1.korostaa, että naisyrittäjät, myös syrjässä olevilla ja syrjäisimmillä alueilla toimivat, edistävät merkittävästi innovointia, yhteenkuuluvuutta ja kilpailukykyä maaseutu- ja saarialueilla sekä syrjäisimmillä alueilla; kehottaa parantamaan kaikenlaisen rahoituksen saantimahdollisuuksia, erityisesti mahdollisuuksia saada innovointirahoitusta ja päästä mukaan pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) räätälöityihin tukiohjelmiin sekä hyötyä vihreän ja digitaalisen talouden suomista mahdollisuuksista, jotta varmistetaan, että naisyrittäjät voivat osallistua täysipainoisesti kehittyville markkinoille; kehottaa laajentamaan mahdollisuuksia saada yksityisiä investointeja ja edistämään vapaisiin markkinoihin liittyviä mahdollisuuksia; korostaa, että naisyrittäjien on saatava täysi hyöty EU:n strategisesta ”kilpailukykykompassi”-etenemissuunnitelmasta, jonka tavoitteena on palauttaa EU:n dynaamisuus ja kiihdyttää sen talouskasvua luomalla uusia innovatiivisia startup-yrityksiä tukeva toimintaympäristö, edistämällä läpimurtoteknologioihin perustuvien nopeasti kasvavien toimialojen teollista johtoasemaa ja kannustamalla teknologioiden käytön laajentamiseen vakiintuneissa yrityksissä ja pk-yrityksissä; kehottaa tätä varten painottamaan kaikessa EU:n toimintapolitiikassa enemmän sitä, että siinä omaksutaan tarvittaessa monialainen ja yhtenäinen lähestymistapa syrjäisimpien alueiden todellisuuteen ja haasteisiin; painottaa, että jokaisella Euroopassa olisi oltava oikeus ja mahdollisuus rakentaa tyydyttävä elämä kotiseudullaan eli oikeus jäädä asumaan sinne;

2.korostaa, että sukupuolten tasa-arvo on olennaisen tärkeää EU:n taloudellista kilpailukykyä ja vaurautta koskevien tavoitteiden saavuttamisen kannalta, sillä naisten täysipainoinen ja yhtäläinen osallistuminen työmarkkinoille, yritystoimintaan ja innovointijärjestelmiin lisää tuottavuutta ja edistää osallistavaa ja kestävää kasvua, mikä kaiken kaikkiaan vahvistaa unionin maailmanlaajuista kilpailukykyä; korostaa, että helposti saatavilla olevien ja kohtuuhintaisten lastenhoitopalvelujen puute on edelleen yksi merkittävimmistä esteistä naisten täysipainoiselle osallistumiselle yrittäjyyteen ja työllistymiselle maaseutualueilla, syrjässä olevilla alueilla ja saarialueilla; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan varhaiskasvatukseen tehtävät investoinnit etusijalle Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavissa ohjelmissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan maaseutualueiden naisyrittäjyyden tukimekanismeja, erityisesti helpottamalla luottojen, innovaatioiden ja asianmukaisten rahoitusvälineiden saatavuutta, ja edistämään näin naisten taloudellista itsemääräämisoikeutta ja maataloustoiminnan monipuolistamista;

3.kehottaa kehittämään ohjelmia, joilla varmistetaan naisten pääsy koulutukseen digitalisaation, rahoituksen ja yrityshallinnon kaltaisilla aloilla, myös markkinalähtöisten aloitteiden ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla; kehottaa myös edistämään yrittäjyyttä ja innovointia jäsenneltyjen mentorointiverkostojen ja vertaisoppimisalustojen avulla erityisesti digitalisaation, rahoituksen ja hallinnon kaltaisilla aloilla; painottaa lisäksi, että tiedotustoimet ovat tärkeitä näiden verkostojen ja alustojen saatavuuden ja hyötyjen tunnetuksi tekemiseksi naisviljelijöiden keskuudessa ja ne auttavat lisäämään maataloustyöntekijöinä toimivien naisten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia; korostaa tulossuuntautuneen EU:n tuen mahdollista arvoa käynnistettäessä paikallislähtöisiä aloitteita, kuten yritysverkostoja, joilla vahvistetaan naisten yrittäjyyttä ja yhteisöllistä osallisuutta maaseutualueilla ja kannustetaan samalla yksityisen sektorin yhteistyöhön kaikkien maaseudulla asuvien, myös naisten, osalta; toteaa, että yrityksen johtaminen voi luoda työpaikkoja ja tuloja ja siten tuottaa lisäarvoa liiketoiminnalle ja koko yhteiskunnalle; panee merkille mentorointia ja vertaisoppimista naisyrittäjien keskuudessa edistävien hankkeiden menestyksen; kehottaa komissiota jäsenneltyyn mentorointiin ja vertaisoppimiseen perustuvia ohjelmia EU:ssa suunnitellessaan ja laajentaessaan käyttämään perustana tällaisia menestyksekkäitä aloitteita ja ottamaan niistä oppia, jotta varmistetaan, että naisyrittäjät saavan täyden hyödyn tietämyksen jakamisesta ja tukirakenteista; korostaa, että on tärkeää torjua koulutuksen varhaisvaiheista lähtien sukupuolistereotypioita, jotka rajoittavat edelleen naisten pääsyä tietyille talouden aloille ja johtotehtäviin, jotta voidaan varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet ja vahvistaa naisten panosta maaseutu- ja saarialueiden, vuoristoalueiden ja syrjäisimpien alueiden taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen dynaamisuuteen;

4.korostaa, että on tärkeää tukea tasapuolisesti naisten yrittäjyyttä kohdennetulla tuella ja resursseilla, olipa kyse sitten STEAM-alojen, tieto- ja viestintätekniikan alan, yhteisötalouden tai liikennepalvelualan yrityksistä, käsityöläisyrityksistä ja hoiva-alan yrityksistä tai muista yrityksistä; korostaa, että on tärkeää tukea perinteisesti miesvaltaisille ammattialoille tulevia maaseutualueiden nuoria naisia ja antaa tunnustusta heidän yhä paremmalle menestykselleen ja sille, että monet yritykset suhtautuvat yhä avoimemmin naisten osaamiseen ja innovointiin, samalla kun edistetään edelleen osallistavia ja kannustavia työpaikkakulttuureja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään naisyrittäjille tarkoitettuja mentorointi- ja koulutusohjelmia ja keskittymään erityisesti äiteihin, jotka palaavat työmarkkinoille äitiys- tai vanhempainvapaan jälkeen, ja pienten lasten vanhempiin maaseutualueilla niin, että näihin ohjelmiin on mahdollista osallistua hoivavastuun ohella ja voidaan keventää naisten suhteetonta taakkaa;

5.kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ohjelmia, joilla tuetaan naisten johtamia yrityksiä, mukaan lukien yrittäjyys- ja johtamiskoulutus, paikalliset yritysverkostot sekä alakohtainen tietämyksen jakaminen keskeisillä aloilla, ja kiinnittämään tässä erityistä huomiota maaseutu- ja saarialueisiin sekä syrjäisimpiin alueisiin; kehottaa lisäämään koulutusta EU:n sisämarkkinasäännöistä, sähköisen kaupankäynnin verkkoalustojen käytöstä ja osallistumisesta kansainvälisille messuille; korostaa, että naisyrittäjien vientimarkkinoille pääsyn parantaminen lisää maaseudun talouksien kilpailukykyä ja selviytymiskykyä ja tuo niille lisäarvoa; huomauttaa, että laajentamalla kohtuuhintaisten internetyhteyksien saatavuutta, tarjoamalla naisten vahvuuksiin perustuvia räätälöityjä koulutusohjelmia ja edistämällä yhtäläistä osallistumista tukevaa toimintapolitiikkaa lisätään maaseudun naisten valmiutta ylittää esteitä ja omaksua aktiivinen, johtava rooli digitaalitaloudessa;

6.kannustaa luomaan naisten osuuskuntien ja järjestöjen verkostoja maatalouselintarvikealalla ja edistämään näin kestäviä, kiertotalouteen perustuvia ja paikallista lisäarvoa luovia liiketoimintamalleja, joissa keskitytään erityisesti luonnonmukaiseen viljelyyn, artesaanituotantoon ja suoramyyntiin;

7.panee tyytyväisenä merkille komission sitoumuksen perustaa lähitulevaisuudessa ”Naiset maatalousalalla” -foorumi, jossa voidaan keskustella ja vaihtaa hyviä käytäntöjä, mikä auttaa vahvistamaan osallistumista ja edistämään yhtäläisiä mahdollisuuksia maatalouselintarvikealalla; kehottaa komissiota antamaan parlamentille vuosittain kertomuksen foorumin toiminnasta ja tuloksista; kehottaa lisäksi komissiota varmistamaan, että foorumin työ otetaan asianmukaisesti huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen aloilla tehtävien tulevien toiminta-aloitteiden valmistelussa ja kehittämisessä;

