1.muistuttaa, että vaikka veropolitiikka kuuluukin edelleen jäsenvaltioiden toimivaltaan, sisämarkkinat edellyttävät tietyntasoista verotusalan yhteistyötä ja yhdenmukaistamista niiden täydentämiseksi, parantamiseksi ja kehittämiseksi edelleen; toteaa lisäksi, että veropolitiikkoja koskeva yhteinen lähestymistapa on ratkaisevan tärkeä haitallisen verokilpailun ja voitonsiirtojen sekä veronkierron ja verovilpin torjumiseksi; huomauttaa, että tällainen yhteistyö edellyttää keskinäistä luottamusta ja vilpittömyyttä kaikilta jäsenvaltioilta;

2.kehottaa komissiota ja neuvostoa auttamaan yrityksiä parantamaan investointiympäristöä ja tekemään yhteisöverotuksen noudattamisesta yksinkertaisempaa ja tekemään siitä kestävämpää ja unionin kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävää;

3. korostaa, että EU:n jäsenvaltioilla on täysi vastuu asianmukaisesta veronkannosta ja että niillä on oikeus päättää omista verojärjestelmistään sisämarkkinoita ja muiden jäsenvaltioiden verotusoikeuksia kunnioittaen; korostaa, että moitteettomasti toimivat verojärjestelmät ja kansalliset veroviranomaiset ovat keskeisessä asemassa veronkannossa ja että kestävät verotulot ovat jäsenvaltioiden talousarvioissa tärkeitä;

4.panee merkille komission esittämän pk-yritysten verotuksen yksinkertaistamista ja BEFIT-kehystä koskevan paketin; suhtautuu myönteisesti 23. maaliskuuta 2023 annettuihin Eurooppa-neuvoston päätelmiin, joissa kehotetaan yksinkertaistamaan yleistä sääntely-ympäristöä ja keventämään hallinnollista taakkaa, sekä 16. maaliskuuta 2023 annettuun komission tiedonantoon, jossa korostetaan, että EU:n verokehys on keskeisessä asemassa kasvun ja yksityisten investointien tukemisessa erityisesti, koska sillä poistetaan veroesteitä rajat ylittäviltä sijoituksilta, ja että EU:n aktiivisella roolilla veropolitiikassa pyritään puuttumaan vääristymiin, varmistamaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja estämään niiden hajanaisuus; korostaa, että EU:n tasolla on hyväksyttävä hyvin suunniteltuja ratkaisuja, joissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden nykyiset järjestelmät ja jotka eivät aiheuta yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille ylimääräistä, suhteetonta tai tarpeetonta taakkaa;

5.pitää erittäin tärkeänä torjua aggressiivista verosuunnittelua OECD, Aggressive Tax Planning. ja verovilppiä ja edistää samalla verotuksen oikeudenmukaisuutta, avoimuutta ja varmuutta; korostaa, että verovilppiin, veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuminen tuottaa lisää verotuloja, joilla jäsenvaltioiden hallituksia autetaan pitämään verot tasolla, joka tukee kestävää talouskasvua ja EU:n verotuksellista vetovoimaa ja kilpailukykyä;

6.kehottaa komissiota muistuttamaan jäsenvaltioita eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien arviointiin liittyvien suositusten täytäntöönpanosta aggressiivisen verosuunnittelun suhteen;

7.antaa tunnustusta EU:n aiemmille toimille verovilpin ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi OECD:n ja G20-maiden tasolla tapahtuvan kansainvälisen kehityksen mukaisesti; panee merkille vuodesta 2011 lähtien annetut lukuisat verodirektiivit, jotka ovat johtaneet oikeudenmukaisempaan, yksinkertaisempaan ja tehokkaampaan yhteisöverotukseen EU:ssa, ja yrityksille EU:ssa asetettujen verosäännösten noudattamisvelvoitteiden lisääntymisen Vrt. erityisesti veronkiertodirektiivit (ATAD I ja ATAD II), hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun direktiivin muutokset (DAC 1 – DAC 7), emo-tytäryhtiödirektiivin tarkistaminen, EU:n riitojenratkaisudirektiivi, julkista maakohtaista raportointia koskeva direktiivi ja toisen pilarin direktiivi.; toteaa, että kyseisistä direktiiveistä saatavien hyötyjen olisi oltava niiden kustannuksia suuremmat ja että yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, EU:ssa asetetut verosäännösten noudattamisvelvoitteet ja niihin liittyvät kustannukset eivät saisi olla kohtuuttomia; huomauttaa myös, että neuvostossa pysäytettiin joidenkin direktiivien käsittely ja näin tapahtui esimerkiksi finanssitransaktioveroa, yhteistä yhteisöveropohjaa ja yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevien ehdotusten kohdalla; korostaa, että parlamentti hyväksyikin vuonna 2018 yhteisen kannan yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta annetusta direktiivistä Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0087.;

