1.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kunnioittamaan ja edistämään SEU 2 artiklassa vahvistettuja EU:n arvoja; kehottaa lisäksi komissiota noudattamaan velvoitteitaan, kuten tekemään järjestelmällisesti perusteellisia perusoikeuksia koskevia vaikutustenarviointeja lainsäädäntöehdotusta valmistellessaan ja esittäessään, käynnistämään tarvittaessa rikkomusmenettelyjä ja käyttämään nopeutettuja menettelyjä vain silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä;

2.kehottaa komissiota vahvistamaan perusoikeuskirjan soveltamista koskevia vuosikertomuksia esittämällä yleiskatsauksen perusoikeuskirjan soveltamisesta EU:ssa ja sisällyttämään siihen arvion perusoikeuskirjan määräyksien noudattamisesta, jäsenvaltioille osoitettuja suosituksia ja selkeämmät jatkotoimet, jotka koskevat perusoikeuksiin liittyviä tunnistettuja haasteita;

3.on huolissaan siitä, että toisistaan poikkeavat kansalliset tulkinnat johtavat tiettyjen perusoikeuskirjan määräysten puutteelliseen soveltamiseen, kuten perusoikeusviraston vuoden 2025 perusoikeusraportissa korostetaan; kehottaa komissiota toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että perusoikeuskirjaa sovelletaan kaikilta osin ja yhdenmukaisesti kaikkialla EU:ssa, ja kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä niin tehneet, nimeämään kansalliset yhteyspisteet sen varmistamiseksi, että kansallinen lainsäädäntö, toimintapolitiikat ja EU:n rahoittamat hankkeet ovat täysin perusoikeuskirjan mukaisia; katsoo, että EU:n toimielinten olisi tuotava perusoikeusloukkauksia hanakammin ilmi ja oltava jämäkämpiä kehotettaessa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä loukkausten torjumiseksi; kehottaa vahvistamaan valistuskampanjoita EU:n ja kansallisella tasolla, myös yhteistyössä perusoikeusviraston kanssa, jotta yksittäiset henkilöt tuntisivat oikeutensa kunnolla ja osaisivat hyödyntää niitä kaikin;

4.antaa tunnustusta perusoikeusviraston tekemälle työlle sen seuratessa perusoikeuksien tilannetta EU:ssa, tukiessa päätöksentekijöitä tarjoamalla tietoja, analyyseja ja neuvoja sekä varmistaessa, että perusoikeuksia kunnioitetaan ja edistetään EU:n nykyisessä ja tulevassa lainsäädännössä ja toimintapolitiikassa; painottaa, että perusoikeusvirastolle on osoitettava enemmän henkilöresursseja ja taloudellisia resursseja sen varmistamiseksi, että se voi hoitaa kaikki sille uskotut tehtävät tuloksellisesti;

5.kehottaa komissiota jatkamaan nykyisten välineiden, myös seuranta- ja arviointimekanismien, tehokkuuden ja johdonmukaisuuden parantamista; toteaa, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24. kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1060/oj). horisontaaliset mahdollistavat edellytykset ovat ratkaisevassa asemassa varmistettaessa perusoikeuskirjan järjestelmällinen soveltaminen ja unionin ohjelmien mukauttaminen sekä perusoikeuskirjaan että SEU 2 artiklassa vahvistettuihin EU:n arvoihin; korostaa tarvetta varmistaa suurempi avoimuus ja sidosryhmien osallistuminen;

6.toteaa jälleen, että demokratian taantuminen, oikeuslaitoksen riippumattomuuden vastaiset hyökkäykset ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksiin kohdistuvat uhat eivät ole yksittäisiä välikohtauksia vaan osa oikeusvaltioperiaatteen järjestelmällistä rapautumista useissa jäsenvaltioissa, kuten perusoikeusviraston vuoden 2025 perusoikeusraportissa ja komission vuoden 2025 oikeusvaltiokertomuksessa vahvistetaan; painottaa, että nämä suuntaukset heikentävät jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta ja sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa;

7.panee huolestuneena merkille lisääntyvän poliittisen puuttumisen oikeuslaitoksen toimintaan, tuomareiden ja syyttäjien häirinnän ja kurinpitomenettelyjen käytön riippumattomien oikeudellisten äänien vaientamiseksi, kuten perusoikeusvirasto ja Euroopan neuvosto ovat korostaneet; muistuttaa, että osittaiset tai symboliset uudistukset useissa jäsenvaltioissa, esimerkiksi Unkarissa, eivät voi korvata oikeuslaitoksen riippumattomuuden todellista noudattamista, korruption vastaisia vaikuttavia takeita ja kansalaisyhteiskunnan kunnioittamista; korostaa, että nämä tekijät liittyvät olennaisesti perusoikeuksien suojeluun, mukaan lukien oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, yhdenvertaisuus lain edessä ja oikeus saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi perusoikeuskirjan 20 ja 47 artiklan mukaisesti;

8.kehottaa jälleen komissiota ja neuvostoa aloittamaan välittömästi neuvottelut parlamentin kanssa demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevasta EU:n mekanismista, joka toteutettaisiin toimielinten välisenä sopimuksena ja joka kattaisi kaikki SEU 2 artiklassa vahvistetut unionin arvot, mukaan lukien EU:n toimielinten välinen pysyvä toimintapoliittinen sykli, jossa kaikki nykyiset välineet, mukaan lukien SEU 7 artiklan mukainen menettely, oikeusvaltiotoimintakehys ja oikeusvaltiokertomus, oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annettu asetus, yhteisiä säännöksiä koskeva asetus ja rikkomusmenettelyt, yhdistetään yhdeksi täytäntöönpanokelpoiseksi kehykseksi;

9.kehottaa komissiota hyödyntämään oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annettua asetusta järjestelmällisesti ja valvomaan tarkasti sen täytäntöönpanoa sen varmistamiseksi, että EU:n varoilla ei edistetä SEU 2 artiklassa vahvistettujen arvojen loukkaamista;

10.kehottaa EU:n toimielimiä käymään vuoropuhelua Euroopan neuvoston ja kansallisten hallitusten kanssa sen varmistamiseksi, että perusoikeuksia suojellaan edelleen tehokkaasti; muistuttaa, että perusoikeuskirjassa tunnustettujen oikeuksien ja vapauksien käyttämistä voidaan rajoittaa ainoastaan lailla sekä kyseisten oikeuksien ja vapauksien keskeistä sisältöä kunnioittaen;

11.kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanoa ja perustamaan avoimia kansallisia seurantamekanismeja, jotta voidaan varmistaa tuomioiden noudattaminen, ja toteaa, että tämä koskee erityisesti niitä jäsenvaltioita, joilla on merkittävä määrä tuomioita panematta täytäntöön; kehottaa komissiota ja neuvostoa vahvistamaan yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa, jotta näiden tuomioiden tehokasta täytäntöönpanoa voidaan edistää;

12.ilmaisee syvän huolensa siitä, että Unkari loukkaa SEU 2 artiklassa vahvistettuja arvoja vastaan jatkuvasti ja järjestelmällisesti, ja toteaa, että maata on vuodesta 2018 lähtien koskenut SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely, mutta konkreettista edistystä ei ole saavutettu; korostaa, että tällainen demokraattisten normien ja perusoikeuksien jatkuva rapautuminen uhkaa unionin uskottavuutta arvoyhteisönä; pitää valitettavana oikeuslaitoksen riippumattomuuden, tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja akateemisen vapauden tahallista heikentämistä, valmiuslakien väärinkäyttöä sekä kansalaisyhteiskunnan ja hlbtiq+-henkilöiden vainoamista; panee merkille, että komission vuoden 2025 oikeusvaltiokertomuksessa ja perusoikeusviraston vuoden 2025 perusoikeuskertomuksessa vahvistetaan, että keskinäinen valvontajärjestelmä on heikentynyt entisestään ja että korruptio ja unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden noudattamatta jättäminen ovat levinneet laajalle; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita aloittamaan SEU 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn; kehottaa neuvostoa hyväksymään maakohtaisia suosituksia, jotka sisältävät selkeät määräajat ja mitattavissa olevat vertailuarvot;

13.muistuttaa, että harkintavallan käyttöä olisi valvottava oikeudellisella tai muulla riippumattomalla seurannalla; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön mekanismeja, joilla ehkäistään ja oikaistaan harkintavallan väärinkäyttöä ja määrätään siitä seuraamuksia, sekä esittämään riittävät perustelut päätöksilleen erityisesti silloin, kun ne vaikuttavat yksilöiden oikeuksiin;

14.muistuttaa, että YK:n lainvalvontaa koskevien normien mukaisesti lainvalvontaviranomaisten on käytettävä ensisijaisesti muita kuin voimakeinoja https://www.ohchr.org/sites/default/files/Documents/Publications/training5Add1en.pdf.; kehottaa jäsenvaltioita tässä yhteydessä noudattamaan YK:n lainvalvontaa koskevia normeja; muistuttaa, että lainvalvontaviranomaiset ovat kaikilta osin vastuussa tehtäviensä suorittamisesta; korostaa, että on tärkeä varmistaa, että kaikki tapaukset, joissa lainvalvontaviranomaisten väitetään syyllistyneen ylimitoitettuun voimankäyttöön ja syrjivään kohteluun, tutkitaan läpinäkyvästi, riippumattomasti ja tehokkaasti; kehottaa komissiota laatimaan lainvalvontaviranomaisten käyttämien aseiden valintaa, testausta ja koekäyttöä koskevat EU:n laajuiset ohjeet käyttäen perustana YK:n normeja, suosituksia ja ohjaavia periaatteita; kehottaa jäsenvaltioita keräämään tietoja kaikista voimankäyttötilanteista sekä niiden syistä ja seurauksista;

15.on syvästi huolissaan tietyissä jäsenvaltioissa havaitusta lisääntyvästä korruptiosta ja uusista korruptiotapauksista, joissa on osallisina korkean tason viranhaltijoita ja poliitikkoja; kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita torjumaan korruptiota ja noudattamaan kaikilta osin GRECOn suosituksia, mukaan lukien sen viidennellä arviointikierroksella antamat suositukset ylimmän johtotason tehtävissä toimivista henkilöistä ja lainvalvontaviranomaisista, ja suosituksia, joita muut asianomaiset kansainväliset ja EU:n elimet, kuten Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO), ovat antaneet, sekä niitä suosituksia, jotka pohjautuvat YK:n ja Euroopan neuvoston korruptionvastaisiin yleissopimuksiin;

