(4 a)Euroopan tilintarkastustuomioistuin on todennut toistuvasti – viimeksi tuontiin liittyvistä arvonlisäveropetoksista antamassaan erityiskertomuksessa 8/2025 – että puutteet arvonlisäveroon liittyvien tietojärjestelmien saavutettavuudessa ja yhteentoimivuudessa jäsenvaltioissa ja unionin elimissä ovat merkittävä este rajatylittävien arvonlisäveropetosten tehokkaalle tutkinnalle. Lisäksi kyseisessä kertomuksessa todettiin, että jäsenvaltioiden tuontiin liittyviin arvonlisäveropetoksiin soveltamien hallinnollisten seuraamuksien tasoissa esiintyy merkittäviä eroja, mikä luo toimijoille edellytyksiä hyödyntää sitä lainkäyttöaluetta, jolla seuraamukset ovat lievimmät. EPPOn ja OLAFin pääsy arvonlisäverotietoihin tämän asetuksen nojalla parantaa havaitsemista ja syytetoimia koskevia valmiuksia, mutta se ei ehkäise tai korjaa seuraamusten eroja. Tässä yhteydessä ja noudattaen komission sitoumusta tarkistaa petostentorjuntajärjestelmää osana vuoden 2027 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyviä toimenpiteitä voidaan harkita mahdollisuutta toteuttaa lisätoimia, joilla kyseisiin eroihin puututaan, muun muassa asianmukaiseen oikeusperustaan perustuvaa lainsäädäntöehdotusta, jolla pyritään saavuttamaan vakavimpiin arvonlisävero- ja tullirikkomuksiin sovellettavien hallinnollisten seuraamusten yhdenmukaistamisen tai keskinäisen johdonmukaisuuden vähimmäistaso ottaen huomioon tarve suojata tehokkaasti unionin taloudellisia etuja. Tällaisiin ehdotuksiin olisi liitettävä kattava vaikutustenarviointi, ja ehdotuksissa olisi osoitettava, että SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudatetaan.

(4 b) Heinäkuussa 2025 annetussa komission valkoisessa kirjassa EU:n petostentorjuntajärjestelmän tarkistamisesta todettiin, että Eurofiscin, EPPOn, OLAFin, Europolin ja Eurojustin tietovirtojen hajanaisuus on systeeminen, rakenteellinen heikkous, joka horjuttaa rajatylittäviin arvonlisäveropetoksiin kohdistuvien unionin toimien vaikuttavuutta. Tällä asetuksella pannaan lainsäädännöllisesti täytäntöön tarkistetun petostentorjuntajärjestelmän tietojen yhteiskäyttöä koskeva pilari, ja sitä on tarkasteltava yhdessä kyseisessä valkoisessa kirjassa ilmoitettujen lisätoimenpiteiden kanssa, mukaan lukien Eurofiscin operatiivisten valmiuksien vahvistaminen, muiden kuin unionissa verotettavien henkilöiden IOSS-järjestelmän ja muiden tuonnin arvonlisäverojärjestelmien mukaisesti nimettyjen veroedustajien ehtojen ja vastuusääntöjen yhdenmukaistaminen ja CESOP-järjestelmän datanhallintakehyksen laajentaminen siten, että varmistetaan yhdenmukaisuus tällä asetuksella vahvistetun tullitietoihin pääsyn kanssa.

(4 c) Tulliviranomaisten tallentamat tiedot tuontimenettelyistä, joihin liittyy arvonlisäverovelvoitetta koskeva lykkäys tai mahdollinen arvonlisäveroverovapautus, ovat luonteeltaan arvonlisäveroon liittyviä tietoja sovellettaessa SEUT-sopimuksen 113 artiklaa. Asetuksen (EU) N:o 904/2010 17 artiklan 1 kohdan f alakohdan soveltamisalan laajentaminen kattamaan kaikki tuontimenettelyt, joihin liittyy arvonlisäveroa koskevia vapautuksia tai lykkäyksiä, myös direktiivillä 2006/112/EY perustetun tuontia koskeva arvonlisäveron erityisjärjestelmän puitteissa, ja ilmoitetun tullausarvon ja alkuperämaan lisääminen pakollisiksi tietoelementeiksi on tarpeen, jotta toimivaltaiset viranomaiset, EPPO ja OLAF mukaan luettuina, voivat verrata tuonti-ilmoituksia arvonlisäveroilmoituksiin ja havaita petoksiin viittaavat eroavuudet. Tällainen laajentaminen ei saisi rajoittaa kyseisiä tuontimenettelyjä koskevien aineellisten tullisääntöjen soveltamista, vaan niihin sovelletaan edelleen asetusta (EU) N:o 952/2013.

