönpanossa, erityisesti mitä tulee työmäärän hallintaan ja tulosjohtamiseen liittyvään avoimeen suositukseen, jonka käsittely on edelleen kesken työmäärän arvioinnin ja toimintoperusteisen johtamisen menetelmien täytäntöönpanohaasteiden alalla henkilöstön/kokoaikavastaavien kohdentamisen ja kustannusten budjetoinnin osalta; on tietoinen siitä, että virasto on muuttanut tavoitteiden täytäntöönpanon määräajaksi 31. joulukuuta 2025;
116.panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan ECDC käynnisti kolme hankintamenettelyä tekemättä ensin asianmukaista rahoituspäätöstä, mikä on vastoin sen varainhoitoasetuksen 72 artiklan 3 kohdan b alakohtaa; panee lisäksi merkille 2,8 miljoonan euron arvoisen konferenssisopimuksen tarjousten arvioinnissa esiintyneet valvontapuutteet, kuten valintaperusteiden riittämättömän varmentamisen ja poikkeuksellisen alhaisten hintatarjousten tarkastamatta jättämisen, mikä rikkoo varainhoitoasetuksen 151 ja 167 artiklaa sekä liitteessä I olevaa 23 kohtaa; panee merkille keskuksen vastauksen, jossa hahmotellaan korjaavia toimenpiteitä, joita ovat muun muassa tehostetut ennakkotarkastukset ja tarjousten arvioinnin parempi dokumentointi;
117.painottaa tilintarkastustuomioistuimen suosittelevan, että ECDC tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa yhdenmukaistetun EU:n laajuisen tartuntatautien seurantajärjestelmän vahvistamiseksi, parantaa sisäisiä prosessejaan, jotta se voi antaa oikea-aikaisempia ja käytännöllisempiä ohjeita, ja viestii yleisölle selkeämmin käyttäen selkeää kieltä, jotta unionin varojen käytöstä voidaan antaa selkeämpi kuva, kuten tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan 12/2024;
Ympäristö- ja energia-alan virastot ACER, ECHA, EEA ja EFCA.123.panee merkille tilintarkastustuomioistuimen kolme huomautusta, jotka koskivat hankintoihin liittyviä sääntöjenvastaisuuksia EEA:ssa, mukaan lukien- –ruokala- ja ateriapalveluja koskevan puitesopimuksen nojalla suoritetut sääntöjenvastaiset maksut, 6 514 euron kulujen korvaus ilman keskukselle osoitettua laskua varainhoitoasetuksen 111 artiklan 2 kohdan vastaisesti ja lounashintojen korottaminen 34 prosenttia sovittua indeksointimekanismia korkeammiksi; panee merkille keskuksen vastauksen, jossa se toteaa, että kyse oli yksittäistapauksista, menettelyjä on sittemmin selvennetty ja vahvistettu ja hinnankorotus johtui poikkeuksellisesta inflaatiotilanteesta;
- –sisäisen asiantuntijakokousjärjestelmän käyttö ateriapalvelujen tilaamiseen puitesopimuksen mukaisten tilauslomakkeiden sijaan, mikä esti kumulatiivisten menojen luotettavan seurannan ja aiheutti riskin sopimuksen enimmäismäärän ylittymisestä varainhoitoasetuksen 111 artiklan 1 ja 3 kohdan vastaisesti; panee merkille EEA:n vastauksen, jonka mukaan asiantuntijakokousjärjestelmä tarjoaa sujuvan valvontaprosessin ja se aikoo muuttaa puitesopimusta vastaavasti; korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen mainitsemien ongelmien ottamiseksi kaikilta osin huomioon asiantuntijakokousjärjestelmä olisi integroitava kirjanpitojärjestelmään, jotta voidaan varmistaa, että kaikista ateriapalvelutilauksista luodaan automaattisesti oikeudellisesti velvoittavia sitoumuksia;
- –sopimustyyppi: panee merkille, että EEA ei täsmentänyt erillissopimuksen tyyppiä (kiinteä vai aika- ja resurssiperusteinen hinta) 731 000 euron arvoisessa IT-konsulttipalveluja koskevassa sopimuksessa, mikä on varainhoitoasetuksen liitteessä I olevan 1.1 kohdan vastaista ja minkä vuoksi sopimuksen kokonaissummaa ei ollut mahdollista täsmäyttää konsulttikohtaisten hintojen kanssa; panee merkille EEA:n selityksen, jossa se toteaa, että pois jättämisellä ei ollut taloudellisia vaikutuksia ja että keskus sitoutuu varmistamaan, että tieto sisältyy kaikkiin tuleviin sopimuksiin;
