1.muistuttaa, että EU:n vahva kilpailukehys, sen täytäntöönpanon asianmukainen valvonta mukaan lukien, toimii välineenä, jolla lisätään kilpailukykyä kaikilla toimialoilla; korostaa, että EU:n politiikkoja ei pitäisi toteuttaa erillään muista toimista ja että kilpailukykyyn liittyviä huolenaiheita ei pitäisi tulkita kilpailupolitiikan puutteiksi; muistuttaa, että EU:n kilpailusääntöjen on oltava perussopimusten periaatteiden mukaisia ja niillä olisi tuettava EU:n politiikkojen, kuten teollisuus-, kauppa-, kuluttaja-, rahoituspalvelu- ja puolustuspolitiikan, täytäntöönpanoa samalla kun varmistetaan vakaa kehys, jolla edistetään investointeja, kasvua ja kykyä laajentaa toimintaa oikeudenmukaisin ehdoin; painottaa, että kilpailupolitiikalla olisi edistettävä Euroopan pääomamarkkinoiden yhdentymistä ja syventymistä ja tuettava säästö- ja investointiunionin tavoitteita;

2.korostaa, että hyvin toimiva kilpailu on keskeinen tuottavuuden kasvua ja pitkän aikavälin kilpailukykyä edistävä tekijä EU:ssa; toteaa, että kilpailupolitiikan täytäntöönpanon valvonnan tehostaminen on sidoksissa suurempaan kokonaistuottavuuteen sekä työvoiman ja pääoman tehokkaampaan kohdentamiseen; korostaa siksi, että tehokas kilpailupolitiikka ja sen täytäntöönpano edistävät oikeudenmukaisia työoloja ja -ehtoja;

3.on vakaasti sitä mieltä, että Draghin ja Lettan raportteja olisi käytettävä perustana kilpailualan painopisteiden laatimisessa, ja kehottaa toteuttamaan näiden raporttien johdosta jatkotoimia kiireellisesti; panee merkille Mario Draghin arvion, että EU:n kilpailukyvyn suojelemiseksi tarvitaan 800 miljardia euroa lisärahoitusta vuodessa; korostaa, että kuluttajien etujen olisi pysyttävä keskeisessä asemassa samalla kun otetaan huomioon, että kilpailupolitiikalla on edistettävä keskeisiä tavoitteita, kuten kilpailukykyä, häiriönsietokykyä, turvallisuutta, strategista riippumattomuutta ja kestävyyttä; suhtautuu myönteisesti Draghin raportin ehdotukseen joustavasta markkinatutkintavälineestä eli ”uudesta kilpailuvälineestä”, jolla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin, joita ei voida tehokkaasti korjata SEUT-sopimuksen nykyisten 101 ja 102 artiklan nojalla; panee merkille, että vastaavia välineitä on otettu jo menestyksekkäästi käyttöön jäsenvaltioiden tasolla, ja katsoo, että EU:n tason uusi kilpailuväline voisi auttaa kilpailun rakenteellisten kysymysten ratkaisemisessa kaikkialla EU:ssa; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön tällaisen välineen nykyisen kehyksen täydentämiseksi;

4.on tietoinen tarpeesta vahvistaa Euroopan puolustusalan teollista perustaa; korostaa, että kilpailupolitiikalla on varmistettava, että pk-yrityksillä on oikeudenmukainen pääsy puolustusalan toimitusketjuihin ja että puolustusalan toimitusketjujen liiallinen keskittyminen estetään, koska se voisi heikentää häiriönsietokykyä ja lisätä riippuvuutta;

5.muistuttaa pk-yritysten keskeisestä roolista Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisessa, innovoinnin edistämisessä ja työpaikkojen luomisessa; kehottaa komissiota varmistamaan, että kilpailusääntöjen ja digitaalipolitiikan täytäntöönpanon valvonnassa otetaan huomioon niiden vaikutus pk-yrityksiin;

6.painottaa, että on tärkeää vähentää energiakustannuksia, jotta voidaan turvata EU:n kilpailukyky ja edistää nettonollaenergialähteiden käyttöä ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2139, annettu 4. kesäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä vahvistamalla tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle (EUVL L 442, 9.12.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2021/2139/oj). ja ilmastoa koskevan täydentävän delegoidun säädöksen Komission delegoitu asetus (EU) 2022/1214, annettu 9. maaliskuuta 2022, delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 muuttamisesta tiettyjen energia-alojen taloudellisten toimintojen osalta ja delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 muuttamisesta kyseisiä taloudellisia toimintoja koskevien tiettyjen tietojen antamisen osalta (EUVL L 188, 15.7.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2022/1214/oj). mukaisesti samalla, kun varmistetaan, että avoimet, kilpailukykyiset ja kestävät sisämarkkinat ovat tasapainossa toimitusvarmuuden ja EU:n energiaomavaraisuuden lisäämisen kanssa; painottaa, että oikeudenmukaiset, hyvin toimivat, kilpailukykyiset, yhdennetyt ja yhteenliitetyt sähkömarkkinat ovat olennaisen tärkeitä EU:n teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja vakaampien ja kohtuullisempien energian hintojen tukemiseksi; korostaa, että on tärkeää valvoa tehokkaasti kilpailusääntöjen noudattamista energiainfrastruktuurissa ja verkkoon pääsyssä, jotta voidaan turvata sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta ja varmistaa oikeudenmukainen hinnoittelu ja parempi kuluttajansuoja;

7.panee merkille kriittisten raaka-aineiden strategisen roolin energiasiirtymässä ja kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1252, annettu 11. huhtikuuta 2024, puitteiden vahvistamisesta kriittisten raaka-aineiden turvatun ja kestävän tarjonnan varmistamiseksi ja asetusten (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1724 ja (EU) 2019/1020 muuttamisesta (EUVL L, 2024/1252, 3.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1252/oj). tavoitteet geopoliittisten riippuvuuksien vähentämisessä ja toimitusketjun häiriönsietokyvyn vahvistamisessa ja kehottaa tukemaan kilpailupolitiikalla kilpailukykyisiä markkinoita koko arvoketjussa ja yleiseurooppalaisia investointeja;

