1.suhtautuu myönteisesti edistykseen, jota on saatu aikaan yhteistä valvontamekanismia ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevissa kysymyksissä viime vuosikymmenen aikana; kehottaa saattamaan pikaisesti ja kaikilta osin valmiiksi pankkiunionin ja jatkamaan myös sen kolmannen pilarin eli eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän käyttöönottoon tähtäävää työtä sekä toteuttamaan toimenpiteitä, joilla syvennetään markkinoiden yhdentymistä ja helpotetaan pääoman ja likviditeetin tehokasta liikkuvuutta pankkiryhmien sisällä; korostaa, että pankkiunionilla on tuettava osallistavampaa, kilpailukykyisempää ja kestävämpää rahoitusjärjestelmää, joka on sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän mukainen;

2.kehottaa komissiota asettamaan etusijalle pankkiunionin sekä säästö- ja investointiunionin valmiiksi saattamisen; korostaa niiden merkitystä yksityishenkilöiden, pk-yritysten ja reaalitalouden kannalta keinona edistää häiriönsietokykyä, kestävää vaurautta, laadukkaita työpaikkoja ja rahoitusvakautta; tähdentää, että yhdentyneemmällä pankkiunionilla voitaisiin tukea eurooppalaisten pankkien kasvua ja kilpailukykyä; korostaa, että tarvitaan vahva ja jämerä kehys, joka perustuu selkeisiin sääntöihin ja velvoitteisiin ja estää talletuspaot, lisää rahoitusvakautta ja kilpailukykyä sekä vahvistaa EU:n pankkialaa; painottaa, että pääomamarkkinaunionin valmiiksi saattaminen pankkiunionin kehittämisen rinnalla auttaa luomaan paremmat edellytykset unionin talouden rahoittamiseen niin kotitalouksien kuin yritystenkin osalta , sillä ne ovat edelleen pitkälti riippuvaisia pankkilainoista, jotta voidaan edistää investointeja ja työpaikkojen luomista, ja samalla sillä parannetaan eurooppalaisen talouden häiriönsietokykyä;

3.korostaa, että kotitalouksille ja pk-yrityksille tarjottavat lainakorot vaihtelevat suuresti eri jäsenvaltioissa; kannustaa komissiota harkitsemaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että kaikilla yksityishenkilöillä ja yrityksillä on paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta erityisesti, kun kyse on pk-yrityksistä, jotka kaipaavat kipeästi pääomaa oikeudenmukaisin ja kilpailukykyisin koroin;

4.korostaa, että pankkialan yhtenä tehtävänä on rahoittaa vihreää ja digitaalista siirtymää; nostaa esiin että EU:n kestävän rahoituksen kehyksen puitteissa toteutettavat yksinkertaistamistoimet, joilla pyritään varmistamaan johdonmukaisuus, vähentämään päällekkäisyyksiä ja yhdenmukaistamaan pankki-, julkistamis- ja riskinhallintasääntöihin sisältyviä velvoitteita; kehottaa kiinnittämään huomiota Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen suositukseen, jossa se kehottaa korottamaan arvottomille omaisuuserille asetettavia pääomavaatimuksia;

5.pitää valitettavana, että rajatylittävien vähittäispankkipalveluiden toteutumisen tiellä on yhä esteitä; korostaa, että yhdentyneellä pankkiunionilla voidaan lisätä kilpailua ja kuluttajien valinnanvaraa vähittäispankkitoiminnan alalla muun muassa parantamalla mahdollisuuksia tarjota rajatylittäviä vähittäispankkipalveluja;

6.panee merkille verkossa olevaa ja verkon ulkopuolista digitaalista euroa käsittelevissä keskusteluissa saavutetun edistyksen; suhtautuu myönteisesti digitaaliseen euroon liittyvään potentiaaliin käteisrahan täydentämisen ja sen säilyttämisen osalta, samalla kun vahvistetaan EU:n taloudellista suvereniteettia ja itsenäisyyttä ja edistetään taloudellista osallisuutta; pitää tervetulleena sitä, että digitaalista euroa koskeva neuvoston yleisnäkemys saatiin valmiiksi joulukuussa 2025, ja pitää olennaisena sitä, että parlamentti viimeistelee oman kantansa mahdollisimman pian;

