1.suhtautuu myönteisesti komission lainsäädäntöehdotukseen 28. yhtiöoikeudellisesta kehyksestä (”EU Inc.”); toteaa, että sillä voi olla systeemistä vaikutusta sisämarkkinoiden toimintaan ja EU:n talouden yleiseen kilpailukykyyn; korostaa, että 28. yhtiöoikeudellista kehystä koskeva ehdotus ei saa korvata mahdollisia uusia lainsäädäntötoimia, joilla vähennetään hajanaisuutta ja eroja jäsenvaltioiden sääntelykehysten välillä;

2.korostaa hyväksyneensä päätöslauselman suosituksista komissiolle 28. oikeusjärjestyksestä: uusi oikeudellinen kehys innovatiivisille yrityksille;

3.suhtautuu myönteisesti ”yhden Euroopan yhdet markkinat” -ohjelman hyväksymiseen sisämarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi; panee merkille Eurooppa-neuvoston kehotuksen hyväksyä 28. yhtiöoikeudellinen kehys; pitää valitettavana, ettei Eurooppa-neuvosto ole viitannut veropolitiikan yhdenmukaistamiseen tässä ohjelmassa, erityisesti kun otetaan huomioon, että pk-yritykset ovat ilmoittaneet verotuksen ja alv:n hajanaisuuden olevan suurimpia esteitä laajentumiselle;

4.korostaa, että verotus kuuluu useimmiten jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, mutta erityisesti menettelyjen osalta on olemassa mahdollisuus vieläkin pidemmälle menevään yksinkertaistamiseen tai kohdennettuun yhdenmukaistamiseen, jolla puututaan sääntöjen noudattamista koskevien järjestelmien eroihin, monimutkaiseen ja hajanaiseen yhtiöverokohteluun, raportointivelvoitteisiin sekä rajatylittävien investointien kohtelun hallinnollisiin esteisiin; korostaa EU:n aiempien verotusta koskevien lainsäädäntöaloitteiden myönteistä vaikutusta erityisesti verovilpin, veronkierron ja veropetosten torjunnassa, sillä ne täydentävät kansallisia oikeudellisia kehyksiä;

5.vaatii, että 28. oikeusjärjestyksen on oltava sisällöltään kunnianhimoinen, myös verotusnäkökohtien osalta, ja että siinä on noudatettava perussopimuksia kaikilta osin, jotta pk-yritykset, pienet midcap-yritykset ja innovatiiviset yritykset voivat laajentua ja toimia EU:n sisämarkkinoilla saumattomasti ilman valtioiden välisiä esteitä;

6.korostaa, että 28. oikeusjärjestys ei saa missään olosuhteissa mahdollistaa työntekijöille kansallisesti myönnettävän pakollisen työsuojelun taikka heidän edustajiensa ja ammattiliittojen kiertämistä eikä muuttua välineeksi, jolla murennetaan, vähennetään tai heikennetään nykyistä suojelua EU:n tai jäsenvaltioiden tasolla; korostaa, että 28. oikeusjärjestyksellä olisi tuettava innovointia, yritysten käytäntöjen läpinäkyvyyttä sekä yritysten moniulotteista kasvua ja skaalautuvuutta kannustamalla poistamaan oikeudellisia ja verotuksellisia esteitä, jotka rajoittavat rajatylittävää kehitystä ja laajentumista sekä verotuksen oikeudenmukaisuutta, samalla kun ehkäistään tehokkaasti verotuksellisia, sosiaalisia ja sääntelyyn liittyviä eroja;

7.korostaa, että digitalisaation ja 28. oikeusjärjestyksen verotusmoduulissa, jäljempänä ’verotusmoduuli’, käyttöön otettavien sääntöjen noudattamista koskevien vaatimusten yksinkertaistamisen hyödyt olisi asetettava kaikkien EU Inc. -järjestelyä soveltavien yritysten saataville;

8.katsoo, että 28. oikeusjärjestys on strateginen askel kohti sisämarkkinoiden syventämistä edelleen ja että samalla se edistää Euroopan yhdentymistä sekä parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ja vahvistaa niiden kilpailukykyä;

9.korostaa, että 28. oikeusjärjestys olisi otettava käyttöön modulaarista lähestymistapaa noudattaen; ymmärtää, että ehdotettu asetus yhtiöoikeudellisen kehyksen perustamisesta (EU Inc.) on ensimmäinen vaihe, johon voidaan lisätä muita moduuleja esimerkiksi verotuksesta (verotusmoduuli); korostaa, että näiden tulevien moduulien olisi katettava yritysten koko elinkaaren olennaiset näkökohdat ja niitä olisi arvioitava jatkuvasti kansainvälisiä vertailuarvoja vasten;