8.korostaa, että kilpailu on keskeisessä roolissa, kun luodaan digitaalisia markkinavaihtoehtoja ja vähennetään riippuvuuksia EU:n ulkopuolisista palveluntarjoajista ja niiden määräävää asemaa; kehottaa rakentamaan keskeistä infrastruktuuria, jolla vahvistetaan Euroopan riippumattomuutta ja edistetään innovointia, mukaan lukien pilvipalvelut, tekoälyinfrastruktuuri (datakeskukset ja yhteydet), rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuri ja häiriönsietokykyiset, yhteentoimivat ja kilpailukykyiset eurooppalaiset maksujärjestelmät, jotta voidaan varmistaa avoimet ja kilpailulliset markkinat ja vähentää strategisia riippuvuuksia; panee merkille kehittyvät liiketoimintakäytännöt ja markkinarakenteet sekä mahdolliset uudet haitalliset toimintamuodot, kuten hiljaiseen hyväksyntään perustuvan kolluusion ja algoritmisen hintakolluusion, ja korostaa tarvetta sovittaa täytäntöönpanon valvonnan painopisteet yhteen tämän kehittyvän toimintaympäristön kanssa datavetoisen analyysin ja näytön tuella;

9.kehottaa luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset strategisilla aloilla ja kehottaa EU:ta käyttämään kaikkia saatavilla olevia välineitä, mukaan lukien ulkomaisia tukia koskevaa asetusta, julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ja yrityskeskittymiä koskevaa vankkaa uudelleentarkastelukehystä, joilla varmistetaan, että EU:n yritykset voivat kilpailla ansioiden perusteella ja että EU:n ulkopuoliset markkinatoimijat eivät saa etua ulkomaisista valtiontuista; korostaa, että on tärkeää vahvistaa eurooppalaisten toimitusketjujen häiriönsietokykyä, monipuolistamista ja turvallisuutta strategisilla aloilla ja edistää tarvittaessa eurooppalaisia valmiuksia ja ratkaisuja vaarantamatta avoimia markkinoita;

10.korostaa, että kilpailuviranomaisten on parannettava tietojen saatavuutta, jotta voidaan varmistaa kilpailun tehokas valvonta; korostaa, että kilpailupolitiikan täytäntöönpanon valvonnassa on tärkeää parantaa tiedonkeruuta, helpottaa kansallisten kilpailuviranomaisten pääsyä hankintatietoihin ja vahvistaa petosten havaitsemismekanismeja; kehottaa lisäksi kilpailuviranomaisia edistämään yksinkertaistettuja menettelyjä, lisäämään avoimuutta ja parantamaan kehittyvien pk-yritysten markkinoille pääsyä;

11.korostaa Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden (IPCEI-hankkeet) merkitystä suurten strategisten EU:n hankkeiden rahoituksessa; kehottaa komissiota virtaviivaistamaan ja yksinkertaistamaan IPCEI-ilmoitusten menettelyjä, koska ne ovat raskaita erityisesti pk-yritysten kannalta, varmistamaan oikeasuhteisuuden, tarjoamaan selkeät ja ennakoitavat perusteet käsiteltäväksi ottamiselle sekä lisäämään avoimuutta ja oikeusvarmuutta koko arviointiprosessin ajan;

12.suhtautuu myönteisesti ulkomaisia tukia koskevan asetuksen täytäntöönpanon valvontaan, sillä asetus on tarpeellinen väline tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi ja ulkomaisten tukien aiheuttamiin markkinavääristymiin puuttumiseksi; suhtautuu myönteisesti ulkomaisia tukia koskevan asetuksen suuntaviivoihin; katsoo, että valtiontukia, jotka eivät ole sallittuja EU:n perussopimusten nojalla, ei pitäisi sallia myöskään EU:n ulkopuolisilta mailta; kehottaa arvioimaan tarkasti kilpailun vääristymiä ulkomaisia tukia koskevalla asetuksella ja seuraamaan asianmukaisesti ulkomaisia suoria sijoituksia perinteisten kaupan suojatoimien ohella; kehottaa komissiota vahvistamaan ulkomaisia tukia koskevan asetuksen täytäntöönpanon valvontaa EU:n ulkopuolisiin maihin sijoittautuneiden verkkoalustojen ja markkinapaikkojen osalta; kehottaa komissiota varmistamaan, että ulkomaisia tukia koskevan asetuksen noudattamista koskevat velvoitteet eivät rasita suhteettomasti pk-yrityksiä ja pienempiä liiketoimia;

13.korostaa, että viimeisimmän Eurobarometri-tutkimuksen ja vuoden 2024 vaalien jälkeisen Eurobarometri-tutkimuksen mukaan vastaajat odottavat, että EU asettaa etusijalle inflaatioon, hintojen nousuun ja elinkustannuksiin puuttumisen; painottaa, että oikeudenmukaisen ja tehokkaan kilpailun varmistaminen on tärkeää vastattaessa näihin haasteisiin ja että näin ollen sen olisi pysyttävä kilpailupolitiikan painopisteenä;

14.korostaa, että kilpailupolitiikan tiukka ja johdonmukainen täytäntöönpanon valvonta vahvistaa osaltaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta EU:ssa ja sen syrjäisimmillä alueilla; panee merkille, että sisäalueiden, maaseutualueiden, reuna-alueiden, syrjäisimpien alueiden ja saarialueiden välillä on sitkeitä taloudellisia ja infrastruktuuriin liittyviä eroja ja kehottaa komissiota ottamaan huomioon kilpailupäätösten alueelliset vaikutukset, jotta voidaan edistää sisämarkkinoiden kehittämiseen liittyvää asianmukaista koheesiopolitiikkaa ja samalla varmistaa kilpailusääntöjen yhdenmukainen soveltaminen;

15.suhtautuu myönteisesti EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kilpailuyhteistyösopimuksen Neuvoston päätös (EU) 2025/2376, annettu 4. marraskuuta 2025, osapuolten kilpailulainsäädännön soveltamista koskevasta yhteistyöstä tehdyn Euroopan unionin sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välisen sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta (EUVL L, 2025/2376, 24.11.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2025/2376/oj). allekirjoittamiseen, sillä se on tärkeä askel asianomaisten kilpailuviranomaisten välisen koordinoinnin vahvistamisessa;

16.kehottaa komissiota tutkimaan keinoja vahvistaa EU:n kilpailun valvonnan riippumattomuutta;