124.panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan ECHA teki IT-infrastruktuuripalveluja koskevan erillissopimuksen, jonka arvo oli 8,1 miljoonaa euroa, mikä oli 1,3 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä tulojen ja menojen hyväksyjä oli valtuutettu hyväksymään; panee merkille viraston selityksen, jonka mukaan sopimus perustui ei-sitoviin arvioihin palvelumääristä vuotuisten määrärahojen rajoissa ja tosiasialliset talousarviositoumukset eivät ylittäneet valtuutuksen rajoja; kehottaa ECHAa varmistamaan, että taloudelliset valtuutukset ja sopimussitoumukset on sovitettu selkeästi yhteen; kehottaa virastoa ottamaan käyttöön tehostettuja ennakoivan seurannan mekanismeja sellaisia ulkopuolisia toimeksisaajia varten, jotka osallistuvat sääntelyä koskevaa päätöksentekoa käsittelevään viraston työhön;
125.kehottaa kiinnittämään huomiota useiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden esiin tuomaan huoleen mahdollisesta ammatillisesta eturistiriidasta Ramboll Deutschland GmbH:n tapauksessa ja toteaa, että kyseessä on konsulttiyritys, joka on aiemmin tehnyt ECHAlle teknisiä tutkimuksia ja samalla tarjonnut palveluja teollisuuden sidosryhmille, jotka pyrkivät vaikuttamaan tuleviin PFAS-aineita koskeviin rajoituksiin; korostaa, että asiantuntijaneuvonnan rakenteissa olisi varmistettava tasapainoinen tieteellisen, teollisen ja kansalaisyhteiskuntaa koskevan asiantuntemuksen edustus legitimiteetin ja näyttöön perustuvan päätöksenteon vahvistamiseksi; panee merkille organisaatioiden väitteen, jonka mukaan Rambollin samanaikaiset toimet olisivat voineet vaarantaa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 56 alakohdassa ja 143 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa asetetun edellytyksen puolueettomuudesta; korostaa, että moitteettoman varainhoidon periaate edellyttää viraston varmistavan, että hankinnat ja sopimusten täytäntöönpano toteutetaan siten, että säilytetään institutionaalinen puolueettomuus ja yleinen luottamus; toteaa, että tunnistamattomat eturistiriidat voivat vaikuttaa unionin rahoittamien toimien uskottavuuteen, vaikka asiassa ei olisi tehty menettelyvirhettä; peräänkuuluttaa riittäviä suojatoimia sekä todellisiin että näennäisiin riskeihin puuttumiseksi;
126.panee kuitenkin merkille ECHAn selvennyksen siitä, että Ramboll Deutschland teki virastolle työtä PFAS-aineiden parissa vuosina 2020–2021 ennen konsulttiyrityksen yhteistyötä teollisuuden kanssa vuonna 2022 ja että sopimuksen tekohetkellä tehtiin eturistiriitoja koskevat arvioinnit ECHAn menettelyjen mukaisesti; panee lisäksi merkille, että nykyisen vuoden 2024 puitesopimuksen aikana Ramboll ei ole jättänyt tarjouksia erillissopimuksista; suhtautuu myönteisesti ECHAn lausuntoon, jonka mukaan se suoritti yksityiskohtaisen sisäisen arvioinnin vastauksena asiakirjoihin tutustumista koskeviin pyyntöihin eikä havainnut käsittelemättömiä eturistiriitoja; painottaa silti, että on tärkeää varmistaa luotettavat, ennakoivat ja tulevaisuuteen suuntautuvat eturistiriitoja koskevat tarkastukset kaikkien ulkoisten toimeksisaajien osalta, erityisesti niiden, jotka osallistuvat arkaluonteisiin sääntelypäätöksiin vaikuttavaan tekniseen työhön; korostaa, että asiantuntijaryhmissä olisi oltava tasapuolisesti jäseniä eri aloilta, kuten yksityiseltä sektorilta, tiedealalta ja kansalaisyhteiskunnasta, jotta niissä olisi edustettuina erilaisia kykyjä ja näkemyksiä; kehottaa virastoa sisällyttämään laajempaan sisäisen valvonnan ja riskinhallinnan kehykseensä toimeksisaajien riippumattomuustarkastukset; painottaa tarvetta varmistaa luotettavat ja ennakoivat menettelyt eturistiriitojen tai sopimattoman vaikuttamisen riskien ehkäisemiseksi;