10.katsoo, että verotusmoduuli voitaisiin lisätä asetusta yhtiöoikeudellisesta kehyksestä (EU Inc.) koskevaan lainsäädäntöehdotukseen, jonka olisi ulotuttava verotuksen alalle kohdennetusti, kunnianhimoisesti ja oikeasuhteisesti; katsoo, että verotusmoduulin mahdollisia hyötyjä ovat sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten aleneminen, sääntelymenettelyjen yksinkertaistuminen, oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden paraneminen ja rajatylittäville markkinoille pääsyn sujuvoituminen, millä voidaan kehittää ja syventää EU:n sisämarkkinoita;

11.toteaa, että jotta verotusmoduuli voitaisiin saada aikaan nykyisen perussopimuskehyksen puitteissa ja jos sovellettava lainsäädäntömenettely ei tuota tuloksia, olisi harkittava joko asianomaisen lainsäädännön vapaaehtoisen soveltamisen rakennetta tai viimeisenä keinona tiiviimpää yhteistyötä veropolitiikan puutteiden korjaamiseksi; toteaa, että veropolitiikkaan sovelletaan EU:n neuvostossa edelleen yksimielisyyttä; katsoo, että siirtyminen määräenemmistöpäätöksiin on tarpeen tietyillä veropolitiikan osa-alueilla, kuten kaikkien jäsenvaltioiden allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanossa, tietyissä hallinnollisissa menettelyissä tai oikeudellisissa määritelmissä, jotta yksimielisyysvaatimus ei rajoittaisi sääntelyn yhdenmukaistamista ja estäisi kansalaisia ja yrityksiä saamasta kaikkia hyötyjä sisämarkkinoista; toteaa, että kyseinen moduuli olisi laadittava siten, että se valinnainen, selkeä ja oikeudellisen varmuuden antava järjestelmä, ja että muiden jäsenvaltioiden olisi voitava liittyä siihen milloin tahansa, jotta vältetään hajanaisuuden lisääntyminen ja varmistetaan sisämarkkinoiden yhtenäisyys;

12.korostaa, että 28. oikeusjärjestyksessä on vähennettävä tosiasiallisesti sääntöjen noudattamisen monimutkaisuutta siihen osallistuvien yritysten osalta ja ettei sillä saa luoda rinnakkaista säännöstöä, jota sovellettaisiin kansallisten oikeusjärjestelmien lisäksi, mikä johtaisi oikeudellisiin vääristymiin, päällekkäisyyksiin tai epäjohdonmukaisuuksiin taikka uusiin hallinnollisiin rasitteisiin; muistuttaa, että uuden oikeusjärjestyksen pääasiallisina tavoitteina ovat yksinkertaistaminen ja kilpailukyvyn lisääminen ja että näiden tavoitteiden toteutuminen olisi varmistettava kaikissa tilanteissa samalla kun pyritään ylöspäin tapahtuvaan sosiaaliseen lähentymiseen;

13.korostaa, että 28. oikeusjärjestyksen sen paremmin kuin verotusmoduulinkaan tavoitteena ei ole luoda yrityksille tai niiden työntekijöille kohtuutonta veroetua, vaan vähentää velvoitteiden erilaisuudesta johtuvaa monimutkaisuutta ja hallinnollista rasitetta huomattavasti; ottaa samalla huomioon näiden yritysten erityispiirteet;

14.korostaa, että monimutkaistumisen välttämiseksi 28. oikeusjärjestyksen säännösten olisi vastattava kaikkia muita merkittäviä komission ehdotuksia ja asiaankuuluvia Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toimintaohjeita, jotka koskevat sisämarkkinoiden yhdentymisen lisäämistä juuri verotuksen ja sovellettavan verolainsäädännön alalla, erityisesti EU:n veronkierron ja veropetosten torjuntakehyksissä, mukaan lukien veron kiertämisen estämistä koskeva direktiivi Neuvoston direktiivi (EU) 2016/1164, annettu 12. heinäkuuta 2016, sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta (EUVL L 193, 19.7.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2016/1164/oj). (ATAD);