17.korostaa, että lyhyellä aikavälillä on olennaisen tärkeää vahvistaa nykyisiä täytäntöönpanon valvontaa koskevia valmiuksia; kehottaa komissiota varmistamaan kiireellisesti, että kilpailun pääosastolla on riittävästi henkilöstöä, jolla on tarvittavat resurssit ja tekninen asiantuntemus, jotta kartellilainsäädännön, digimarkkinasäädöksen ja yrityskeskittymiä koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa voidaan valvoa tehokkaasti;

18.korostaa, että kilpailun valvonta on tärkeää toteuttaa puolueettomasti ja poliittisesti riippumattomasti; kehottaa komissiota esittämään vaikutustenarvioinnin sellaisen erityisen Euroopan kilpailuviranomaisen perustamisesta, joka tarkastelee toissijaisuusperiaatetta, kilpailun ja sääntelytehtävien asianmukaista rajaamista, demokraattista vastuuvelvollisuutta parlamentille ja mahdollisia vaikutuksia Euroopan kilpailuviranomaisten verkostoon; korostaa riittävän henkilöstön ja asiantuntemuksen sekä asianmukaisten valtuuksien tarvetta;

19.kehottaa komissiota valvomaan EU:n kilpailusäännöstön täytäntöönpanoa kaikilta osin, myös digimarkkinasäädöstä, johdonmukaisella, puolueettomalla ja oikeudellisesti vankalla tavalla, jotta Euroopan sääntelyn riippumattomuutta voidaan suojella poliittiselta painostukselta; panee huolestuneena merkille digimarkkinasäädökseen liittyvän ulkoisen paineen ja varoittaa ulkomaisesta sekaantumisesta;

20.korostaa, että tehokas täytäntöönpanon valvonta voidaan saavuttaa vain, jos säännöt, joilla puututaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön (SEUT-sopimuksen 102 artikla), ja digimarkkinasäädös täydentävät toisiaan ja niissä yhdistyvät ennakkoon ja jälkikäteen sovellettavat lähestymistavat; kehottaa komissiota virtaviivaistamaan ja selkeyttämään kilpailu- ja digitaalialan säännöstöä;

21.suhtautuu myönteisesti 28. huhtikuuta 2026 julkaistuun komission kertomukseen digimarkkinasäädöksen uudelleentarkastelusta; panee merkille, että tässä digimarkkinasäädöksen ensimmäisessä uudelleentarkastelussa komissio toteaa, että digimarkkinasäädös on tarkoituksenmukainen eikä sitä tarvitse muuttaa tässä vaiheessa, vaikka siinä yksilöidään erityisiä tulevia painopistealoja, kuten tekoäly ja pilvipalvelut, ja korostaa samalla, että digimarkkinasäädöstä ei pitäisi tarkastella erillään sääntelyvälineistä, joilla pyritään ottamaan huomioon tekoälyn tai pilvipalvelujen arvoketju;

22.kehottaa varmistamaan, että digimarkkinasäädöksen uudelleentarkasteluprosessi, joka on määrä toteuttaa kolmen vuoden välein, on avoin, näyttöön perustuva, oikeasuhteinen, kohdennettu ja kunnianhimoinen, samalla kun varmistetaan sääntelyn vakaus ja vältetään markkinatoimijoiden velvoitteiden tarpeeton laajentaminen; painottaa, että digimarkkinasäädöksen säännöllisessä uudelleentarkastelussa kolmen vuoden välein olisi arvioitava järjestelmällisesti nykyisten velvoitteiden tehokkuutta ja käytännön vaikutuksia, oikeusvarmuutta markkinatoimijoille, digimarkkinasäädöksen vuorovaikutusta alakohtaisen sääntelyn kanssa ja tarvetta mukauttaa portinvartijoiden nimeämisen kynnysarvoja markkinakehityksen perusteella; kehottaa komissiota ottamaan pk-yritykset järjestelmällisesti mukaan digimarkkinasäädöksen uudelleentarkastelua koskeviin kuulemisiin;

23.korostaa, että entistä suurempi keskittyminen pilvipalveluissa voi heikentää kilpailua, innovointia ja EU:n strategista riippumattomuutta; painottaa, että käytännöt, kuten niputtaminen, pilvipalvelujen markkinapaikat ja sopimusmekanismit, kuten luotot ja käyttösitoumukset, voivat vahvistaa toimittajariippuvuutta ja rajoittaa vaihto- tai monipilvistrategioita; painottaa, että pilvipalveluita koskevat velvoitteet on saatettava ajan tasalle; panee merkille, että marraskuussa 2025 käynnistettyjen pilvi-palveluja koskevien markkinatutkimusten jälkeen komissio julkaisi 25. kesäkuuta 2026 alustavan kantansahttps://digital-strategy.ec.europa.eu/en/news/commission-reaches-preliminary-position-amazons-and-microsofts-market-leading-cloud-services-should., jonka mukaan Microsoft Azure ja Amazon Web Services olisi nimettävä pilvipalvelujen portinvartijoiksi, kun taas tutkimus siitä, voidaanko digimarkkinasäädöksellä puuttua tehokkaasti käytäntöihin, jotka voivat rajoittaa pilvipalvelujen kilpailukykyä ja oikeudenmukaisuutta, on edelleen käynnissä Euroopan komissio, ”Commission launches market investigations on cloud computing services under the Digital Markets Act”, Euroopan komission verkkosivusto, 18. marraskuuta 2025.; kehottaa komissiota käyttämään pilvipalveluja koskevaa markkinatutkimusta digimarkkinasäädöksen mukaisten velvoitteiden mukauttamiseksi ja varmistamaan, että puututaan tehokkaasti esteisiin, jotka estävät käyttäjiä vaihtamasta palveluntarjoajaa;

24.muistuttaa, että digimarkkinasäädöksen täytäntöönpanon valvonta on edelleen puutteellista; kannattaa digimarkkinasäädöksen tiukempaa täytäntöönpanon valvontaa kaikkien sen soveltamisalaan kuuluvien markkinatoimijoiden osalta kansalaisuudesta riippumatta ja kannustaa komissiota saattamaan päätökseen avoimet tutkimukset digimarkkinasäädöksessä säädetyissä määräajoissa; toteaa, että digimarkkinasäädöksen tehokas täytäntöönpanon valvonta edellyttää riittäviä ja kestäviä resursseja; kehottaa komissiota ja budjettivallan käyttäjiä varmistamaan, että digimarkkinasäädöksen täytäntöönpanon valvontaan osoitetaan riittävät ja vakaat resurssit EU:n talousarviosta; kehottaa näin ollen tutkimaan kestäviä rahoitusratkaisuja kunnioittaen samalla toimielinten välistä tasapainoa, erityisesti siltä osin kuin on kyse ”digimarkkinasäädösmaksun” käyttöönotosta, joka vastaa digipalvelusäädöksen puitteissa käyttöönotettua maksua;