8.kehottaa jäsenvaltioita levittämään tietoa maaseutualueiden ja syrjäisimpien alueiden naisyrittäjien menestystarinoista ja nostamaan niitä esiin tiedotuskampanjoilla, myös perinteisissä tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa, näkyvyyden, luottamuksen ja yhteisöjen sitoutumisen lisäämiseksi; panee tässä yhteydessä merkille, että on tärkeää kehittää erityisesti naisten finanssilukutaitoa, koska finanssiosaamisessa on sukupuolten välisiä eroja, ja ottaa huomioon, että Euroopan komission tekemässä taloustietämystä koskevassa tutkimuksessa Euroopan komissio, ”Monitoring the level of financial literacy in the EU”, Flash-eurobarometri 525, 2023. miehet saivat EU:ssa keskimäärin 18 prosenttiyksikköä naisia korkeamman pistemäärän; vaatii toimenpiteitä, joilla pyritään saamaan naiset mukaan soveltamaan yhteisöissään paikallisia ja alhaalta ylöspäin suuntautuvia lähestymistapoja sekä edistämään muiden aloitteiden ohella verkostoja, jotka tukevat naisten mukanaoloa; kehottaa toteuttamaan kohdennettuja kampanjoita, joissa tuodaan esiin nykyaikaista naiskuvaa maanviljelyssä, jotta nuoria naisia saataisiin houkuteltua mukaan maatalousalan yritystoimintaan;

9.kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja Euroopan tasa-arvoinstituuttia (EIGE) yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa analysoimaan jatkossakin keskeisiä esteitä naisten työllisyydelle ja yrittäjyydelle, myös syrjäisimmillä alueilla, saarialueilla ja syrjässä olevilla alueilla, ja ehdottamaan inspiroivia toimia näiden kasvun ja vaurauden esteiden poistamiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan naisten johtamia yrityksiä tarjoamalla oikeudellista ja teknistä neuvontaa, vaihtamalla parhaita käytäntöjä, auttamalla naisyrittäjiä selviytymään eristyneisyyden aiheuttamista haasteista maaseutualueilla ja vahvistamalla heidän kilpailukykyään sekä lisäämällä naisyrittäjien ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien naisten osuutta EU:n maaseutualueilla;

10.kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään EIGEn analyysejä ja havaintoja naisten yrittäjyydestä ja itsenäisestä ammatinharjoittamisesta kaikissa jäsenvaltioissa, varmistamaan laadukkaiden ja vertailukelpoisten tietojen keruun sekä rahoituksen saantia, yritysten selviytymistä, kasvua, alakohtaista edustusta ja innovointia koskevat johdonmukaiset mittarit, julkaisemaan vertailevat vuosittaiset EU:n ja kansallisen tason tulostaulut edistymisen seuraamiseksi, kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden (mukaan lukien syrjässä olevat alueet, saarialueet, syrjäisimmät alueet ja maaseutualueet) selvittämiseksi ja läpinäkyvyyden edistämiseksi, määrittämään EIGEn dokumentoimat hyvät käytännöt ja yritysten menestystarinat, esimerkiksi mentorointiverkostot, osallistavat investointiohjelmat, naisten liiketoimintakeskukset ja vertaisverkostot, laajentamaan niitä ja levittämään niitä maaseutuympäristöihin, ehdottamaan EIGEn toteamien esteiden (esimerkiksi puutteelliset verkostot, rahoituspäätösten vinoumat, roolimallien puute) pohjalta kohdennettuja rahoitusvälineitä, takausjärjestelmiä ja valmiuksien kehittämisaloitteita toteutukseen liittyvien puutteiden poistamiseksi sekä antamaan kansallisille ja alueellisille viranomaisille teknistä tukea ja kehittämään niiden valmiuksia sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseksi yrittäjyysohjelmissa ja varmistamaan yhdenmukaisuuden EIGEn menetelmien, parhaiden käytäntöjen ja sukupuolten tasa-arvoindeksin puitteiden kanssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keräämään sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja, jotta voidaan varmistaa kattava yleiskuva maaseudun naisten sosioekonomisesta asemasta ja ottaa sukupuoliulottuvuus huomioon suunniteltaessa, pantaessa täytäntöön ja arvioitaessa maaseudun kehittämistä koskevia toimintapolitiikkoja ja ohjelmia; korostaa tällaisten ehdotusten suunnitteluun liittyvien vaikutustenarviointien merkitystä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamistavoitteiden saavuttamisen apuna maaseutualueilla; kehottaa sisällyttämään sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja EU:n ohjelmien arviointeihin, jotta varmistetaan, että julkiset investoinnit tukevat tehokkaasti naisyrittäjyyttä ja auttavat kuromaan umpeen sukupuolten välisiä eroja rahoituksen saannissa ja taloudellisissa mahdollisuuksissa;

11.tukee säästö- ja investointiunionia koskevaa komission strategiaa sekä osallistavien rahoitusvälineiden, muun muassa EU-merkityn sijoitussäästötilin, luomista ja laajentamista, jotta voidaan lisätä ja helpottaa naisten johtamien EU:n yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta, ja huomauttaa, että sukupuolten tasa-arvo olisi valtavirtaistettava strategiassa; suhtautuu myönteisesti Finance Europe -merkin käyttöönottoon ja toteaa, että merkki myönnetään sellaisille EU:n pitkäaikaisille sijoitus- ja säästötuotteille, joiden varoista 70 prosenttia sijoitetaan eurooppalaisiin yrityksiin;

12.kehottaa komissiota perustamaan naisyrittäjien rahaston, joka tarjoaa kohdennettua taloudellista tukea ja investointimahdollisuuksia naisjohtoisille yrityksille; korostaa, että tällainen rahasto laajentaisi EIR:n mahdollisuuksia tukea yksityisiä pääomasijoitus- ja riskipääomarahastoja ja edistäisi samalla sukupuolten välisten rahoituksen saantiin liittyvien erojen poistamista ja kilpailukyvyn saavuttamista kaikkialla EU:ssa; kehottaa toteuttamaan naisten hallintoelinpaikkoja koskevan direktiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2381, annettu 23. marraskuuta 2022, pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä (EUVL L 315, 7.12.2022, s. 44, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2022/2381/oj). mukaisia toimenpiteitä, joilla puututaan sukupuolten eriarvoiseen kohteluun rahoituksen saannissa, mukaan lukien sellaisten sijoittajien eurooppalainen verkosto, jotka ovat tietoisia sukupuolten tasapuolisen edustuksen tärkeästä tarpeesta, sekä erityisiä välineitä ja tavoitteita (esimerkiksi mikrorahoitus, takaukset ja pääoma), jotka on räätälöity naisten johtamille maaseudun pk-yrityksille;

13.korostaa maaseudun naisyrittäjien kykyä luoda paikallistason ideoista rajat ylittäviä menestystarinoita EU:ssa; suhtautuu myönteisesti nykyaikaisten digitaalisten välineiden edistämiseen ja liikkumisen ja kaupan vapauteen EU:ssa, sillä ne helpottavat maaseudun naisten johtamia yrityksiä ja mahdollistavat niiden yhteydet uusiin markkinoihin, rajat ylittävän yhteistyön tekemisen ja yritysten aitojen paikallisten tuotteiden ja palvelujen toimittamisen asiakkaille kaikkialla Euroopassa; panee merkille, että vaikka joillakin paikallisilla tuottajilla on hyödyntämättömiä unionin laajuisia toimintamahdollisuuksia, osallistuminen tällaiseen rajat ylittävään taloudelliseen toimintaan ei ole joissakin jäsenvaltioissa mahdollista maantieteellisistä syistä;

14.toteaa, että digitaaliseen infrastruktuuriin, taitojen kehittämiseen ja osallistaviin digitaalipolitiikan kehyksiin tehtäviin investointeihin liittyy kasvavaa nostetta ja vahvaa sitoutumista, mikä luo kiinnostavia mahdollisuuksia lisätä maaseudun naisten vaikutusmahdollisuuksia ja varmistaa, että he saavat täyden hyödyn digitaalisesta siirtymästä; korostaa, että on tärkeää tehdä kohdennettuja investointeja digitaaliseen infrastruktuuriin, täydennyskoulutus- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksiin, taitojen kehittämiseen ja osallistaviin digitaalipolitiikan kehyksiin, joilla varmistetaan, että maaseutualueiden naiset ja erityisesti saarialueiden ja syrjäisimpien alueiden naiset voivat osallistua täysin digitaaliseen siirtymään, ja kehottaakin tekemään tällaisia investointeja; kehottaa komissiota keventämään hallinnollista taakkaa; korostaa, että sukupuolten tasa-arvo on olennaista onnistuneen digitaalisen siirtymän kannalta, sillä naisten täysipainoinen osallistuminen digitaalialoilla lisää innovointia ja parantaa talouden häiriönsietokykyä; kehottaa komissiota varmistamaan, että sukupuolten tasa-arvo sisältyy kaiken digitaalipolitiikan ja kaikkien taitojen kehittämisohjelmien tavoitteisiin, jotta varmistetaan naisten yhtäläinen hyötyminen kehittyvän digitaalitalouden tarjoamista mahdollisuuksista;

15.kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kansalliset koulutusjärjestelmät, myös ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutusjärjestelmät sekä maaseutualueita ja syrjässä olevia alueita palvelevat järjestelmät, tarjoavat vankat mahdollisuudet hankkia digitaalisia taitoja ja saada STEM-aineita koskevaa koulutusta niin, että sekä tytöt että pojat pystyvät hyödyntämään täyttä potentiaaliaan; korostaa tarvetta edistää yrittäjyyttä koskevia uravalintoja – ei-stereotyyppisellä tavalla – ja sisällyttää sukupuolten tasa-arvo ja finanssiosaaminen koulujen opetussuunnitelmiin; korostaa mentorointiohjelmien, naispuolisten roolimallien sekä koulujen, yliopistojen, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden välisten kumppanuuksien merkitystä tyttöjen innostamisessa uran luomiseen STEM-aloilla; vaatii sukupuolten tasa-arvoa koskevien tavoitteiden sisällyttämistä digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaan sekä kohdennettua EU:n ja kansallista rahoitusta, jolla tuetaan naisia ja tyttöjä nousevilla digitaalialoilla, esimerkiksi tekoälyn, datatieteen ja puhtaiden teknologioiden alalla;