16.suhtautuu myönteisesti korruption torjuntaa koskevaan direktiiviin ja kehottaa varmistamaan sen tehokkaan, aikataulun mukaisen ja tavoitteellisen täytäntöönpanon korruption torjunnan vahvistamiseksi;

17.kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan julkisten menojen ja poliittisen rahoituksen avoimuuden ja suojelemaan väärinkäytösten paljastajia, jotka tuovat ilmi korruptiota julkisissa instituutioissa ja yksityisellä sektorilla;

18.kehottaa komissiota toteuttamaan kattavan arvioinnin väärinkäytösten paljastajia koskevan direktiivin täytäntöönpanosta ja ryhtymään tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että direktiivi saatetaan kaikilta osin ja asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä;

19.ilmaisee vakavan huolensa tiedotusvälineiden vapauden ja toimittajien ja media-alan toimijoiden turvallisuuden heikentymisestä useissa jäsenvaltioissa, erityisesti niissä, jotka olivat vuoden 2025 lehdistönvapausindeksin häntäpäässä, ja siitä, että toimitukselliseen riippumattomuuteen ja journalistiseen koskemattomuuteen kohdistuu yhä enemmän painetta ja hyökkäyksiä sekä poliittista puuttumista;

20.palauttaa mieliin, että tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus, mukaan lukien laadukkaat, kestävästi ja avoimesti rahoitetut ja riippumattomat uutismediat, olivatpa ne sitten perinteisiä tai digitaalisia, vapaat ja tutkivat toimittajat, faktantarkistajat ja tutkijat sekä vahvat riippumattomat julkiset tiedotusvälineet ovat demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi, suojaavat vallan väärinkäytöltä ja toimivat vastalääkkeenä disinformaatiolle;

21.tuomitsee joidenkin jäsenvaltioiden hallitusten käyttämät sortostrategiat, kuten SLAPP-kanteet ja mustamaalauskampanjat, hallituksia myötäilevien oligarkkien lisääntyneen vaikutusvallan, entisestään kasvaneen tiedotusvälineiden omistuksen keskittymisen, joka voi vaikuttaa merkittävästi median moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen kaikkialla EU:ssa, sekä sen, että julkisiin tiedotusvälineisiin, kansalaisyhteiskuntaan ja akateemisiin laitoksiin kohdistuva valtion valvonta voimistuu, ja toteaa, että kaikki nämä seikat heikentävät entisestään tiedotusvälineitä ja akateemista vapautta;

22.pitää valitettavana, että joissakin jäsenvaltioissa korkean tason viranhaltijat rajoittavat yhä useammin viestintää keskeisten tiedotusvälineiden kanssa; korostaa, että tällaiset toimet rajoittavat tiedotusvälineiden vapautta ja avoimuutta ja saattavat edistää disinformaation leviämistä julkisuudessa; korostaa, että viranomaisilla on erityinen vastuu, kun he viestivät suurelle yleisölle; painottaa, että viranomaisten levittämä disinformaatio tai julkiset hyökkäykset toimittajia vastaan ovat yhä suurempi ongelma ja luovat osaltaan ympäristöä, jossa sallitaan propaganda, polarisoituminen, vihapuhe ja jopa viharikokset; kehottaa kaikkia julkisessa asemassa olevia tiedostamaan vastuunsa julkisesta viestinnästä ja pitämään siitä kiinni sekä huolehtimaan siitä, että heidän oma esiintymisensä olisi kunnioittavaa, asiallista ja ammattimaista;

23.pitää valitettavina systeemisiä laiminlyöntejä toimittajiin kohdistuvien rikosten tutkinnassa ja syytteiden nostamisessa useissa jäsenvaltioissa; korostaa, että toimittajien suojelemiseksi tarvitaan kiireellisesti voimakkaampia suojatoimia ja vankkoja oikeudellisia kehyksiä; korostaa, että jos toimittajien paljastamia rikoksia ei tutkita eikä niissä nosteta syytteitä, he joutuvat todennäköisemmin uhkailun ja väkivallan kohteeksi; kehottaa kansallisia viranomaisia lopettamaan rankaisemattomuuden kulttuurin pitämällä tutkintatoimissa ja syytteeseen asettamisessa kiinni perusteellisuudesta ja avoimuudesta; kunnioittaa Ján Kuciakin, Daphne Caruana Galizian ja Giorgos Karaivazin muistoa ja tunnustaa, että heidän työnsä tutkivina toimittajina oli erittäin merkityksellistä; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia varmistamaan, että oikeus vihdoin toteutuu;

24.tuomitsee jyrkästi kaiken toimittajiin kohdistuvan väkivallan, uhkaukset, pelottelun ja valvonnan sekä toimittajien häirinnän ja kriminalisoinnin heidän työnsä vuoksi; kehottaa poistamaan kunnianloukkauksen rangaistavuuden; korostaa, että kohteena ovat erityisesti naistoimittajat, mikä on huolestuttavaa; tähdentää, että tällainen vihamielinen ympäristö toimittajien työssä saattaa johtaa itsesensuuriin tai estää yksilöitä valitsemasta uraa journalismin alalla;

25.kehottaa komissiota, jäsenvaltioita, ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita varmistamaan välittömästi ja tehokkaasti, että toimittajat ja media-alan ammattilaiset, etenkin ne, jotka taistelevat hallinnon korkeimmilla tasoilla esiintyvää korruptiota vastaan, ovat turvassa ja että heitä suojellaan;

26.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan vapaata, riippumatonta ja moniäänistä mediaa; painottaa tarvetta varmistaa julkisten tiedotusvälineiden vankka oikeudellinen suoja ja taata niiden toimituksellinen riippumattomuus ja vakaa rahoitus ja suojata niitä poliittiselta vaikuttamiselta ja häirinnältä, jotta tiedotusvälineet voivat edistää yleistä etua vaikuttavasti ja puolueettomasti; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti tällaista kehitystä kaikkialla EU:ssa ja vastaamaan nykyisiin haasteisiin;

27.palauttaa mieliin useita tapauksia, joissa toimittajia, joilla on EU:n kansalaisuus, on pidätetty tekaistujen syytteiden perusteella EU:n ulkopuolisissa maissa, myös ehdokasmaissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita komission suosituksen (EU) 2022/758 mukaisesti lisäämään toimiaan auttaakseen näiden mielivaltaisesti pidätettyjen toimittajien vapauttamisessa ja turvallisessa paluussa; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota toimittajien perusteettomiin pidätyksiin ehdokasmaissa, kuten Turkissa, ja ruotsalaistoimittaja Joakim Mediniä vastaan vireillepantuun oikeudenkäyntiin;

28.kehottaa komissiota varmistamaan, että medianvapaussäädös pannaan täytäntöön asianmukaisesti ja kaikilta osin; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan SLAPP-kannedirektiivin nopean ja asianmukaisen täytäntöönpanon ja toteuttamaan tehokkaita toimia, jotta SLAPP-tapaukset loppuisivat kaikkialla EU:ssa;

29.kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan suositusta, jonka Euroopan neuvoston journalismin suojeluun keskittyvä foorumi on antanut maanpaossa olevien toimittajien suojelun vahvistamiseksi, mukaan lukien suojatoimet Interpolin julkaisemien kansainvälisten etsintäkuulutusten väärinkäyttöä vastaan;

30.muistuttaa, että 16 EU:n jäsenvaltiota on vastikään sitoutunut vahvistamaan tukeaan tietojen eheydelle ja tiedotusvälineiden riippumattomuudelle; on tietoinen, että monet jäsenvaltiot ovat hyväksyneet erityisiä toimintasuunnitelmia ja ryhtyneet toimiin perustaakseen tukirakenteita, joiden tarkoitus on edistää toimittajien turvallisuutta;

31.korostaa, että suuntaus manipuloida vaaleja EU:ssa on yleistymässä sekä kotimaisten että ulkomaisten toimijoiden keskuudessa; kehottaa komissiota analysoimaan säännöllisesti erityisesti jäsenvaltioiden saatavilla olevia ja käyttöön ottamia välineitä, joilla torjutaan vaaliprosesseihin liittyvää disinformaatiota ja ulkomaista sekaantumista, ja ottamaan huomioon, että tällaiset uhat heikentävät perusoikeuksia, myös oikeutta vastaanottaa ja levittää tietoa, demokraattista osallistumista sekä vapaita ja oikeudenmukaisia vaaleja;

32.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikkiin toimenpiteisiin, joita toteutetaan EU:n suojelemiseksi ulkomaiselta sekaantumiselta ja tiedonmanipuloinnilta, sisällytetään vahvat ja peräänantamattomat suojatoimet, joilla turvataan perusoikeudet, sananvapaus mukaan lukien; panee merkille komission hiljattain ehdottaman mekanismin, joka tunnetaan nimellä demokratian kilpi, ja ilmaisee aikomuksensa osallistua rakentavasti sen kehittämiseen jatkossa;

33.kehottaa komissiota arvioimaan, ovatko useisiin akateemisen maailman edustajiin, tutkijoihin ja analyytikkoihin kohdistuvat EU:n rajoittavat toimenpiteet EU:n lainsäädännön suhteellisuus- ja tarpeellisuusvaatimusten ja perusoikeuskirjan 11 artiklan mukaisia ja onko ne suunniteltu niin, että niiden vaikutus taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin oikeuksiin on mahdollisimman pieni; muistuttaa, että on taattava oikeus tulla kuulluksi https://www.ohchr.org/en/press-releases/2026/01/european-union-restrictive-measures-against-academics-negatively-impact.;

34.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan digipalvelusäädöksen, tekoälysäädöksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689, annettu 13. kesäkuuta 2024, tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (tekoälysäädös) (EUVL L, 2024/1689, 12.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj). sekä poliittisen mainonnan avoimuudesta ja kohdentamisesta annetun asetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/900, annettu 13. maaliskuuta 2024, poliittisen mainonnan avoimuudesta ja kohdentamisesta (EUVL L, 2024/900, 20.3.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/900/oj). tehokkaan täytäntöönpanon ja valvonnan muun muassa varmistamalle tätä varten riittävät henkilöresurssit ja tekniset resurssit, jotta tulevien vaalien koskemattomuus EU:ssa voidaan taata;