25.kehottaa komissiota hyödyntämään kokonaisuudessaan ennakoivasti kaikkia digimarkkinasäädöksessä säädettyjä täytäntöönpanovälineitä, mukaan lukien lisämarkkinatutkimuksia, velvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevia menettelyjä, tarkastuksia, väliaikaisia toimenpiteitä, sakkoja ja uhkasakkoja, toimien kiertämisen estämiseksi ja tehokkaan noudattamisen varmistamiseksi;

26.toteaa, että on olemassa oikeusperusta rakenteellisille korjaustoimille määräävän markkina-aseman väärinkäytön torjumiseksi; on tietoinen siitä, että EU:n kilpailusääntöjen mukaan rakenteellisia korjaustoimia olisi käytettävä ainoastaan viimeisenä keinona ja vain, jos toimintaa koskevat korjaustoimet ovat osoittautuneet tehottomiksi, mutta pitää kuitenkin valitettavana, että komissio on haluton puuttumaan määräävään markkina-asemaan rakenteellisten korjaustoimien avulla;

27.suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio totesi digimarkkinasäädöksen ensimmäisessä uudelleentarkastelussaan, että lainsäätäjien käyttöön ottamat tulevaisuuden tarpeita vastaavat välineet ovat olennaisen tärkeitä, jotta kehyksellä voidaan vastata markkinoiden ja teknologian kehitykseen; kehottaa siksi komissiota valvomaan digimarkkinasäädöksen täytäntöönpanoa johdonmukaisella ja tulevaisuuden tarpeita vastaavalla tavalla teknologian kehityksen osalta ottamalla oikea-aikaisesti huomioon tekoälyyn perustuvat palvelut ja pilvipohjaiset infrastruktuurit, jotta voidaan estää uudet lukitsemiseen, markkinoiden sulkemiseen tai portinvartijoihin liittyvien käytäntöjen muodot silloinkin, kun portinvartijat hyödyntävät datan valvontaa, laskentaresursseja tai integroituja palveluita uusien tekoälyn kehittäjien ja innovatiivisten markkinatulokkaiden kustannuksella;

28.pitää myönteisenä, että komissio seuraa jo tekoälyvälineiden käyttöönottoa nimetyissä ydinalustapalveluissa digimarkkinasäädöksen mukaisesti; panee merkille, että komissio raportoi digimarkkinasäädöksen ensimmäisessä uudelleentarkastelussaan, että se on alkanut käsitellä tekoälypalvelujen osalta erilaisia oikeudenmukaisuuteen ja kilpailullisuuteen liittyviä kysymyksiä, jotka olivat näkyvästi esillä julkisessa kuulemisessa, esimerkiksi käymällä sääntelyä koskevaa vuoropuhelua portinvartijoiden kanssa sen varmistamisesta, että oletusasetuksia voidaan muuttaa helposti ja että tekoälypalveluilla on yhtäläinen pääsy käyttöjärjestelmiin; panee merkille, että tammikuussa 2026 käynnistettiin kaksi Alphabetia koskevaa määritysmenettelyä, joilla on myös yhteentoimivuuteen ja hakutietojen saatavuuteen liittyvä tekoälyulottuvuus; kehottaa komissiota kehittämään ja soveltamaan uusia haittateorioita, jotta voidaan puuttua vakiintuneiden toimijoiden aseman vakiintumiseen entisestään, ja arvioimaan digimarkkinasäädöksen tulevan uudelleentarkastelun yhteydessä, vastaako nykyinen ydinalustapalvelujen luettelo asianmukaisesti markkinoiden realiteetteja, esimerkiksi tekoälymalleja, tekoälychattibotteja ja pilvipalveluja, tärkeimpiä virtuaaliavustajapalveluja ja hybriditelevision käyttöjärjestelmiä koskevissa kysymyksissä; kehottaa komissiota ottamaan pk-yritykset, startup-yritykset, toimialajärjestöt, tiedeyhteisön asiantuntijat ja kuluttajajärjestöt kaikissa jäsenvaltioissa mukaan digimarkkinasäädöksen uudelleentarkastelua koskeviin kuulemisiin;

29.korostaa, että kaikkien nimettyjen portinvartijoiden on kansalaisuudestaan tai alkuperästään riippumatta noudatettava digimarkkinasäädöstä, ja kehottaa komissiota soveltamaan digimarkkinasäädöksen mukaisia velvoitteita yhdenmukaisesti; suhtautuu myönteisesti komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten väliseen digimarkkinasäädöstä koskevaan toimintaan liittyvään koordinointiin; kehottaa komissiota ryhtymään päättäväisiin toimiin vastaavasti;

30.kehottaa komissiota tarkastelemaan digitaalisia sisämarkkinoita koskevan direktiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17. huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (EUVL L 130, 17.5.2019, s. 92, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2019/790/oj). täytäntöönpanon yhteydessä portinvartijoiden mahdollisia väärinkäytöksiä digimarkkinasäädöksen puitteissa lehtikustantajien kanssa käydyissä neuvotteluissa ja erityisesti tutkimaan, noudatetaanko tällaisissa neuvotteluissa reiluja, kohtuullisia ja syrjimättömiä velvoitteita (eli FRAND-velvoitteita) ja varmistetaanko niissä tasapuolinen korvaus, avoimet ehdot ja syrjimätön pääsy verkkoyleisöihin;

31.kehottaa komissiota hyödyntämään digimarkkinasäädöksen 13 artiklaa kokonaisuudessaan, jotta voidaan puuttua siihen, että portinvartijat kiertävät digimarkkinasäädöksen 5 ja 6 artiklan mukaisia velvoitteitaan;