(4 d)Sen varmistamiseksi, että tällä asetuksella luodut täytäntöönpanovalmiudet ulotetaan tosiasiallisesti kaikkiin jäsenvaltioihin, ja jotta vältetään jatkuva epäsymmetria sisämarkkinoilla ja unionin petostentorjuntaympäristössä sekä osana komission sitoumusta tarkistaa petostentorjuntajärjestelmää, EPPOn toimintaan osallistumattomilta jäsenvaltioilta olisi edellytettävä sellaisen toimivaltaisen kansallisen viranomaisen nimeämistä, joka on vastuussa vastaavien toimintojen suorittamisesta Eurofiscin ja OLAFin kanssa tehtävää arvonlisäveropetoksia koskevaa yhteistyötä varten. Kyseisten jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle nimetty viranomainen kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja raportoitava komissiolle vuosittain saatujen tietojen käytöstä, mukaan lukien aloitettujen tutkimusten lukumäärä ja niiden tulokset.

(5 a)Unionin elinten välisen tehokkaan yhteistyön pysyviä esteitä ovat muun muassa tietojärjestelmien yhteensopimattomuus, viestintäkanavien hajanaisuus ja asianhallintajärjestelmien rajallinen yhteentoimivuus. Nämä aiheuttavat tehottomuutta, viivästyksiä ja hallinnollisten rasitteiden lisääntymistä. Siksi onkin tarpeen parantaa tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja kehittää sellaista yhteistä digitaalista infrastruktuuria, joka takaa saumattoman ja suojatun tietojenvaihdon.

(8 a) Vaikka asetuksen (EU) N:o 904/2010 13 artiklassa jo edellytetään, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset arvonlisäveroviranomaiset vaihtavat oma-aloitteisesti tietoja, joista todennäköisesti on hyötyä arvonlisäveropetosten torjunnassa, kyseinen velvoite koskee arvonlisäveroviranomaisia eikä se ulotu jäsenvaltioiden toimivaltaisiin tulliviranomaisiin, jotka eivät ole kyseisessä asetuksessa tarkoitettuja arvonlisäveroalan toimivaltaisia viranomaisia. Asetuksen (EU) N:o 904/2010 13 artiklan mukaisessa nykymekanismissa tai Eurofisc-verkostossa ei myöskään määrätä tullitiedoista peräisin olevien petoksia koskevien tiedustelutietojen suorasta oma-aloitteisesta toimittamisesta EPPOlle ja OLAFille. Tuontimenettelyihin liittyville arvonlisäveropetoksille on ominaista se, että tulliviranomaisille tuontipaikassa ilmoitetut tiedot ja määräjäsenvaltiossa myöhemmin annetut arvonlisäveroilmoitukset eroavat systemaattisesti toisistaan. Riskinhallinta-analyysinsa ansiosta tulliviranomaiset ovat usein niitä, jotka havaitsevat tällaiset poikkeamat ensimmäisenä. Jotta voidaan täyttää kyseinen aukko ja varmistaa, että tulliviranomaisten ketjun alkupäässä saamat tullitiedustelutiedot siirretään viipymättä rajatylittävien arvonlisäveropetosten tutkinnasta ja niistä syytteeseenpanosta vastaaville elimille, ja ottaen huomioon, että asetuksen (EU) N:o 904/2010 49 a ja 49 b artiklassa säädettyjen pääsyoikeuksien tehokas käyttö edellyttää, että mahdollisista petostapauksista ilmoitetaan EPPOlle ja OLAFille, toimivaltaisia tulliviranomaisia on vaadittava siirtämään kyseisiä tietoja oma-aloitteisesti. Tällaisen toimittamisen Eurofiscille, EPPOlle ja OLAFille olisi tapahduttava aina, kun 17 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetuissa tiedoissa esiintyy arvonlisäveropetokseen viittaavia rakenteita. Kyseinen toimenpide on ratkaisevan tärkeä unionin taloudellisten etujen tehokkaan suojaamisen kannalta, ja se on sopusoinnussa sen kanssa, että komissio on sitoutunut tarkistamaan yleistä petostentorjuntajärjestelmää vuoden 2027 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan paketin olennaisena osana. Euroopan parlamentti on viime vuosina unionin taloudellisten etujen suojaamisesta antamissaan päätöslauselmissa toistuvasti kehottanut vahvistamaan tulli- ja arvonlisäveroviranomaisten välistä koordinointia kansallisella tasolla. Tällainen oma-aloitteisen tietojen toimittamisen mekanismi toimii yksinomaan asetuksen (EU) N:o 904/2010 arvonlisäveroalan hallinnollisen yhteistyön puitteissa, eikä se vaikuta asetuksen (EU) N:o 952/2013 nojalla perustettuihin aineellisiin tullimenettelyihin ja niihin liittyviin datanhallintasääntöihin.