35.toteaa, että digiteknologia on tärkeässä osassa, kun halutaan edistää tiedon saatavuutta ja demokraattista osallistumista; painottaa, että sosiaalisen median alustojen liiketoimintamalli, joka perustuu mikrokohdentamiseen, voi johtaa riippuvuutta aiheuttavaan käytökseen ja eripuraa lietsovan sisällön vahvistamiseen ja että tällä voi olla vakavia vaikutuksia perusoikeuksiin, kuten lapsen oikeuksiin, henkilötietojen suojaan, tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen; korostaa, että sosiaalisen median alustoja käytetään usein ulkomaisen sekaantumisen ja hybridihyökkäysten välineenä, koska ne vahvistavat sosiaaliseen koheesioon ja demokraattisiin prosesseihin on kohdistuvia vaikutuksia; korostaa, että näihin haasteisiin on vastattava osana EU:n laajempaa häiriönsietokykyekosysteemiä;

36.kehottaa komissiota koventamaan riskinarvioinnin ja lieventämisen velvoitteita erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkkohakukoneiden osalta ja varmistamaan tehokkaan seurannan; kehottaa komissiota pysymään tiukkana, kun digipalvelusäädöstä yritetään horjuttaa, ja kehottaa sitä jatkamaan käynnissä olevia tutkimuksia, jotka koskevat suuria verkkoalustoja;

37.nostaa esiin generatiivisten tekoälychattibottien asettamat haasteet, kuten näiden järjestelmien potentiaalin aiheuttaa vuorovaikutuksellaan kognitiivista haittaa; katsoo, että sellaisten periaatteiden kuin läpinäkyvyys, selitettävyys, oikeudenmukaisuus ja vastuuvelvollisuus on ohjattava uutta teknologiaa, myös tekoälyjärjestelmiä, ja tämän lisäksi algoritmisten järjestelmien on sisällettävä asianmukaiset turvakeinot, kuten riippumattomien vaikutustenarviointien suorittaminen, jotta voidaan ennaltaehkäistä niitä lisäämästä syrjintää ja nykyistä epätasa-arvoisuutta; on yhtä mieltä YK:n pääsihteerin kanssa siitä, että algoritmit eivät saisi yksinomaan määrittää ihmisten käytössä olevaa tietoa ja että teknologiayritysten olisi varmistettava, että niiden algoritmit ja sisällön suosittelujärjestelmät suunnitellaan ja niitä käytetään tavoilla, jotka eivät heikennä perusoikeuksia ja demokraattisia arvoja;

38.muistuttaa, että digipalvelusäädöksen 27 artiklan mukaan verkkoalustojen tarjoajien on esitettävä ehdoissaan niiden suosittelujärjestelmissä käytettävät tärkeimmät parametrit, palvelun vastaanottajille tarjolla olevat vaihtoehdot kyseisten parametrien muuttamiseksi tai niihin vaikuttamiseksi sekä selvitys siitä, miksi palvelun vastaanottajalle ehdotetaan tiettyä sisältöä; kehottaa verkossa toimivia välittäjä lopettamaan käytännöt, joissa polarisaatiota käytetään tarkoituksellisesti hyväksi voiton tavoittelussa;

39.korostaa kielteisiä vaikutuksia, joita verkkoalustoilla voi olla perusoikeuksiin ja lasten mielenterveyteen; korostaa tarvetta suojella lapsia verkossa ja kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti, voidaanko nykyisillä oikeudellisilla kehyksillä puuttua tehokkaasti näihin huolenaiheisiin, ja toteaa, että erityisesti on keskityttävä varmistamaan, että tällaisissa arvioinneissa painotetaan erityisesti lasten oikeuksia ja perusoikeuksia; korostaa, että tulevalla digitaalista oikeudenmukaisuutta koskevalla säädöksellä on tosiasiallisesti suojeltava lapsia verkossa ja turvattava heidän oikeutensa; kehottaa lisäksi komissiota varmistamaan yksityisyyden, turvallisuuden ja turvatoimien korkean tason lapsille ja suojelemaan heitä entistä paremmin haitalliselta ja laittomalta sisällöltä ja profilointiin perustuvalta mainonnalta;

40.suhtautuu myönteisesti ilmoitukseen, että tulossa on ensimmäinen EU:n laajuinen tutkimus sosiaalisen median vaikutuksista hyvinvointiin, ja kehottaa komissiota nopeuttamaan prosessia;

41.kehottaa investoimaan enemmän media- ja digilukutaitoon tehokkaimpana suojatoimena manipulointia vastaan; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään media- ja digilukutaidon, kansalaiskasvatuksen, Euroopan historian, perusoikeuksien kunnioittamisen, kriittisen ajattelun ja julkisen osallistumisen edistämisen koulujen ja korkeakoulujen opetussuunnitelmiin ja ottamaan ne huomioon kriittisinä tekijöinä demokraattiseen toimintaan osallistumisen ja perusoikeuksien, mukaan lukien sananvapaus ja tiedonsaantioikeus, tehokkaan hyödyntämisen kannalta; korostaa tarvetta tehdä samanaikaisesti töitä tietoisuuden lisäämiseksi siitä, miten disinformaatiota on mahdollista torjua, ja digilukutaidon edistämiseksi; kehottaa laatimaan yhteisen EU:n media- ja digilukutaitostrategian sekä käynnistämään hankkeita, joilla saavutetaan konkreettisia ja merkittäviä tuloksia kaikkialla EU:ssa;

42.pitää valitettavana, että valtioiden tiedustelupalvelut valvovat yhä enemmän riippumattomia tiedotusvälineitä ja toimittajia; tuomitsee jyrkästi tiettyjen hallitusten pyrkimykset esittää riippumattomat tiedotusvälineet ja toimittajat radikalisoitumisen edistäjinä tai rajoittaa näiden työtä määrittämällä ne uhaksi yhteiskunnalle tai kansalliselle turvallisuudelle;

43.muistuttaa, että valvonta on suoritettava lakia noudattaen, sillä on oltava oikeutettu tavoite ja sen on oltavat tarpeellista ja oikeasuhteista, kun otetaan huomioon, että se uhkaa perusoikeuksia ja demokratiaa; pitää valitettavana, että joidenkin jäsenvaltioiden oikeudellisessa kehyksessä ei tarjota täsmällisiä, tehokkaita ja kattavia suojatoimia, jotka koskevat valvontatoimien valtuuttamista ja täytäntöönpanoa sekä mahdollisia oikeussuojakeinoja tällaisia toimia vastaan; korostaa, että kaikkiin valvontatoimiin on sovellettava asianmukaista laillisuusvalvontaa ja tehokasta seurantaa; pitää huolestuttavina uusia tapauksia, joissa on vedottu perusteettomasti kansalliseen turvallisuuteen vakoiluohjelmien käyttöönoton ja käytön perusteena, ja pyritty varmistamaan täydellinen salassapito ja vastuuvelvollisuuden puute; suhtautuu myönteisesti komission lausuntoon, joka on yhdenmukainen Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa ja jonka mukaan pelkkä vetoaminen kansalliseen turvallisuuteen ei ole hyväksyttävä syy rajattomiin poikkeuksiin EU:n lainsäädännöstä, vaan sitä varten olisi edellytettävä selkeitä perusteluja; kehottaa komissiota ryhtymään lausuntonsa perusteella lisätoimenpiteisiin tapauksissa, joissa on viitteitä väärinkäytöksistä; muistuttaa, että demokraattisessa avoimessa yhteiskunnassa, jossa noudatetaan oikeusvaltioperiaatetta, kansallisen turvallisuuden nimissä asetettavien rajoitusten olisi oltava poikkeus, ei sääntö;

44.kehottaa jälleen jäsenvaltioita Tämä koskee erityisesti Kreikkaa, Kyprosta, Italiaa, Unkaria, Puolaa ja Espanjaa. noudattamaan kaikkia PEGA-valiokunnan ja Venetsian komission antamia suosituksia, joissa annetaan tärkeitä ohjeita perusoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen ja demokraattisen valvonnan noudattamisen varmistamisesta; korostaa, että kaikissa teknistä valvontaa koskevissa tapauksissa on edellytettävä täydellistä vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta; kehottaa komissiota vastaamaan vakoiluohjelmateknologian aiheuttamiin kasvaviin uhkiin; pyytää toteuttamaan tehokasta oikeudellista valvontaa sen varmistamiseksi, että valvontaa ei koskaan käytetä toimittajia, aktivisteja tai poliittisia vastustajia vastaan;

45.kehottaa painokkaasti saattamaan päätökseen EU:n liittymisen Euroopan ihmisoikeussopimukseen; muistuttaa, että Euroopan unionin tuomioistuin yksilöi lausunnossaan 2/13 useita laillisia esteitä liittymiselle, ja painottaa, että on tärkeä etsiä ratkaisuja näihin esteisiin, jotta EU:n nopea ja onnistunut liittyminen olisi mahdollista; painottaa, että tämä on olennaisen tärkeää, jotta EU:n oikeudellinen kehys voidaan mukauttaa ihmisoikeuksien suojelun tiukimpiin normeihin;

46.palauttaa mieliin, että EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen alaisessa lainsäädäntökehyksessä vahvistetaan uudistetut turvapaikkamenettelyjen, rajaturvallisuuden ja solidaarisuuden säännöt; painottaa, että sen tehokas täytäntöönpano edellyttää perusoikeuksien kunnioittamista kaikin tavoin; korostaa, että perusoikeuksien kunnioittamista on edelleen seurattava tiiviisti;

47.kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita ja erityisesti niiden toimivaltaisia viranomaisia noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita ja -sitoumuksia muuttoliikepolitiikassaan ja edistämään nopeaa tutkintaa, seuraamaan tarkasti näiden politiikkojen vaikutusta perusoikeuksiin niin nykyisten oikeudellisten kehysten kuin uuden lainsäädännön laatimisen yhteydessäkin ja pidättäytymään sellaisten muuttoliikepolitiikkojen hyväksymisestä, jotka lisäävät eriarvoisuutta ja syrjäytymistä; kannustaa EU:ta ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tilanteen ja erityistarpeet; kehottaa ottamaan käyttöön mekanismin näiden velvoitteiden noudattamisen valvontaan;