8.pitää valitettavana, että jäsenvaltiot ovat joissakin tapauksissa panneet täytäntöön ja soveltaneet verodirektiivejä toisistaan poikkeavin tavoin, mikä saattaa heikentää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja johtaa veropohjien vääristymiseen, byrokratian lisääntymiseen ja säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten nousuun; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että verodirektiivit saatetaan kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja että direktiivissä asetetut tavoitteet täyttyvät; pitää tässä suhteessa valitettavina kansallisten verojärjestelmien, veroviranomaisten ja yleisesti maiden julkishallintoon liittyvien erojen vaikutusta sääntelytaakkaan etenkin pk-yritysten kohdalla, joiden on pystyttävä toimimaan jopa 27 erilaisessa verojärjestelmässä, kuten komissio huomautti tammikuussa 2022; kehottaa komissiota antamaan johdonmukaisia, oikeudenmukaisia ja selkeitä suosituksia direktiivien saattamisesta osaksi yksittäisten jäsenvaltioiden lainsäädäntöä sekä niiden tehokkaasta täytäntöönpanosta; kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla EU:n nykyisiä foorumeita, jotta varmistetaan EU:n verolainsäädännön johdonmukainen täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa;

9.korostaa, että etenkin yhteisöverotuksessa verotusympäristö vaikuttaa investointipäätöksiin ja on näin ollen yksi tekijöistä, jotka vaikuttavat työpaikkojen luomiseen, kestävään talouskasvuun ja kilpailukykyyn;

10.toteaa, että komission mukaan verosäännösten noudattamisesta suurille monikansallisille yrityksille aiheutuvat arvioidut kustannukset ovat noin kaksi prosenttia maksetuista veroista, kun taas pk-yritysten kohdalla arvio on noin 30 prosenttia maksetuista veroista; pitää valitettavana, että jotkin jäsenvaltiot ovat kehittäneet verojärjestelyjä, jotka sallivat eroavuudet monikansallisten yritysten ja pk‑yritysten välillä ja asettavat näin pk-yritykset epäedulliseen kilpailuasemaan; muistuttaa, että pk-yritykset ovat talouskasvun ja työpaikkojen luomisen tärkeimpiä moottoreita; kehottaa Euroopan komissiota suunnittelemaan veropolitiikkoja, joita pienempien yritysten on helppo panna täytäntöön, alentamalla niille aiheutuvia kustannuksia ja vähentämällä niiden verolainsäädännön mukaisia hallinnollisia velvoitteita;

11.kehottaa komissiota toteuttamaan EU:n laajuisen tutkimuksen verosäännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten tasosta maakohtaisesti ja laatimaan määritetystä skenaariosta yleisarvion; kehottaa lisäksi komissiota panemaan tällaisen arvioinnin johdosta täytäntöön aloitteen, jolla puututaan sääntöjen noudattamisesta aiheutuviin korkeisiin kustannuksiin ja tehostetaan yhteistyötä hallinnollisen taakan vähentämiseksi;

12.huomauttaa, että työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien rajat ylittävä toiminta on sisämarkkinoilla edelleen hallinnollisesti monimutkaista verotuksen ja sosiaaliturvan osalta; huomauttaa myös, että etätyön lisääntyminen on mutkistanut ongelmaa entisestään;

13.kehottaa komissiota esittämään yleisarvion aiemmista toimista, joita on toteutettu yhteisöverotuksen alalla vuoden 2011 jälkeen, ja julkaisemaan perusteellisen vaikutustenarvioinnin parhaista vaihtoehdoista yritysten, erityisesti pk-yritysten, hallinnollisen taakan keventämiseksi, kartoittamaan kaikki erot lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä EU:ssa ja täsmentämään aloja, joilla yksinkertaistamista tarvitaan, sekä varmistamaan, että jo nyt vaikeuksissa olevilla yrityksillä on riittävästi aikaa politiikkojen täytäntöönpanoon; korostaa Eurooppa-neuvoston 22. maaliskuuta 2023 komissiolle esittämää pyyntöä tarkastaa uusien lainsäädäntöehdotusten kilpailukyky, myös verotuksen alalla, ja korostaa, että uusien ehdotusten esittämisen olisi tarvittaessa edistettävä sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, eheyttä ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä eikä se saisi aiheuttaa yrityksille kohtuutonta taakkaa; kehottaa komissiota ottamaan uusissa verotusta koskevissa lainsäädäntöehdotuksissa huomioon myös yhteensopivuuden yksittäisissä jäsenvaltioissa jo käyttöön otettujen ratkaisujen (digitaaliset ratkaisut mukaan luettuina) kanssa, jotka auttavat vähentämään yrityksille aiheutuvaa taakkaa;