127.panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan EFCA sovelsi IT-palvelujen hankintaan kaavaa, jonka tuloksena hintaperusteen tosiasiallinen painotus jäi alle komission ohjeissa suositellun 30 prosentin vähimmäistason (varainhoitoasetuksen liitteessä I oleva 21.2 kohta); panee merkille EFCAn sitoumuksen olla soveltamatta tätä kaavaa tulevissa hankintamenettelyissä;
128.panee merkille tilintarkastustuomioistuimen kaksi huomautusta ACERin hankintoihin liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista, jotka johtivat sääntöjenvastaisiin maksuihin vuonna 2024; huomauttaa, että toimittajan toimintapolitiikan muuttumisen vuoksi ACER tilasi IT-tukipalveluja ilman oikeusperustaa kuuden viikon ajan ennen kuin muutettu sopimus oli allekirjoitettu, mikä johti 8 179 euron sääntöjenvastaisiin maksuihin varainhoitoasetuksen 172 artiklan 1 kohdan vastaisesti; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan tämä poikkeus hyväksyttiin virallisesti palvelun keskeytymisen välttämiseksi ja maksut suoritettiin palveluista, jotka toimitettiin ja dokumentoitiin asianmukaisesti;
129.panee merkille, että ACER hyväksyi neuvottelumenettelyssä tarkistetun hintatarjouksen, jossa sopimuksen arvo nostettiin 51 450 eurosta 79 450 euroon sen jättämisen jälkeen, mikä on vastoin varainhoitoasetuksen 151 artiklaa, 160 artiklan 1 kohtaa ja 170 artiklaa;
130.muistuttaa, että ACERin rakenteellista tukeutumista tilapäistyöntekijöihin koskevan tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen käsittely on ollut kesken vuodesta 2019 ja että tilapäistyöntekijät hoitavat virastossa edelleen pitkäaikaisia tehtäviä, jotka normaalisti kuuluisivat suoraan palkatulle henkilöstölle; panee merkille, että vaikka tilapäistyöntekijöiden määrä väheni 18:sta 16:een vuosina 2023–2024, tilanne jatkui samana, ja että ACER aikoo teettää osan näistä tehtävistä alihankintana; panee merkille viraston kyselylomakkeessa antamat vastaukset, joiden mukaan laaja ulkoistaminen on tarpeen riittämättömien sisäisten resurssien ja erityisasiantuntemuksen vuoksi; panee merkille, että ACER ulkoistaa monenlaisia toimintoja, myös energia-alan sääntelyyn, oikeudellisiin palveluihin, tapahtumien järjestämiseen ja erilaisiin yleispalveluihin liittyvää pitkälle erikoistunutta konsultointia ja tutkimusta, mutta merkittävin riippuvuus koskee IT-alaa, jolla viraston järjestelmien suunnittelusta, kehittämisestä, käyttöönotosta, tuesta, ylläpidosta ja turvallisuudesta vastaavat suurelta osin ulkoiset palveluntarjoajat; korostaa tässä yhteydessä, että IT-palveluja tarjoaa ACERille yli 100 ulkopuolista IT-asiantuntijaa (jotka eivät välttämättä ole kokoaikaisia), kun sisäisen IT-henkilöstön määrä on vain 17, mikä synnyttää merkittävän rakenteellisen epäsuhdan; panee lisäksi merkille, että ACERin mukaan komissio suositti nimenomaisesti tätä ulkoistamismallia viraston henkilöstötaulukon rajallisuuden ja resurssirajoitteiden vuoksi; korostaa kuitenkin, että tällainen jatkuva riippuvuus ulkoisista palveluntarjoajista keskeisten tietoteknisten valmiuksien osalta yhdistettynä jatkuvaan tilapäistyöntekijöiden käyttöön vakituisten tehtävien hoitamisessa herättää huolta tietämyksen säilyttämisestä, toiminnan jatkuvuudesta ja pitkän aikavälin institutionaalisista valmiuksista; korostaa, että suuret tietotekniset riippuvuudet on korjattava kiireellisesti, jotta voidaan turvata tietämyksen säilyttäminen ja toiminnan jatkuvuus; pyytää komissiota ja ACERia tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toteutetuista korjaavista toimenpiteistä;
