A.ottaa huomioon, että Belgiaan sijoittautunut Corteva Agriscience Belgium B.V. toimitti 10. maaliskuuta 2023 Yhdysvaltoihin sijoittautuneen yrityksen Corteva Agriscience LLC puolesta asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen muuntogeenistä maissia DP202216 × NK603 × DAS-40279-9, jäljempänä ’muuntogeeninen maissi’, sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamiseksi markkinoille; ottaa huomioon, että hakemus kattoi myös muuntogeenistä maissia sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.ottaa huomioon, että EFSA antoi muuntogeenistä maissia koskevasta luvasta 30. lokakuuta 2025 myönteisen tieteellisen lausunnon, joka julkaistiin 5. joulukuuta 2025;

C.ottaa huomioon, että EFSA totesi, että muuntogeeninen maissi ja sen alayhdistelmät, sellaisina kuin ne on kuvattu hakemuksessa, ovat yhtä turvallisia kuin niiden tavanomainen vastine ja testatut geneettisesti muuntamattomat maissin vertailulajikkeet, kun tarkastellaan niiden mahdollisia vaikutuksia ihmisten ja eläinten terveyteen sekä ympäristöön; ottaa huomioon, että EFSA totesi myös, että muuntogeenisestä maissista ja sen alayhdistelmistä saatujen elintarvikkeiden ja rehujen kulutus ei aiheuta ravitsemuksellista huolta ihmisille ja eläimille; ottaa huomioon, että EFSA katsoo monien laajempien ympäristöön liittyvien, sosioekonomisten ja kumulatiivisten vaikutusten jäävän sen toimivallan ulkopuolelle, minkä vuoksi se ei käsitellyt niitä lausunnossaan;

D.ottaa huomioon, että muuntogeeninen maissi kehitettiin risteytyksellä, jossa yhdistettiin seuraavat kolme yksittäistä tapahtumaa: DP202216, joka ilmentää fosfinotrisiiniasetyylitransferaasi (PAT) -entsyymiä, jolloin se kestää glufosinaattiammoniumia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita, ja ZMM28, maissin endogeeninen proteiini, jonka ilmentymistä on muutettu (EPAE) niin, että se mahdollistaa paremman sadon kenttäolosuhteissa; NK603, joka ilmentää CP4 EPSPS:ää ja CP4 EPSPS L214P:tä, jolloin se kestää glyfosaattiin perustuvia rikkakasvien torjunta-aineita; ja DAS‑40278-9, joka ilmentää aryloksialkanoaattidioksigenaasia (AAD-1), jolloin se kestää rikkakasvien torjunta-aineina käytettäviä 2,4-D:tä ja aryylioksifenoksipropionaattia (AOPP) EFSAn tieteellinen lausunto, https://doi.org/10.2903/j.efsa.2025.9746, s. 7.;

E.ottaa huomioon, että EFSA on aiemmin arvioinut ainoastaan alayhdistelmän NK603 × DAS-40278-9; ottaa huomioon, että hakija ei toimittanut kokeisiin perustuvia tietoja alayhdistelmistä DP202216 x NK603 ja DP202216 x DAS-40278-9, joita EFSA ei ole aiemmin arvioinut; ottaa huomioon, että tästä huolimatta EFSA totesi, että kyseiset alayhdistelmät eivät aiheuta turvallisuusongelmia;

F.ottaa huomioon, että EFSAn tekemiin riskinarviointeihin ei sisältynyt pitkän ajan toksikologisia tutkimuksia eikä yksityiskohtaista analyysia kumulatiivisista ja yhteisvaikutuksista, kuten mahdollisesta vuorovaikutuksesta maissinviljelyssä yleisesti käytettyjen torjunta-aineiden jäämien kanssa;

G.ottaa huomioon, että suurinta osaa muuntogeenisistä viljelykasveista, muuntogeeninen maissi mukaan lukien, on muunnettu geneettisesti siten, että ne ovat sietokykyisiä yhdelle tai useammalle ”täydentävälle” rikkakasvien torjunta-aineelle, jota voidaan käyttää koko muuntogeenisen viljelykasvin viljelyn ajan ilman, että viljelykasvi kuolee, kuten käy niiden viljelykasvien tapauksessa, jotka eivät siedä torjunta-aineita; toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien on erinäisissä tutkimuksissa osoitettu lisäävän täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä, mikä johtuu etenkin siitä, että yhä useammat rikkakasvit sietävät rikkakasvien torjunta‑aineita;