7.pitää vaatimattomana edistystä, jota on saavutettu rahoituslaitoksissa, erityisesti niiden johdossa, sukupuolten tasapuolista edustusta koskevassa kysymyksessä; korostaa, että monimuotoiset johtajistot ja naisjohtoisten yritysten paremmat rahoituksensaantimahdollisuudet13 Euroopan tasa-arvoinstituutti, ”Gender in entrepreneurship”, 2017, s. 5–6. parantavat hallintoa, innovointia ja taloudellista suorituskykyä; kehottaa rahoituslaitoksia, sidosryhmiä, komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään tuloksellisia monimuotoisuusstrategioita, seuraamaan sukupuolten välisiä eroja ja sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon valvonta- ja investointikehyksiin, jotta voidaan varmistaa pääoman ketään syrjivä saatavuus kaikkialla EU:ssa; palauttaa mieliin, että parlamentin kantana on ylläpitää ja suosia sukupuolijakaumaltaan tasapainoisia ehdokasluetteloita tulevia nimityksiä varten; korostaa, että on tärkeää huolehtia sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta pankkiunionista vastaavien EU:n toimielinten ja elinten hallinnon kaikilla tasoilla;

8.panee merkille, että EKP:n koronnostojen myötä EU:n pankkien kannattavuus ja häiriönsietokyky ovat parantuneet merkittävästi14 Maneely, M./Ratnovski, L., ”Bank Profits and Bank Taxes in the EU”, IMF, heinäkuu 2024. ja niiden taso pysyi korkealla myös vuonna 2025; korostaa, että tämä kannattavuus ja häiriönsietokyky voivat tukea EU:n talouteen tehtäviä oleellisia investointeja sekä kotitalouksien ja yritysten, erityisesti pk- ja startup-yritysten, sekä nuorten ammattilaisten rahoituksen saantia; korostaa pankkien tärkeää roolia pk-yritysten ja paikallisten talouksien tukemisessa ja kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että sääntely säilyy riskiherkkänä; tähdentää, että valtiontukea saavien luottolaitosten on noudatettava vakavaraisuutta tukevia parametrejä osinkojen, takaisinostojen ja muuttuvien palkkioiden ollessa kyseessä;

9.painottaa, että pankkiunionin asianmukainen toiminta ja uskottavuus riippuvat myös EU:n kuluttajansuojalainsäädännön täydestä noudattamisesta ja tehokkaasta täytäntöönpanosta pankkialalla; korostaa, että luottolaitosten on pidättäydyttävä kohtuuttomista sopimusehdoista ja hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä erityisesti asunto- ja vähittäislainojen yhteydessä; tähdentää, että kuluttajilla, myös lainanottajilla, on oltava oikeus tehokkaaseen suojeluun, oikeusvarmuuteen ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen saatavuuteen; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita ja toimivaltaisia viranomaisia varmistamaan vankat valvonta- ja täytäntöönpanotoimenpiteet rikkomistapauksissa; korostaa lisäksi, että on tärkeää varmistaa pääasiallisten asuntojen asianmukainen suojelu, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien ollessa kyseessä, ottaen huomioon asunnon koon ja sen, ovatko lainanottajat jo maksaneet takaisin huomattavan osan, esimerkiksi 50 prosenttia, alkuperäisestä lainasta;

10.suhtautuu myönteisesti AMLAn tehtävään rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamisessa EU:ssa; kannustaa yhdenmukaiseen täytäntöönpanoon, tehostettuun yhteistyöhön, tietojen jakamiseen ja koordinoituun täytäntöönpanon valvontaan kaikkialla EU:ssa; painottaa, että AMLAn sekä Euroopan valvontaviranomaisten ja vakavaraisuuden valvonnasta vastaavien viranomaisten on tehtävä tehokasta yhteistyötä; tähdentää, että AMLAn on noudatettava valvonta- ja sääntelytyössään suhteellisuus- ja koordinointiperiaatetta;

11.korostaa, että vankka, oikeasuhteinen, yhdenmukainen ja oikea-aikainen taloudellinen raportointi on olennaisen tärkeää valvonnan ja vakauden kannalta; painottaa oikeusvarmuuden, ennakoitavuuden ja vakauden merkitystä pankkialalle ja sitä, että yksinkertaistamisella ei pidä heikentää vakavaraisuutta tai häiriönkestävyyttä koskevia normeja tai kuluttajansuoja- tai vakausnormeja; korostaa tarvetta lisätoimiin, joilla edistetään digitalisaatiota ja yksinkertaistamista, samalla kun säilytetään kyseiset normit; kehottaa noudattamaan tasapainoista ja yhdennetympää toimintamallia, mukaan lukien keskitetty datakeskus, jossa hyödynnetään standardoituja määritelmiä, yhteistä tietohakemistoa ja pyyntörekisteriä, jotta voidaan yksinkertaistaa viranomaisten välistä toimintaa, karsia päällekkäisyyksiä ja parantaa tietojen laatua ja säilyttää samalla pankkiunionin kehyksen vakaus;