Muiden alojen virastot BEREC-virasto, CdT, ENISA, EIT, EUSPA ja ESA, Euratomin hankintakeskus.132.panee merkille, että BEREC-virasto ei määritellyt kahdessa neuvottelumenettelyssä valintaperusteita tarjouseritelmässä, mikä on vastoin varainhoitoasetuksen liitteessä I olevaa 18.2 kohtaa ja mistä aiheutuu BEREC-virastolle riski, että toimeksisaajalla ei välttämättä ole valmiuksia panna sopimuksia täytäntöön; panee merkille BEREC‑viraston selityksen, jonka mukaan toimeksisaajien valmiuksia arvioitiin etukäteen järjestettyjen kuulemisten pohjalta ja se varmistaa kaikissa tulevissa hankintamenettelyissä, että valintaperusteet määritellään tarjouksissa;
133.kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että komission oli joulukuuhun 2023 mennessä saatettava päätökseen BEREC-viraston perustamisasetuksen 48 artiklan mukainen viisivuotisarviointi, jossa käsitellään mahdollista tarvetta BEREC-virastoa koskeviin rakenteellisiin tai toimeksiantoon liittyviin muutoksiin ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia; panee merkille, että komissio ei ollut vielä saanut tätä arviointia valmiiksi vuoden 2024 loppuun mennessä ja että erään Euroopan parlamentin jäsenen pyynnöstä komissio ilmoitti parlamentille, että arviointikertomus toimitettaisiin joulukuussa 2025;
134.panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, joka liittyi hankintaa koskevaan sääntöjenvastaisuuteen CdT:ssä, kun IT-laitetelineiden vuokraamisesta tehtiin vuonna 2016 sopimus neuvottelumenettelyn perusteella ilman etukäteen julkaistua hankintailmoitusta; korostaa, että sopimus uusittiin 13 kertaa, mikä perustui virheellisesti komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 134 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaiseen kiinteistösopimuksia koskevaan poikkeukseen, jota ei tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen mukaan voida soveltaa IT-välineille tarkoitettujen telineiden vuokraukseen;
135.panee merkille, että ENISA ei tehnyt asianmukaista rahoituspäätöstä ennen toimintamenoja koskevien hankintamenettelyjen käynnistämistä, ja toteaa, että tämä heikentää tehokasta suunnittelua ja valvontaa ja on vastoin ENISAn varainhoitosääntöjen 32 artiklan 1 kohtaa ja 72 artiklan 3 kohdan b alakohtaa; panee merkille ENISAn vastauksen, jonka mukaan se yhtyy huomautukseen ja on toteuttanut tarvittavat toimet kyseisen ongelman ratkaisemiseksi;
136.panee merkille, että neljän konferenssin osalta (vuosina 2022–2024) ENISAn maksamat keskimääräiset hotellihinnat ylittivät unionin henkilöstöön sovellettavat enimmäismäärät ja että kahdessa tapahtumista peruutusmaksut olivat korkeat (noin 30 prosenttia kaikista majoituskustannuksista); tuo esiin, että ENISA ei ole laatinut konferenssien järjestämistä koskevia ohjeita tai määrittänyt siihen liittyviä ennakkotarkastuksia; panee merkille ENISAn vastauksen, jossa se yhtyy näkemykseen ja toteaa aikovansa toteuttaa korjaavia toimia;
137.kehottaa kiinnittämään huomiota tutkimus- ja kehityspalveluja koskevaan hankintamenettelyyn, josta puuttui riittävä dokumentaatio, jonka avulla sopimuksen arvioitu arvo olisi voitu perustella, ja jossa ei määritelty erityisiä ja mitattavissa olevia valintaperusteita varainhoitoasetuksen 167 artiklan ja liitteessä I olevan 18.2 kohdan mukaisesti; panee merkille ENISAn vastauksen, jossa se kertoo jo ratkaisseensa ongelman;