H.toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien käyttö sitoo viljelijät rikkakasvien hallintajärjestelmään, joka on suurelta osin tai kokonaan torjunta-aineiden varassa, samalla kun se synnyttää riippuvuuden täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöön olennaisena osana tuotantojärjestelmää; ottaa huomioon, että lisääntynyt riippuvuus täydentävistä rikkakasvien torjunta-aineista muuntogeenistä maissia viljelevillä tiloilla nopeuttaa näille torjunta-aineille sietokykyisten rikkakasvien ilmaantumista ja leviämistä, mikä johtaa noidankehään, jossa rikkakasvien torjunta-aineita on käytettävä jatkuvasti enemmän; toteaa, että tämän seurauksena rikkakasvien torjunta-aineiden liiallisesta käytöstä aiheutuu yhä haitallisempia vaikutuksia maaperän terveyteen, veden laatuun sekä maanpäälliseen ja ‑alaiseen biologiseen monimuotoisuuteen ja lisäksi ihmisten ja eläinten altistuminen lisääntyy, mahdollisesti myös sen kautta, että rikkakasvien torjunta-aineiden jäämät elintarvikkeissa ja rehuissa lisääntyvät;

I.toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien on erinäisissä tutkimuksissa osoitettu lisäävän täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä, mikä johtuu etenkin siitä, että yhä useammat rikkakasvit sietävät rikkakasvien torjunta-aineita Ks. esim. Bonny, S., ”Genetically Modified Herbicide-Tolerant Crops, Weeds, and Herbicides: Overview and Impact”, Environmental Management, tammikuu 2016, 57(1), s. 31-48, https://doi.org/10.1007/s00267-015-0589-7 ja Benbrook, C.M., ”Impacts of genetically engineered crops on pesticide use in the U.S. - the first sixteen years”, Environmental Sciences Europe, 28. syyskuuta 2012, nide 24(1), https://doi.org/10.1186/2190-4715-24-24.; toteaa, että tästä syystä on odotettavissa, että muuntogeenisen maissin viljelyssä käytetään sekä suurempia että toistuvia glyfosaattiin ja glufosinaattiin pohjautuvien ja AOPP:tä ja 2,4-D:tä sisältävien rikkakasvien torjunta-aineiden annoksia, minkä vuoksi sadossa voi esiintyä suurempia määriä jäämiä ja niiden hajoamistuotteita (metaboliitit);

J.ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 1B ja näin ollen se täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21. lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2009/1107/oj). säädetyt poissulkemiskriteerit; ottaa huomioon, että glufosinaatin käyttöä unionissa koskevan hyväksynnän voimassaolo päättyi 31. heinäkuuta 2018 https://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/eu-pesticides-database/start/screen/active-substances/details/79.;

K.ottaa huomioon, että glyfosaatin turvallisuuteen ihmisten terveyden ja ympäristön kannalta liittyy yhä merkittävää tieteellistä epävarmuutta; ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole syöpää aiheuttava aine, ja että Euroopan kemikaalivirasto totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; ottaa huomioon, että Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos, joka on Maailman terveysjärjestön syöväntutkimukseen erikoistunut virasto, sen sijaan luokitteli glyfosaatin vuonna 2015 todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi; ottaa huomioon, että monissa muissa viimeaikaisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä tutkimuksissa vahvistetaan glyfosaatin syöpää aiheuttavat vaikutukset Ks. esim. https://doi.org/10.1016/j.mrrev.2019.02.001, https://doi.org/10.1093/ije/dyz017, https://doi.org/10.1371/journal.pone.0219610 ja https://doi.org/10.1186/s13045-019-0767-9.; ottaa huomioon, että julkaisu ”Regulatory Toxicology and Pharmacology” on virallisesti perunut glyfosaatin turvallisuuden puolustamiseen monissa riskinarvioinneissa käytetyn vuonna 2000 julkaistun tieteellisen asiakirjan ”Safety Evaluation and Risk Assessment of the Herbicide Roundup and Its Active Ingredient, Glyphosate, for Humans” asiakirjan laatijoista ja tutkimustulosten paikkansapitävyydestä esiin nousseiden huolenaiheiden takia, jotka liittyvät asiakirjan laatijoiden antamiin vääriin tietoihin, tutkimuksen rahoittajaan sekä asiakirjan laatijoiden mahdollisiin eturistiriitoihin https://doi.org/10.1006/rtph.1999.1371.;

L.ottaa huomioon, että muuntogeenisten kasvien kehittämiseen osallistuvan asiantuntijan vertaisarvioidussa tieteellisessä artikkelissa kyseenalaistetaan 2,4-D:tä sietävien muuntogeenisten viljelykasvien turvallisuus, koska 2,4-D hajoaa sytotoksisiksi hajoamistuotteiksi Lurquin, P.F., ”Production of a toxic metabolite in 2, 4-D-resistant GM crop plants”, 3 Biotech 6, 82 (2016), https://doi.org/10.1007/s13205-016-0387-9.;

