1.suhtautuu myönteisesti verkkokiusaamisen vastaiseen komission toimintasuunnitelmaan kehyksenä verkkokiusaamisen torjumiseksi, mukaan lukien siinä ehdotettu määritelmä, joka mahdollistaisi yhdenmukaisen tilastollisen arvioinnin ja parhaiden käytäntöjen vaihdon, sekä nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanon ja valvonnan tiukentamiseen;

2.on ilahtunut siitä, että verkkokiusaamisen vastaisen toimintasuunnitelman painopisteinä ovat ennaltaehkäisy ja digilukutaito, jotka ovat tuloksellisia pitkän aikavälin välineitä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panostamaan ikätasoiseen digikoulutukseen ja medialukutaitoon, jotta voidaan varmistaa, että nämä resurssit tavoittavat lapset kaikissa sosioekonomisissa olosuhteissa;

3.toistaa jäsenvaltioille esittämänsä kehotuksen laatia kattavia kansallisia verkkokiusaamisen vastaisia suunnitelmia ja säätää rikoksena pidettävästä verkkokiusaamisesta tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia, joissa otetaan huomioon tekojen vakavuus ja uhrin haavoittuvuus;

4.katsoo, että uhrien olisi voitava ilmoittaa verkkokiusaamisesta helpolla tavalla; panee merkille, että verkkokiusaamisen vastaisessa toimintasuunnitelmassa esitetään verkkokiusaamista torjuvaa verkkoturvallisuussovellusta käyttäjäystävällisenä ja EU:n laajuisena yhteentoimivana ilmoitusvälineenä, jonka avulla voidaan keskittää ilmoitukset, koordinoitu tuki ja todisteiden kerääminen;

5.on huolissaan siitä, että EU:n ja kansallisella tasolla toteutetuista lainsäädäntö- ja politiikkatoimista huolimatta verkkokiusaaminen ja kuviin tai videoihin perustuva hyväksikäyttö lisääntyvät edelleen EU:ssa, mikä viittaa siihen, että nykyiset välineet, kuten digipalvelusäädöksen mukaiset velvoitteet ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta annetun direktiivin mukainen yhdenmukaistaminen, eivät välttämättä riitä puuttumaan ongelmaan sen koko laajuudessa ja vakavuudessa;

6.huomauttaa, ettei verkkokiusaamisen vastaiseen toimintasuunnitelmaan sisälly rikosoikeuden alan toimenpiteitä EU:n tasolla;

7.kehottaa komissiota arvioimaan, tarvitaanko EU:n tasolla yhdenmukaistetumpaa lähestymistapaa verkkokiusaamisen määrittelyyn; kehottaa komissiota tutkimaan, olisiko verkkokiusaaminen, mukaan lukien intiimin aineiston levittäminen ilman suostumusta, tunnustettava EU:n tasolla erityisen vakavaksi rajatylittävän rikollisuuden muodoksi; toistaa kannattavansa sitä, että SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdan mukaiseen EU-rikosten luetteloon lisättäisiin viharikos, joka kattaisi vakavimmat verkkokiusaamisen muodot;

8.korostaa, että hyvin resursoidut lainvalvontaviranomaiset, mihin sisältyy myös riittävä henkilöstö, tekninen asiantuntemus ja tietotekninen infrastruktuuri, ovat välttämätön osa verkkokiusaamisen tuloksellista torjuntaa; kehottaa komissiota ja Europolia lisäämään jäsenvaltioiden tutkintavalmiuksia, myös rajatylittävän verkkokiusaamisen torjumiseksi;

9.kehottaa jäsenvaltioita jakamaan niiden oikeudellisia lähestymistapoja koskevia parhaita käytäntöjä; painottaa, että toimissa olisi asetettava etusijalle lapsille, vanhemmille ja opettajille suunnatut ennaltaehkäisy-, koulutus- ja valistustoimenpiteet sekä digilukutaitoon ja korjaavaan oikeuteen perustuvat lähestymistavat, varsinkin kun on kyse alaikäisistä;

10.kehottaa panemaan nopeasti täytäntöön ja saattamaan osaksi kansallista lainsäädäntöä tarkistetun uhrien oikeuksia koskevan direktiivin;

11.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että alustat kantavat vastuunsa verkkokiusaamisen ehkäisemisestä ja torjumisesta;

12.huomauttaa, että tiettyjen verkkoalustojen liiketoimintamalli kannustaa vihamielisen sisällön levittämiseen ja johtaa siten osaltaan erityisesti alaikäisten, naisten ja hlbtiq+ ‑yhteisön tai muiden vähemmistöjen jäsenten kannalta yhä turvattomampaan verkkoympäristöön; korostaa sellaisten hyperyksilöllisten suosittelujärjestelmien roolia, jotka tyrkyttävät vihapuhetta ja heikentävät sävyltään sovinnollisemman sisällön näkyvyyttä;