48.kehottaa jäsenvaltioita panemaan muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöön kokonaisuudessaan ja kohtuullisessa ajassa; korostaa, että täytäntöönpanon määräaikaa on noudatettava; panee huolestuneena merkille, että jotkin jäsenmaat eivät ole valmistautuneet noudattamaan täytäntöönpanon määräaikaa, myöskään perusoikeuksia koskevien säännösten osalta, ja kannustaa jatkamaan tukea ja yhteistyötä täysimittaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi; korostaa, että kansainvälisessä oikeudessa on vahvistettu, että turvapaikan hakeminen on laillinen toimi eikä ketään voi näin ollen ottaa säilöön pelkästään siksi, että hän on turvapaikanhakija; muistuttaa, että turvapaikanhakijoiden säilöönoton on oltava viimesijainen toimenpide, jos vähemmän pakottavien toimenpiteiden tehokas käyttö ei ole mahdollista; korostaa, että turvapaikanhakijoiden säilöönoton on oltava poikkeuksellista, tarpeellista ja oikeasuhteista ja että se voidaan määrätä vain yksilöllisen arvioinnin perusteella ja erityisistä, EU:n lainsäädännössä määritetyistä syistä;

49.tuomitsee jyrkästi rajoilla tapahtuvat perusoikeusloukkaukset, kansallisten viranomaisten, kuten lainvalvonta- ja rajaviranomaisten, harjoittaman kaltoinkohtelun ja väkivallan; toteaa, että tällaiset käytännöt jäävät usein ilmoittamatta ja tutkimatta; panee lisäksi merkille, että useisiin jäsenvaltioihin kohdistuu edelleen merkittäviä operatiivisia paineita niiden ulkorajoilla; korostaa, että nämä haasteet edellyttävät koordinoituja eurooppalaisia toimia, kuten virtaviivaistettuja ja tehokkaita menettelyjä, joissa noudatetaan kaikilta osin sovellettavaa EU:n ja kansainvälistä oikeudellista kehystä;

50.palauttaa mieliin kansainvälisen merioikeuden mukaisen velvollisuuden auttaa merihädässä olevia ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään kiireellisesti pysyviä ja koordinoituja etsintä- ja pelastusoperaatioita, joihin kuuluu nopea maihin laskeminen; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki mahdolliset toimet merihädässä olevien henkilöiden pelastamiseksi; kehottaa lisäksi varmistamaan, että etsintä- ja pelastusoperaatiot voidaan toteuttaa EU:n ja kansainvälistä lakia noudattaen ja että asiaan liittyvät toimijat, mukaan lukien jäsenvaltioiden viranomaiset, asianomaiset EU:n virastot ja valtioista riippumattomat toimijat, koordinoivat niitä mahdollisuuksien mukaan;

51.palauttaa mieliin, että eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13. marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/1896/oj). 46 artikla voidaan ottaa käyttöön tapauksissa, joissa on mahdollisesti kyse perusoikeusloukkauksesta; kehottaa virastoa hyödyntämään ennakoivasti kaikkia sen käytettävissä olevia välineitä ja erityisesti mahdollisuutta aktivoida 46 artikla perusoikeusloukkausten johdosta;

52.kehottaa jäsenvaltioita ottamaan asianmukaisesti huomioon suositukset, jotka Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu esitti pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja muuttajia auttavia ihmisoikeuksien puolustajia käsittelevässä raportissaan ”Protecting the Defenders: Ending repression of human rights defenders assisting refugees, asylum seekers and migrants in Europe” https://rm.coe.int/recommendation-protecting-the-defenders-ending-repression-of-human-rig/1680ae9b1c.; painottaa, että on tärkeää ylläpitää ihmisarvon kunnioittamiseen perustuvaa julkista keskustelua ja samalla nostaa esiin muuttoliike- ja turvapaikka-asioista käytävän tosiseikkoihin perustuvan ja vastuullisen julkisen keskustelun merkitystä; tuomitsee jyrkästi toistuvan pakolaisten ja maahanmuuttajien vastaisen retoriikan;

53.tuomitsee jyrkästi naisten ja hlbtiq+-henkilöiden oikeuksien taantumisen useissa jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suojelemaan ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja perusoikeuksia muun muassa puuttumalla disinformaatioon ja järjestelmällisiin kampanjoihin, joilla pyritään rajoittamaan näitä oikeuksia, ja tekemään tarvittavia toimia sukupuolten tasapuolisen edustuksen tukemiseksi;

54.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sukupuolten tasa-arvoa ja oikeuksia vastustavien liikkeiden, mukaan lukien hlbtiq+-henkilöiden oikeuksia vastustavat liikkeet, torjumiseksi sekä tutkimaan, seuraamaan ja analysoimaan perusteellisesti näiden liikkeiden vaikutusta, jotta saadaan selkeämpi kuva niiden toiminnasta, koordinoinnista ja rahoitusstrategioista; painottaa, että näiden asioiden ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan turvata inklusiivinen ja suvaitseva Eurooppa, joka perustuu SEU 2 artiklassa vahvistetuille arvoille;

55.vaatii komissiota varmistamaan, että tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä sukupuolten tasa-arvon ja oikeuksien vastaiset ryhmät, joiden tavoitteena on tehdä tyhjäksi naisten ja hlbtiq+- henkilöiden oikeuksissa saavutettu edistyminen, eivät ole oikeutettuja EU:n rahoitukseen, eivätkä myöskään ryhmät, jotka eivät kunnioita EU:n arvoja ja perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti sellaisten yhteistyössä hallinnoitavien varojen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, joilla on tarkoitus edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tukea kansalaisyhteiskuntaa, myös naisten oikeuksia edistäviä kansalaisjärjestöjä, jotta voidaan varmistaa, että tällaisten varojen saamista koskevia ehdotuspyyntöjä ei tarkoituksellisesti keskeytetä tai evätä;

56.ilmaisee vakavan huolensa hlbtiq+-yhteisöön ja sen perusoikeuksiin kohdistuvien hyökkäysten lisääntymisestä joissakin jäsenvaltioissa; painottaa, että nämä hyökkäykset loukkaavat oikeutta syrjimättömyyteen, oikeutta yhdenvertaisuuteen lain edessä ja oikeutta yhdenvertaiseen ja syrjimättömään suojeluun lain edessä; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita torjumaan kaikkea hlbtiq+-henkilöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja syrjintää ja puuttumaan suojelussa oleviin eroavaisuuksiin , jotka ovat seurausta suojelutoimien epäyhdenmukaisesta täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa; suhtautuu myönteisesti uuteen EU:n sateenkaaristrategiaan 2026–2030 ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan sen nopean täytäntöönpanon; kehottaa jäsenvaltioita uudistamaan tai hyväksymään hlbtiq+-henkilöitä koskevia uusia kansallisia toimintasuunnitelmia tai strategioita, jotta EU:n aloitteet täydentyvät tehokkailla kansallisilla toimenpiteillä;

57.korostaa, että sukupuolen juridisen tunnustamiseen liittyvien menettelyjen puuttuminen loukkaa perusoikeuksia; tuomitsee eheytyshoidot, kuten käytännöt, joiden tarkoituksena on muuttaa tai tukahduttaa henkilön seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä ja/tai sukupuolen ilmaisua, perusoikeuksien loukkauksina, ja kehottaa komissiota estämään ne konkreettisin toimin; kehottaa lisäksi komissiota esittämään tässä yhteydessä säädösehdotuksen, jolla otettaisiin käyttöön EU:n laajuinen eheytyshoitojen kielto kaikissa jäsenvaltioissa jatkotoimena eurooppalaiselle kansalaisaloitteelle ”Kielto eheytyshoidoille Euroopan unionissa”;

58.on erittäin huolestunut syrjivistä toimenpiteistä, joita on otettu käyttöön joissakin jäsenvaltioissa sillä verukkeella, että kyse on ”hlbtiq+-propagandan” torjumisesta, ja että ne osaltaan hälyttävästi lisäävät hlbtiq+-henkilöihin kohdistettuja viharikoksia ja -puhetta; korostaa tällaisten toimenpiteiden kielteistä vaikutusta sanan- ja kokoontumisvapauteen; korostaa, että näillä toimilla kannustetaan syrjintään ja rikotaan EU:n oikeutta; painottaa hlbtiq+-henkilöiden itsemääräämisoikeuden merkitystä ja siihen liittyvää oikeuskäytäntöä;

59.kehottaa kaikkia jäsenvaltioita suojelemaan hlbtiq+-henkilöiden oikeuksia EU:n oikeuden, perusoikeuskirjan sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti; kehottaa komissiota puuttumaan kaikilla sen käytettävissä olevilla mekanismeilla siihen, että hlbtiq+-henkilöiden perusoikeuksiin liittyvien unionin tuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpano laiminlyödään jatkuvasti;

60.muistuttaa, että useissa jäsenvaltioissa on edelleen oikeudellisia esteitä samaa sukupuolta olevien kumppaneiden, vanhempien ja muissa maissa solmittujen avioliittojen tunnustamiselle; varoittaa, että tällaiset käytännöt estävät hlbtiq+-perheiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa, rikkovat syrjimättömyyttä lain edessä koskevaa periaatetta ja ovat osoitus siitä, että hlbtiq+-henkilöitä ei suojella yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteet oikeudellisesti, jos ne eivät ole vielä sitä tehneet; kehottaa komissiota laatimaan direktiivin 2004/38/EY Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29. huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2004/38/oj). uudelleen, jotta siihen sisällytetään yksityis- ja perhe-elämää koskevien oikeuksien selkeä rajatylittävä tunnustaminen; painottaa, että kaikki lapset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja että jäsenvaltioiden on toimittava lapsen edun mukaisesti;

61.muistuttaa parlamentin toimivallasta vanhemmuusasetuksessa, joka tukee vanhemmuuden tunnistamista kaikkialla EU:ssa perhetyypistä riippumatta; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään vanhemmuusasetuksen ripeästi, jotta voidaan taata oikeusvarmuus vanhemmille ja lapsille kaikkialla EU:ssa ja varmistaa, että yhdessä EU:n jäsenvaltiossa vahvistettu vanhemmuussuhde tunnustetaan automaattisesti kaikkialla EU:ssa; kehottaa komissiota varmistamaan, että henkilöiden vapaata liikkuvuutta, lapsen oikeuksia, oikeutta oleskeluun ja perheenyhdistämiseen kunnioitetaan EU:ssa kaikilta osin, jotta kaikki kansalaiset voivat nauttia yhtäläisistä oikeuksista ja hyötyä niistä kaikin mahdollisin tavoin;