12.panee merkille institutionaalisen ja sääntelyyn liittyvän edistyksen, joka on vahvistanut euroalueen pankkien häiriönsietokykyä; toteaa, että EU:n rahoituspalvelujen sisämarkkinoiden täyden potentiaalin hyödyntämisen tiellä on edelleen merkittäviä esteitä; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja EU:n elimiä kehittämään tavoitteiden rinnalle konkreettisia toimia, jotta voidaan saattaa valmiiksi säästö- ja investointiunioni ja sisämarkkinat ja edistää siten yksinkertaistamista ja kilpailukykyä; kehottaa komissiota ehdottamaan EU:n pankkialan kilpailukykyä koskevassa vuoden 2026 kertomuksessaan mielekkäitä toimia, joilla pyritään lisäämään EU:n pankkien kilpailukykyä ja samalla säilyttämään niiden oleellinen tehtävä unionin vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta välttämättömien investointien rahoittamisessa;

13.korostaa, että kun otetaan huomioon vallitseva geopoliittinen epävarmuus, mahdollisesti yliarvostetut osakemarkkinat ja viimeaikaiset häiriöt Yhdysvalloissa pankkisektorin ulkopuolisen alan (yksityisen luotonannon) läpinäkymättömyyden vuoksi, valvojien olisi luodattava edelleen tulevaisuuteen ja seurattava riskejä riittävästi ja pankkien olisi ylläpidettävä riittäviä pääomapuskureita ja oltava toiminnallisesti häiriönsietokykyisiä; tähdentää tältä osin tarvetta parantaa pankkisektorin ulkopuolisten rahoituksen välittäjien valvontaa ja häiriönsietokykyä; korostaa, että nykytilanteessa harjoitetulla tarkalla valvonnalla voidaan suojata veronmaksajia, tallettajia ja reaalitaloutta tappioilta tulevaisuudessa;

14.panee merkille, että vuoden 2025 toisella neljänneksellä yhteiseen valvontamekanismiin kuuluvien pankkien yhteenlaskettu ydinvakavaraisuussuhteen (CET1) osuus oli 16,12 prosenttia ja oman pääoman tuotto oli 10,11 prosenttia, kun taas järjestämättömien lainojen osuus laski 2,22 prosenttiin ja toisen vaiheen lainojen osuus oli 9,59 prosenttia15 EKP, ”Supervisory Banking Statistics – Second quarter 2025”.; korostaa tarvetta seurata luottoriskiä ja säilyttää samalla riittävä pääoma ja likviditeetti ja varmistaa näin pankkialan häiriönsietokyky; tähdentää, että tähän riskinhallintatoimenpiteissä saavutettuun edistykseen ei ole liittynyt vastaavaa edistymistä riskien jakamisessa;

15.painottaa, että epäsuotuisat makrotaloudelliset olosuhteet ja geopoliittiset vaikeudet voivat johtaa omaisuuserien laadun heikkenemiseen;

16.panee merkille, että pankeilla on yhä enemmän riskisaamisia pankkisektorin ulkopuolisilta rahoituksen välittäjiltä, mikä altistaa riskeille, jotka ulottuvat likviditeettiriskeistä vastapuoliluottoriskeihin, ja kehottaa valvomaan kattavasti pankkisektorin ulkopuolisten rahoituksen välittäjien alaa; korostaa, että kansainväliset ja EU:n elimet ovat toistuvasti korostaneet pankkien ulkopuolisesta sektorista juontuvia riskejä, jotka johtuvat erityisesti siitä, että se on yhä tiiviimmin kytköksissä perinteiseen pankkisektoriin; kannattaa järjestelmän laajuisia stressitestejä, joilla voidaan arvioida ydinmarkkinoiden häiriönsietokykyä; kannustaa komissiota tutkimaan, onko valvontavälineistössä puutteita, esimerkiksi likviditeetin tai järjestelmäriskien osalta, ja ehdottamaan toimenpiteitä rahoitusvakauden turvaamiseksi, tarpeen mukaan;

17.suhtautuu myönteisesti Basel III -kehyksen viimeistelyyn ja täytäntöönpanoon, sillä se vahvistaa häiriönsietokykyä EU:ssa; panee merkille, että muilla oikeudenkäyttöalueilla on noudatettu tavoitteiden osalta vaatimattomampaa täytäntöönpanosuunnitelmaa; panee merkille, että Basel III -standardien täytäntöönpanossa on edelleen epäselvyyttä joillakin muilla lainkäyttöalueilla; muistuttaa, että yhteinen valvontamekanismi on toistuvasti todennut, että kaupankäyntivaraston perusteellisen uudelleentarkastelun täytäntöönpano vahvistaisi EU:n pankkien häiriönsietokykyä eikä heikentäisi niiden kilpailukykyä; kehottaa komissiota tarkistamaan vastaavuuspäätöksiä sellaisten lainkäyttöalueiden kanssa, jotka eivät noudata näitä normeja;