15.kehottaa soveltamaan 28. oikeusjärjestykseen modulaarista ja kokeiluhankkeisiin perustuvaa lähestymistapaa, jossa yhtiöoikeus on etualalla; korostaa, että moduuleilla on tehtävä vaatimusten noudattamisesta tosiasiallisesti vähemmän monimutkaista osallistuville yrityksille; vaatii kuitenkin hyväksymään etenemissuunnitelman siitä, mitä olisi lisättävä ja milloin, jotta se olisi alusta alkaen tiedossa ja sitä mukautettaisiin jatkuvasti säännöllisessä demokraattisessa arviointiprosessissa;

16.korostaa tässä yhteydessä, että jotta voidaan varmistaa (poliittinen) toteutettavuus ja säilyttää jäsenvaltioilla nykyisten oikeudellisten kehysten mukainen määräysvalta valtaosassa niiden veropolitiikkaa, verotusmoduulin soveltamisala olisi lähtökohtaisesti rajattava koskemaan vain tiettyjä yrityksiä, kuten rajojen yli toimivia kasvuhakuisia startup- ja scale-up-yrityksiä, jotka tyypillisesti tuottavat jäsenvaltioille vain vähän yhteisöverotuloja; panee merkille EU Inc. -ehdotukseen liitetyn 18. maaliskuuta 2026 annetun komission suosituksen tällaisten yritysten määritelmästä, jossa kriteereinä käytetään esimerkiksi niiden tutkimukseen ja kehitykseen (t&k) liittyviä menoja ja kokoa;

17.korostaa, että kaikkien 28. oikeusjärjestyksen kehyksen verokannustimien on oltava täysin valtiontukisääntöjen mukaisia ja ne on suunniteltava siten, että vältetään haitallinen verokilpailu ja samalla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla;

18.muistuttaa, että 28. oikeusjärjestyksen ja sen verotusmoduulin sääntöjen olisi sidottava niitä yrityksiä, jotka päättävät vapaaehtoisesti osallistua siihen, ja niiden osallistumispäätös on tunnustettava automaattisesti kaikkien jäsenvaltioiden oikeudellisissa kehyksissä, jotta ne voivat toimia samalla tavalla kuin mikä tahansa muu kansallisesti rekisteröity yritys minkä tahansa jäsenvaltion markkinoilla; muistuttaa, että 28. oikeusjärjestykseen liittymisen pitäisi olla vapaaehtoista, mutta siitä irtautumisen olisi oltava pakollista, kun tietyt selkeästi määritellyt kriteerit täyttyvät, esimerkiksi listautumisannin yhteydessä; korostaa tässä yhteydessä, että suhteessa yhtiöiden kansallisiin oikeudellisiin muotoihin olisi sovellettava syrjimättömyysperiaatetta;

19.toteaa, että yrityksille, jotka päättävät jättäytyä järjestelmän ulkopuolelle omasta aloitteestaan, on vahvistettava irtautumisedellytykset, mukaan lukien ilmoitusvaatimukset, mahdolliset vähimmäisosallistumisajat ja irtautumisen voimaantulo, ja että kun asiaankuuluvat irtautumisedellytykset täyttyvät, on annettava riittävästi aikaa yritysten tarvittavien muutosten toteuttamiseksi, jotta varmistetaan ennakoitavissa oleva ja asteittainen siirtymä ja minimoidaan samalla mahdollisuudet toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttöön;

20.toteaa, että oikeudellisen muodon neutraalius ja verotuksellinen syrjimättömyys ovat olennaisen tärkeitä sen varmistamiseksi, että oikeusjärjestykselle on riittävästi kysyntää; kehottaa komissiota tarvittaessa muuttamaan EU:n suoraa tai epäsuoraa verotusta koskevaa lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, että 28. oikeusjärjestyksen puitteissa toimivat yritykset voivat kuulua niiden omaan soveltamisalaan, sekä yksinkertaistamaan ja yhdenmukaistamaan entisestään menettelyjä, joilla kyseisistä direktiiveistä saatavia etuja voidaan hyödyntää;