62.suhtautuu myönteisesti EU:n naisten oikeuksien edistämissuunnitelmaan ja sen liitteenä olevaan julistukseen tasa-arvoisen yhteiskunnan periaatteista; pitää kuitenkin valitettavana, ettei siihen sisälly vahvoja taloudellisia sitoumuksia; pitää huolestuttavana, että tahtotaso tasa-arvon unionin suojeluun ja edistämiseen on riittämätön;

63.korostaa, että sukupuolistunut väkivalta sekä verkossa että sen ulkopuolella on merkittävä ja laaja-alainen rikos, joka loukkaa perusoikeuksia ja yhdenvertaisuutta lain edessä koskevaa periaatetta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia kaikkia sukupuolistuneen väkivallan muotoja vastaan, niin verkossa kuin sen ulkopuolellakin;

64.on huolissaan sukupuolistuneen verkkoväkivallan muotojen ja toimintamallien jatkuvasta kehittymisestä; painottaa, että verkkoväkivallan yleisimpiin muotoihin kuuluvat esimerkiksi intiimin materiaalin jakaminen ilman suostumusta ja vihapuhe; korostaa tarvetta kehittää toimenpiteitä, joilla puututaan naisvihamielisten arvojen yleistymiseen sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien osalta ja torjutaan sitä; painottaa, että on syvennettävä ymmärrystä incel-ilmiöstä ja -ideologiasta, ja korostaa, että on tärkeää hyödyntää aktiivisempia politiikkatoimia, jotta voidaan tehdä ennaltaehkäisevää työtä tällaisten ilmiöiden ja narratiivien torjumiseksi;

65.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan mahdollisiin lisääntyviin haittoihin ja lamaannuttaviin vaikutuksiin, joita uudet teknologiat, kuten tekoäly, saattavat aiheuttaa uhreille, sekä ottamaan käyttöön ennaltaehkäiseviä ja tukevia toimenpiteitä; kehottaa lisäksi komissiota ryhtymään toimiin naisiin kohdistuvaa laajamittaista verkkoväkivaltaa vastaan, sillä siitä on tullut entistä suurempi este naisten osallistumiselle julkiseen elämään ja sukupuolten tasapuoliselle edustukselle; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita panemaan kaikilta osin ja asianmukaisesti täytäntöön asiaa koskevan lainsäädännön, erityisesti direktiivin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1385, annettu 14. toukokuuta 2024, naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta, EUVL L, 2024/1385, 24.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/1385/oj). ja digipalvelusäädöksen;

66.pitää erittäin valitettavana ja tuomittavana viharikosten ja -puheen leviämistä, myös sosiaalisessa mediassa; korostaa, että ne ovat vakava uhka demokratialle, oikeusvaltioperiaatteelle ja perusoikeuksille; nostaa esiin ja tuomitsee painokkaasti uhat, joita demokraattiselle keskustelulle ja perusoikeuksille aiheutuu, kun demokratianvastaiset liikkeet ja poliitikot käyttävät sanan- ja tiedonvälityksen vapautta hyväkseen ja legitimoivat niiden varjolla vihapuheen, disinformaation ja toimittajien ja vähemmistöjen pelottelun; painottaa, että sananvapautta on harjoitettava lain sallimissa rajoissa ja perusoikeuskirjan 11 artiklan mukaisesti eikä sen varjolla saa yrittää horjuttaa demokratiaa ja perusoikeuksia;

67.vetoaa komissioon ja jäsenvaltioihin, jotta ne toteuttaisivat tarvittavat toimenpiteet torjuakseen vihapuhetta ja viharikoksia sekä verkossa että sen ulkopuolella, erityisesti silloin, kun tällainen käytös voi kärjistyä väkivallaksi, johon kuuluu myös sukupuolistunut väkivalta; korostaa lisäksi, että on syytä laatia EU:n lainsäädäntöä viharikosten ja -puheen torjumiseksi, mukaan lukien niiden harjoittaminen sellaisilla perusteilla kuin sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen suuntautuminen; kannustaa komissiota toteuttamaan EU:n sateenkaaristrategiaa 2026–2030 koskevia jatkotoimia; pitää tervetulleena komission aloitetta SEUT 83 artiklan 1 kohdassa olevan EU-rikosten luettelon laajentamisesta kattamaan vihapuheen ja viharikokset ja korostaa, että on varmistettava EU:n päättäväinen reagointi rikosoikeuden keinoin;

68.kehottaa neuvostoa laajentamaan nykyistä SEUT 83 artiklan 1 kohdan EU-rikosten luetteloa sisältämään myös vihapuheen ja -rikokset; kehottaa neuvostoa ottamaan käyttöön tätä koskevan siirtymälausekkeen; kehottaa komissiota olemaan valmiina aloittamaan menettelyn toisen vaiheen ja ehdottamaan direktiiviä, jonka tarkoitus on torjua vihapuhetta ja viharikoksia sekä verkossa että sen ulkopuolella ja ottaa tässä suhteessa huomioon myös parlamentin kanta https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2024-0044_FI.html.;

69.painottaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen ja -oikeuksien, mukaan lukien turvalliset ja lailliset abortit, puutteellinen saatavuus tai epääminen on yksi sukupuolistuneen väkivallan muoto ja loukkaa ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia; kehottaa komissiota aktiivisiin toimiin seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen ja -oikeuksien laajan saatavuuden varmistamiseksi; kehottaa jälleen sisällyttämään perusoikeuskirjaan oikeuden turvalliseen ja lailliseen aborttiin;

70.kehottaa komissiota varmistamaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen ”My Voice My Choice: turvallisen ja saavutettavan abortin puolesta” asianmukaiset jatkotoimet ja esittämään rahoitusmekanismia tueksi jäsenvaltioille, jotka haluavat tarjota turvallisia seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja, mukaan lukien turvallinen ja laillinen abortti, niille EU:ssa oleville, joilla ei edelleenkään ole mahdollisuutta tällaisiin palveluihin;

71.korostaa, että EU:ssa ei edelleenkään ole koko unionin laajuista suostumuksen puutteeseen perustuvaa raiskauksen määritelmää; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että lainsäädännössä tai käytännössä ei synny suostumusolettamusta sen perusteella, että seksuaalisia tekoja ei vastusteta fyysisesti riippumatta siitä, onko tekijä uhannut fyysisellä väkivallalla tai käyttänyt sitä tai onko uhri intiimissä suhteessa tai naimisissa tekijän kanssa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä niin tehneet, sisällyttämään kansalliseen lainsäädäntöönsä raiskauksen määritelmän, joka perustuu vapaasti annetun suostumuksen puutteeseen Istanbulin yleissopimuksen ja kehittyvien kansainvälisten normien mukaisesti; kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen tällaiseksi määritelmäksi EU:n tasolla; toteaa jälleen, että seksuaalinen väkivalta, mukaan lukien raiskaus, on vakava loukkaus ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa vastaan;

72. palauttaa mieliin ne asiakirjat, jotka on julkaistu tuomitun seksuaalirikollisen Jeffrey Epsteinin tapauksen yhteydessä ja joista käy ilmi, että lukemattomia rikoksia on tehty ja että on olemassa suuri joukko rikoksentekijöitä, joiden henkilöllisyydestä ei ole selvyyttä; huomauttaa, että on tarkasti dokumentoitu, että Epsteinin verkosto ulottui syvälle Euroopan vallan kamareihin ja siihen kuului kuninkaallisia, korkea-arvoisia diplomaatteja ja poliitikkoja; tuomitsee sen, että vielä ei ole selvitetty, kuinka moni hänen verkostonsa jäsenistä – ja ketkä – olivat tietoisia tai osallistuivat ihmiskauppaan, lapsiin kohdistuviin seksuaalisiin tekoihin, petoksiin ja talousrikoksiin; korostaa, että on erittäin huolestuttavaa, että nämä henkilöt ovat edelleen vapaalla jalalla, samoin kuin se, että täyden vastuuvelvollisuuden puute rapauttaa oikeusvaltioperiaatetta ja yleistä luottamusta demokraattisiin instituutioihin; korostaa, että rajatylittäviä piirteitä sisältävät tapaukset EU:ssa olisi käsiteltävä EU:n tasolla; kyseenalaistaa EU:n valmiudet tutkia, ehkäistä ja torjua monimutkaisia rajatylittäviä rikoksia, joihin yhteiskunnan eliitti syyllistyy; kehottaa komissiota antamaan viipymättä EU:n rikostentorjunnan asiantuntijavirastolle (Europol) tehtäväksi yhdessä Euroopan petostentorjuntaviraston ja kansallisten viranomaisten kanssa tutkia ja analysoida tällaisen rikollisen toiminnan luonnetta sekä tunnistaa ne tahot, joita voidaan pitää vastuuvelvollisina;

73.kehottaa jäsenvaltioita tunnistamaan naismurhat erilliseksi sukupuolistuneen rikoksen muodoksi kansallisessa lainsäädännössä, hyväksymään ja panemaan täytäntöön kattavat strategiat niiden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, varmistamaan tehokkaan tutkinnan ja syytteiden nostamisen kaikissa tapauksissa ja järjestämään erityistä turva-asumista, keskusteluapua ja korvausmekanismeja uhrien sukulaisille;

74.tuomitsee jyrkästi raiskauksen ja muiden seksuaalisen väkivallan muotojen käyttämisen sodankäynnin välineenä ja palauttaa mieliin, että tällainen toiminta voi olla kansainvälisen oikeuden mukainen sotarikos tai rikos ihmisyyttä vastaan; pyytää painokkaasti vahvistamaan kansainvälisiä toimia, jotta tällaiset tapahtumat saadaan dokumentoitua, ja korostaa, että on tärkeää varmistaa seksuaalisen väkivallan uhrien, myös sotatilanteessa raiskauksen uhriksi joutuneiden, mahdollisuus turvalliseen ja lailliseen aborttiin;