18.panee merkille EKP:n julkaisun16 Behn, M. & Reghezza, A., ”Capital requirements: a pillar or a burden for bank competitiveness?”, ECB Occasional Paper Series, No. 376, Frankfurt 2025., jonka mukaan korkeat pääomavaatimukset eivät heikennä pankkien kilpailukykyä vaan pikemminkin varmistavat pankkien häiriönsietokyvyn ja kyvyn rahoittaa taloutta koko syklin ajan;

19.pitää valitettavana, että yhä useampia pankkikonttoreita suljetaan, mikä vaikuttaa haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjäisiin yhteisöihin; muistuttaa kansalaisten oikeudesta saada perusrahoituspalveluja; painottaa pienempien pankkien tehtävää kotitalouksien ja pienten yritysten palvelujen saatavuudessa; korostaa, että pankkialan liiketoimintamallien moninaisuus parantaa rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä; panee merkille digitalisaation ja tekoälyn merkityksen pankkialan tehokkuuden vahvistamisessa; panee kuitenkin huolestuneena merkille tekoälyyn liittyvät työpaikkojen menetykset; kehottaa luottolaitoksia panemaan täytäntöön uudelleenkoulutustoimia ja varmistamaan ihmisen suorittaman valvonnan automaattisessa päätöksenteossa; korostaa tarvetta turvata työpaikkojen laatu, oikeudenmukaiset ehdot ja tasapuoliset pankkipalvelujen käyttömahdollisuudet;

20.panee merkille kryptovarojen aiheuttamat erityiset riskit mutta tiedostaa samalla muun muassa euromääräiseen stablecoin-valuuttaan liittyvät mahdollisuudet; vaatii johdonmukaista innovaatiomyönteistä valvontaa sen varmistamiseksi, että innovointi palvelee suurta yleisöä; kehottaa EU:n ja kansallisia viranomaisia seuraamaan altistumista, puuttumaan riskeihin ja ehkäisemään keinottelua, torjumaan talousrikollisuutta sekä suojaamaan kuluttajia; korostaa maailmanlaajuisten standardien merkitystä tällä alalla;

21.kehottaa komissiota, EPV:tä ja pankkiunionin kansallisia toimivaltaisia viranomaisia varmistamaan kryptovarojen markkinoita koskevan asetuksen17 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1114, annettu 31. toukokuuta 2023, kryptovarojen markkinoista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 ja direktiivien 2013/36/EU ja (EU) 2019/1937 muuttamisesta (EUVL L 150, 9.6.2023, s. 40, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/1114/oj). tiukan, johdonmukaisen ja tarkan täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan välttämättömänä täydennyksenä unionin pankkipohjaiselle rahoitusvakauskehykselle;

22.panee merkille epävarmuuden, jota kolmansien maiden useaan kertaan liikkeeseen laskemat stablecoin-valuutat aiheuttavat EU:n pankeille; korostaa, että eri lainkäyttöalueiden välisten sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö voi johtaa talletuspakoihin EU:n pankeista ja sillä voi olla heijastusvaikutuksia;

23.antaa tunnustusta kriisinhallintaa ja talletussuojaa koskevalle uudistukselle, jonka myötä on voitu tarjota yhdenmukaista kriisinhallintaa ja talletussuojaa, lisätä vakautta sekä suojata säästöjä ja veronmaksajia sekä varmistaa julkisten varojen parempi käyttö kriisinratkaisussa, kun se on yleisen edun mukaista, selkeän sääntelykehyksen puitteissa; korostaa, että pienemmissä ja keskisuurissa pankeissa tarvitaan joustavuutta ja että asiaankuuluvilla viranomaisilla on oltava käytössään tehokkaat keinot, tiedot ja päätöksentekomekanismit, jotta ne voivat varmistaa häiriönsietokykyisen ja sosiaalisesti vastuullisen pankkiunionin, vastata tuloksellisesti pankkien kaatumiseen ja tarjota tarvittavat suojatoimet tukenaan sääntelykehys, jolla edistetään pankkien kehitystä ja edistetään häiriönsietokykyistä ja taloudellisesti vakaata pankkiunionia;