(8 b) Tässä asetuksessa säädetyn oma-aloitteisen toimittamisen mekanismin tehokkuus riippuu jäsenvaltioiden toimivaltaisten tulliviranomaisten ja toimivaltaisten arvonlisäveroviranomaisten välisestä asianmukaisesta koordinoinnista kansallisella tasolla. Nämä elimet ovat monissa jäsenvaltioissa omia hallinnollisia yksiköitään, joilla on erilliset valvontaketjut ja tietojärjestelmät. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi varmistettava, että niiden toimivaltaiset tulli- ja arvonlisäveroviranomaiset ottavat käyttöön säännöllisiä koordinointimekanismeja, myös Eurofisc-kehyksen kautta, jotta helpotetaan arvonlisäveropetoksiin viittaavien eroavuuksien havaitsemista ja asiaankuuluvien tullitietojen oikea-aikaista toimittamista Eurofiscille, EPPOlle ja OLAFille. Tällainen koordinointi on menettelyllinen ja organisatorinen toimenpide, eikä siitä aiheudu kansallisille viranomaisille tietotekniikkaan liittyviä lisävelvoitteita.

(10 a)EPPOn ja OLAFin pääsyn VIES-järjestelmään, Surveillance-järjestelmään ja CESOP-järjestelmään sekä muihin järjestelmiin ja tietokantoihin olisi koskettava seuraavia pääasiallisia tietoluokkia: tiedot arvonlisäverotunnisteista ja arvonlisäveron alaisista yhteisöliiketoimista, asiaankuuluvat tiedot arvonlisäverosta vapautetusta tuonnista, siltä osin kuin on kyse tuontia koskevasta arvonlisäveron erityisjärjestelmästä (IOSS) ja tullimenettelyjen 42 ja 63 piiriin kuuluvasta tuonnista, sekä kootut maksutiedot. Tällainen pääsy olisi myönnettävä EPPOlle ja OLAFille ainoastaan niiden asetuksen (EU) 2017/1939 4 artiklan ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 1 artiklan 1 kohdan mukaisten tehtävien hoitamista varten. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään tarkat tietoluokat, joihin EPPOlla ja OLAFilla on pääsy kyseisten artiklojen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi. Ehdotukset kyseisiksi täytäntöönpanosäädöksiksi olisi toimitettava tiedoksi Euroopan parlamentille, jotta se voi käyttää oikeuksiaan.

-1) lisätään artikla seuraavasti:

-1 a)lisätään artikla seuraavasti:

-1 b) Korvataan 17 artiklan 1 kohdan f alakohta seuraavasti:

”f) jäsenvaltioiden tulliviranomaisten keräämät tiedot kaikesta sellaisesta tavaroiden tuonnista, jonka osalta haetaan tuonnin yhteydessä vapautusta arvonlisäverosta, maksunlykkäystä tai erityistä kirjanpitojärjestelmää, myös direktiivin 2006/112/EY 143 artiklan 1 kohdan d alakohdan (tullimenettely 42/63) nojalla, kyseisen direktiivin 369 l–369 x artiklalla perustetun tuontia koskeva arvonlisäveron erityisjärjestelmän ja kaikkien muiden tuontimenettelyjen mukaisesti, joissa arvonlisäveron tilittämistä koskeva velvollisuus siirretään määräjäsenvaltiolle, ja jotka rajoitetaan seuraaviin tietoelementteihin:

1 a.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu pääsy voidaan myöntää ainoastaan asetuksen (EU) 2017/1939 4 artiklan soveltamisalaan kuuluvien epäiltyjen rikosten aktiivista tutkimista tai niihin osallisten syytteeseenpanoa varten, ja se on suunniteltava ja sitä on käytettävä siten, että estetään kohdentamattomat haut tai pääsy tietoihin, jotka eivät liity johonkin konkreettiseen tapaukseen. Jotta tietosuojaperiaatteet voidaan turvata, järjestelmän rakenteen ja operatiivisten protokollien on nimenomaisesti kiellettävä kaikenlainen tiettyyn tutkintaan liittymätön keinotteleva tiedonlouhinta, valikoimaton tietojen poiminta, yleishaut ja automaattinen profilointi.

1 b.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun keskitettyyn pääsyyn sovelletaan asianmukaisia teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että kukin pääsy on yhdistettävissä tiettyyn tutkintaan tai syytteeseenpanoon ja tunnistautuneeseen valtuutettuun käyttäjään. Tällaisista pääsyistä on pidettävä kirjaa siten, että ne voidaan todentaa tehokkaasti jälkikäteen.