16.vaatii kohdennettuja toimenpiteitä, joilla parannetaan naisten mahdollisuuksia saada täydennys- ja uudelleenkoulutusta sekä saada tietoa yrittäjyyskoulutuksesta, EU:n rahoittamista ohjelmista ja yritysten rahoitusjärjestelyistä maaseutu- ja saarialueilla sekä syrjäisimmällä alueilla;

17.kehottaa sisällyttämään innovointia maaseutualueilla edistäviin ohjelmiin toimenpiteitä nimenomaisesti naisten kohderyhmän saavuttamiseksi järjestämällä esimerkiksi matalan kynnyksen tiedotuspalveluja, naisille tarkoitettuja innovointityöpajoja ja aktiivista viestintää tilanpitäjinä toimiville naisille;

18.kannustaa jäsenvaltioita tunnustamaan maaseudun naisten perinteiset taidot, kuten vaatteiden valmistuksen ja korinpunonnan, sekä tukemaan niitä merkittävänä kulttuuriomaisuutena, joka säilyttää perinnön ja luo taloudellisia mahdollisuuksia, erityisesti kun otetaan huomioon naisten tärkeät tehtävät maatilamatkailun, käsityöteollisuuden ja artesaanielintarvikkeiden valmistuksen aloilla, suoramyynnissä ja alueellisissa arvoketjuissa; vaatii investoimaan maaseudun naisille ja tytöille räätälöityihin ammatillisen koulutuksen ohjelmiin, jotka mahdollistavat heille kestävän tulotason ja perheen toimeentulon turvaamisen; korostaa lisäksi, että naiset voivat auttaa kuromaan umpeen digitaalista kuilua ja myös hyödyntää valtavaa potentiaaliaan innovoijina, yrittäjinä ja yhteisöjen johtajina, mikä tasoittaa tietä entistä osallistavampien, elinvoimaisempien ja selviytymiskykyisempien yhteiskuntien syntymiseen;

19.korostaa, että naisen johtaman maaseutuyrityksen tukeminen riskipääomalla, minkä tavoitteena on varmistaa kaikenlaisille naisille täysi osallisuus ja lisätä heidän vaikutusmahdollisuuksiaan, on vahva merkki luottamuksesta ja se tuo naisyrittäjälle varmuutta ja lisää hänen näkyvyyttään liiketoimintaekosysteemissä; toteaa lisäksi, että enkelisijoittajat voivat auttaa yrittäjiä jo aikaisemmin tarjoamalla siemenrahoitusta, jolla heitä autetaan pääsemään alkuun; panee merkille, että enkelisijoittajat ovat halukkaita ottamaan riskin ja panostamaan uusiin tai sellaisiin ideoihin, joista ei vielä ole näyttöä, erityisesti nähdessään potentiaalia yrityksen perustajan visiossa ja omistautumisessa; korostaa, että tällainen tuki on olennaista maaseutualueilla, joilla yritykset eivät välttämättä täytä tavanomaisia rahoituskriteerejä; muistuttaa, että laajamittainen riskipääoma on keskittynyt kaupunkeihin ja pääomasijoittajat ovat usein kaupunkeihin sijoittautuneita, kun taas enkelisijoittajat toimivat usein paikallisemmin ja heillä on omakohtainen intressi tukea ja lisätä naisten vaikutusvaltaa paikallisten taloudellisten uudistusten edistäjinä;

20.kehottaa toteuttamaan kohdennettuja toimenpiteitä, joilla parannetaan naisten ja erityisesti aloittelevien naisviljelijöiden ja -yrittäjien mahdollisuuksia saada maata, rahoitusta ja koulutusta, mukaan lukien joustavat vaihtoehdot; painottaa, että on poistettava rakenteellisia ja institutionaalisia esteitä, kuten vaikeudet vakiinnuttaa laillinen asema maatalousalan yrityksissä, viljelijäpariskuntien naiset heikompaan asemaan asettavat vero- ja sosiaaliturvasäännöt ja naisille epäedulliset maatilan omistamisen hallinnolliset esteet; korostaa, että yritystoiminnasta kiinnostuneita naisia olisi kannustettava ryhtymään siihen, sillä yrityksen johtaminen voi luoda työpaikkoja ja tuottaa tuloja ja tuoda näin lisäarvoa yhteiskunnalle; kehottaa YMP:n puitteissa rahoitusta saavia maatalousosuuskuntia ja tuottajaorganisaatioita ottamaan hallintoelimissään asteittain käyttöön sukupuolten edustusta koskevat viitearvot, joilla varmistetaan naisten yhtäläiset mahdollisuudet olla mukana päätöksentekorakenteissa; korostaa, että tällainen osallistuminen parantaa maaseudun yritysten kilpailukykyä, sillä se mahdollistaa naisten innovointipotentiaalin ja johtamistaitojen hyödyntämisen;

21.korostaa, että epävarmassa tilanteessa oleville naisille, kuten siirtotyöläisille, erityisesti maatalouden siirtotyöläisille, sekä vammaisille, pitkään työttöminä olleille ja ikääntyneille naisille, olisi kohdennettava erityisiä ohjelmia, joilla tuetaan heidän mahdollisuuksiaan yrittäjyyteen ja itsenäiseen ammatinharjoittamiseen maaseutualueilla;

22.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään naisten yrittäjyyttä, mukaan lukien erityiset yritysten omistajanvaihdos- ja mentorointiverkostot, ja suunnittelemaan rahoitusohjelmia tai tukitoimia, mukaan lukien keskitetty ohjaus, niin, että ne ovat pienempien yritysten ja sidosryhmien käytettävissä ja että hallinnollinen taakka pysyy kohtuullisena yrityksen kokoon nähden, sillä naisten yritykset ja maatilat ovat keskimäärin pienempiä kuin miesten; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että yksittäisillä ihmisillä tai pienemmillä organisaatioilla on myös mahdollisuus muodostaa yleiskuva rahoitusmahdollisuuksista ja hakea niitä sekä saada apua niin tehdessään; kehottaa komissiota esittämään erityisiä toimenpiteitä nuorten naisviljelijöiden ja maatalouselintarvikealan yrittäjien tukemiseksi, kuten rahallisia kannustimia, ja aloitteita, joilla pyritään vähentämään maanhankinnan ja maatilojen sukupolvenvaihdosten esteitä; korostaa, että sukupolvenvaihdokset ovat avainasemassa, kun halutaan pitää yllä ja kehittää maataloustoimintaa, jolla varmistetaan sekä elintarviketurva että maaseutuyhteisöjen elinvoimaisuus; kehottaa komissiota erityisesti ehdottamaan nuorille naisviljelijöille suunnattuja erityistoimenpiteitä YMP:n puitteissa;

23.kannustaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia hyödyntämään EU:n rakenne- ja investointirahastoja niin, että tukea kohdennetaan naisyrittäjille ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville naisille ja heidän toimintaansa edistetään; korostaa, että tarvitaan valistus- ja tiedotuskampanjoita, jotka koskevat maaseudun naisyrittäjille suunnattuja EU:n nykyisiä ja tulevia rahoitusmahdollisuuksia;

24.vaatii perustamaan maaseutualueiden naisjohtoisille mikro- ja pienyrityksille tarkoitetun nopeutetun mekanismin, joka koskee rahoituksen saamista ja mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin; korostaa, että tällaiseen mekanismiin olisi kuuluttava hallinnollisen taakan keventäminen ja menettelyjen yksinkertaistaminen sekä liiketoiminnan käynnistämisen mahdollistavan ennakkorahoituksen käyttöönotto; korostaa, että mikroluotoilla on tärkeä rooli siinä, että parannetaan naisten mahdollisuuksia käyttää rahoituspalveluja, sillä ne auttavat saamaan parhaan hyödyn markkinamahdollisuuksista ja sosiaalisista mahdollisuuksista rahoitusmarkkinoille pääsemiseksi; panee tyytyväisenä merkille julkiset ja yksityiset rahastot, jotka toteuttavat sukupuolten tasa-arvoa, monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevaa toimintapolitiikkaa; antaa tunnustusta esimerkeistä, joissa yksityiset rahastot ovat sitoutuneet mittaamaan ja seuraamaan sukupuolten edustusta ja raportoimaan vuosittain julkisesti havainnoistaan;

25.kehottaa komissiota varaamaan asiaankuuluvissa ohjelmissa riittävästi rahoitusta naisten johtamien yritysten tukemiseen maaseutualueilla ja syrjässä olevilla alueilla, erityisesti innovatiivisilla aloilla ja matkailualalla, toteuttamalla mahdollisuuksien mukaan asianmukaisia toimia asiaankuuluvien ohjelmien yhteydessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan vammaisten henkilöiden, erityisesti naisten, suhteettomaan aliedustukseen työmarkkinoilla ottamalla käyttöön erityistoimia, mukaan lukien riittävät kannustimet ja tukitoimet vammaisia henkilöitä palkkaaville työnantajille ja yrityksille, ottaen huomioon mikro- ja pienyritysten valmiudet; korostaa, että olisi edistettävä vammaisten naisten työllistymistä myös pk-yrityksiin ja itsenäisen ammatinharjoittamisen kautta ottamalla käyttöön kohdennettuja kannustimia ja työpaikkatavoitteita vammaisille henkilöille sekä vammaisten henkilöiden tarpeisiin räätälöityjä koulutuspolkuja;