32.kehottaa komissiota hyödyntämään asianmukaisesti välitoimenpiteitä, joilla voidaan estää kilpailua haittaavat toimet, erityisesti nopeasti kehittyvillä digitaalisilla markkinoilla; kehottaa komissiota nykyaikaistamaan asetusta (EY) N:o 1/2003 Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 . joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2003/1/oj). ja komission asetusta (EY) N:o 773/2004 Komission asetus (EY) N:o 773/2004, annettu 17. huhtikuuta 2004, EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan mukaisten komission menettelyjen kulusta (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 18, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2004/773/oj). sekä parantamaan EU:n kilpailuoikeuden täytäntöönpanon valvonnan tehokkuutta, oikeusvarmuutta ja oikeasuhteisuutta; kannattaa selvennettyjä puitteita välitoimenpiteille tapauksissa, joissa kilpailulle aiheutuu vakavaa ja peruuttamatonta haittaa, sekä asianmukaisia menettelyllisiä takeita;

33.kehottaa komissiota puuttumaan liian pitkiin kilpailuoikeudellisiin tutkimuksiin; kehottaa määrittämään kilpailuoikeudellisille tutkimuksille sitovia menettelyllisiä määräaikoja, jotta voidaan estää aiheettomat viivästykset, joista on haittaa oikeusvarmuudelle ja puolustautumisoikeuksille;

34.kehottaa komissiota tekemään kattavan tutkimuksen sakkojensa pelotevaikutuksesta; korostaa, että seuraamusten on oltava riittävän ankaria, jotta ne voivat ylittää rikkomuksesta saadun laittoman taloudellisen hyödyn;

35.korostaa tehokkaiden vahingonkorvauskanteiden merkitystä julkisen kilpailuoikeuden täytäntöönpanon valvonnan täydentämiseksi ja sen varmistamiseksi, että SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan rikkomisen uhrit voivat saada täyden korvauksen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kilpailuoikeuden alan vahingonkorvauskanteista annetun direktiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/104/EU, annettu 26. marraskuuta 2014, tietyistä säännöistä, joita sovelletaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin kilpailuoikeuden säännösten rikkomisen johdosta kansallisen lainsäädännön nojalla nostettuihin vahingonkorvauskanteisiin (EUVL L 349, 5.12.2014, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2014/104/oj). tehokkaan täytäntöönpanon valvonnan ja poistamaan yksityisoikeudellisen täytäntöönpanon jäljellä olevat esteet;

36.toistaa, että tarvitaan vahvaa ja tehokasta yhteistyötä komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten välillä Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa sekä asiaankuuluvien yksityisten ja julkisten sidosryhmien ja kuluttajajärjestöjen kanssa; korostaa, että kansallisten kilpailuviranomaisten on pysyttävä poliittisesti riippumattomina ja niillä on oltava riittävät resurssit ja että ECN+-direktiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1, annettu 11. joulukuuta 2018, jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi (EUVL L 11, 14.1.2019, s. 3, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2019/1/oj). olisi saatettava kokonaisuudessaan yhdenmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantava täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa lähentämään täytäntöönpanon valvontaa koskevia standardeja, jakamaan tietoja oikea-aikaisesti ja osoittamaan toimivaltuudet selkeästi päällekkäisten menettelyjen välttämiseksi; korostaa, että Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston on siirryttävä kohti täysin integroitua yhteistyömuotoa, jotta voidaan parantaa kustannustehokkuutta ja rajatylittävien näkökohtien käsittelyä, muun muassa mahdollistamalla yhteiset tutkimukset ja yhteinen päätöksenteko; kehottaa Euroopan kilpailuviranomaisten verkostoa ohjaamaan yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, kilpailusääntöjen soveltamisessa;

37.kehottaa komissiota ja kansallisia kilpailuviranomaisia perustamaan helposti käytettävissä olevia ja pk-yrityksille sopivia valitusmekanismeja kilpailunvastaisia käytäntöjä varten, jotta voidaan varmistaa tapausten nopea ja tehokas käsittely;

38.panee merkille EU:n ulkopuolisia yrityksiä koskevat meneillään olevat tutkimukset, mukaan lukien komission alustava tutkimus Visa- ja Mastercard-maksuista; kehottaa komissiota varmistamaan, että maksumarkkinat pysyvät kilpailukykyisinä, avoimina ja kuluttajien ja yritysten saatavilla; painottaa, että siirtohinnoista annettua asetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/751, annettu 5. huhtikuuta 2015, korttipohjaisista maksutapahtumista veloitettavista siirtohinnoista (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2015/751/oj). on tarkasteltava uudelleen, jotta voidaan arvioida sen tehokkuutta puuttua maksujen nousuun; kehottaa komissiota saattamaan maksualaa koskevat käynnissä olevat tutkimukset päätökseen ilman aiheetonta viivästystä; korostaa, että digitaalinen euro on ratkaisevan tärkeä tilaisuus vähentää liiallista riippuvuutta EU:n ulkopuolisista korttijärjestelmistä sekä vahvistaa kilpailua ja EU:n strategista riippumattomuutta maksualalla, esimerkiksi auttamalla varmistamaan kilpailukykyisemmät hinnoitteluehdot yrityksille, erityisesti pk-yrityksille;

39.korostaa, että kilpailu on tärkeää pankkialalla ja että pankkiunioni on saatettava valmiiksi; kehottaa komissiota käyttämään kaikkia käytettävissä olevia välineitä, jotta voidaan varmistaa tasapuolinen kilpailu ja seurata pankkialan suuntauksia korkean inflaation aikoina; korostaa EU:n pankkialan kilpailukykyä koskevan komission tulevan kertomuksen merkitystä ja kiireellisyyttä ja odottaa, että komissio hyväksyy kertomuksen heinäkuuhun 2026 mennessä; pitää lisäksi myönteisenä tulevaa arviointia direktiivin 2002/87/EY Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/87/EY, annettu 16. joulukuuta 2002, finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta sekä neuvoston direktiivien 73/239/ETY, 79/267/ETY, 92/49/ETY, 92/96/ETY, 93/6/ETY ja 93/22/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 98/78/EY ja 2000/12/EY muuttamisesta (EUVL L 35, 11.2.2003, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2002/87/oj). ja Solvenssi II -direktiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25. marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2009/138/oj). toimivuudesta vakuutus- ja pankkimarkkinoiden toimijoiden tasapuolisiin toimintaedellytyksiin liittyvien näkökohtien osalta;