13.korostaa, että digipalvelusäädöksessä käsitellään joitakin häirinnän ja verkkokiusaamisen näkökohtia, erityisesti sen 28 artiklassa, jossa jo velvoitetaan palveluntarjoajat varmistamaan alaikäisten korkeatasoinen yksityisyys ja turvallisuus; korostaa tältä osin digipalvelusäädöksen mukaisia komission suuntaviivoja, joissa täsmennetään, miten alustat voivat varmistaa, että alaikäiset ovat turvassa niiden palveluja käyttäessään; toteaa, että erittäin suuret verkkoalustat ovat huomattavassa määrin laiminlyöneet näiden toimenpiteiden toteuttamisen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan digipalvelusäädöksen 28 artiklan ja saman säädöksen ilmoitus- ja toimintamenettelyjä koskevien säännösten täytäntöönpanoa, sillä se vaikuttaa verkkokiusaamisen uhrien suojeluun;

14.kehottaa komissiota saattamaan päätökseen vireillä olevat täytäntöönpanoasiat, käynnistämään tutkimuksia kaikista digipalvelusäädöksen 28 artiklan rikkomisista, mukaan lukien suosittelujärjestelmien aiheuttamat systeemiset riskit, ja valvomaan tiukasti alustojen ilmoitus- ja poistovelvoitteen noudattamista; torjuu jyrkästi kaikki yritykset avata digipalvelusäädös uudelleen; toteaa, että digipalvelusäädöksen mukainen tutkijoiden pääsy tietoihin on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa näyttöön perustuva lainsäädäntötyö;

15.kehottaa komissiota toimimaan ilmoituksensa mukaisesti ja antamaan luotetuille ilmoittajille verkkokiusaamista koskevia suuntaviivoja, jotta voidaan selventää niiden roolia laittomaan sisältöön puuttumisessa;

16.pitää valitettavana, ettei tällä hetkellä ole olemassa sellaista oikeudellista kehystä, joka mahdollistaisi lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin havaitsemisen verkossa, ja kehottaa komissiota ryhtymään ripeisiin toimiin, jotta voidaan varmistaa, että käyttöön otetaan tällaisen materiaalin vapaaehtoisia ilmoitusmekanismeja; painottaa alustojen velvoitteita taata lapsille turvallinen digitaalinen ympäristö, jossa kunnioitetaan heidän perusoikeuksiaan ja jokaisen käyttäjän tietosuojaa;

17.on huolissaan tekoälyn lisääntyvästä käytöstä väärinkäytösmielessä, mukaan lukien syväväärennösten tuottaminen, äänen kloonaaminen ja intiimin sisällön jakaminen ilman suostumusta; toistaa tarvetta kieltää tekoälysäädöksen nojalla ”riisumissovellukset” osana tekoälyn koontiasetusta koskevia neuvotteluja; kehottaa palveluntarjoajia noudattamaan viipymättä tekoälysäädöksen 50 artiklan mukaisia avoimuutta ja vesileimausta koskevia velvoitteita, jotta voidaan varmistaa, että tekoälyllä tuotettu sisältö on selkeästi merkitty niin, että voidaan lievittää syväväärennösten haitallisia vaikutuksia erityisesti alaikäisiin;

18.kehottaa komissiota arvioimaan, koskevatko nykyiset EU:n lainsäädännön mukaiset riskinarviointi- ja riskinvähentämisvelvoitteet riittävästi verkkopelialan toimijoita, erityisesti niitä, jotka tarjoavat reaaliaikaisen viestinnän ominaisuuksia, jotka voivat altistaa alaikäiset verkkokiusaamiselle;

19.palauttaa mieliin tarkistetun audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin mukaiset velvoitteet suojella alaikäisiä laittomalta ja haitalliselta sisällöltä ja kaikkia käyttäjiä väkivaltaan tai vihaan yllyttävältä sisällöltä; kehottaa komissiota seuraamaan tämän direktiivin täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa;

20.muistuttaa tarpeesta vahvistaa verkkokiusaamisen uhrien suojelua ja heille annettavaa tukea; on huolissaan siitä, että uhrien tukijärjestöt ovat yhä enemmän uhan alla rahoituksen puutteen vuoksi; kehottaa antamaan kansalaisjärjestöille, auttaville puhelimille ja tukipalveluille enemmän ja kestävästi EU:n rahoitusta ja sisällyttämään kansallisiin mielenterveysstrategioihin toimenpiteitä verkkokiusaamisen estämiseksi ja siihen reagoimiseksi siten, että kiinnitetään erityistä huomiota alaikäisiin ja muihin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin;

21.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.