75.kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita ratifioimaan Istanbulin yleissopimuksen; on erittäin huolestunut jäsenvaltioista, jotka eivät ole vielä ratifioineet Istanbulin yleissopimusta, ja mahdollisista siitä eroamisista; painottaa, että tällainen kehitys johtuu pitkittyneestä disinformaatiokampanjasta, jota demokratiaa vastustavat voimat ovat toteuttaneet kaikkialla EU:ssa ja joka koskee yleissopimuksen soveltamisalaa ja tavoitteita;

76.palauttaa mieliin, että perusoikeuskirjan 4 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa vahvistettu kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kielto on ehdoton ja kiistämätön ja että sitä sovelletaan kaikilta osin kaikkiin henkilöihin, myös vapautensa menettäneisiin; kehottaa jäsenvaltioita takaamaan, että kidutuksen vastaisen komitean ja kansallisten ennaltaehkäisevien mekanismien edustajat voivat suorittaa esteettä vierailuja kaikkiin paikkoihin, joissa henkilöitä on vangittuna tai pidätettynä, ja niiden suositukset pannaan kaikilta osin täytäntöön;

77.panee huolestuneena merkille, että joissakin jäsenvaltioissa tutkintavankeutta käytetään tarpeettoman paljon tai ilman riittäviä perusteita; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että oikeudenkäyntiä edeltävää vapaudenmenetystä sovelletaan vasta viimeisenä keinona ja että siinä noudatetaan kaikilta osin Euroopan ihmisoikeussopimuksen vaatimuksia ja syyttömyysolettamaa, ja vahvistamaan laillisuusvalvontaa ja vangitsemispäätösten säännöllistä uudelleentarkastelua;

78.tuomitsee jyrkästi sen, että tilanahtaus on järjestelmällistä, lääketieteellistä hoitoa ei ole ja tutkintavankeutta pitkitetään laittomasti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan Nelson Mandela -sääntöjen, YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan sekä Euroopan vankilasääntöjen noudattamisen kaikilta osin ja hyväksymään ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia toimenpiteitä, myös nuorille tarkoitetuissa laitoksissa, sekä ryhtymään toimiin tilanahtautta vastaan, varmistamaan terveydenhoidon ja psykologisen tuen saatavuuden ja vahvistamaan itsemurhien ennaltaehkäisytoimia; korostaa, että ihmisarvon suojelu kuvastaa sitä, kuinka vahva demokratia yhteiskunnassa vallitsee;

79.kehottaa komissiota etsimään ratkaisuja vankiloissa tapahtuviin vakaviin rikkomuksiin puuttumiseksi SEU 2 artiklassa vahvistettujen arvojen vaalimista koskevan EU:n velvoitteen mukaisesti;

80.muistuttaa, että SEU 11 artiklan 2 kohdan mukaan EU:n toimielinten on käytävä avointa ja säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja etujärjestöjen kanssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan tehokkaat ja hyvän hallintotavan normien mukaiset kuulemismenettelyt, edistämään yksilöiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista ja tehokasta mukanaoloa päätöksenteossa, mukaan lukien kysymyksissä, jotka liittyvät perusoikeuksien suojeluun ja edistämiseen, ja tukemaan niiden valmiuksia osallistua EU:n toimintapolitiikkoihin sekä samalla varmistamaan avoimuuden ja sovellettavien sääntöjen noudattamisen kaikilla tavoin;

81.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioille kestävän, joustavan ja helposti saatavilla olevan rahoituksen ja oikeussuojan saatavuuden;

82.pitää myönteisenä uuden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa annettua komission ehdotusta uudelleenjakaa jäädytetyt varat kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, ja painottaa, että on taattava tällaisten varojen osittainen käyttö sellaisten organisaatioiden tukemiseen, jotka työskentelevät edistääkseen perusoikeuksia ja muita EU:n arvoja niissä jäsenvaltioissa, joissa varat ovat jäädytettyinä; muistuttaa siitä, millainen merkitys kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmalla on perussopimuksissa, EU:n perusoikeuskirjassa ja sovellettavissa kansainvälisissä ihmisoikeusyleissopimuksissa vahvistettujen oikeuksien ja arvojen suojelussa ja edistämisessä, erityisesti tuettaessa kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja kannustettaessa kansalaisvaikuttamiseen ja demokraattiseen toimintaan osallistumiseen avoimen, oikeuksiin perustuvan, demokraattisen, tasa-arvoisen ja osallisuutta edistävän yhteiskunnan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi edelleen; katsoo, että uudella AgoraEU-ohjelmalla on turvattava vähintään yhtä kunnianhimoinen tavoitetaso kuin kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmalla;

83.suhtautuu myönteisesti komission laatimaan EU:n kansalaisyhteiskuntastrategiaan; pitää lisäksi myönteisenä sitä, että strategiassa keskitytään kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin ja ihmisoikeuksien puolustajiin ja että siihen kuuluu erilaisia toimia, joita ovat muun muassa kansalaisyhteiskunnan kanssa tehdyn tehokkaan ja merkityksellisen työn vahvistaminen, avoimen, turvallisen ja mahdollistavan kansalaistoimintaympäristön varmistaminen tarjoamalla tukea ja suojelua, myös vähentämällä kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin kohdistuvia hallinnollisia rasitteita ruohonjuuritasolla, sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tukeminen riittävällä, kestävällä ja avoimella rahoituksella; kehottaa komissiota varmistamaan, että strategia pannaan kaikilta osin täytäntöön, ja seuraamaan järjestelmällisesti kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kehittymistä oikeusvaltiokertomuksissaan;

84.ilmaisee syvän huolensa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventumisesta sekä siitä useissa jäsenvaltioissa lisääntyvästä vainosta, joka kohdistuu kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin ja ihmisoikeuksien puolustajin , erityisesti niihin, joiden työ liittyy rasismin torjuntaan, ilmasto-oikeudenmukaisuuteen, hlbtiq+- henkilöiden oikeuksiin, naisten oikeuksiin ja maahanmuuttajien tukemiseen; toteaa, että näihin ryhmiin kohdistuu monenlaisia uhkia, muun muassa oikeudellisia ja taloudellisia rajoitteita, rahoituksen keskeyttämistä, mustamaalauskampanjoita, pelottelua ja kriminalisointia; pitää valitettavana, että kokoontumis-, ilmaisu- ja yhdistymisvapauksien rajoitukset vaikuttavat usein suhteettomasti tiettyihin ryhmiin tai ajettaviin asioihin;

85.korostaa, että oikeus rauhanomaisiin kokoontumisiin, yhdistymisvapaus ja sananvapaus sekä taiteen ja tutkimuksen vapaus ovat kansainvälisen ja EU:n oikeuden suojaamia perusoikeuksia ja että niillä on olennainen merkitys demokratialle; korostaa, että perusoikeuskirjan 12 artiklassa ja Euroopan ihmissoikeussopimuksen 11 artiklassa taattu yhdistymisvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi;

86.paheksuu humanitaaristen työntekijöiden ja aktivistien toiminnan kriminalisointia; kannustaa jäsenvaltioita varmistamaan, että haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille annettavaa humanitaarista apua ei kriminalisoida; palauttaa mieliin, että EU:n lainsäädäntö on mukautettava EU:n ja kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan tilanteisiin, joissa tällainen lainsäädännön mukauttaminen on puutteellista;

87.panee huolestuneena merkille, että useissa jäsenvaltioissa, ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa humanitaariset työntekijät ja aktivistit ovat joutuneet suhteettomien toimenpiteiden kohteeksi; tuomitsee jyrkästi nk. ulkomaisia agentteja koskevien lakien käytön, sillä niillä tukahdutetaan eriävät mielipiteet, hyökätään kansalaisyhteiskunnan organisaatioita kohtaan ja rajoitetaan niiden toimintaa ja pyritään lamaannuttamaan kansalaisyhteiskuntaa ja ihmisoikeuksien puolustajia; tuomitsee joissakin jäsenvaltioissa toteutetut rauhanomaisten mielenosoitusten vastaiset suhteettomat toimet, mukaan lukien niiden kieltäminen ennakolta, ylimitoitettu voimankäyttö ja mielenosoittajien pidätykset, sillä tällä on lamaannuttava vaikutus; kehottaa jäsenvaltioita olemaan ryhtymättä suhteettomiin oikeustoimiin rauhanomaisiin mielenosoituksiin osallistuvia vastaan;

88.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että perusoikeudesta rauhanomaiseen kokoontumiseen on mahdollista nauttia, ja pitäytymään sellaisten toimenpiteiden ehdottamisesta tai täytäntöönpanosta, jotka voivat lamaannuttaa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia, ja toteaa huolestuneena, että tällaisia pyrkimyksiä on havaittu joissakin jäsenvaltioissa ja että on syytä edistää tervettä keskustelua mistä tahansa yleisesti huolta aiheuttavasta aiheesta; tuomitsee kaikki käytännöt, joilla on lamaannuttava vaikutus rauhanomaisiin mielenosoituksiin, kuten ylimitoitetun voimankäytön, tarkkailun ja oikeudellisen häirinnän;

89.kehottaa komissiota ottamaan käyttöön EU:n nopean toiminnan mekanismin, jolla voidaan tukea uhattuja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja ihmisoikeuksien puolustajia, jotka suojelevat ja edistävät EU:n arvoja; kehottaa komissiota perustamaan kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien eurooppalaisen indeksin, jonka avulla voidaan vuosittain seurata kansalaisyhteiskunnan toiminnan mahdollistavaa ympäristöä; kehottaa lisäksi varmistamaan, että kaikkien EU:n avoimuusrekisterien toimijoiden rahoituksen on oltava avointa;

90.kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön komission suosituksen (EU) 2022/758 julkista osallistumista harjoittavien toimittajien ja ihmisoikeuksien puolustajien suojelemisesta Komission suositus (EU) 2022/758, annettu 27. huhtikuuta 2022, julkista osallistumista harjoittavien toimittajien ja ihmisoikeuksien puolustajien suojelemisesta ilmeisen perusteettomilta tai aiheettomilta kanteilta (”strategiset häirintätarkoituksessa nostetut kanteet”) (EUVL L 138, 17.5.2022, s. 30, ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2022/758/oj).;

91.palauttaa mieliin, että EU:n perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa vahvistetaan, että EU:n tehtävä ja velvollisuus on torjua syrjintää ja edistää kaikkien yhdenvertaista kohtelua; pyytää komissiota toimiin EU:n syrjinnän vastaisen kehyksen puutteiden korjaamiseksi ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan EU:n syrjinnän vastaisen lainsäädännön täytäntöön kaikilta osin ja asianmukaisesti;

