A.ottaa huomioon, että Budapestin II ja III piirituomioistuin toimitti 5. joulukuuta 2025 Unkarista valitun Euroopan parlamentin jäsenen Klára Dobrevin koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön yksityisen asianomistajan häntä vastaan käynnistämässä kunnianloukkausta koskevassa rikosasiassa, joka liittyy 3. lokakuuta 2023 tapahtuneeseen väitettyyn rikokseen;

B.ottaa huomioon, että pyynnön mukaan Unkarin kulttuuri- ja innovointiministeriö, edustajanaan tuolloinen kulttuuri- ja innovointiministeri Balázs Zoltán Hankó, yksityisenä asianomistajana haastoi 4. marraskuuta 2025 Klára Dobrevin oikeuteen kunnianloukkausrikoksesta 3. lokakuuta 2023 sosiaalisessa mediassa ja verkkosivustoilla pidetyssä verkkolehdistötilaisuudessa väitetysti annetun lausuman perusteella, jonka otsikkona oli: ”Vaadimme vastauksia valtion rahoittamasta pedofiilipappien valistuskoulutuksesta! Kuinka moni pedofiilipappi sai valtiolta kymmeniä miljoonia seksuaalivalistuskoulutukseen? Vaadimme Balázs Hankólta ja Zsolt Semjéniltä vastauksia! Seuraa skandaalia käsittelevää lehdistötilaisuuttamme suorana lähetyksenä!”; ottaa huomioon, että Unkarin kulttuuri- ja innovointiministeriö piti näitä lausumia törkeän herjaavia ja katsoi niiden voivan vahingoittaa ministeriön arvostusta yhteiskunnassa;

C.ottaa huomioon, että antamalla nämä lausumat Klára Dobrevin väitetään syyllistyneen rikokseksi luokiteltuun kunnianloukkaukseen suuren yleisön edessä vuonna 2012 annetun Unkarin rikoslain C 226 pykälän 1 momentin ja 2 momentin b kohdan nojalla; ottaa huomioon, että Unkarin rikoslain 231 pykälän 2 momentin nojalla tästä rikoksesta voidaan määrätä rangaistus ainoastaan asianomistajakanteen yhteydessä;

D.ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 määrätyn parlamentaarisen koskemattomuuden tarkoituksena on suojella parlamenttia ja sen jäseniä oikeudenkäynneiltä, jotka liittyvät toimintaan, jota harjoitetaan hoidettaessa parlamentin jäsenten tehtäviä ja jota ei voida erottaa kyseisistä tehtävistä;

E.ottaa huomioon, että työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan nojalla erioikeuksia ja vapauksia koskevaa toimivaltaa käyttäessään parlamentti pyrkii säilyttämään täysivaltaisuutensa demokraattisena lainsäädäntöelimenä ja varmistamaan jäsentensä riippumattomuuden heidän hoitaessaan tehtäviään;

F.ottaa huomioon, että Klára Dobrev valittiin Euroopan parlamenttiin toukokuussa 2019 pidetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa ja uudelleen kesäkuussa 2024 ja hän oli siten Euroopan parlamentin jäsen väitetyn rikoksen tekohetkellä;

G.ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella;

H.ottaa huomioon, että väitetty rikos ja sen johdosta esitetty Klára Dobrevin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö eivät liity hänen tehtäviään hoitaessaan ilmaisemaansa mielipiteeseen tai hänen äänestykseensä Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitetulla tavalla;

I.ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa määrätään, että Euroopan parlamentin jäsenillä on sen istuntojen ajan oman valtionsa alueella sen jäsenvaltion kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

J.ottaa huomioon, että Unkarin perustuslain 4 pykälän 2 momentin mukaan Unkarin parlamentin jäsenillä on parlamentaarinen koskemattomuus; ottaa huomioon, että kansallisesta parlamentista vuonna 2012 annetun lain nro XXXVI 74 pykälän 1 momentin nojalla jäsentä vastaan voidaan käynnistää rikosoikeudellinen menettely taikka, jos koskemattomuutta ei ole pidätetty kyseisessä asiassa vapaaehtoisuuteen perustuen, rikkomismenettelyä voidaan jatkaa ja soveltaa pakkokeinoja ainoastaan kansallisen parlamentin etukäteen antamalla suostumuksella;

K.ottaa huomioon, että Klára Dobrevia pidettiin hänen koskemattomuutensa pidättämistä koskevaan pyyntöön johtaneiden tosiseikkojen tapahtuma-aikana Unkarin entisen hallituksen näkyvänä ja suorapuheisena arvostelijana, joka tuomitsi johdonmukaisesti sen politiikan ja toimet, erityisesti korkean profiilin pedofiliaskandaalin, johon oli sotkeutunut vallassa oleviin poliittisiin toimijoihin liittyviä henkilöitä; ottaa huomioon, että yksityinen asianomistaja kuului Unkarin entiseen hallitukseen; ottaa huomioon, että Unkarin lainsäädännön mukaan kunnianloukkauksesta voi haastaa oikeuteen sekä rikos- että siviilioikeuden nojalla ja että tällaisten oikeusvaateiden mahdollisissa oikeudellisissa seurauksissa, mukaan lukien vankeus, on merkittäviä eroja; toteaa, että sen vuoksi se, että käsillä olevassa tapauksessa on päätetty ryhtyä rikosoikeudellisiin toimiin, herättää epäilyksiä varsinaisen mainehaitan oikaisemista koskevan tavoitteen suhteen ja viittaa siihen, että menettelyn tavoite on jokin muu kuin tämä oikeutettu tavoite ja että pyrkimyksenä on sen sijaan vahingoittaa Klára Dobrevin mainetta Euroopan parlamentin jäsenenä; toteaa näin ollen, että syytetoimien ajoitus, asiayhteys ja luonne, mukaan lukien yksityisen asianomistajan edustajan poliittinen suuntautuminen ja hänen asemansa ministerinä, sekä rikosoikeuden valikoiva käyttö siviilioikeuden sijasta herättävät yhdessä vakavia epäilyjä pyynnön perustana olevan menettelyn poliittisista vaikuttimista;

L.katsoo, että näin ollen voidaan olettaa kyseessä olevan fumus persecutionis -tilanne eli että oikeusmenettelyn tarkoituksena on vahingoittaa Klára Dobrevin poliittista toimintaa Euroopan parlamentin jäsenenä ja siten parlamentin riippumattomuutta;

M.ottaa huomioon, että parlamenttia ei voida rinnastaa tuomioistuimeen eikä parlamentin jäsentä voida pitää koskemattomuuden pidättämistä koskevassa menettelyssä ”syytettynä” Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 30.4.2019, Briois v. parlamentti, T-214/18, ECLI:EU:T:2019:266.;