21.katsoo, että yrityksen elinkaaren varhaisissa vaiheissa nopeus ja yksinkertaisuus sekä se, että jokaiseen jäsenvaltioon ei tarvitse perustaa erillisiä oikeudellisia muotoja, ovat ratkaisevan tärkeässä asemassa innovatiivisen konseptin muuntamisessa elinkelpoiseksi yritykseksi; korostaa, että 28. oikeusjärjestystä varten on oletusarvoisesti otettava käyttöön keskitetyssä asiointipisteessä tehtävä yksi ainoa täysin digitaalinen rekisteröinti ja annettava yksi ainoa verotunnistenumero, mukaan lukien täysin standardoidut asiakirjat, mallit ja yksi ainoa käyttöliittymä verojen ilmoittamista varten, sekä noudatettava periaatetta englannin ensisijaisesta asemasta viestinnässä heikentämättä EU:n muiden virallisten kielten asemaa; muistuttaa, että 28. oikeusjärjestyksessä olisi yhdistettävä selkeä oikeudellinen rakenne, merkityksellinen ja ennalta määritettävissä oleva hyöty yrityksille ja vankka institutionaalinen tuki; tuo esiin synergiat eurooppalaisten yrityslompakoiden käyttöönottoa koskevan ehdotuksen kanssa (COM(2025)0838), sillä sen tarkoituksena on luoda saumaton ja turvallinen ympäristö talouden toimijoiden ja julkisen sektorin elinten väliselle digitaaliselle vuorovaikutukselle;

22.toteaa, että keskitetyn asiointipisteen tai vaihtoehtoisesti jonkin toisen pääkeskuksen olisi myös toimittava digitaalisena alustana, joka tukee 28. oikeusjärjestyksen ja sen eri moduulien puitteissa toimivia yrityksiä niiden koko elinkaaren ajan; korostaa, että sen olisi tarjottava yksinkertaistettu pääsy asiaankuuluviin sääntely-, vero- ja hallintotietoihin kaikissa jäsenvaltioissa ja varmistettava avoimuus ja oikeusvarmuus sekä sisällettävä mahdollisuus toimintojen lisäämiseen, hallitsemiseen ja lopettamiseen;

23.korostaa, että voimassa olevassa EU:n lainsäädännössä säädettyjä veronkierron vastaisia toimenpiteitä on sovellettava perusteellisesti rajoittamatta kuitenkaan muiden suojatoimenpiteiden soveltamista; korostaa, että mahdollisuus verotusmoduulin soveltamiseen olisi oltava ainoastaan yrityksillä, joilla on tosiasiallista taloudellista toimintaa EU:ssa, eikä tämä moduuli saisi johtaa peite- tai postilaatikkoyhtiöiden perustamiseen, koska tällaiset käytännöt heikentävät sääntelyn eheyttä, vääristävät reilua kilpailua ja murentavat aitoa taloudellista toimintaa EU:ssa; tähdentää, että verotusmoduulista ei saisi tulla edullisimman verokohtelun etsinnän välinettä eikä missään tapauksessa välinettä, jolla voidaan kohtuuttomasti alentaa olemassa olevia verotasoja tai kiertää niitä EU:n tai kansallisella tasolla;

24.katsoo, että yrityksen, jonka on virallisesti todettu rikkoneen sitovia sääntöjä petoksista, veropetoksista, sosiaaliturvan kiertämisestä tai työntekijöiden osallistumisesta, ei pitäisi saada osallistua verotusmoduuliin;

25.korostaa, että avoin, vastuullinen ja tehokas tilinpäätösraportointikehys on välttämätön ja että yhtenäisiä tilinpäätösstandardeja olisi sovellettava oletusarvoisesti kaikkiin 28. oikeusjärjestyksen puitteissa toimiviin yrityksiin kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa käyttäen tarvittaessa perustana kansainvälisesti tunnustettuja standardeja, kuten kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja;

26.katsoo, että yhtiöveropolitiikan puutteellinen yhdenmukaistaminen muodostaa merkittävän esteen rajatylittävälle taloudelliselle toiminnalle EU:ssa ja lisää samalla aggressiivisen verosuunnittelun riskejä; ehdottaa siksi, että selkeän, tehokkaan ja avoimen verotusjärjestelmän aikaansaamiseksi tulevan verotusmoduulin olisi perustuttava yhteen yhdistettyyn yhtiöveropohjaan, joka koskee osallistuvia yrityksiä kaikkialla EU:ssa; palauttaa mieliin aiemmat aloitteet, kuten yhteisen yhtiöveropohjan, yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan, BEFIT-kehyksen ja pk-yrityksiä koskevan päätoimipaikkaverotukseen perustuvan järjestelmän mallin, ja ehdottaa, että verotusmoduulissa olisi tarjottava yhtenäinen menetelmä verotettavan tulon määrittämiseksi OECD:n toimintaohjeiden mukaisesti ja poistettava siten veropohjan laskemiseen liittyvä hajanaisuus ja vähennettävä epävarmuutta rajatylittävissä tilanteissa; korostaa, että verotusmoduuli ei saa rajoittaa entisestään jäsenvaltioiden harkintavaltaa yhteisöverokantojen vahvistamisessa; korostaa, että 28. oikeusjärjestyksessä olisi asetettava etusijalle todellinen yhdistäminen, jotta varmistetaan tehokas rajatylittävä tappioiden vähentäminen ja kannustetaan siten rajatylittäviin investointeihin;