92.suhtautuu myönteisesti komission päätökseen kumota ehdotetun horisontaalisen syrjinnän vastaisen direktiivin peruuttaminen; toistaa pyyntönsä, että direktiiviä koskevaa keskustelua jatketaan neuvostossa viipymättä, ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään asiasta sopimuksen;

93.on tietoinen rakenteellisesta rasismista EU:ssa ja tuomitsee sen ja toteaa, että sitä tukevat julkisessa keskustelussa sitkeinä elävät stereotypiat, mikä aiheuttaa vähemmistöjen syrjintää kaikilla elämän osa-alueilla; on erittäin huolestunut yksilöllisistä, rakenteellisista ja institutionaalisista rasismin ja muukalaisvihan muodoista EU:ssa sekä arabeihin https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2017-eu-midis-ii-main-results_en.pdf., mustiin eurooppalaisiin https://fra.europa.eu/en/publication/2026/antisemitism-overview., aasialaistaustaisiin https://fra.europa.eu/en/publication/2024/being-muslim-eu., juutalaisiin https://fra.europa.eu/en/publication/2025/roma-survey-2024., muslimeihin . ja romaneihin https://fra.europa.eu/en/publication/2025/roma-survey-2024. kohdistuvan syrjinnän lisääntymisestä; kehottaa jäsenvaltioita torjumaan syrjintää kaikilla tasoilla;

94.korostaa, että on puututtava kaikkiin syrjinnän muotoihin lain edessä; ilmaisee huolensa siitä, että joissakin jäsenvaltioissa ei ole edistytty tasa-arvoa ja syrjinnän torjuntaa koskevassa lainsäädännössä ja sen täytäntöönpanossa; pitää valitettavana, että huolimatta voimassa olevasta EU:n lainsäädännöstä, kuten yhdenvertaista kohtelua koskevasta direktiivistä 2000/78/EY Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27. marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2000/78/oj)., lainsäädäntökehyksessä ja täytäntöönpanossa on edelleen puutteita, minkä vuoksi uhreilla ei ole asianmukaista oikeussuojaa; muistuttaa, että jäsenvaltioiden oikeudellisissa kehyksissä on vahvistettava yhdenmukaisen kohtelun periaate niiden oikeusjärjestelmissä ja varmistettava tosiasiallinen oikeussuojan saatavuus kaikille yksilöille; kehottaa komissiota aloittamaan toimet tilanteissa, joissa näitä periaatteita ei noudateta;

95.korostaa, että EU:n varojen saatavuuden edellytyksenä olisi oltava se, että perusoikeuksia, mukaan lukien syrjimättömyyden periaate, noudatetaan kaikilta osin, ja vaatii varojen avointa korvamerkitsemistä, jotta voidaan taata pitkän aikavälin tuki ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon keskityville kansalaisyhteiskunnan organisaatioille;

96.kehottaa jäsenvaltioita ja erityisesti Unkaria tarkistamaan lakejaan ja toimintapolitiikkojaan, joilla syrjitään hlbtiq+-henkilöitä ja sateenkaariperheitä; kehottaa Unkaria varmistamaan, että kansallisia perustuslaillisia ja lainsäädännöllisiä kehyksiä ei voida käyttää väärin heikentämään EU:n lainsäädännön ensisijaisuutta tai leimaamaan vähemmistöjä käyttäen kansallista identiteettiä tekosyynä; tuomitsee jyrkästi nk. lastensuojelulain soveltamisen jatkamisen Unkarissa, koska se on perusoikeuskirjan 7, 11, 21 ja 24 artiklan vastaista suoraa syrjintää .; kehottaa komissiota arvioimaan kiireellisesti Unkarin paikallisen identiteetin suojelua koskevan lain yhteensopivuutta EU:n oikeuden kanssa, erityisesti rotusyrjintädirektiivin ja perusoikeuskirjan kanssa;

97.kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien rikkomusmenettelyjen käynnistäminen, jos rikkomuksia havaitaan; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että paikallisessa asumispolitiikassa noudatetaan aina kaikilta osin tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteita ja että toimintapolitiikat eivät johda etniseen tai sosioekonomiseen erotteluun;

98.korostaa, että EU:n lainsäädännön ensisijaisuus muodostaa unionin toiminnan ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen kulmakiven kaikissa jäsenvaltioissa ja että kaikki jäsenvaltiot sitoutuvat tähän liittyessään unioniin; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita noudattamaan Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen nykyistä oikeuskäytäntöä; kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti, miten jäsenvaltiot panevat täytäntöön unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioita, ja kiinnittämään erityistä huomiota syrjimättömyyttä, sukupuolten tasa-arvoa ja vähemmistöjen oikeuksia koskeviin tuomioihin;

99.kehottaa komissiota esittelemään tuleville vuosille uusia kunnianhimoisia tasa-arvo- ja rasismintorjuntastrategioita, joihin sisältyy myös parlamentin suosituksia, jotta syrjintään voidaan puuttua kattavasti kaikkien syrjintäperusteiden osalta ja kaikilla elämänaloilla; korostaa, että kaikissa nykyisissä ja tulevissa strategioissa, kehyksissä ja toimintasuunnitelmissa on varmistettava kattava ja koordinoitu lähestymistapa , jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman suuret synergiat ja varmistaa yhdenmukaisuus niiden täytäntöönpanossa;

100.kehottaa kaikkia jäsenvaltioita hyväksymään ja panemaan kaikilta osin täytäntöön kansalliset rasisminvastaiset toimintasuunnitelmansa tai strategiansa, ja selkeine tavoitteineen, aikatauluineen ja talousarvioineen; kehottaa komissiota varmistamaan säännölliset seurantamekanismit yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa;

101.korostaa, että kolmansien maiden kansalaisia on kohdeltava EU:ssa syrjimättömästi ; panee merkille, että kolmansien maiden kansalaisilla on oikeus hakea kansainvälistä suojelua kansainvälisen ja EU:n oikeuden nojalla ja että heihin sovelletaan myös palauttamiskiellon periaatetta; kehottaa jäsenvaltioita ylläpitämään perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia ja panemaan täytäntöön lainsäätäjien hyväksymää lainsäädäntöä; korostaa Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden sitovaa luonnetta;

102.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kieltämään rotuprofiloinnin ja muut syrjivät käytännöt, myös rajoilla, osoittamaan huomattavia resursseja osallisuuteen ja oikeuksiin perustuviin aloitteisiin ja ottamaan käyttöön riippumattomat tarkkailu-, vastuuvelvollisuus- ja valitusmekanismit; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön sitovia ihmisoikeuksien arviointeja ja tasa-arvoa koskevia vaikutustenarviointeja, jotta voidaan ehkäistä algoritmeihin perustuvaa syrjintää; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita etsimään ratkaisuja siihen, että rodullistetut yhteisöt altistuvat suhteettoman paljon saasteille, ympäristön turmeltumiselle ja ilmastoon liittyville riskeille;

103.kehottaa jäsenvaltioita perustamaan kansallisia ihmisoikeusinstituutioita YK:n Pariisin periaatteiden mukaisesti, takaamaan niiden riippumattomuuden ja niiden valmiudet hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja tarjoamaan suojakeinoja poliittista puuttumista vastaan;

104.kehottaa jäsenvaltioita panemaan kaikilta osin täytäntöön direktiivit (EU) 2024/1500 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1500, annettu 14. toukokuuta 2024, tasa-arvoelimiä koskevista normeista naisten ja miesten yhdenvertaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin työssä ja ammatissa liittyvissä asioissa sekä direktiivien 2006/54/EY ja 2010/41/EU muuttamisesta (EUVL L, 2024/1500, 29.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/1500/oj). ja (EU) 2024/1499 Neuvoston direktiivi (EU) 2024/1499, annettu 7. toukokuuta 2024, normeista tasa-arvoelimille, jotka toimivat asioissa, jotka koskevat henkilöiden rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumatonta yhdenvertaista kohtelua, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatonta yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa ja naisten ja miesten yhdenvertaista kohtelua sosiaaliturvaa koskevissa asioissa ja tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan osalta sekä direktiivien 2000/43/EY ja 2004/113/EY muuttamisesta (EUVL L, 2024/1499, 29.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/1499/oj)., joissa vahvistetaan tasa-arvoelimiä koskevat vähimmäisvaatimukset; kehottaa toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla taataan tasa-arvoelinten riippumattomuus, ja varmistetaan, että ne voivat edistää tasa-arvoa vaikuttavasti; kehottaa tukemaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita koulutusaloitteiden kehittämisessä ja levittämisessä tasa-arvon edistämiseksi ja varmistettaessa laaja kohderyhmien tavoittaminen ja saavutettavuus;

105.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehokkaisiin toimiin antisemitismiä, muukalaisvihaa, rasismia, naisvihaa, homofobiaa, transfobiaa ja muita ennakkoluulojen, suvaitsemattomuuden, syrjinnän tai viharikosten muotoja vastaan kokonaisvaltaisella tavalla; kehottaa lisäksi jatkamaan toimia sekä EU:n että kansallisilla tasoilla, jotta viharikoksia voidaan seurata ja ehkäistä ja nostaa niistä syytteet ja jotta vähemmistöjä voidaan suojella;

106.panee huolestuneena merkille perusoikeusviraston (FRA) havainnot, jotka osoittavat antisemitismin lisääntyneen merkittävästi kaikkialla unionissa, myös verkossa, julkisilla paikoilla ja paikallisyhteisöissä; painottaa, että monet juutalaiset raportoivat identiteettinsä avoimeen ilmaisuun kohdistuvista esteistä ja heidän turvallisuutensa aiheuttaa edelleen huolta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan ennaltaehkäisy- ja raportointimekanismeja sekä uhrien tukimekanismeja, panemaan nopeammin täytäntöön EU:n strategian antisemitismin torjumiseksi ja varmistamaan, että EU:n ja kansallisen tason lainsäädäntö pannaan kaikilla tavoin täytäntöön, sekä parantamaan koulutus-, valistus-, ja turvallisuustoimenpiteitä tarpeen mukaan; tuomitsee voimakkaasti antisemitismin nousun kaikkialla EU:ssa;