138.panee merkille tilintarkastustuomioistuimen EIT:tä koskevan huomautuksen, erityisesti sen, että avustusmaksujen piiriin kuuluvista menoeristä koostuvan edustavan otoksen ulkoisessa jälkitarkastuksessa kokonaisvirhetaso oli 0,4 prosenttia; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin suoritti otoksen kokonaisvirhelaskelman uudelleen ottaen huomioon myös tarkastuksessa havaitsemansa toisen avustukseen oikeuttamattoman määrän ja totesi, että avustusmaksujen arvioitu virhetaso oli 0,8 prosenttia, mikä koskee kuuden miljoonan euron määrää kirjanpidollisesti selvitettyjä EIT:n vuoden 2024 avustusmaksuja ja viittaa siihen, että virheitä voi liittyä noin 50 000 euron määrään;
139.panee merkille, että EIT muutti vuonna 2023 avustussopimustensa rakennetta niin, että avustukset ovat vuotuisten sijasta monivuotisia; kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että muutos vaikuttaa laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevaan tilintarkastustuomioistuimen arviointiin, joka voidaan tehdä vasta väli- ja loppumaksujen yhteydessä; panee merkille, että vuonna 2024 EIT maksoi 412 miljoonaa euroa monivuotisiin sopimuksiin liittyviä ennakkomaksuja, mikä on 92,9 prosenttia kyseisen vuoden maksujen kokonaismäärästä; panee merkille, että näiden maksujen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus arvioidaan tulevina vuosina; korostaa, että näin suuri ennakkomaksujen osuus edellyttää tehokkaampia seuranta- ja valvontamekanismeja, jotta lievennetään riskiä tulevista rahoitusoikaisuista tai takaisinperinnöistä;
140.ilmaisee huolensa OLAFin vuonna 2024 päätökseen saamista kolmea eri tapausta koskevista tutkimuksista ja sen niiden seurauksena antamista taloudellisista ja hallinnollisista suosituksista; panee merkille OLAFin suositelleen, että EIT perii tutkimuksen kohteena olevilta avustuksen saajilta takaisin huomattavia määriä; toteaa, että takaisinperittävä määrä liittyy vuosina 2020–2023 tehtyihin avustussopimuksiin; panee merkille, että EIT suoritti vuonna 2024 vuoden 2023 avustussopimukseen liittyvän 52,1 miljoonan euron ennakkomaksun ja että tämä ennakkomaksu ei ollut osa tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2024 tarkastamaa maksujen perusjoukkoa;
141.panee erityisesti merkille EIT:n johtajan 1. joulukuuta 2025 pidetyssä kuulemisessa antamat selitykset, joiden mukaan sääntöjenvastaisuudet koskevat EIT:n avustuksen saajia eivätkä EIT:n henkilöstön jäseniä ja kahdessa merkittävimmässä tapauksessa virasto havaitsi sääntöjenvastaisuudet itse ja ilmoitti niistä OLAFille ennakoivasti; panee lisäksi merkille, että saatuaan OLAFin loppukertomukset EIT on toteuttanut etenkin pääasiallisen sääntöjenvastaisuuden osalta välittömiä korjaavia toimia, joita ovat kaikkien asianomaiselle avustuksen saajalle suoritettavien maksujen keskeyttäminen, voimassa olevan avustussopimuksen ennenaikainen irtisanominen ja takaisinperintämenettelyjen aloittaminen sellaisten aiempien avustusten osalta, joihin on kohdistunut vaikutuksia, sekä avustuksen saajan velvoittaminen parantamaan prosessejaan ja menettelyjään; odottaa, että EIT panee kaikilta osin täytäntöön OLAFin suosituksiin perustuvat jatkotoimet ja varmistaa, että tulevissa rahoitussykleissä vähennetään tehokkaasti vastaavanlaisia riskejä lujitetuilla valvontamekanismeilla;
142.huomauttaa, että koska yksi näistä kolmesta tapauksesta on niin monimutkainen, EIT tekee tiivistä yhteistyötä komission oikeudellisen yksikön, OLAFin ja komission budjettipääosaston kanssa, ja toteaa, että takaisinperittävän määrän arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 15–20 miljoonaa euroa;
