1.panee merkille komission antaman lisätalousarvioesityksen nro 1/2026, jonka tarkoituksena on sisällyttää talousarvioon vuoden 2025 ylijäämä eli 2 095 miljoonaa euroa varainhoitoasetuksen 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

2.pitää myönteisenä, että vuoden 2025 ylijäämä johtuu pääasiassa osastoon 1 (omat varat, erityisesti tullimaksut) ja osastoon 4 (rahoitustuotot, viivästyskorot ja sakot) liittyvän vaihtelun kasvusta, kun taas menojen ylijäämä on edelleen hyvin vaatimaton, 101 miljoonaa euroa;

3.pitää valitettavana, että ylijäämän ottaminen talousarvioon supistaa vastaavalla määrällä vuoden 2026 talousarvion rahoittamiseen käytettävää jäsenvaltioiden BKTL-pohjaisen omien varojen maksuosuuden kokonaismäärää; korostaa, että rahoitustarpeet ovat edelleen suuret, etenkin EURI-välineen velanhoitokustannusten osalta, ja liikkumavara unionin talousarviossa on edelleen erittäin rajallinen, ja että samalla talousarviossa olisi säilytettävä riittävä joustavuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeisinä voimassaolovuosina, jotta unioni voi selviytyä odottamattomista tapahtumista; tähdentää, että unionin talousarvion joustavuus on yksi keskeisistä kysymyksistä, joita on käsiteltävä neuvotteluissa monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2028–2034;

4.palauttaa mieliin pitkäaikaisen kantansa, jonka mukaan sakoista ja palkkioista saatavat satunnaistulot tai niitä vastaavat määrät olisi käytettävä unionin talousarvion lisätuloina eivätkä ne saisi johtaa siihen, että BKTL-maksuosuuksia supistetaan vastaavasti;

5.panee merkille, että viiden edunsaajajäsenvaltion mukautettujen vuotuisten BKTL‑maksuosuuksien kiinteämääräisten vähennysten nettomääräksi on laskettu noin 5,8 miljardia euroa; korostaa, että nämä alennukset ovat inflaatiosidonnaisia ja että ne ovat siksi kasvaneet suhteessa enemmän kuin monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät, joita mukautetaan vuosittain kahden prosentin deflaattorin perusteella; korostaa, että tämä poikkeama lisää muiden jäsenvaltioiden taakkaa;

6.panee merkille momentin 425 negatiivisen tuloerän, jonka määrä on 54 miljoonaa euroa, ja suhtautuu myönteisesti tähän menetelmään, jossa talousarvioon otetaan kustannukset, jotka aiheutuvat sovintosopimuksen mukaisesti suoritetuista maksuista ja joihin sisältyy kumottujen tai alennettujen kilpailusakkojen tuomioistuimen asiaa koskevien tuomioiden mukaisesti tehtävään takaisinmaksuun liittyviä hyvitys- ja viivästyskorkoja; muistuttaa, että parlamentti vaati vuonna 2024 varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimisesta neuvotellessaan tämän toimintamallin soveltamista, jotta vältetään lisämenojen syntyminen jo ylikuormitettuun otsakkeeseen 7; muistuttaa, että ratkaisun soveltaminen päättyy 31. joulukuuta 2027; kehottaa komissiota ehdottamaan seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten lopullista ratkaisua, jolla saavutetaan sama tavoite eli vältetään talousarvion menopuoleen mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset;

7.toistaa pitkäaikaisen kehotuksensa ottaa SEUT 310 artiklan mukaisesti unionin talousarvioon kestäviä, ennakoitavia ja häiriönsietokykyisiä tuloja, joiden olisi vastattava menopuolta sekä unionin strategisia painopisteitä ja yksilöityjä rahoitustarpeita; toistaa olevansa lujasti sitoutunut uusien omien varojen käyttöönottoon, jotta voidaan paitsi maksaa takaisin NextGenerationEU-välineen velka myös rahoittaa unionin entistä kunnianhimoisempia toimintapolitiikkoja; muistuttaa, että ilman uusia aitoja omia varoja taloudellinen rasite kohdistuu väistämättä jäsenvaltioihin, joiden BKTL-perusteiset maksuosuudet kasvavat; katsoo siksi, että vähintään 60 miljardin euron vuotuisten todellisten uusien tulovirtojen käyttöönotto on olennainen edellytys kunnianhimoiselle monivuotiselle rahoituskehykselle vuosiksi 2028–2034;

8.hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 1/2026;

9.kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 1/2026 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

10.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, asianomaisille muille toimielimille ja elimille sekä kansallisille parlamenteille.