27.panee merkille, että moduulilla olisi edistettävä velan ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen välistä neutraaliutta vieraan ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen verokohtelua tasavertaistavaa vähennystä koskevan ehdotuksen tavoin, jotta voidaan poistaa verotuksen rakenteelliset vinoumat ja vahvistaa oman pääoman ehtoisia investointeja; toteaa tämän olevan erityisen tärkeää startup- ja scale-up-yrityksille, jotka ovat ensisijaisesti riippuvaisia oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta niiden kehityksen varhaisissa vaiheissa;

28.ehdottaa, että 28. oikeusjärjestyksessä olisi pyrittävä yksinkertaistamaan verohallintoa ja vähentämään rajatylittävää epävarmuutta muun muassa mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistamalla veroilmoituksia, välttämällä päällekkäisiä ilmoituksia sekä parantamalla veroviranomaisten välistä viestintää ja digitalisaation etusijalle asettavan periaatteen soveltamista;

29.ehdottaa, että yhdistetty veropohja jaetaan jäsenvaltioiden kesken käyttämällä ennalta sovittua kaavaa, jossa otetaan huomioon todellinen taloudellinen toiminta, kuten myynti, työvoima, aineellinen omaisuus ja digitaalinen läsnäolo, ja korvaamalla monimutkaiset konsernin sisäiset siirtohinnoitteluriidat oikeusjärjestyksessä avoimella jakomenetelmällä OECD:n toimintaohjeiden mukaisesti; korostaa, että tämä merkitsisi paitsi yksinkertaistamista myös keinoa torjua veronkiertoa;

30.muistuttaa, että verokantojen on edelleen kuuluttava jäsenvaltioiden toimivaltaan; toteaa kuitenkin, että ne voitaisiin ilmoittaa yhden ainoan ilmoituskäyttöliittymän kautta;

31.korostaa, että kaksinkertainen verotus on estettävä tehokkaasti esimerkiksi pääomatulojen ja oikeusjärjestyksen sisäisten maksujen yhdenmukaisella määrittelyllä ja luokittelulla tai veroaseman automaattisella vastavuoroisella tunnustamisella;

32.ehdottaa, että jäsenvaltioiden olisi harkittava erityisten kokoonpanojen perustamista kansallisiin tuomioistuimiinsa käsittelemään verotusmoduuliin liittyviä riitoja ja että tällaisten kokoonpanojen olisi voitava ratkaista riitoja englanniksi;

33.korostaa, että rajatylittävä laajentuminen voi edellyttää toistuvia yrityksen liikkumisia ja uudelleenjärjestelyjä, ja että hyötyjen saamiseksi veroneutraalien toimintojen nykyisestä kehyksestä verotusmoduulissa olisi laajennettava EU:n nykyistä lainsäädäntöä ja puututtava liikkuvuuteen liittyviin verokitkoihin parantamalla hallinnollista koordinointia ja aineellista varmuutta samalla, kun varmistetaan, että kaikkiin yksinkertaistamistoimenpiteisiin sovelletaan edelleen asianmukaisia suojatoimia väärinkäytösten estämiseksi Euroopan parlamentti, talouden ja kasvun politiikkayksikkö; Filip Debelva, Joris Luts, Anne Mieke Vandekerkhove, Niels Bammens, tutkimus ”Feasibility of a 28th Tax Regime and Its Potential to Support EU Competitiveness”, 2026.;