14.panee merkille 9. toukokuuta 2022 pidetyn Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin tulokset ja ehdotukset EU:n kilpailukyvyn parantamisesta ja sisämarkkinoiden syventämisestä, jotta voidaan saavuttaa tietty taso jäsenvaltioiden veropolitiikkojen yhdenmukaistamisessa ja koordinoinnissa verovilpin ja veronkierron estämiseksi ja tukea samalla yritysten taloudellista kukoistusta; odottaa unionin sääntelyssä käyttöön otettavan säännöllisen kilpailukykytarkastuksen täytäntöönpanoa koskevaa ehdotusta, josta komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti 19. lokakuuta 2022; huomauttaa, että EU:n talouden kilpailukyvyn säilyttäminen olisi otettava huomioon uutta verolainsäädäntöä kehitettäessä; odottaa, että kilpailukyvyssä noudatetaan täysin EU:n nykyisiä työelämä- ja sosiaalinormeja;

15.suhtautuu myönteisesti REPowerEU-suunnitelmaan ja sen painopisteisiin ja kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan, että niiden muutettuihin kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisällytetään verotoimenpiteitä, millä nopeutetaan varojen täytäntöönpanoa, parannetaan kilpailukykyä ja autetaan pk-yrityksiä, yrityksiä ja teollisuudenalaa tämän ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa;

16.panee merkille, että keskustelu verokannustamista käynnistyi uudelleen yhteisöverotuksen tosiasiallisen 15 prosentin vähimmäistason takaavien toisen pilarin mallisääntöjen hyväksymisen jälkeen ja vastauksena inflaation hillitsemistä koskevan Yhdysvaltojen lakiin; kehottaa komissiota analysoimaan verohyvityksiä koskevia kokeiluja erityisesti EU:n valtiontukikehyksen tarkistamisen puitteissa; korostaa kuitenkin, että kaikki päätökset olisi tehtävä koordinoidusti, jotta voidaan turvata sisämarkkinoiden toiminta siten, että noudatetaan kilpailulainsäädäntöä ja estetään kansainvälinen tukikilpailu; korostaa, että verokannustimilla olisi pyrittävä houkuttelemaan todellisia investointeja ottaen huomioon huolet, jotka liittyvät ikääntyvään yhteiskuntaan, ihmisarvoisiin työelämä- ja sosiaalinormeihin sekä vihreään ja digitaaliseen siirtymään;

17.toteaa, että jäsenvaltiot voivat harkita pääomainvestointien täysimääräiseen kuluiksi kirjaamiseen tähtääviä toimia ja tehdä poistoon perustuvia vähennyksiä koskevista säännöksistä pysyviä, jotta voidaan parantaa reaali-investointeja, etenkin investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, ja tukea unionin kilpailukykyä; katsoo, että pääomainvestointien täysimääräinen kuluiksi kirjaaminen edellyttää täytäntöönpanon koordinointia, huolellista suunnittelua ja merkittävää hallinnollista tarkkuutta, jotta siitä ei tule perusteettomien verotukien tai verotuksen väärinkäytön välinettä; katsoo näin ollen, että tällaisia toimintapolitiikkoja olisi seurattava säännöllisesti ja niiden ulkoisvaikutuksia olisi analysoitava;

18.kehottaa korkean inflaatioasteen vuoksi jäsenvaltioita keventämään yritysten, erityisesti pk-yritysten, taakkaa esimerkiksi väliaikaisilla verotoimenpiteillä, joilla lievennetään energiakustannusten nousua, ja käyttämään korkeampiin energian hintoihin perustuvia lisätuloja suoran ja kohdennetun avun tarjoamiseen siten, että niillä autetaan heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia ja keskiluokkaa ja kevennetään yritysten, erityisesti kriisin vakavasti koettelemien pk-yritysten, taakkaa;