143.panee merkille, että EIT arvioi vuonna 2024 sisäisiä valvontamenettelyjään ja havaitsi kolme keskeistä riskiä, joiden esiintymisen todennäköisyys on suuri ja joilla on merkittäviä vaikutuksia sen toimintaan:- –riittämättömät henkilöresurssit: panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin ja komission sisäinen tarkastus ovat todenneet tämän riskin ja tuoneet esiin henkilöstövajeesta johtuvia sääntöjenvastaisuuksia; kehottaa kasvattamaan henkilöstömäärää ja lisäämään rahoitusta tämän mukaisesti;
- –osaamis- ja innovaatioyhteisöjen strateginen edistyminen: pitää valitettavana, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt eivät ehkä saavuta strategisia tavoitteita yhdenmukaisuuden puutteen, vilpin tai muiden tekijöiden vuoksi; on huolissaan siitä, että jotkin osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat edelleen jäljessä, mitä tulee petostentorjuntajärjestelmiin, ja että meneillään olevat osaamis- ja innovaatioyhteisöihin liittyvät OLAFin tutkimusten arvioinnit saattavat johtaa siihen, että varoja on perittävä takaisin;
- –kyberturvallisuusuhkat: kyberhyökkäykset aiheuttavat erittäin suuren riskin, voivat vaikuttaa toiminnan jatkuvuuteen sekä aiheuttaa tietojen menetystä ja mainehaittaa;
144.kehottaa kiinnittämään huomiota kahteen talousarvion sääntöjenvastaisuuteen EIT:n vuoden 2025 lisätalousarviossa:- –budjettitasapaino: panee merkille, että alkuperäisen version mukaan tulot olivat 463,6 miljoonaa euroa ja menot 446,7 miljoonaa euroa, mikä rikkoo varainhoidon puiteasetuksen 8 ja 16 artiklaa; panee merkille 31. maaliskuuta 2025 julkaistun oikaistun version;
- –tulojen luokitteluvirhe: panee merkille, että EIT sisällytti 16,7 miljoonaa euroa ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja osastoon 2 ’Rahoitusosuudet’ sen sijaan, että niille olisi perustettu erillinen luku, mikä on vastoin edellä mainitun asetuksen 8, 20, 21 ja 25 artiklaa; panee merkille, että EIT on sittemmin sitoutunut muuttamaan talousarvionsa rakennetta siten, että tällaiset tulot luokitellaan asianmukaisesti vuonna 2025;
145.toteaa, että EIT:n matkapalveluja koskeva puitesopimus ei ole sopimusehtojen mukainen, koska matkapalvelujen tilaamiseen ei käytetä tilauslomakkeita tai erityissopimuksia; panee merkille, että EIT käyttää henkilöstön virkamatkamääräyksiä oikeudellisena sitoumuksena mutta ei ilmoita niistä toimeksisaajalle ja siirtää sen sijaan täyden vastuun matkustaville henkilöstön jäsenille, joiden on tilattava matkapalvelunsa suoraan sähköpostiviestillä; nostaa esiin kolme tapausta, joissa virkamatkamääräyksiä ja kuluilmoituksia ei hyväksynyt tehtävään asianmukaisesti valtuutettu henkilöstön jäsen, ja toteaa, että EIT:llä ei ole luotettavaa sopimuksen mukaisen enimmäismäärän rajoissa pysymisen seurantajärjestelmää; panee merkille EIT:n vastauksen, jossa vahvistetaan, että puitesopimuksen enimmäismäärää ei ole ylitetty, mutta kehottaa virastoa varmistamaan hyväksyntävallan asianmukaisen delegoinnin ja ottamaan käyttöön seurantajärjestelmän, jolla seurataan sopimuksen enimmäismäärän rajoissa pysymistä;
146.panee merkille, että EIT siirsi yli 118 697 euroa henkilöstökuluja koskevia sitoumuksia C9-määrärahoina vuodelle 2025, vaikka varainhoidon puiteasetuksen 12 artiklan 5 kohdassa edellytetään tällaisten sitoumusten peruuttamista vuoden loppuun mennessä; toteaa, että EIT on pannut asian merkille ja sitoutunut vahvistamaan sisäistä valvontaansa, jotta ongelma ei toistu;