24.panee tyytyväisenä merkille parlamentin ja neuvoston välillä 19. marraskuuta 2025 aikaansaadun alustavan sopimuksen maksukyvyttömyyslainsäädännön tiettyjen näkökohtien yhdenmukaistamista koskevasta direktiivistä, sillä maksukyvyttömyyslainsäädännön ja uudelleenjärjestelymenettelyjen yhdenmukaistamisen jatkaminen voisi edistää pankkiunionin valmiiksi saattamista;

25.korostaa, että pankkien kaatuessa osakkeenomistajat, velkojat tai toimialan rahoittamat mekanismit olisi asetettava ensin vastuuseen ja julkisia varoja olisi käytettävä vasta viimesijaisena keinona, koska olisi vältettävä turvautumista veronmaksajien rahoihin pankkien kriisinratkaisussa, finanssipoliittisen vastuun, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja markkinakurin mukaisesti; korostaa, että vakavaraisuus- ja kriisinratkaisusääntöjen noudattamista on valvottava jatkuvasti ja tehokkaasti, jotta varmistetaan välineiden uskottavuus ja tehokas täytäntöönpano pankkien kaatuessa;

26.palauttaa mieliin, että riittävä omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskeva vähimmäisvaatimus (MREL-vähimmäisvaatimus) on olennaisen tärkeä kriisinratkaisukehyksen uskottavuuden takaamiseksi ja riittävien joustomahdollisuuksien tarjoamiseksi viranomaisille, jotta ne voivat soveltaa tarvittavia kriisinratkaisustrategioita kriisitilanteessa;

27.muistuttaa, että pankkien on jatkettava keskeisten palveluiden tarjoamista kriisinratkaisun aikana; korostaa, että tarvitaan selkeä ja ennakoitavissa oleva kehys, jolla suojataan tallettajia ja tuetaan erityisesti pienempiä asiakkaita sekä yrityksiä, myös pk-yrityksiä;

28.suhtautuu myönteisesti yhteiseen kriisinratkaisurahastoon täysin yhteisvastuullisena ja toimialan rahoittamana turvaverkkona; kehottaa jälleen ratifioimaan kaikilta osin sopimuksen Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen muuttamisesta, jotta voidaan vahvistaa uskottavuutta, purkamismahdollisuuksia ja euroalueen häiriönsietokykyä; korostaa, että tavoitteena on veronmaksajien suojelu kriisinratkaisun yhteydessä, ja toteaa jälleen kerran, että sovitun yhteisen varautumisjärjestelyn lisäksi kaatumassa oleviin pankkeihin ei saisi käyttää muita veronmaksajien varoja;

29.muistuttaa, että julkisen velan nollan prosentin painotus voi muodostua ongelmaksi, johon on puututtava kansainvälisten normien mukaisesti;

30.toteaa jälleen olevansa vahvasti sitoutunut kehittämään edelleen eurooppalaista talletussuojajärjestelmää pankkiunionin kolmantena pilarina; muistuttaa, että eurooppalaista talletussuojajärjestelmää koskeva ehdotus esitettiin vuonna 2015; korostaa, että yhteinen talletussuojajärjestelmä on välttämätön, jotta voidaan varmistaa tallettajien suojelun yhtäläinen taso kaikkialla unionissa, vahvistaa edelleen rahoitusvakautta ja vähentää huomattavasti pankkien ja valtioiden välisiä jäljellä olevia yhteyksiä; korostaa, että eurooppalaiseen talletussuojajärjestelmään suoritettavissa maksuissa olisi otettava huomioon kunkin osallistuvan sektorin riskiprofiili; korostaa myös, että on tärkeää huolehtia nykyisten sääntöjen täydestä soveltamisesta ja varmistaa näin, että EU:n pankit voivat rahoittaa tehokkaasti yrityksiä kaikkialla EU:ssa ja parantaa kilpailukykyä;

31.suhtautuu myönteisesti kriisinhallinta- ja talletussuojapaketin hyväksymiseen myönteisenä etappina, joka lujittaa kansallisia talletussuojajärjestelmiä, vahvistaa luottamusta pankkialaan ja parantaa toiminnallisia ja oikeudellisia edellytyksiä siirtyä asteittain ja uskottavasti kohti EU:n yhteistä tallettajien ja veronmaksajien suojaa; palauttaa mieliin parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan vuonna 2024 esittämän kannan eurooppalaiseen talletussuojajärjestelmään; kehottaa painokkaasti neuvostoa edistämään neuvotteluja; kehottaa euroryhmän uutta puheenjohtajaa jatkamaan keskusteluja tästä aiheesta mahdollisimman pian;

32.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan keskuspankille, yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle ja Euroopan pankkiviranomaiselle.