34.korostaa, että sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien rasitteiden vähentämiseksi oikeusjärjestykseen osallistuvien yhteisöjen on toimittava keskitetyssä alv-kehyksessä, jossa ilmoitukset ja palautukset on voitava hoitaa kaikissa jäsenvaltioissa EU:n yhteisen alv-numeron ja digitaalisen keskitetyn asiointipisteen Alv digiaikana -paketti. portaalin avulla muun muassa oikea-aikaisilla ja tehokkailla palautusmenettelyillä ja vähentämällä useiden rekisteröintien tarvetta; korostaa, että on tärkeää edistää yhteentoimivien digitaalisten ratkaisujen, myös sähköisen laskutuksen, käyttöä vaatimusten noudattamisen yksinkertaistamiseksi, avoimuuden lisäämiseksi ja hallinnollisten kustannusten vähentämiseksi; palauttaa mieliin, että verotusmoduulin tavoitteena olisi oltava alv-verokantojen yhdenmukaistamisen sijaan menettelyjen yksinkertaistaminen, jotta yritykset voivat laajentua ilman hallinnollisten käyttöliittymien määrän lisääntymistä;

35.korostaa, että moduulissa rajatylittävien pääomavirtojen olisi voitava hyötyä paremmin koordinoidusta ja tehokkaammasta kohtelusta, jossa osallistuvien yhteisöjen ja niihin yhteydessä olevien investointivälineiden välillä maksettaviin osinkoihin, korkoihin ja rojalteihin olisi sovellettava yhteistä yksinkertaistettua lähdeverokehystä ja tosiasiallista vähimmäisverotusta; ehdottaa, että verotuksellisen kotipaikan välitön tunnustaminen on toteutettava keskitetyn EU:n digitaalisen rekisterin avulla, mikä mahdollistaa virtaviivaistetut digitaaliset selvitysprosessit ja poistaa manuaalisiin hyvityksiin liittyvät viivästykset, jotka on määritetty EU:ssa laajentumisen keskeiseksi esteeksi Neuvoston direktiivi (EU) 2025/50, annettu 10. joulukuuta 2024, liikaa perittyjen lähdeverojen nopeammasta ja turvallisemmasta huojentamisesta (EUVL L, 2025/50, 10.1.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2025/50/oj).;

36.kehottaa laatimaan tosiasiallisen omistajan ja edunsaajan asemaa koskevan selkeän ja läpinäkyvän määritelmän verotusta varten siten, että sillä yksilöidään yritysten todelliset omistajat, tai ainakin ymmärrettävät ja laajasti hyväksytyt kriteerit, joiden perusteella lähdeverohelpotuksia olisi tarjottava tulolähteessä, ja välttämään pitkiä palautusmenettelyjä mutta säilyttämään ne kuitenkin tilanteissa, joissa mikään kriteereistä ei täyty;

37.suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen EU:n työntekijöiden osakeoptioiden valinnaisesta käytöstä laajemmassa EU Inc. -ehdotuksessa ja erityisesti sen periaatteeseen, jonka mukaan niitä olisi verotettava luovutushetkellä ja niihin olisi sovellettava samaa verokohtelua kuin muihin työntekijöiden osakeoptioihin tai vastaaviin kansallisen lainsäädännön mukaisiin välineisiin; katsoo kuitenkin, että EU:n työntekijöiden osakeoptiojärjestelmän täytäntöönpanon olisi oltava pakollista verotusmoduulissa; katsoo, että voittoja olisi käsiteltävä pääomatulona eikä ansiotulona, jolloin mukautetaan työntekijöiden kannustimet yritysten pitkän aikavälin kasvuun ja poistetaan ennakkoverotuksen vääristävä vaikutus; kannattaa osakeoptiojärjestelmien muunnettavuuden käsittelemistä kaikkialla Euroopassa, jotta helpotetaan olemassa olevien yritysten muuntamista 28. oikeusjärjestyksen mukaisiksi;

38.korostaa työntekijöiden osakeomistusjärjestelmien ja vastaavien mekanismien merkitystä luotaessa kannustimia osaajien ja avainhenkilöstön houkuttelemiseksi tällaisiin yrityksiin; korostaa, että avainhenkilöstöön kuuluu perustajia ja muita keskeisiä työntekijöitä, joiden osaaminen ja asiantuntemus ovat ratkaisevan tärkeitä yrityksen kehitykselle; korostaa, että tällaisten välineiden avoin, taloudellisesti järkevä ja ennakoitavissa oleva verotusjärjestelmä on välttämätön, jotta nämä yritykset saadaan pysymään EU:ssa ja jotta houkutellaan osaajia ja saadaan heidät jäämään tarjoamalla samat ehdot kuin muilla kilpailevilla lainkäyttöalueilla;