M.toteaa, että muuntogeenisistä kasveista löytyvien rikkakasvien torjunta-ainejäämien ja metaboliittien arvioinnin ei katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana muuntogeenisten organismien lupamenettelyä; toteaa tämän olevan ongelmallista, koska geneettinen muuttaminen voi itsessään vaikuttaa tapaan, jolla kyseinen muuntogeeninen kasvi hajottaa täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita, sekä metaboliittien koostumukseen ja siten niiden myrkyllisyyteen Tämä koskee nimenomaan glyfosaattia, kuten todetaan EFSAn perustellussa lausunnossa ”Review of the existing maximum residue levels for glyphosate according to Article 12 of Regulation (EC) No 396/2005”, EFSA Journal, 2018, 16(5):e5263, s. 12, https://doi.org/10.2903/j.efsa.2018.5263.;

N.panee merkille, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan; katsoo, että näihin perusteltuihin tekijöihin olisi sisällytettävä unionin velvoitteet, jotka johtuvat Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteista, Pariisin ilmastosopimuksesta EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4. ja biologista monimuotoisuutta koskevasta YK:n yleissopimuksesta EYVL L 309, 13.12.1993, s. 3, ELI: http://data.europa.eu/eli/convention/1993/626/oj. (YK:n biodiversiteettisopimus);

O.ottaa huomioon, että biologiseen monimuotoisuuteen, maaperän terveyteen, pölyttäjiin ja muihin kuin kohdeorganismeihin kohdistuvien mahdollisten haitallisten vaikutusten riippumatonta seurantaa ja valvontaa ei ole edelleenkään varmistettu riittävällä tavalla;

P.katsoo, että tapauksissa, joissa tieteellistä varmuutta ei ole, olisi sovellettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklassa tarkoitettua ennalta varautumisen periaatetta;

Q.toteaa, että YK:n biodiversiteettisopimuksen sopimuspuolena ja sopimuksen 3 artiklan mukaisesti unionilla on vastuu varmistaa, että sen lainkäyttövallan tai valvonnan alaiset toimet eivät vahingoita ympäristöä toisen valtion alueella;

R.toteaa, että muuntogeeniselle maissille myönnetyn unionin luvan uusiminen ei olisi torjunta-aineiden vähentämistä koskevien kansainvälisten sitoumusten mukainen YK:n biodiversiteettisopimuksen COP15-kokouksessa sovittiin joulukuussa 2022 maailmanlaajuisesta biodiversiteettikehyksestä, johon sisältyy maailmanlaajuinen tavoite vähentää torjunta-aineista aiheutuvia riskejä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_7834)., kun otetaan huomioon ihmisten, eläinten ja ympäristön lisääntynyt altistuminen glyfosaatille ja glufosinaatille maissa, joissa viljellään kyseistä torjunta-aineita sietävää muuntogeenistä kasvia, sekä siihen mahdollisesti liittyvät vakavat terveysvaikutukset;

S.ottaa huomioon, että muuntogeenisen maissin viljely ei ole sallittua unionissa;

T.toteaa, että komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2026/1443 sallittaisiin se, että unioniin tuodaan tuotteita, jotka eivät ole unionin viljelijöiden noudattamien normien mukaisia, mikä asettaisi unionin viljelijät epäedulliseen kilpailuasemaan;

U.ottaa huomioon, että EU:n maatalouden tulevaisuudesta käydyn strategisen vuoropuhelun päätelmissä https://commission.europa.eu/topics/agriculture-and-rural-development/strategic-dialogue-future-eu-agriculture_fi. kehotetaan komissiota arvioimaan uudelleen lähestymistapaansa tuotavien ja vietävien maatalouselintarvikkeiden markkinoille pääsyyn, kun otetaan huomioon unionin ja sen kauppakumppanien toisistaan poikkeavien normien aiheuttama haaste; ottaa huomioon, että maailmanlaajuisesti oikeudenmukaisemmat kauppasuhteet, jotka ovat johdonmukaisia terveellistä ympäristöä koskevien tavoitteiden kanssa, olivat yksi viljelijöiden keskeisistä vaatimuksista vuosien 2023, 2024 ja 2025 mielenosoituksissa;

V.toteaa korostaneensa toistuvasti, että jatkuvan demokratiavajeen korjaamiseksi komission ei pitäisi antaa lupaa muuntogeenisille organismeille silloin, kun jäsenvaltiot eivät ole saavuttaneet määräenemmistöä pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa tai muutoksenhakukomiteassa;

W.toteaa, että komissio jatkaa lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille huolimatta demokraattisuuden puutteesta, jonka se itsekin myöntää, jäsenvaltioiden tuen puuttumisesta ja parlamentin vastustuksesta;

X.ottaa huomioon, että yhteinen terveys -mallissa edellytetään ihmisten, eläinten, kasvien ja ympäristön terveyden keskinäisen riippuvuuden huomioon ottamista arvioitaessa muuntogeenisten organismien kestävyyttä ja turvallisuutta pitkällä aikavälillä;