26.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että vuoden 2027 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä tuetaan asianmukaisesti naisyrittäjyyttä maaseutu- ja saarialueilla sekä syrjäisimmillä alueilla, myös antamalla rahoitusta muun muassa asiaankuuluvien ohjelmien, kuten YMP:n ja POSEIn, Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Leader-ohjelman ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, kautta; korostaa, että on tärkeää helpottaa naisten johtamien maaseudun yritysten, osuuskuntien ja yhteisöperustaisten hankkeiden mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta; vaatii lisäksi sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista kaikilla politiikan aloilla ja kaikissa talousarvioissa, koska EU:n toimintapolitiikka voisi silloin todella palvella kaikkia naisia, erityisesti naisyrittäjiä; toistaa, että tarvitaan naisyrittäjyyttä maaseutu- ja saarialueilla sekä syrjäisimmillä alueilla koskeva kattava EU:n strategia, ja kehottaa osoittamaan erillisiä varoja ja rahoitusmekanismeja nimenomaisesti tätä strategiaa varten; kehottaa lisäksi komissiota pitämään Leader-ohjelmalle varatut määrärahat ennallaan tai lisäämään niitä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan Leader-ohjelmaa keventämällä paikallisviranomaisten hallinnollista taakkaa ja yksinkertaistamalla pääsyä ohjelmaan, edistämällä yhteisölähtöisten kehittämishankkeiden paikallista omistajuutta ja kannustamalla naisia osallistumaan paikallisiin toimintaryhmiin;

27.pitää valitettavana, että maaseudun naisyrittäjille ei ole tarjolla riittävästi lastenhoito- ja hoivapalveluja; kannustaa investoimaan hoito- ja hoivainfrastruktuuriin ja edistämään kaikenlaisia perheitä suosivaa toimintapolitiikkaa naisyrittäjien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tukemiseksi; kannustaa jäsenvaltioita ja alueita kehittämään erityistä syrjäisimpiä alueita koskevaa toimintapolitiikkaa SEUT 349 artiklan mukaisesti, ottaen huomioon niiden eristyneisyyden, väestön ikääntymisen ja palvelujen niukkuuden sekä varmistaen, että toimenpiteet mukautetaan vastaamaan näiden alueiden naisten todellisuutta;

28.toteaa, että yksinkertaistaminen on tärkeää kilpailukyvyn kannalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yksinkertaistamaan hallinnollisia ja raportointia koskevia vaatimuksia, jotta naisten johtamat pienyritykset, osuuskunnat ja yhteisöaloitteet voivat saada rahoitusta ilman suhteetonta rasitusta, mukaan lukien keskitetty ohjaus, sekä varmistamaan kohdennetun taloudellisen tuen saannin EU:n rahoitusohjelmien kautta naisten yrittäjyyden edistämiseksi, mukaan lukien erityiset yritysten omistajanvaihdos- ja mentorointiverkostot;

29.kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kattavan, ikätasolle sopivan koulutuksen, digitaalisten taitojen ja aineiden sisällyttämisen koulutukseen, myös maaseutualueilla ja syrjässä olevilla alueilla, ja tarjoamaan vankat mahdollisuudet hankkia digitaalisia taitoja ja STEAM-aineita koskevaa koulutusta sukupuolisensitiivisesti niin, että torjutaan stereotypioita ja tytöt pystyvät hyödyntämään täyttä potentiaaliaan; kehottaa komissiota varmistamaan pojille ja tytöille kattavan ja ikätasolle sopivan seksuaali- ja ihmissuhdekasvatuksen, jossa kyseenalaistetaan sukupuolistereotypiat ja opetetaan suostumuksesta ja oikeuksista, ja varmistamaan samalla vastavuoroiseen kunnioitukseen ja syrjimättömyyteen perustuvan osallistavan koulutuksen ja edistämään nuorten naisten täyttä taloudellista voimaannuttamista, jotta he voivat osallistua yhdenvertaisesti yhteiskuntaan ja työmarkkinoille, koska taloudellisella voimaannuttamisella on keskeinen merkitys kilpailukykyisemmän ja selviytymiskykyisemmän talouden edistämisen kannalta;

30.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan luotettavien, ajantasaisten ja sukupuolen, iän, alueen ja toimialan mukaan eriteltyjen tilastotietojen järjestelmällisen keräämisen, analysoinnin ja levittämisen näyttöön perustuvan julkisen toimintapolitiikan pohjaksi tiiviissä yhteistyössä Eurostatin, kansallisten tilastolaitosten ja alueellisten seurantakeskusten kanssa; on tietoinen tällaisten ehdotusten suunnitteluun liittyvien vaikutustenarviointien merkityksestä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamistavoitteiden saavuttamisen apuna maaseutualueilla;

31.korostaa tekoälyn, verkkoalustojen ja etätyövälineiden muutospotentiaalia naisten taloudellisen osallistumisen helpottamisessa maaseudulla;

32.kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan sukupuolisensitiivistä koulutusta, hätäpalveluja ja infrastruktuuria, jotta voidaan lieventää kriisien vaikutuksia maaseutuyhteisöihin ja syrjässä oleviin ja syrjäisimpiin yhteisöihin;

33.kehottaa komissiota varmistamaan, että kuukautishygieniapakkaukset kuuluvat vakiona sen kaikkiin hätätoimiin kriiseissä;

34.muistuttaa, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin totesi sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista EU:n talousarvioon koskevassa erityiskertomuksessaan nro 10/2021, että komissio ei ollut toteuttanut sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista asiaankuuluvalla tavalla eikä se ollut käyttänyt riittävästi sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja ja indikaattoreita; korostaa erityisesti, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin piti valitettavana, että YMP:n suorien tukien järjestelmä ”ei anna mahdollisuutta toteuttaa positiivisia toimia naisten hyväksi”, ja totesi, että ”viljelijöille suorina tukina maksetun tulotuen tasa-arvoanalyysi on selvästi tarpeen” ja että siinä ”olisi tarkasteltava esimerkiksi tulonjakoa ja sen suhdetta maanomistukseen, tukikelpoiseen maahan ja tuensaajiin”; toteaa, että pinta-alaperusteisten suorien tukien järjestelmä asettaa naisviljelijät väistämättä epäedulliseen asemaan, koska naisten maatilat ovat keskimäärin pienempiä kuin miesten; on syvästi huolissaan siitä, että tältä osin ei ole tehty juurikaan parannuksia sen paremmin nykyisen YMP:n yhteydessä kuin 16. heinäkuuta 2025 julkaistussa luonnoksessa;

35.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään valistuskampanjoita ja valmiuksien kehittämisohjelmia, joissa käsitellään naisten sosiaalisia ja työelämäoikeuksia, mukaan lukien sosiaaliturvaa, äitiyttä, terveyttä ja työturvallisuutta koskevat oikeudet, erityisesti maaseutualueilla ja syrjässä olevilla alueilla, jotta voidaan vahvistaa naisten täysipainoista ja tietoon perustuvaa osallistumista taloudelliseen ja sosiaaliseen elämään;

36.antaa tunnustusta yhteisöille, jotka säilyttävät paikallista kulttuuriperintöä ja perinteitä ja edistävät ja kannattavat aloitteita, joiden avulla lisätään naisten johtamaa paikallista maanviljelyä sekä säilytetään ja tehdään tunnetuksi perinteistä käsityötaitoa, jonka kehittäjinä ja säilyttäjinä ovat usein paikalliset naisyhdistykset, muun muassa maaseudulla toimivat naisjärjestöt, kulttuuriryhmät, monumentit ja museot; toteaa, että tämä toiminta auttaa olennaisella tavalla monipuolistamaan taloutta, säilyttämään kulttuuri- ja aineetonta perintöä, vahvistamaan kestävää matkailua ja edistämään kulttuurista tunnustamista paikallisyhteisöissä, koska tämä on usein huomaamaton ja aliarvostettu maaseututalouksien ulottuvuus; korostaa lisäksi, että naisten aktiivinen osallistuminen näihin käytäntöihin vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja alueellista identiteettiä sekä lisää maaseutualueiden vetovoimaa;

37.tähdentää järjestäytyneiden naisviljelijöiden ja maaseutualueiden naisten järjestöjen merkitystä maaseutualueiden yritysten ja sosiaalisen ja kulttuurisen kehityksen selkärankana; kehottaa vahvistamaan näitä järjestöjä rakenteellisesti ja ottamaan ne mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistävien toimenpiteiden täytäntöönpanoon, erityisesti koulutus- ja mentorointiohjelmien, terveydenhuollon ja startup-neuvonnan toteuttamiseen;

38.korostaa perinteisten käsityöalojen ja paikallisten kiertotalouksien valtavaa potentiaalia erityisesti epävarmoissa olosuhteissa olevien naisten, muun muassa ikääntyneiden naisten, vammaisten naisten, maahanmuuttajanaisten ja köyhyydessä elävien naisten, kannalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan sukupolvien välistä ja monikulttuurista yrittäjyyttä ja käsiteollisuuspohjaisia arvoketjuja koulutus-, rahoitus- ja näkyvyystoimilla;