39.kehottaa ottamaan käyttöön standardoidun EU:n arvonmääritysmenetelmän, joka sisältää safe harbour -säännöt osakkeiden ja osakeoptioiden arvon määrittämiseksi listaamattomissa yhtiöissä, estää takautuvat uudelleenarvioinnit ja vähentää oikeudellista epävarmuutta; katsoo, että osallistuvien verohallintojen olisi tunnustettava tällaiset arvostukset, jollei väärinkäytöstä, petosta tai ilmeistä virhettä osoiteta;

40.muistuttaa, että sosiaaliturvamaksut ja eläketuloja koskevat verot, joita sovelletaan useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa toimiviin työntekijöihin, vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 883/2004 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29. huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2004/883/oj). useammassa valtiossa työskenteleviä henkilöitä koskevassa kehyksessä (13 artikla), jossa sovellettava lainsäädäntö määritetään useiden tekijöiden perusteella, mikä parantaa oikeusvarmuutta ja vähentää rajat ylittävää hallinnollista rasitusta;

41.kehottaa laatimaan kohdennettuja sääntöjä, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden välillä siirtyville työntekijöille verovarmuus työntekijöiden osakkeiden myöntämisen ja kohde-etuutena olevien osakkeiden myynnin välisenä ajanjaksona, mukaan lukien yksinkertaistettu keskitetty digitaalinen työnantajaraportointi sekä kaksinkertaisen tai moninkertaisen verotuksen välttäminen työntekijöiden osakkeita myytäessä; korostaa, että verotusoikeuksien jakamisen olisi oltava edelleen oikeasuhteista, yksinkertaista ja ennakoitavaa;

42.pitää valitettavana, että vaikka kaikilla jäsenvaltioilla on OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukaista kansallista lainsäädäntöä, ohjeita sovelletaan edelleen eri tavoilla, koska EU:n siirtohinnoitteludirektiiviä ei ole; korostaa, että siirtohinnoittelun monimutkaisuutta olisi vähennettävä merkittävästi, jotta vaatimusten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset eivät muodostu rakenteelliseksi esteeksi laajentumiselle: katsoo, että yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan osatekijöitä on hyödynnettävä johdonmukaisen perustan luomiseksi yhtenäiselle eurooppalaiselle verokehykselle; ehdottaa, että komissio määrittelee verotusmoduulissa 28. oikeusjärjestyksen valitseviin yrityksiin sovellettavat siirtohinnoittelusäännöt selkeästi ja sisällyttää niihin koordinoidut safe harbour -järjestelyt, joita olisi sovellettava tavanomaisiin konsernin sisäisiin palveluihin ja vähäriskisiin liiketoimiin, sekä yhdenmukaistetut lähestymistavat, joita olisi sovellettava teollis- ja tekijänoikeuksien lisensointiin ja kustannusten jakamiseen riitojen rajoittamiseksi, samalla kun dokumentointivaatimusten olisi oltava oikeassa suhteessa yrityksen kokoon ja kasvuvaiheeseen;

43.kehottaa yhdenmukaistamaan pääomatulojen määritelmät ja kohtelun sekä ottamaan käyttöön tehokkaat mekanismit kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemiseen ja epävarmuuden vähentämiseen rajatylittävissä tilanteissa; kehottaa arvioimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön yksi yhteinen digitaalisesti varmennettu sijoittajien asema, joka perustuu yhteisiin standardeihin, jotta varmistetaan, että sijoittajien kelpoisuus tunnustetaan automaattisesti kaikissa jäsenvaltioissa rajatylittävien investointien helpottamiseksi; katsoo, että liiketoimikustannusten ja oikeudellisen epävarmuuden vähentämiseksi sekä sijoittajansuojan ja markkinoiden avoimuuden vahvistamiseksi käyttöön olisi otettava vakiomuotoisia sijoitusinstrumentteja, kuten yhdenmukaistettuja, vaihdettaviin arvopapereihin perustuvia rahoitusmalleja ja malliosakassopimuksia;

44.korostaa, että uuden oikeusjärjestyksen yhtenä tavoitteena on edistää todellisten EU:n pääomamarkkinoiden kehittämistä, jotta sen puitteissa toimivat yritykset voivat saada tarvittavan rahoituksen ja pysyä EU:ssa; korostaa siksi tarvetta saada käyttöön EU:ssa olemassa olevat runsaat säästöt näitä investointeja varten erityisesti kehittämällä vähittäissijoittajille houkuttelevia ja helposti saatavilla olevia sijoitustuotteita ja samalla ehkäisemään riskiä siitä, että tällaiset säästöt kanavoituisivat EU:n ulkopuolisille lainkäyttöalueille; korostaa, että verotusmoduulin on autettava EU:n tämänhetkisen rahoitusvajeen korjaamisessa;