40.panee merkille, että oligopolit tarjoavat EU:n rahoitusmarkkinoiden toimijoille, kuten markkinoiden aggregaattoreille ja yhteenliitettävyyspalvelujen tarjoajille, tiettyjä kriittisiä palveluja, joille on tyypillistä palveluntarjoajien vähäinen määrä tai huomattavat vaikeudet vaihtaa palveluntarjoajaa tai epäsymmetrinen hinnoitteluvoima palveluntarjoajan eduksi, mikä viime kädessä kasvattaa sijoittajille aiheutuvia kustannuksia; panee lisäksi merkille, että kolmen suurimman luottoluokituslaitoksen ja tilintarkastusmarkkinoiden neljän suurimman yrityksen markkinaosuudet ovat edelleen yli 90 prosenttia; kehottaa komissiota tutkimaan nykyisiä oligopoleja ja toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä EU:n kilpailun edistämiseksi;

41.muistuttaa Euroopan keskuspankin todenneen, että elintarvikkeiden hinnat ovat edelleen korkeat, mikä vaikuttaa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin kuluttajiin; on huolissaan markkinoiden voimakkaasta keskittymisestä maataloustuote- ja elintarvikeketjun tietyillä tasoilla; kehottaa komissiota arvioimaan ostoliittoutumien laajuutta ja vaikutuksia ja analysoimaan edelleen niiden vaikutuksia paitsi hintoihin myös viljelijöiden ja maatalouselintarviketuottajien kykyyn toimittaa terveellisiä, turvallisia ja kestäviä tuotteita kuluttajille; kehottaa komissiota arvioimaan, tarvitaanko SEUT-sopimuksen 102 artiklan soveltamisesta lisäohjeita, siltä osin kuin on kyse hyväksikäyttöön perustuvista väärinkäytöksistä, mukaan lukien kohtuuttomat tai epäoikeudenmukaiset hinnat, jotta voidaan parantaa oikeusvarmuutta ja tehostaa täytäntöönpanon valvontaa erittäin keskittyneillä kuluttajamarkkinoilla;

42.korostaa, että Euroopassa ei ole suuryrityksiä, jotka kykenisivät kilpailemaan maailmanlaajuisesti useilla keskeisillä strategisilla aloilla; katsoo, että sisämarkkinoiden laajentaminen on strateginen välttämättömyys EU:n kannalta investointien liikkeelle saamiseksi, kilpailukyvyn edistämiseksi, innovointiin investoimiseksi ja sen mahdollistamiseksi, että EU:n yritykset voivat kilpailla tehokkaasti maailmanmarkkinoilla, kuten Lettan raportissa korostetaan; korostaa, että sisämarkkinoiden toteuttaminen ja sisäisten esteiden poistaminen ovat edelleen keskeisiä painopisteitä tässä suhteessa; toteaa, että EU:n sisällä tapahtuvan laajenemisen rakenteelliset esteet voivat johtaa siihen, että EU:n ulkopuoliset toimijat hankkivat itselleen innovatiivisia EU:n yrityksiä, millä voi olla kielteisiä vaikutuksia EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyyn ja innovointikapasiteettiin; katsoo siksi, että yrityskeskittymien valvonnassa olisi otettava kokonaisuudessaan huomioon EU:n yritysten kyky investoida innovointiin;

43.katsoo, että kilpailupolitiikka ei saisi luoda tarpeettomia esteitä yrityksille, joiden on laajennettava toimintaansa, jotta ne voivat kilpailla maailmanlaajuisesti, ja toteaa samalla, että kaikkien EU:n yritysten ei tarvitse laajentaa toimintaansa; korostaa, että EU kukoistaa suurten ja pienten yritysten välisen tärkeän yhteyden ansiosta; toteaa, että kilpailukykyisen yritysten kasvun olisi ensisijaisesti perustuttava tasapuoliseen kilpailuun, vankkaan kilpailuoikeuden täytäntöönpanon valvontaan ja sisämarkkinoiden syventämiseen, jotka ovat EU:n sosiaalisen markkinatalouden perusta ja edelleen todellinen innovoinnin liikkeellepaneva voima;

44.kehottaa komissiota soveltamaan yrityskeskittymiä koskevaa politiikkaa dynaamisesti taloudellisen ja oikeudellisen arvioinnin perusteella ja analysoimalla perusteellisesti kuluttajien hyvinvoinnin käsitettä kilpailun arvioinnissa sekä tarkastelemaan yrityskeskittymien laajempia taloudellisia vaikutuksia, mukauttamaan politiikkaa markkinoiden uusiin realiteetteihin, mukaan lukien digitaaliset ekosysteemit, tekoäly, energia ja puolustus, ja analysoimaan keskittymien vaikutuksia pitkällä aikavälillä tulevaisuuteen suuntautuvaa lähestymistapaa noudattaen; kannustaa komissiota seuraamaan edelleen markkinavoiman kehitystä Euroopassa, myös siltä osin kuin on kyse yrityskeskittymien vaikutuksesta kestävyyteen, innovointiin ja pitkän aikavälin häiriönsietokykyyn;

45.kehottaa tarkistamaan yrityskeskittymiä koskevia EU:n suuntaviivoja kunnianhimoisesti ja näyttöön perustuen, jotta ne vastaavat paremmin markkinoiden uusia realiteetteja ja EU:n painopisteitä häiriönsietokykyisemmän ja kilpailukykyisemmän Euroopan tukemiseksi ja jotta samalla voidaan edelleen turvata kuluttajien hyvinvoinnin korkea taso; korostaa, että vaikka yrityskeskittymien valvonta perustuu edelleen kilpailuanalyysiin ja tehokkaan kilpailun turvaamiseen kansallisilla markkinoilla ja sisämarkkinoilla, siinä olisi arvioitava yleiseurooppalaisia yrityskeskittymiä tulevaisuuteen suuntautuvalla tavalla ja varmistettava, että ”EU:n huippuyrityksiä” luovat sulautumat parantavat kuluttajien hyvinvointia, markkinoiden kilpailullisuutta ja pitkän aikavälin häiriönsietokykyä, erityisesti keskeisillä aloilla, kuten televiestintä-, pankki-, maksu-, puolustus- ja energia-alalla; kehottaa varmistamaan uusilla yrityskeskittymien valvontaa koskevilla suuntaviivoilla oikeusvarmuus yrityksille niiden luodessa yleiseurooppalaisia toimijoita, jotka tukevat kilpailukykyä edistävää laajentumista, ja varmistamaan samalla, että kansallisia toimintavaltuuksia, myös veto-oikeuksia, käytetään vain asianmukaisesti perustelluissa ja oikeasuhteisissa tapauksissa;