39.korostaa, että monet naisten johtamat yritykset maaseutualueilla ovat kooltaan pieniä ja perustuvat usein monen eri toiminnan harjoittamiselle ja maatalouden monimuotoisuudelle esimerkiksi yhdistämällä maataloutta ja matkailua, käsitöitä tai sosiaalialan palveluja; kehottaa käynnistämään tukiohjelmia, joissa nimenomaisesti otetaan huomioon monien toimintojen yhdistäminen;

40.korostaa, että perinnevaatteisiin, koruompeluun ja kutomiseen liittyvä ammattitaito sekä paikallisten materiaalien ja mallien tuntemus ovat siirtyneet naisten ansiosta sukupolvelta toiselle ja että naiset pitävät kulttuuriperinnön elävänä ja tuovat siihen samalla omaan luovuuttaan ja innovaatioitaan; toteaa, että naiset eivät pelkästään edistä menetelmien säilymistä vaan he myös innostavat uusia sukupolvia arvostamaan aitoutta, laatua ja identiteettiä naisten muodissa heidän koko moninaisuudessaan;

41.kannustaa edistämään maaseutualueiden naisille suunnattuja elinikäisen oppimisen ohjelmia, joilla varmistetaan jatkuvat mahdollisuudet tietämyksen päivittämiseen ja uusien taitojen hankkimiseen; korostaa, että aiemmin hankitun osaamisen virallinen tunnustaminen on tärkeää, jotta voidaan arvostaa muodollisen koulutuksen ulkopuolella saatua kokemusta ja helpottaa työmarkkinoille integroitumista tai uudelleenintegroitumista; suosittaa myös, että toteutetaan erityisiä maaseutualueiden, syrjässä olevien alueiden ja syrjäisimpien alueiden ikääntyneille naisille suunnattuja digitaalista osallisuutta koskevia aloitteita, joilla pyritään kaventamaan sukupolvien välistä ja alueellista digitaalista kuilua ja vahvistamaan samalla heidän itsemääräämisoikeuttaan, osallistumistaan yhteiskunnan toimintaan ja täyttä osallisuuttaan digitaalisessa siirtymässä;

42.panee merkille ruohonjuuritason toimet, joilla pyritään säilyttämään perinteisiä maatalousmenetelmiä ja käsityöläisyyttä mutta jotka lisäksi ilmentävät elävästi kulttuuriperintöä ja osoittavat usein kunnioitusta naisten ja tyttöjen saavutuksille yhteisön ja yleisesti ihmiskunnan kannalta;

43.korostaa, että maaseutualueilla on tärkeää edistää elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia ikääntyneiden maaseudun naisten hyvän mielenterveyden tukemiseksi;

44.kehottaa esittelemään näkyvämmin naiskäsityöläisten ja -viljelijöiden osaamista ja omistautumista, sillä nämä yhteisöt luovat matkailijoita houkuttelevia ainutlaatuisia kiinnostuksen kohteita, mikä synnyttää kestäviä taloudellisia mahdollisuuksia ja konkreettisia esimerkkejä maaseudun kulttuuriperinnöstä;

45.kehottaa antamaan enemmän tukea vuosisataisten käsityöperinteiden, kuten kutomisen, koruompelun, keramiikan, pienimuotoisen elintarviketuotannon ja maatilalla tapahtuvan elintarvikkeiden jalostuksen, sekä paikallisten arvoketjujen ja maatilamatkailun säilyttämiselle, josta lukuisat naisten johtamat maaseudun yhdistykset ovat huolehtineet; toteaa, että maaseudulla toimivilla naisjärjestöillä on tärkeä rooli kulttuuriperinnön säilyttämisessä ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä, ja panee merkille Irlannissa saavutetun menestyksen, josta ovat esimerkkeinä Irish Countrywomen’s Association ja paikallisten naistenpajojen toiminta maaseudun naisten taitojen, yhteisöllisen osallistumisen ja taloudellisten mahdollisuuksien edistämisessä; kehottaa komissiota tunnustamaan nämä aloitteet ja tukemaan niitä kaikkialla EU:ssa yhtenä keinona vahvistaa maaseudun taloutta, säilyttää perinteisiä käsityöammatteja ja lisätä maaseudun naisten vaikutusmahdollisuuksia;

46.kannattaa sitä, että YMP:n strategiasuunnitelmien puitteissa luodaan erityinen maaseutualueiden naisille suunnattu, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta rahoitettava temaattinen alaohjelma, jonka tavoitteena on edistää naisten työllisyyttä ja yrittäjyyttä hyödyntämällä maatilamatkailuun, ”digitaalisten kylien” kehittämiseen ja kestävän maatalouden edistämiseen liittyviä mahdollisuuksia, parantamalla naisviljelijöiden mahdollisuuksia saada maata ja luottoja ja hyödyntää rahoitusvälineitä ja hankkia taitoja ja ammatillista osaamista koulutusohjelmien ja neuvontapalvelujen avulla sekä lisäämällä naisten osallistumista paikallisiin toimintaryhmiin ja Leader-ohjelman puitteissa kehitettyihin alueellisiin kumppanuuksiin;

47.kehottaa sisällyttämään maaseudun naisten harjoittaman tekstiili- ja käsityöläisalojen toiminnan jäsenvaltioiden ja alueiden talouden kehittämissuunnitelmiin ja korostaa yksityisen sektorin kumppanuuksien merkitystä markkinoille pääsyn laajentamisessa;

48.kehottaa komissiota tarjoamaan saarialueilla sekä syrjässä olevilla ja syrjäisimmillä alueilla tietoa EU:n tasolla saatavilla olevista rahoitus- ja muista välineistä, joilla edistetään yrittäjyyttä, kannustetaan näiden alueiden naisia osallistumaan yrittäjyyshankkeisiin ja edistetään mahdollisuuksia itsenäiseen ammatinharjoittamiseen;

49.kannustaa edistämään vapaaehtoisia merkintöjä sellaisille syrjäisten saarialueiden pienvalmistajien tuotteille, joiden tuotannossa, jalostuksessa tai markkinoinnissa naiset ovat merkittävässä roolissa, ja nostamaan näitä tuotteita esiin; ehdottaa, että tällaisia merkintöjä kehitettäisiin etenkin yhteisöjen tuotantoa koskevien aloitteiden yhteydessä, jotta voitaisiin vahvistaa naisten yritystoimintaa osana paikallista arvonmuodostusta ja markkinointia; suosittaa yhteyden luomista tällaisten merkintöjen ja olemassa olevien alueiden brändien ja hankkeiden välille, jotta voidaan helpottaa toteutusta ja hyväksyntää;

50.pitää arvossa maa- ja kalataloudessa toimivien naisten sisukkuutta ja siihen liittyvää panosta yhteiskuntien ruokkimiseen, paikallistalouksien vahvistamiseen ja yhteisöjen lujittamiseen kaikkialla EU:ssa ja erityisesti maaseutu- ja saarialueilla sekä syrjäisimmillä alueilla;

51.korostaa tarvetta tuoda jatkuvasti näkyvämmin esille naisten osallistumista maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, muun muassa perhetiloilla, sekä edistää sen tunnustamista ja arvostusta; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan naisten maanomistukseen ja perimykseen liittyvät käytännön esteet, jotta voidaan taata eri sukupuolille tasapuoliset mahdollisuudet saada maata, luottoja, YMP:n ja koheesiopolitiikan varoja, neuvontapalveluja, innovaatiotukea ja perintöoikeudet; korostaa, että YMP:n on vastattava paremmin sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja sukupuolten tasa-arvoa koskevia periaatteita; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että YMP:n tukitoimilla tarjotaan kohdennettua, sukupuolitietoista tukea naisviljelijöille, muun muassa maatilojen neuvontapalveluja sekä työterveyttä ja -turvallisuutta, äitiys- ja omaishoitovapaata, mielenterveyttä ja terveyspalvelujen saantia koskevaa opastusta; kehottaa etujärjestöjä edistämään ja tuomaan esiin naisten osallistumista edustajina ja tiedottajina, sillä etujärjestöjen kautta naisten mukanaolo maataloudessa ja maaseutualueilla tulee oikein esille; vaatii ottamaan huomioon naisten tekemän maataloustyön, erityisesti puolisoiden ja kumppaneiden avustamiseksi tehtävän työn, jotta varmistetaan naisten työn ja oikeuksien parempi arvostus; korostaa, että vuosikausien työskentelystä ja arvokkaasta kokemuksesta huolimatta monet naiset eivät pääse johto- tai päätöksentekoasemiin;

52.korostaa, että maatilojen johtotehtävistä vastaavat edelleen valtaosin miehet, mikä tuo selvästi esiin naisten aliedustuksen maatalousalan johtotehtävissä; katsoo, että tämä tilanne korostaa kiireellistä tarvetta julkiselle toimintapolitiikalle ja erityisvälineille, joilla edistetään naisten pääsyä johto- ja päätöksentekotehtäviin, varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet, tunnustetaan naisten osaaminen ja kannustetaan sukupolvenvaihdoksiin; korostaa, että maaseutualueiden naisilla, myös vammaisilla naisilla, on keskeinen rooli paikallisyhteisöjä ylläpitävässä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa; toteaa, että he ovat siitä huolimatta edelleen aliedustettuina päätöksentekorakenteissa; suosittaa sisällyttämään maatalouden ja maaseudun kehittämisen tukiohjelmiin selkeät tavoitteet miesten ja naisten tasapuoliselle osallistumiselle maatilojen ja alkutuotanto-organisaatioiden johtotehtäviin;