45.korostaa, että 28. oikeusjärjestyksessä olisi puututtava suoraan rakenteellisiin esteisiin, jotka rajoittavat pääoman liikkeelle saamista Euroopassa; muistuttaa, että sijoittajan näkökulmasta on varmistettava sääntelyn ja toiminnan vakauden yhdenmukaistaminen; katsoo, että 28. oikeusjärjestykseen olisi sisällytettävä yhdenmukaistetut säännöt, joita sovelletaan oman pääoman kaltaisiin velkainstrumentteihin, mukaan lukien kyseisiin instrumentteihin liittyvä maksukyvyttömyyssäännöstö, ja joiden avulla sijoittajat voivat sijoittaa yritykseen ilman, että he hankkivat määräysvaltaa yrityksessä;

46.korostaa, että verotusmoduulissa olisi otettava käyttöön koordinoituja ja tiukkoihin ehtoihin perustuvia verokannustimia, joissa keskitytään tutkimukseen, kehitykseen ja uudelleeninvestointeihin; toteaa, että t&k-kannustimien yhdenmukaistetussa perustasossa olisi vahvistettava yhteiset kelpoisuusmääritelmät ja vähimmäisvaatimukset kaikissa jäsenvaltioissa, mukaan lukien sosiaalinen ehdollisuus ja veromenojen säännölliset seuranta- ja arviointivälineet, jotta varmistetaan, että i) ne ovat tarkoitukseen soveltuvia, ii) ne ovat kustannustehokas tapa edistää innovointia, ja iii) niillä ei ole odottamattomia tai kielteisiä vaikutuksia; korostaa, että verotusmoduulin valitsevia yrityksiä ei pitäisi asettaa epäedulliseen asemaan jäsenvaltioiden ohjelmiin tai kannustimiin pääsyn suhteen niiden oikeudellisen muodon perusteella;

47.korostaa lisäksi, että verotusmoduulin mukaisten t&k-kannustimien suunnittelu on nimenomaisesti kalibroitava yhteensopivaksi OECD:n toisen pilarin yleisen vähimmäisverokehyksen kanssa, ja erityisesti, että vuorovaikutusta ehdot täyttävää palautukseen oikeuttavaa veronhyvitystä koskevien sääntöjen kanssa on käsiteltävä sen varmistamiseksi, että verotusmoduulia soveltavat yritykset, jotka eivät välttämättä tuolloin tee voittoa, voivat kuitenkin hyötyä kannustimista kaikilta osin ilman kohtuutonta hallinnollista rasitetta;

48.muistuttaa, että scale-up-toimintaan on kannustettava voimakkaasti; katsoo, että jos uudelleen sijoitetut voitot käytetään t&k-toimintaan, digitalisoinnin tai vihreän innovoinnin olisi voitava saada väliaikaisia lisävähennyksiä tai veronmaksun lykkäyksiä, mikä kannustaisi kohdentamaan jakamattomat voitot uudelleen tuottavuutta lisääviin investointeihin lyhyen aikavälin voitonjaon sijaan, jotta voidaan parantaa teknologisia valmiuksia ja kilpailukykyä; korostaa, että kaikki kannustimet on suunniteltava siten, että ne pysyvät avoimina, yksinkertaisina ja valtiontukisääntöjen mukaisina;

49.kehottaa komissiota varmistamaan, että 28. oikeusjärjestyksen veronäkökohtia tarkastellaan kattavasti uudelleen ja tarvittaessa tarkistetaan säännöllisin väliajoin, mukaan lukien mahdollisuus lisätä oikeusjärjestykseen uusia moduuleja sekä arvio oikeusjärjestyksen käyttöönottoasteesta yritysten, erityisesti pk-yritysten, startup-yritysten ja scale-up-yritysten keskuudessa ja näiden yritysten kehityksestä ja talouskasvusta, järjestyksen mukautumisesta liiketoiminnan ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin, sen yleisestä tarkoituksenmukaisuudesta ja vaikutuksesta EU:n kilpailukykyyn (kansainvälinen vertailuanalyysi); katsoo, että uudelleentarkastelusyklin olisi oltava nelivuotinen sen varmistamiseksi, että uusiin haasteisiin on mahdollista mukautua;

50.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.