46.kehottaa komissiota omaksumaan yrityskeskittymiin tulevaisuuteen suuntautuvan ja dynaamisen lähestymistavan, jossa otetaan huomioon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa menettelyä tehokkuushyödyt, kuten mittakaavaedut ja kestävyyshyödyt, samalla kun varmistetaan avoimuus ja ennustettavuus ja annetaan yrityksille mahdollisuus muodostaa liittoutumia, kun ne edistävät innovointia, ilmastokestävyyttä ja turvallisuutta, ja otetaan huomioon markkinavoiman ja alakohtaisten realiteettien arviointiin sovellettava lähestymistapa, joka ulottuu hintoja ja markkinaosuuksia pidemmälle ja johon sisältyy myös vaikutuksia palkkoihin ja työoloihin ja -ehtoihin;

47.muistuttaa, että kilpailulla turvataan kuluttajien valinnanmahdollisuus, markkinoiden monimuotoisuus ja kohtuulliset hinnat; panee merkille Warner Bros Discoveryn osakkeenomistajien 23. huhtikuuta 2026 tekemän päätöksen hyväksyä sulautumissopimus Paramount Skydancen kanssa; kehottaa komissiota soveltamaan tiukkaa yrityskeskittymien valvontaa audiovisuaali- ja media-alalla, seuraamaan markkinoiden konsolidoinnin vaikutusta sisämarkkinoihin ja antamaan EU:n toimijoille mahdollisuuden laajentaa toimintaansa;

48.toteaa, että digimarkkinasäädöksen soveltamisalaan kuuluvat verkkoalustat ovat hankkineet lähes 700 pienempää yritystä vuodesta 2000 lähtien, kun taas komissiolle ilmoitettiin näistä liiketoimista vain 19, koska suurin osa jäi liikevaihtoon perustuvien ilmoituskynnysten alapuolelle; kehottaa komissiota tunnistamaan ”killer acquisition -kaupat” (eli tapaukset, joissa yritys ostaa toisen innovatiivisen yrityksen, koska se pyrkii hankkiutumaan eroon mahdollisesta tulevasta kilpailijastaan) ja mukauttamaan sääntelyä tällaisten kauppojen estämiseksi, erityisesti digitaalialalla, tekoälyn alalla, lääkealalla ja muilla strategisilla aloilla; katsoo, että EY:n sulautuma-asetukseen olisi lisättävä sisämarkkinoita koskeva oikeusperusta, jos sitä tarkastellaan uudelleen, jotta lainsäädäntövallan käyttäjät saataisiin siihen täysipainoisesti mukaan digimarkkinasäädöksen tavoin; kehottaa jäsenvaltioita antamaan kansallisille kilpailuviranomaisille oikeuden puuttua asiaan, jotta ne voivat ottaa tutkittavakseen yrityskeskittymiä ja -ostoja, jos niillä ei vielä ole sitä, samalla kun varmistetaan oikeusvarmuus ja vältetään pk-yrityksille ja startup-yrityksille aiheutuva kohtuuton rasite;

49.panee merkille kasvavan suuntauksen kohti ulkomaisia investointeja ja monen seuran omistamista eurooppalaisessa urheilussa sekä lippujen dynaamisen hinnoittelun yleistymisen ja kehottaa komissiota ottamaan huomioon tämän kehityssuuntauksen vaikutukset, kun se tukee toimia, joilla pyritään turvaamaan eurooppalaisen urheilun taloudellinen integriteetti ja kilpailullinen tasapaino; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan kaikkia sääntelyvaihtoehtoja, mukaan lukien dynaamisen hinnoittelun kieltäminen suorana lähetettävien urheilu- ja kulttuuritapahtumien yhteydessä digiympäristön oikeudenmukaisuutta koskevan säädöksen puitteissa, jotta voidaan suojella kuluttajia ja vaalia urheilun ja kulttuurin sosiaalista ja julkista arvoa;

50.korostaa, että valtiontukisääntöjä on analysoitava perusteellisesti erityisesti sellaisten yritysten tapauksessa, jotka toimivat energian, teknologian ja innovoinnin kaltaisilla strategisilla aloilla; painottaa, että on tärkeää varmistaa valtiontuen tehokkuus maatalouden, logistiikan ja liikenteen aloilla; panee merkille jäsenvaltioiden erilaiset finanssipoliittiset valmiudet, varoittaa, että valtiontukien hajanaisuus johtaa epätasapuolisiin toimintaedellytyksiin, ja kehottaa komissiota seuraamaan näitä vaikutuksia; katsoo, että kaiken myönnetyn valtiontuen olisi oltava EU:n lainsäädännön ja periaatteiden, myös EU:n ympäristö- ja sosiaalipoliittisten tavoitteiden, mukaista;

51.suhtautuu myönteisesti puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaan liittyvään valtiontukikehykseen; kehottaa panemaan puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaan liittyvän valtiontukikehyksen täytäntöön kohdennetusti ja oikeasuhteisesti siten, että jäsenvaltioille aiheutuu mahdollisimman vähän rasitetta, tukikilpailu voidaan estää ja säilytetään sisämarkkinoiden eheys samalla, kun annetaan vahvat takeet avoimuudesta, oikeasuhteisuudesta ja tehokkuudesta ympäristön kannalta;

52.muistuttaa, että väliaikainen ja kohdennettu valtiontuki voi olla aiheellista kriisiaikoina; muistuttaa puhtaan teollisen kehityksen valtiontukikehyksen merkityksestä haavoittuvassa asemassa olevien alojen tukemisessa nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, jossa polttoaineiden hinnat nousevat nopeasti; panee kuitenkin merkille Euroopan tilintarkastustuomioistuimen havainnot (erityiskertomus 21/2024), joissa yksilöidään puutteita komission toteuttamassa valtiontukien seurannassa kriisiaikoina, ja kehottaa komissiota seuraamaan tiiviimmin valtiontuki-ilmoituksia ja parantamaan valtiontukia koskevaa raportointia ja avoimuutta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti;