3 a.EPPO julkaisee vuosittain tilastot tämän asetuksen nojalla myönnetyn keskitetyn pääsyn käytöstä, mukaan lukien tehtyjen kyselyjen lukumäärä, niiden tutkimusten lukumäärä, joissa tällainen pääsy edisti asian käsittelyä, sekä niiden tapausten lukumäärä, joissa pääsy tietoihin todettiin merkityksettömäksi ja poistettiin. Nämä tilastot sisällytetään EPPOn Euroopan parlamentille toimittamiin vuotuisiin kertomuksiin. Tutkimuksia koskevien säännösten mukaisesti tällaiset tiedot on poistettava asianmukaisesti, jotta voidaan varmistaa luottamuksellisuus ja tutkimusten asianmukainen suorittaminen.

5 a. Kaikki käyttäjät velvoitetaan noudattamaan tässä asetuksessa säädettyjä luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä. Tietojenvaihtomenettelyissä ja tietoihin pääsyssä on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjaa.

5 b. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut keskitetyn pääsyn mahdollistavat järjestelmät on suunniteltava siten, että varmistetaan täysi yhteentoimivuus asiaankuuluvien unionin elinten käyttämien järjestelmien kanssa, jotta voidaan helpottaa tehokasta ja suojattua tietojenvaihtoa ja vähentää hallinnollista rasitetta.

5 c. Komissio arvioi tiiviissä yhteistyössä EPPOn kanssa, onko unionin lisärahoitus tarpeen yhteentoimivien tietojärjestelmien, digitaalisten välineiden ja erikoistuneen henkilöstön kehittämisen tukemiseksi.

5 d.Jos EPPO vastaanottaa tulliviranomaisten 13 a artiklan nojalla oma-aloitteisesti toimittamien tietojen mukana henkilötietoja, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

2 a.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu keskitetty pääsy on suunniteltava ja sitä on käytettävä siten, että OLAFille annetaan keskitetty ja tutkimuskohtainen pääsy niin, että kohdentamattomia hakuja ei voi suorittaa eikä päästä muihin tietoihin, kuin niihin joita se tarvitsee aloittaakseen ja suorittaakseen tutkimuksia, joilla tuetaan rajatylittävien arvonlisäveropetosten havaitsemista ja ehkäisemistä asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti Tällainen pääsy ei saa mahdollistaa valikoimatonta tietojen poimintaa, yleistä valvontaa tai automaattista profilointia, joka ei liity tiettyyn hallinnolliseen tutkintaan.

2 b.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun keskitettyyn pääsyyn sovelletaan asianmukaisia teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että kukin pääsy on yhdistettävissä tiettyyn tutkintaan ja tunnistautuneeseen valtuutettuun käyttäjään. Tällaisista pääsyistä on pidettävä kirjaa siten, että ne voidaan todentaa tehokkaasti jälkikäteen.

3 a.OLAF julkaisee vuosittain tilastot tämän asetuksen nojalla myönnetyn keskitetyn pääsyn käytöstä, mukaan lukien tehtyjen kyselyjen lukumäärä, niiden tutkimusten lukumäärä, joissa tällainen pääsy edisti asian käsittelyä, sekä niiden tapausten lukumäärä, joissa pääsy tietoihin todettiin merkityksettömäksi ja poistettiin. Nämä tilastot sisällytetään OLAFin Euroopan parlamentille toimittamiin vuotuisiin kertomuksiin. Tutkimuksia koskevien säännösten mukaisesti tällaiset tiedot on poistettava asianmukaisesti, jotta voidaan varmistaa luottamuksellisuus ja tutkimusten asianmukainen suorittaminen.

5 a. Kaikki käyttäjät velvoitetaan noudattamaan tässä asetuksessa säädettyjä luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä. Tietojenvaihtomenettelyissä ja tietoihin pääsyssä on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjaa.

5 b. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut keskitetyn pääsyn mahdollistavat järjestelmät on suunniteltava siten, että varmistetaan täysi yhteentoimivuus asiaankuuluvien unionin elinten käyttämien järjestelmien kanssa, jotta voidaan helpottaa tehokasta ja suojattua tietojenvaihtoa ja vähentää hallinnollista rasitetta.

5 c. Komissio arvioi tiiviissä yhteistyössä OLAFin kanssa, onko unionin lisärahoitusta tarpeen yhteentoimivien tietojärjestelmien, digitaalisten välineiden ja erikoistuneen henkilöstön kehittämisen tukemiseksi.

5 d.Jos OLAF vastaanottaa tulliviranomaisten 13 a artiklan nojalla oma-aloitteisesti toimittamien tietojen mukana henkilötietoja, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

5 a)korvataan 59 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Komissio antaa joka kolmas vuosi ... päivästä ...kuuta ... [tämän asetuksen voimaantulopäivä] alkaen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tämän asetuksen soveltamista koskevan kertomuksen, joka perustuu EPPOn, OLAFin ja Eurofiscin toimittamiin kertomuksiin. Kertomuksessa arvioidaan erityisesti