53.huomauttaa, että monella maatilalla työskentelevällä puolisolla ei ole riittävää suojaa avio- tai asumuseron tai puolison kuoleman varalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään yhteistyössä maatalousalan eturyhmien kanssa malleja, joissa otetaan paremmin huomioon sosiaaliturva, yhteisyrittäjyys ja perintöoikeudet;

54.kehottaa jäsenvaltioita keräämään sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja maanomistuksesta, maatalouden johtamisesta ja naisten epävirallisesta panoksesta, jotta voidaan lisätä naisten vaikutusmahdollisuuksia ja edistää tietoon perustuvia toimintapoliittisia päätöksiä, joissa otetaan huomioon naisten vahvuus ja osaaminen; suhtautuu myönteisesti komission suunnitelmaan perustaa maatalousmaata käsittelevä EU:n seurantakeskus; suhtautuu myönteisesti komission jäsenen Hansenin maataloutta ja elintarvikkeita koskevassa visiossaan esittämään ehdotukseen maatalousmaata käsittelevän eurooppalaisen seurantakeskuksen perustamisesta ja korostaa, että kyseisen keskuksen olisi kerättävä sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja; kehottaa komissiota arvioimaan sellaisia toimintapolitiikan puutteita, joiden vuoksi naiset eivät pysty hankkimaan tai perimään maata, ja antamaan politiikkasuosituksia näiden puutteiden poistamiseksi; kehottaa komissiota erityisesti ehdottamaan nuorille naisviljelijöille suunnattuja erityistoimenpiteitä YMP:n puitteissa;

55.kehottaa komissiota esittämään erityistoimenpiteitä nuorten naisviljelijöiden ja maatalouselintarvikealan yrittäjien tukemiseksi, kuten rahallisia kannustimia ja aloitteita, joilla pyritään vähentämään rakenteellisia ja kulttuurisia maanhankinnan ja maatilojen sukupolvenvaihdosten esteitä; korostaa, että sukupolvenvaihdokset ovat avainasemassa, kun halutaan pitää yllä ja kehittää maataloustoimintaa, jolla varmistetaan sekä elintarviketurva että maaseutuyhteisöjen elinvoimaisuus; vaatii kasvattamaan erityisesti naisviljelijöitä tukeville toimenpiteille varattua osuutta YMP:n määrärahoista ja edistämään näin sukupuolten tasa-arvoa maaseutualueilla ja lisäämään naisten sosioekonomista osallisuutta maataloudessa; kehottaa komissiota erityisesti ehdottamaan nuorille naisviljelijöille suunnattuja erityistoimenpiteitä YMP:n puitteissa, koska tällä hetkellä on mahdotonta asettaa naisia etusijalle Euroopan maatalouden tukirahaston nuorten viljelijöiden ohjelmassa;

56.kannattaa erityisesti sitä, että tulevaan YMP:n talousarvioon sisällytetään erityistoimenpiteitä nuorille naisviljelijöille, varsinkin syrjäisimmillä alueilla, jotta voidaan parantaa luottojen, maan ja innovaatioiden saatavuutta ja varmistaa sukupolvenvaihdokset alueilla, joilla maanviljelystä luopuminen on erityisen suuri uhka;

57.vaatii jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallishallinnon viranomaisia erityisesti antamaan maaseutualueiden naisille tietoa, koulutusta ja tukea, jotta he voivat olla mukana oman alueensa päätöksenteko- ja neuvotteluelimissä, esimerkiksi kunnanvaltuustoissa ja koululautakunnissa sekä osuuskuntien ja ammattiyhdistysten hallituksissa;

58.kehottaa ottamaan käyttöön sukupuolitietoisia valintaperusteita ja erityisiä toimenpiteitä YMP:n kummankin pilarin puitteissa naisviljelijöiden ja maaseudun naisjohtoisten yritysten tukemiseksi erillisten tiedotus- ja neuvontapalvelujen avulla;

59.kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja alue- ja paikallisviranomaisia varmistamaan sosiaalisen ja taloudellisen osallisuuden parantamisen maaseutualueilla ja varmistamaan naisten ja haavoittuvimpien ryhmien yhtäläiset mahdollisuudet ja aktiivisen osallistumisen; korostaa, että EU:n varat on tärkeää käyttää siihen, että kehitetään selviytymiskykyisiä, kestäviä ja hyvin yhteenliitettyjä alueita, jotka pystyvät takaamaan turvallisten, esteettömien ja laadukkaiden julkisten ja yksityisten hyödykkeiden ja palvelujen yleisen saatavuuden, mukaan lukien koulutus, terveydenhuolto, liikkuvuus, digitaalinen infrastruktuuri ja sosiaalipalvelut, jotta voidaan vahvistaa paikallista talouskehitystä ja alueellista yhteenkuuluvuutta, maaseutualueiden vetovoimaa ja niiden panosta koko yhteiskunnan hyvinvointiin, ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan tämän;

60.korostaa, että hyvät yhteydet ovat maaseutualueilla olennaisia paitsi talouskehityksen myös turvallisuuden ja terveyden kannalta, ja toteaa, että luotettavien viestintäverkkojen ansiosta voidaan puuttua tilanteisiin, joissa esiintyy sukupuolistunutta väkivaltaa, varmistaa pääsy ajoissa sairaanhoitoon hätätilanteissa sekä parantaa yleistä turvallisuutta ja hyvinvointia; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan etusijalle investoinnit digitaalisiin yhteyksiin ja liikenneyhteyksiin osana pyrkimyksiä luoda osallistavia ja turvallisia maaseutuyhteisöjä;

61.toteaa jälleen, että maatalous-, karjankasvatus-, kalastus-, meri- ja ympäristöalan ammateista on tehtävä houkuttelevampia erityisesti naisille syrjäisimmillä alueilla, sillä niillä on organisatorinen merkitys taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta, ja että nuorempien sukupolvien on saatava jatkuvaa tukea;

62.painottaa, että useimpien maataloudessa käytettävien välineiden, työkalujen ja materiaalien suunnittelu perustuu keskivertomiesten ominaisuuksiin ja tämä rajoittaa naisten mahdollisuutta käyttää niitä turvallisesti ja tehokkaasti; pitää valitettavana, että tällainen sukupuolisensitiivisen suunnittelun puute lisää naisiin kohdistuvien fyysisten vaatimusten kohtuuttomuutta ja vähentää heidän kiinnostustaan maatalouteen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ergonomisten välineiden ja naisten tarpeisiin suunniteltujen materiaalien kehitystä ja tarjontaa;

63.korostaa, että maatalousammateista on tehtävä houkuttelevampia, erityisesti nuoremmille sukupolville ja naisille; katsoo, että on olennaisen tärkeää poistaa stigmaa maanviljelystä ammattina levittämällä tietoa siitä, että nykyaikainen maanviljely tarkoittaa myös yrittäjyyttä, innovointia ja lisäarvon tuottamista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään strategioihinsa ja aloitteisiinsa toimenpiteitä, joilla edistetään maatalousammatteja mahdollisina ja kannattavina uravaihtoehtoina, joissa yhdistyvät perinteiset ja yrittäjyyden ulottuvuudet;

64.korostaa, että infrastruktuurin ja laadukkaiden palvelujen, kuten nopeiden internetyhteyksien, luotettavan ja kestävän liikenteen, vesihuollon, lastenhoitopalvelujen ja koulutuksen, ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden hoivapalvelujen, oikea-aikaisten sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen sekä muiden peruspalvelujen, kuten posti- ja pankkipalvelujen, tasapuolinen saatavuus on olennaisen tärkeää, jotta saarialueilla, maaseutualueilla sekä syrjässä olevilla ja syrjäisimmillä alueilla asuvat naiset voivat osallistua talouselämään sekä koulutus- ja kansalaistoimintaan; toteaa, että on tärkeää varmistaa, että maaseutualueilla toimii lähikouluja; kehottaa jäsenvaltioita kuulemaan paikallisväestöä, kun julkisia kouluja ollaan mahdollisesti lakkauttamassa, ja ehdottamaan toimivia vaihtoehtoja tällaisissa tapauksissa; kehottaa ottamaan käyttöön maaseutua koskevaa sukupuolisensitiivistä liikkuvuuspolitiikkaa, mukaan lukien turvallinen, luotettava ja kohtuuhintainen julkinen liikenne, kutsupalvelut sekä turvalliset pysäkit ja reitit, ja toimenpiteitä häirinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi; kehottaa komissiota kehittämään politiikkatoimia ja välineitä, joiden avulla varmistetaan näiden alueiden yhteydet, syrjäisimpien alueiden osalta erityisesti liikennettä koskevan POSEI-rahoitusohjelman avulla, jotta voidaan turvata oikeus jäädä kotiseudulle, luoda kaikille, erityisesti naisille, edellytykset jäädä näille alueille sekä luoda ja laajentaa koulutukseen, työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyviä mahdollisuuksia;