53.toteaa, että yli kolme neljäsosaa valtiontuesta keskittyy vain kahteen jäsenvaltioon, mikä korostaa hajanaisuuden riskiä ja epätasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla;

54.korostaa valtiontuen roolia välineenä, jolla vähennetään taloudellisia eroja toisaalta EU:n kehittyneimpien alueiden ja toisaalta saarten, sisämaa-alueiden, syrjäisimpien alueiden, taloudellisesti epäedullisessa asemassa olevien alueiden ja kaikkien luonnonhaitoista kärsivien EU:n alueiden välillä; kehottaa lisäämään joustavuutta ja vähentämään rajoituksia EU:n saarialueiden ja haavoittuvimpien alueiden valtiontuissa;

55.odottaa, että yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17. kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/651/oj). uudelleentarkastelun myötä puututaan ”vaikeuksissa olevan yrityksen” määritelmään liittyviin nykyisiin ongelmiin ja että valtiontukisääntöjä nykyaikaistetaan ja yksinkertaistetaan, jotta voidaan vähentää byrokratiaa ja parantaa EU:n kilpailukykyä; suhtautuu myönteisesti julkisen kuulemisen käynnistämiseen, jotta voidaan kerätä tietoa uudelleentarkastelun laajuudesta ja sisällöstä;

56.panee tyytyväisenä merkille tarkistetun SGEI-päätöksen hyväksymisen, jotta jäsenvaltiot voivat tukea kunnollisten, kestävien, energiatehokkaiden, sosiaalisesti osallistavien ja kohtuuhintaisten asumiseen liittyvien hankkeiden tarjoamista myös keskituloisille kotitalouksille; kehottaa komissiota seuraamaan tarkistetun SGEI-päätöksen täytäntöönpanoa ja arvioimaan, ovatko kynnysarvot ja edellytykset riittävän joustavia jäsenvaltioiden tarpeiden täyttämiseksi; kehottaa yksinkertaistamaan ilmoitusmenettelyjä SGEI-palveluihin liittyvissä valtiontukitoimenpiteissä, joihin ei liity merkittäviä kilpailuriskejä;

57.kehottaa komissiota arvioimaan kiinteistöalan ja siihen liittyvien markkinoiden, kuten rakentamisen ja kiinteistöjen hallinnon, markkinakeskittymien vaikutusta, jotta voidaan varmistaa, että tehokkaalla kilpailulla voidaan hillitä hintojen nousua ja parantaa asuntojen saatavuutta;

58.panee merkille aggressiivisen verosuunnittelun ja verojärjestelmien, mukaan lukien etuuskohteluun perustuvat verosopimukset, vääristävät vaikutukset tasapuoliseen kilpailuun ja huomauttaa, että ne voivat tukahduttaa innovointia ja vaarantaa markkinoiden kilpailullisuuden erityisesti pk-yritysten osalta; suhtautuu myönteisesti komission 14. heinäkuuta 2020 antamaan suositukseen Komission suositus (EU) 2020/1039, annettu 14. heinäkuuta 2020, yhteistyöhaluttomiin lainkäyttöalueisiin liittyvien siteiden puuttumisen asettamisesta unionissa toimiville yrityksille myönnettävän valtion rahoitustuen ehdoksi (EUVL L 227, 16.7.2020, s. 76, ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2020/1039/oj). olla myöntämättä taloudellista tukea yrityksille, joilla on siteitä veroparatiiseihin, ja suojella samaan aikaan rehellisiä veronmaksajia; kehottaa sulkemaan valtiontuen ulkopuolelle yritykset, jotka ovat sijoittautuneet maihin, jotka on lueteltu neuvoston hyväksymässä EU:n luettelossa veroasioissa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista, ja kehottaa komissiota arvioimaan, edistääkö nykyinen kehys laajempia toimia aggressiivisen verosuunnittelun ja veroparatiisikäytäntöjen torjumiseksi;

59.pitää valitettavana, että parlamentti ei saa riittävästi tietoa kilpailusääntöjen tarkistamisesta ja täytäntöönpanosta, ja korostaa, että parlamentin olisi osallistuttava riittävissä määrin kilpailupolitiikan muotoiluun; korostaa lisäksi tarvetta avoimuuteen parlamenttiin nähden, kun on kyse kolmansien maiden kanssa käytävistä keskusteluista, jotka voivat vaikuttaa digimarkkinasäädöksen täytäntöönpanon valvontaan;

60.kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja parlamenttia käymään jäsenneltyä ja säännöllistä vuoropuhelua kilpailupolitiikasta, myös kilpailusääntöjen tarkistamisesta ja täytäntöönpanosta; kehottaa komissiota antamaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle oikea-aikaista ja kattavaa tietoa merkittävistä täytäntöönpanopäätöksistä, lainsäädäntöehdotuksista ja merkittävistä ei-sitovista välineistä; kehottaa tekemään toimielinten välisen sopimuksen parlamentin aseman virallistamiseksi kilpailupolitiikan valvonnassa, mukaan lukien kuuleminen suuntaviivojen ja kehysten painopisteiden asettamisesta;

61.varoittaa liiallisesta tukeutumisesta ei-sitoviin välineisiin, kuten ohjeisiin ja väliaikaisiin kehyksiin, joissa parlamentin osallistuminen on rajoitettua; kehottaa Eurooppa-neuvostoa tekemään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan 7 kohdan 2 alakohdan nojalla päätöksen, joka mahdollistaa säädösten antamisen kilpailupolitiikan alalla tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen;

62.kannustaa parhaiden käytäntöjen vaihtoon kansainvälisillä foorumeilla, kuten kansainvälisessä kilpailuviranomaisverkossa ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kilpailukomiteassa; kehottaa komissiota pyrkimään jatkuvaan vuoropuheluun ja yhteistyöhön kansainvälisellä tasolla, myös toisen sukupolven yhteistyösopimuksilla, jotka mahdollistavat tehokkaamman tietojenvaihdon kilpailuviranomaisten välillä, ja pitää valitettavana, että tähän ei ole pyritty riittävällä tavalla aiemmin; kehottaa komissiota laatimaan strategian, jonka avulla EU voi ottaa kansainvälisellä tasolla johtavan roolin tehokkaan kilpailun edistämisessä;

63.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.