147.panee merkille EUSPAn strategisen roolin EU:n avaruusohjelman keskeisenä pilarina unionin teollisen perustan, kilpailukyvyn ja innovoinnin vahvistamisessa; kehottaa komissiota varmistamaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelussa, että EUSPAlla on riittävät valtuudet ja resurssit vahvistaa suorituskykyään ja toimitusvalmiuksiaan unionin strategisen autonomian ja suvereniteetin tukemiseksi, muun muassa EU:n avaruussäädöksen mukaisten uusien tehtävien suorittamisen avulla; korostaa, että on tärkeää priorisoida eurooppalaisia hankintoja erityisesti unionin häiriönsietokyvyn, turvallisuuden ja teknologisen riippumattomuuden kannalta kriittisillä aloilla;
148.kehottaa virastoja toimimaan tilintarkastustuomioistuimen huomautusten mukaisesti ja erityisesti- i)BEREC-virastoa varmistamaan hankintasääntöjen noudattamisen kaikilta osin määrittelemällä järjestelmällisesti neuvottelumenettelyjä koskevat valintaperusteet ja vahvistamaan valmiuksien varmistamismekanismeja;
- ii)CdT:tä tehostamaan hankintojen valvontaa, jotta unionin ja sisäisten varainhoitosääntöjen noudattamatta jättäminen ei toistuisi;
- iii)ENISAa tekemään rahoituspäätökset ennen hankintoja, ottamaan käyttöön konferenssien järjestämiseen liittyviä ohjeita ja ennakkotarkastuksia ja varmistamaan kattavan dokumentoinnin ja mitattavissa olevat valintaperusteet kaikissa menettelyissä;
- iv)EIT:tä vahvistamaan ulkopuolisten tarkastajien valvontaa ja parantamaan tarkistuslistojaan, varmistamaan asianmukaisen budjettitasapainon ja tulojen luokittelun, parantamaan matkapalveluja koskevan puitesopimuksensa täytäntöönpanoa ja tehostamaan sisäisiä tarkastuksia sääntöjenvastaisten siirtojen välttämiseksi;
149.kehottaa lisäksi virastoja seuraavasti:- i)BEREC-virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle komission myöhässä olevan viisivuotisarvioinnin ripeästä päätökseen saattamisesta ja seurannasta;
- ii)ENISAa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle edistymisestä hankintojen suunnittelua, konferenssihallintoa sekä tutkimus- ja kehitysmenettelyn dokumentointia koskevien korjaavien toimien täytäntöönpanossa;
- iii)EIT:tä pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla OLAFin suositusten täytäntöönpanosta ja valvontamekanismien vahvistamisesta, jotta vältetään ongelmien toistuminen tulevaisuudessa; vahvistamaan jatkossakin kyberturvallisuutensa hallintaa täysin asetuksen (EU, Euratom) 2023/2841 mukaisesti, jotta voidaan edelleen parantaa sen sisäisiä kyberkestävyysvalmiuksia; laatimaan asiakirjojen saatavuutta koskevat toimintaperiaatteet, jotka mahdollistavat unionin varojen käytön parlamentaarisen ja julkisen valvonnan erityisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen osalta;
- iv)CdT:tä edelleen parantamaan asiakirjojen saatavuutta kaikilla unionin kielillä, jotta kaikilla unionin kansalaisilla olisi yhtäläiset mahdolliset tutustua niihin;
150.kehottaa komissiota- i)tunnistamaan tietotekniikkapalvelujen hankinnassa esiintyvät systeemiset ongelmat kaikissa virastoissa, tutkimaan, ovatko uudet tarjouskilpailut aina tarpeen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi, tarkastelemaan, olisiko tietotekniikkahankinnoissa otettava käyttöön erityisiä joustavampia sääntöjä, ja tarjoamaan virastoille tukea ja valvontaa tältä osin;
- ii)tarjoamaan asianmukaista koulutusta hankintamenettelyistä; kehottaa painokkaasti komissiota analysoimaan hankintamenettelyihin liittyviä systeemisiä ongelmia kaikissa virastoissa, määrittämään erityiset ongelma-alueet ja ehdottamaan ratkaisuja.