65.toteaa, että naisten yrittäjyyteen ja itsenäiseen ammatinharjoittamiseen tarvittavan työ- ja yksityiselämän tasapainon saavuttamiseksi on tärkeää mahdollistaa kotitöiden ja hoitovastuiden tasapuolinen jakaminen; kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia investoimaan yhteiskunnallisiin yrityksiin, osuuskuntiin ja hoivapalveluihin liittyviin liiketoimintamalleihin, joilla lisätään maaseudun naisten toimintamahdollisuuksia ja vastataan samalla paikallisiin tarpeisiin, ja tarjoamaan asianmukaista lasten- ja vanhustenhoitoa ja tukemaan yhteisöjen hyvinvointia; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön Barcelonan tavoitteet ja varmistamaan, että nämä tarpeet katetaan investoimalla saavutettaviin, kohtuuhintaisiin ja laadukkaisiin hoitopalveluihin; on tyytyväinen joidenkin jäsenvaltioiden tältä osin jo toteuttamiin toimiin ja kehottaa niitä saattamaan työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panemaan sen täytäntöön kaikilta osin; kehottaa komissiota valvomaan tätä tehokkaasti;

66.korostaa, että naisten yrittäjyys Euroopan vuoristoisilla ja väestökadosta kärsivillä alueilla lisää korkealla sijaitsevien yhteisöjen elinvoimaa ja auttaa pitämään vuoristokylät elävinä, suojelemaan herkkiä ekosysteemejä ja varmistamaan, että elämä näillä ylänköalueilla on täynnä mahdollisuuksia ja ylpeyttä, sekä varmistamaan naisten erityisten resurssien ja palvelujen hyvän saatavuuden;

67.panee merkille, että kausitaloudet, joihin liittyy sadonkorjuun ja matkailun kaltaisia toimintoja, sekä väestökato lisäävät entisestään naisten ja tyttöjen eristyneisyyttä ja haavoittuvuutta; korostaa, että näiden esteiden poistaminen parantamalla yhteyksiä, kohdentamalla rahoitusta ja luomalla paikallisia tukiverkostoja on olennaista, jotta voidaan hyödyntää naisyrittäjien täyttä potentiaalia vuoristoalueilla;

68.toteaa, että lomittajapalvelut ovat monissa jäsenvaltioissa riittämättömät, mikä vaikuttaa erityisesti naisviljelijöihin; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan näitä palveluja;

69.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan maaseutualueille sopivia uudenlaisia ylisukupolvisia asumiskonsepteja, joissa yhdistyvät asuminen, hoiva ja yhteisöllisyys nuorten perheiden ja ikääntyneiden kesken samalla kun ne luovat uusia sysäyksiä maaseudun kehittämiseen;

70.korostaa, että terveydenhuollon, myös seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien palvelujen ja mielenterveyspalvelujen, rajallinen saatavuus vaikuttaa suhteettomasti maaseutu- ja saarialueilla sekä syrjäisimmillä alueilla asuviin naisiin, pahentaa jo olemassa olevaa eriarvoisuutta ja heikentää naisten mahdollisuuksia käyttää perusoikeuksiaan täysipainoisesti; korostaa, että myös lääketieteellisen infrastruktuurin niukkuus, terveydenhuollon ammattihenkilöiden puute sekä maantieteelliset ja liikenteelliset esteet haittaavat oikea-aikaisen ja riittävän hoidon saamista; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan keskeisten terveydenhuoltopalvelujen yhdenvertaisen ja oikea-aikaisen saatavuuden, kohtuuhintaisuuden ja jatkuvuuden näillä alueilla edistämällä innovatiivisia ratkaisuja, kuten liikkuvia klinikoita, paikallisia yksiköitä ja terveydenhuollon etäpalveluja ja vahvistamalla perusterveydenhuollon yksiköitä sekä tarvittaessa rajat ylittäviä hoitojärjestelyjä ja kohdennettuja ennaltaehkäisyohjelmia, terveydenhuollon tasapuolisen saatavuuden ja sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden varmistamiseksi; korostaa myös, että on tärkeää varmistaa riittävien mielenterveyden tukipalvelujen saatavuus ja näiden alueiden naisten erityistarpeisiin räätälöidyt palvelut, jotta voidaan vastata eristyneisyyden, stressin ja loppuunpalamisen kohonneeseen riskiin;

71.toteaa, että vammaiset naiset ovat aliedustettuina yrittäjyydessä maaseutu- ja saarialueilla sekä syrjäisimmillä alueilla; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että koulutus- ja työmahdollisuudet, maaseudun yritystukipalvelut, koulutusohjelmat ja verkostoitumistapahtumat ovat eri tavoin vammaisten naisten saavutettavissa; korostaa, että digitaalinen yrittäjyys ja etätyömahdollisuudet voivat olla erityisen hyödyllisiä liikuntarajoitteisille naisille maantieteellisesti eristyneillä alueilla; kannustaa vaihtamaan alueiden välillä parhaita käytäntöjä yrittäjyystuen mukauttamisesta vammaisille naisille; toteaa, että esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen maaseudun liiketoimintaympäristöissä hyödyttää vammaisten yrittäjien lisäksi myös ikääntyviä yrittäjiä ja laajempaa yhteisöä;

72.korostaa, että itäisillä raja-alueilla on erityisiä taloudellisia haasteita, muun muassa rajalliset työllistymismahdollisuudet ja palkkaerot; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota näiden alueiden naisten ja nuorten korkeaan työttömyyteen, joka ylittää huomattavasti EU:n keskiarvon; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään kohdennettuja ohjelmia, joilla tuetaan yrittäjyyttä, helpotetaan nuorten naisviljelijöiden mahdollisuuksia saada maata ja rahoitusta sekä varmistetaan YMP:n ja koheesiopolitiikan välineiden tehokas käyttö näiden alueiden selviytymiskyvyn ja kehityksen vahvistamiseen;

73.korostaa, että naiset ovat edelleen valtaosin vastuussa hoito- ja hoivatyöstä ja he hoitavat niin sairaita sukulaisia, lapsia kuin ikääntyneitä henkilöitä; toteaa, että tämä saa naiset liian usein keskeyttämään työuransa tai luopumaan siitä; korostaa tarvetta kehittää ja asettaa saataville kohtuuhintaisia ja laadukkaita palveluja, erityisesti lastenhoitopalveluja, jotka helpottavat työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista, mukaan lukien yrittäjyyshankkeiden jatkaminen;

74.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan YMP:n puitteissa verkossa saatavilla olevan integroidun keskitetyn asiointipisteen, jossa on maaseutualueiden naisille tarkoitettu erityinen osio; korostaa, että tähän välineeseen olisi kuuluttava vuorovaikutteinen kartta käytettävissä olevista rahoitusvälineistä, standardoidut hakemusmallit ja neuvontapalvelut liiketoimintasuunnitelmien ja hankkeiden valmistelua varten;

75.katsoo, että koheesiopolitiikalla olisi lisättävä vielä enemmän EU:n syrjäisimmillä alueilla asuvien naisten vaikutusmahdollisuuksia ja edistettävä sukupuolten tasa-arvoa sekä sukupuolten tasa-arvoa syrjäisimmillä alueilla koskevan EU:n strategian tehokasta täytäntöönpanoa;

76.korostaa, että pienillä saarilla naisyrittäjien panos on avainasemassa sosiaalisessa yhteenkuuluvuudessa, kestävyydessä, paikallisidentiteetin vahvistamisessa ja kestävässä kehityksessä; toteaa, että saarialueiden ja syrjässä olevien alueiden maantieteellisesti suppeat markkinat rajoittavat maatalouden kehittämistä ja sen myötä naisten yrittäjyysaloitteita tällä alalla ja ne aiheuttavat haasteen yritystoiminnalle; kehottaa tässä yhteydessä EU:n poliittisia päättäjiä ja kansallisia viranomaisia suuntaamaan huomiotaan tähän, jotta voidaan taata tasavertaiset toimintaedellytykset saarialueilla ja syrjässä olevilla maaseutualueilla toimiville naisyrittäjille;

77.kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan itsensä työllistäville naisille sekä maatalous- ja käsityöalan mikroyrityksissä toimiville avustaville puolisoille ja kumppaneille sosiaalisen suojelun tosiasiallisen saatavuuden, mukaan lukien riittävät eläkkeet ja perhevapaat sekä äitiys-, vanhempain- ja eläkeoikeuksien saanti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti;

78.tuomitsee kaikenlaisen sukupuolistuneen väkivallan, sillä se loukkaa naisten perusoikeuksia ja estää naisten itsemääräämisoikeuden toteutumista ja taloudellisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä muun muassa yrittäjyyden avulla; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan etusijalle väkivaltaa kokeneille maaseudun naisille tarkoitetun kohdennetun tuen, suojelutoimenpiteet ja saatavilla olevat resurssit ja varmistamaan heidän turvallisuutensa, ihmisarvonsa ja oikeussuojansa toteutumisen, myös konfliktin jälkeisten elpymis- ja rauhanrakennustoimien yhteydessä; korostaa, että naisten työn luonne ja edellytykset maaseutu- ja saarialueilla sekä fyysinen eristyneisyys lisäävät naisten riskiä altistua sukupuolistuneelle väkivallalle; vaatii laajamittaista ennaltaehkäisyä, mukaan lukien perheväkivaltaa, taloudellista väkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa ja henkistä väkivaltaa koskeva tiedotus, ja kehottaa varmistamaan palvelujen, esimerkiksi auttavien puhelinten, tukipalvelujen ja turvakotien saatavuuden sekä tehokkaat toimenpiteet rankaisemattomuuden lopettamiseksi; korostaa, että maaseutualueilla tarvitaan kohdennettuja kampanjoita, joilla lisätään tietoa sukupuolistuneesta väkivallasta ja torjutaan sitä, erityisesti yhteisöissä, joissa perinteiset sukupuoliroolit ja taloudellinen tai perheriippuvuus usein estää naisia hakemasta apua tai poistumasta väkivaltatilanteista; kehottaa jälleen EU:ta ja kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan ja panemaan täytäntöön Istanbulin yleissopimuksen ja varaamaan sitä varten riittävästi rahoitusta sekä varmistamaan naisten yhtäläiset mahdollisuudet saada palveluja maaseutu- ja saarialueilla sekä syrjäisimmillä alueilla;