107.on huolissaan siitä, että joidenkin jäsenvaltioiden harjoittama politiikka on johtanut tiettyjen ryhmien syrjintään, mukaan lukien rodun, ihonvärin, etnisen taustan, kielen, uskonnon, vammaisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuva syrjintä; pitää valitettavana sitä, että tällaisesta politiikasta seuraa syrjiviä oikeudellisia ja lainvalvontakäytäntöjä samoin kuin sitä, että poliittiselta, uskonnolliselta ja muultakin keskustelulta viedään legitimiteetti tai että joissain tapauksissa tällainen keskustelu jopa kriminalisoidaan tai yritetään kriminalisoida; kehottaa jäsenvaltioita pidättäytymään tällaisista käytännöistä tai hyväkysymästä toimintapolitiikkoja tai lainsäädäntöä, jotka voisivat johtaa tämänkaltaisiin seuraamuksiin näiden ryhmien kohdalla;

108.tuomitsee ankarasti myös kaiken uskonnollisten yhteisöjen syrjinnän ja niihin kohdistuvan vihamielisyyden, myös islamofobian, sekä kaikki muut syrjinnän ja rasismin muodot kaikkialla EU:ssa, mukaan lukien väkivallanteot, pelottelun, vihapuheen ja vihasymbolien julkisen esilläpidon; kehottaa jäsenvaltioita ja ehdokasmaita varmistamaan, että kaikkien vähemmistöjen jäseniä kohdellaan yhdenvertaisesti lain edessä;

109.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten romanien, syrjintään ja sosiaaliseen syrjäytymiseen ja varmistamaan romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevan EU:n strategiakehyksen tehokkaan täytäntöönpanon; pyytää painokkaasti jäsenvaltioita panemaan täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot, jotka koskevat romanien oikeuksia, ja kehottaa komissiota valvomaan niiden täytäntöönpanoa;

110.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään toimiin vammaisiin henkilöihin kohdistuvaa syrjintää vastaan ja edistämään heidän kaikkinaista osallisuuttaan ja osallistumistaan yhteiskuntaan; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita noudattamaan vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean suosituksia, jotta vammaisten henkilöiden syrjintä voidaan lopettaa, ja varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat hyödyntää perusoikeuksiaan yhtäläisesti ja toimia vapaasti kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla https://tbinternet.ohchr.org/_layouts/15/treatybodyexternal/Download.aspx?symbolno=CRPD%2FC%2FEUR%2FCO%2F2-3&Lang=en.;

111.tuomitsee kaikenlaisen vammaisiin henkilöihin kohdistuvan väkivallan ja pakottamisen, erityisesti pakkosteriloinnin, joka loukkaa vakavasti ihmisarvoa ja ruumiillista koskemattomuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kriminalisoimaan vammaisuuden tai oikeustoimikelpoisuuden perusteella suoritettavan pakkosteriloinnin poikkeuksetta ja maksamaan vahingonkorvauksia sen uhreille; kehottaa laatimaan tasa-arvoa ja intersektionaalisuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman; painottaa, että kansalliset viittomakielet on tunnustettava osaksi EU:n kielellistä monimuotoisuutta;

112.kehottaa vahvistamaan EU:n vammaisfoorumia pysyvänä osallistumismekanismina politiikkavuoropuheluun vammaisia henkilöitä edustavien organisaatioiden kanssa; pyytää komissiota ylläpitämään vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta vuosien 2021–2030 EU:n strategiasta avointa seurantakehystä, johon kuuluu vuotuinen julkinen raportointi ja kansalaisyhteiskunnan merkityksellinen osallistuminen; korostaa, että EU:n toimielinten on näytettävä esimerkkiä ja varmistettava esteettömyys, inklusiivinen rekrytointi ja se, että EU:n hallinnossa työskentelevien vammaisten henkilöiden osuus on jatkossa merkittävästi nykyistä suurempi; kannattaa vammaistoimintasuunnitelman täytäntöönpanoa unionin ulkoisessa toiminnassa, jotta voidaan varmistaa, että EU:n kehitysohjelmiin ja humanitaarisiin ohjelmiin sisällytetään kaikilta osin vammaisten henkilöiden oikeudet vammaisyleissopimuksen 32 artiklan mukaisesti;

113.kehottaa komissiota varmistamaan, että sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja elintason parantamiseen – mukaan lukien kohtuuhintaisen asumisen, laadukkaan koulutuksen, sosiaaliturvan ja terveydenhuollon saatavuus – osoitettuja EU:n varoja käytetään tehokkaasti ja läpinäkyvästi; on huolissaan viimeaikaisista varojen väärinkäytöstapauksista;

114.kehottaa komissiota vahvistamaan seurantaa, tarkastuksia ja yhteisön suoraa osallistumista, jotta voidaan taata, että jokainen euro saavuttaa aiotun edunsaajan ja auttaa osaltaan parantamaan heikossa asemassa olevien ja syrjäytyneiden ryhmien elinoloja, mukaan lukien etniset vähemmistöt ja henkilöt, joihin vihreä ja digitaalinen siirtymä vaikuttaa kielteisesti; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että Euroopan sosiaalista peruskirjaa ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria noudatetaan; kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti niiden täytäntöönpanoa ja ryhtymään toimiin, jos täytäntöönpano on riittämätöntä;

115.on huolestunut siitä, että asumiseen suhtaudutaan hyödykkeenä; kehottaa lisäämään sosiaalisten ja kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta sekä hyväksymään pitkän aikavälin oikeusperustaisia asuntostrategioita, joissa keskitytään myös asunnottomuuden ehkäisemiseen; kehottaa komissiota varmistamaan, että tulevassa EU:n kohtuuhintaista asumista edistävässä toimintasuunnitelmassa asetetaan etusijalle saatavuus, kohtuullinen hinta ja energiatehokkuus, ja kehottaa harkitsemaan erityisen rahaston perustamista;

116.korostaa, että on tärkeä varmistaa oikeussuojan saatavuus, läpinäkyvyys ja osallisuus ympäristöasioissa; pyytää sisällyttämään unionin politiikkoihin toimenpiteitä, joiden tavoitteena on saavuttaa ympäristösuojelun korkea taso ja parantaa ympäristön laatua, kuten perusoikeuskirjan 37 artiklassa on vahvistettu; toistaa vaatimuksensa, että oikeus terveeseen ympäristöön olisi vahvistettava perusoikeuskirjassa; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita ryhtymään välittömästi toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi; toistaa kehotuksensa, jotta komissio laajentaisi EPPOn toimeksiantoa kattamaan ympäristörikokset;

117.palauttaa mieliin, että köyhyys loukkaa ihmisarvoa ja heikentää perusoikeuksien täyttä toteutumista perusoikeuskirjassa ja SEUT 9 artiklassa vahvistetun mukaisesti; painottaa, että köyhyyden torjunnan on siksi oltava EU:n ja kaikkien jäsenvaltioiden keskeinen painopistealue; kehottaa sisällyttämään köyhyyden poistamista koskevat tavoitteet asiaankuuluviin EU:n talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikkoihin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (kestävän kehityksen tavoite 1) mukaisella valtavirtaistamista koskevalla lähestymistavalla; kehottaa komissiota vahvistamaan köyhyyden poistamisen horisontaaliseksi tavoitteeksi seuraavalla EU:n strategisella kierroksella ja luomaan selkeät hallinto- ja seurantamekanismit;

118.toteaa jälleen, että riittävät tulot ovat ihmisarvoisen elämän edellytys; panee merkille, että jatkotoimena komission ehdotukselle neuvoston suositukseksi riittävästä vähimmäistoimeentulosta aktiivisen osallisuuden varmistamiseksi EU:n direktiivi riittävästä vähimmäistulosta voisi edistää tavoitetta vähentää köyhyyttä ainakin puolella kaikissa jäsenvaltioissa vuoteen 2030 mennessä;

119.kehottaa komissiota laatimaan Euroopan köyhyydentorjuntastrategian, jonka tavoitteena on poistaa köyhyys vuoteen 2035 mennessä, ja sisällyttämään siihen mitattavissa olevia välitavoitteita; kehottaa komissiota perustamaan EU:n köyhyydentorjuntatyöryhmän, jonka tarkoitus on seurata tulevan EU:n köyhyydentorjuntastrategian täytäntöönpanoa ja koordinointia ja jäljittää moniulotteista köyhyyttä ja eriarvoisuutta jäsenvaltioissa; kehottaa varmistamaan, että köyhyyttä kokevat henkilöt ja heitä edustavat organisaatiot osallistetaan työhön rakenteellisesti;

120.korostaa, että köyhyys risteää sukupuolen, iän, vammaisuuden, etnisen alkuperän, maahanmuuttaja-aseman ja maaseutualueiden tai muuten alueellisesti epäsuotuisan aseman kanssa; kehottaa toteuttamaan kohdennettuja köyhyydentorjuntatoimenpiteitä; korostaa, että intersektionaalisen köyhyyden torjunta edellyttää, että yhdistellään eri toimenpiteitä, mukaan lukien syrjinnänvastainen politiikka, laadukkaat työpaikat, kohtuuhintaiset palvelut ja työllistymistä parantavat toimenpiteet;

121.ottaa huomioon, että köyhyyden koettelemien ihmisten merkityksellinen osallistuminen on olennaisen tärkeää demokraattisen oikeutuksen ja köyhyydentorjuntapolitiikan tehokkuuden takaamiseksi; peräänkuuluttaa pysyviä vuoropuhelurakenteita EU:n ja kansalliselle tasolle kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa käytävään vuoropuheluun, jotta sosiaalista osallisuutta voidaan parantaa;

122.palauttaa mieliin, että EU:n yhdentymisen peruspilareihin kuului muun muassa ihmisten hyvinvointi, ja katsoo, että EU ei voi jättää huomiotta sosiaalisia oikeuksia ja perusoikeuksia koskevia ulottuvuuksia, joihin se perustuu, vaikka käsillä on geopoliittisia, turvallisuus- ja sosioekonomisia haasteita; pyytää komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon yksilöiden hyvinvoinnin, myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, kaikissa nykyisissä ja tulevissa EU:n toimintapolitiikoissa, ja sisällyttämään elintarvike- ja terveysturvallisuuden sen poliittisen turvallisuuden ohjelmaansa;

123.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.