79.korostaa, että naisten ja lasten on tärkeää saada luottamuksellisia palveluja maatalousyhteisöissä ja päästä turvakoteihin perheväkivaltaa kohdatessaan; palauttaa mieliin Istanbulin yleissopimuksella määritetyn turvakoteja koskevan vaatimuksen, joka on yksi perhepaikka 10 000:ta asukasta kohti; pitää valitettavana, että maaseutualueilla tällaisia turvakoteja on saatavilla vain rajallisesti; kehottaa jäsenvaltioita sekä paikallis- ja alueviranomaisia tarjoamaan riittävästi taloudellista tukea ja resursseja naisasioihin erikoistuneille järjestöille, jotta kyseisillä alueilla voidaan perustaa ja pitää yllä turvakoteja ja jotta niillä voidaan taata palvelun jatkuminen; kehottaa jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia edistämään aktiivisesti kunnioitukseen, ihmisarvoon ja keskinäiseen ymmärrykseen perustuvaa kulttuuria ja kiinnittämään erityistä huomiota maaseutuyhteisöjen sekä naisista ja tytöistä koostuvien haavoittuvassa asemassa olevien yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen; korostaa, että avoin vuoropuhelu, selviytyjäkeskeinen tarinankerronta, kollektiivinen vastuu väkivallan ehkäisemisestä ja myönteiset koulutusaloitteet voivat edistää empatiaa ja kollektiivista paranemista;

80.kehottaa jäsenvaltioita sellaisten muistomerkkien pystyttämistä, jotka kuvaavat naisten historiallista tuskaa ja kärsimystä sodan jälkeisissä konflikteissa, mukaan lukien maantieteellisesti haavoittuvilla alueilla, kuten maaseutualueilla, tehdyt rikokset;

81.kehottaa ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla tuetaan selviytyjien taloudellista riippumattomuutta, mukaan lukien kohdennettu koulutus, työnvälitys, yrittäjyysavustukset ja mikroluotot, jotta he voivat päästä tai palata turvallisesti työmarkkinoille;

82.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta annetun direktiivin (EU) 2024/1385 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1385, annettu 14. toukokuuta 2024, naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta (EUVL L, 2024/1385, 24.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/1385/oj). täytäntöönpanossa otetaan kaikin tavoin huomioon uhrien erityistarpeet maaseutu- ja saarialueilla; korostaa, että on tärkeää ottaa maaseutunäkökohdat huomioon kansallisissa täytäntöönpanosuunnitelmissa; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään EU:n rahoitusvälineitä, kuten koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämisen rahastoja, sukupuolistuneen väkivallan torjuntatoimien tukemiseen, mukaan lukien kohdennettujen strategioiden kehittäminen, jotta voidaan varmistaa yhtäläinen oikeussuoja, suojelu ja tuki näillä alueilla asuville uhreille, esimerkiksi uhreille tarkoitettujen liikkuvien tukiyksiköiden, maaseudun auttavien puhelimien, yhteisöpohjaisten palvelujen ja maaseutuväestölle suunnattujen tiedotuskampanjoiden avulla; korostaa, että on kurottava umpeen digitaalinen kuilu ja parannettava infrastruktuuria ilmoittamisen ja palvelujen saatavuuden helpottamiseksi;

83.korostaa, että puolisonsa/kumppaninsa maatilalla työskentelevien naisten taloudellista riippuvuutta pahentaa se, että heillä ei ole virallista asemaa tai heidän asemansa on heikompi; toteaa, että samankaltainen perheväkivallan ja taloudellisen väkivallan riskiä lisäävä vaikutus on sillä, että naisten työllisyysaste on pienempi, maan perimiselle tai maatilan sukupolvenvaihdokselle on esteitä ja luottojen ja rahoituksen saanti on rajoitettua;

84.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että naisten yrittäjyyttä maaseutualueilla, vuoristoalueilla, rajaseutualueilla, saarialueilla ja syrjäisimmillä alueilla tuetaan täysipainoisesti vuoden 2027 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa; muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvo on valtavirtaistettava kaikkiin monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin; korostaa tarvetta varmistaa, että EU:n rahoitusohjelmiin, kuten EAKR:ään, ESR+:aan, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon, Interreg-ohjelmaan ja erityisesti YMP:hen, koheesiopolitiikkaan, Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan, sisältyy erityistoimenpiteitä, joilla pyritään edistämään naisten aktiivista osallistumista, tukemaan maaseutuyritysten perustamista ja vakiinnuttamista sekä edistämään innovointia ja digitalisaatiota; korostaa myös, että on tärkeää helpottaa naisten mahdollisuuksia saada EU:n varoja yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla niin maatalousyrityksissä kuin myös osuuskunnissa, paikallisissa yhdistyksissä ja naisten johtamissa yhteisöhankkeissa alueellisen yhteenkuuluvuuden, sukupuolten tasa-arvon sekä maaseutu- ja saarialueiden ja syrjäisimpien yhteisöjen taloudellisen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan erityisesti maaseutualueiden naisille suunnattujen rahoitusmahdollisuuksien näkyvyyttä ja saavutettavuutta muun muassa kohdennetuilla tiedotus- ja edistämiskampanjoilla, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta ja käyttöönottoa; suhtautuu myönteisesti EIP:n äskeiseen ilmoitukseen kahden uuden sosiaalisen tavoitteen eli sukupuolten tasa-arvon ja naisten taloudellisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen sisällyttämisestä sen kestävyysjoukkolainakehykseen, mikä on edistysaskel sukupuoliulottuvuuden sisällyttämisessä rahoitukseen;

85.vastustaa jyrkästi koheesiopolitiikan rahoituksen keskittämistä, koska naisten tuki koheesiopolitiikan varoista riippuisi silloin kansallisten hallitusten hyvästä tahdosta ja niiden suorittamasta kohdentamisesta sen sijaan, että varat kohdennettaisiin alueellisella tasolla; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita kunnioittamaan monitasohallinnon periaatteita ja paikkalähtöisiä ratkaisuja sekä kumppanuusperiaatetta perussopimuksia noudattaen;

86.tukee säästö- ja investointiunionia koskevaa komission strategiaa sekä osallistavien rahoitusvälineiden, muun muassa EU-merkityn sijoitussäästötilin, luomista ja laajentamista, jotta voidaan lisätä ja helpottaa EU:n yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta; peräänkuuluttaa räätälöityä sijoitussäästötiliä, joka on suunniteltu erityisesti köyhillä alueilla asuville naisille;

87.suhtautuu myönteisesti kaikkiin toimiin, joissa annetaan arvoa naisviljelijöiden omistautumiselle ja edistetään tietoisuutta eurooppalaisiin perinteisiin perustuvista kestävistä maatalouskäytännöistä;

88.korostaa, että naisten yrittäjyyttä maaseutu- ja saarialueilla sekä syrjäisimmillä alueilla edistävissä toimintapolitiikoissa on omaksuttava intersektionaalinen lähestymistapa, jossa tunnustetaan, että naisten kokemuksia ja mahdollisuuksien saantia muovaavat monet risteävät tekijät;

89.korostaa, että EU:n eri aloitteet ja rahoitusjärjestelmät on suunniteltava ja toteutettava intersektionaalista lähestymistapaa noudattaen ja että on pyrittävä poistamaan naisten kohtaamia monia päällekkäisiä esteitä ja varmistettava, ettei yhtäkään naisyrittäjää suljeta ulkopuolelle tai jätetä ilman asianmukaista tukea;

90.korostaa, että on tärkeää saada kaikki rahoitusjärjestelmän toimijat liikkeelle naisten rahoituksen saannin parantamiseksi, ja kannustaa laatimaan tätä varten yhtäläistä rahoituksen saantia koskevan eurooppalaisen peruskirjan;

91.toistaa, että EU:n on hyväksyttävä kattava ja yhdennetty strategia, joka koskee naisten yrittäjyyttä maaseutu- ja saarialueilla sekä syrjäisimmillä alueilla ja jossa määritetään selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet ja koordinoidut toimenpiteet EU:n eri rahoitusvälineitä varten; pyytää osoittamaan tälle strategialle erityisiä, jatkuvia ja riittäviä varoja sekä näiden alueiden erityispiirteisiin mukautettuja rahoitusmekanismeja, jotta voidaan varmistaa yhtäläinen saatavuus, edistää innovointia ja digitalisaatiota sekä vahvistaa EU:n taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja varmistaa riittävä tuki jäsenvaltioilta;

92.korostaa Leader-ohjelman ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen panosta sukupuolten tasa-arvoon ja paikalliseen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen; kehottaa ylläpitämään, vahvistamaan ja pitämään erillään näitä lähestymistapoja sekä yksinkertaistamaan saatavuutta naisten johtamien aloitteiden osalta;

93.kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita torjumaan naiskauppaa ja pakkoprostituutiota kattavalla strategialla, johon kuuluvat ehkäisevät toimet, tehokas syytteeseenpano, rajatylittävä yhteistyö ja avunanto ja uhrien suojelu; painottaa, että naisten on voitava itse päättää, millaista työtä he tekevät;

94.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.