19.panee tyytyväisenä merkille, että OECD:n ja G20-ryhmän osallistavassa kehyksessä sovittiin kahden pilarin ratkaisusta, joka koskee verotusoikeuksien jakamista ja tosiasiallisen 15 prosentin vähimmäisverokannan soveltamista monikansallisten yritysten maailmanlaajuisiin voittoihin, ja toisen pilarin direktiivin hyväksymisen kansainvälisen sopimuksen saattamiseksi osaksi unionin lainsäädäntöä; kehottaa komissiota raportoimaan parlamentille toisen pilarin sopimuksen ratifiointiprosessin onnistumisesta EU:n ulkopuolisissa maissa;

20.huomauttaa, että sen lisäksi, että yritykset joutuvat selviytymään epävakaasta liiketoimintaympäristöstä ja kasvavasta määrästä EU:n verodirektiivejä, niiden taloudelliset ja henkilöresurssit keskittyvät toisen pilarin sääntöjen soveltamiseen ja OECD:n lisäohjeiden ja uusien tulkintojen noudattamiseen jäsenvaltiokohtaisesti; panee merkille pk-yritysten verotuksen yksinkertaistamista, BEFIT-kehystä ja siirtohinnoittelua koskevan paketin, jonka komissio esitteli 12. syyskuuta 2023; odottaa mielenkiinnolla eri asiakokonaisuuksia käsittelevien neuvottelujen aloittamista ja toisen pilarin sääntöjen tehokkuuden ja vaikutuksen arviointia erityisesti odotettujen tavoitteiden, kustannus-hyötyanalyysin, verovilpin ja veronkierron torjunnan, haitallisen verokilpailun ja verotulojen kasvattamisen suhteen;

21. huomauttaa, että ensimmäisen pilarin ja toisen pilarin sääntöjä sovelletaan ainoastaan sellaisiin monikansallisiin yrityksiin, joiden liikevaihto ylittää ensimmäisen pilarin osalta 20 miljardin euron kynnysarvon ja tuottavuus on yli 10 prosenttia ja toisen pilarin osalta yli 750 miljoonan euron kynnysarvon; toteaa, että tätä sopimusta ei näin ollen sovelleta useimpiin yrityksiin, etenkään pk-yrityksiin; panee merkille komission pyrkimykset luoda BEFIT-kehys kansainvälisen toisen pilarin sopimuksen ja EU:n toisen pilarin direktiivin varaan;

22.katsoo, että G20-maiden ja OECD:n osallistavaa kehystä koskeva sopimus oli tarkoitettu paketiksi, jonka tavoitteena on molempien pilarien samanaikainen voimaantulo; panee merkille OECD:n ja G20-maiden osallistavan kehyksen 11. heinäkuuta 2023 hyväksymän julkilausuman kahden pilarin ratkaisusta talouden digitalisaatiosta johtuviin verotuksellisiin haasteisiin vastaamiseksi; pitää valitettavana ensimmäisen ja toisen pilarin aikataulueroja; ottaa asianmukaisesti huomioon ensimmäisen ja toisen pilarin direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevan kansainvälisen skenaarion;

23.panee merkille käytännesääntötyöryhmän äskettäisen uudistuksen sen soveltamisalan laajentamiseksi vuonna 2022; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmää esittämään arvion aiemmista uudistuksista; palauttaa mieliin 7. lokakuuta 2021 esittämänsä kannan verotuksen alhaiseen tasoon johtavien verotoimenpiteiden sisällyttämisestä arviointiin toisen pilarin mukaisesti;

24.panee merkille, että komissio harkitsee BEFIT-kehykseen perustuvan uuden oman varan mahdollista käyttöönottoa sen jälkeen, kun se on hyväksytty talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien uusien omien varojen käyttöönottoa koskeva etenemissuunnitelma, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28. mukaisesti; muistuttaa, että jos ensimmäisen pilarin täytäntöönpano viivästyy yli nykyisen toimikauden, komissio on sitoutunut ehdottamaan digitaaliveroa; panee merkille, että komissio toisti olevansa tietoinen siitä, että BEFIT-kehys on merkityksellinen myös omien varojen näkökulmasta;

25.muistuttaa, että Euroopan parlamentti on jo useissa yhteyksissä, muun muassa äskettäin hyväksymässään päätöslauselmassa aiheesta ”Omat varat: uusi alku EU:n rahoitukselle – uusi alku Euroopalle” Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0195., ilmaissut tukensa yhteisöverotukseen liittyville uusille omille varoille, kuten yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja, digitaalisten palvelujen vero ja BEPS-toimenpiteitä koskevan OECD:n osallistavan kehyksen puitteissa äskettäin esitetyt ensimmäiseen pilariin perustuvat omat varat; muistuttaa lisäksi kehotuksestaan ottaa käyttöön EU:n laajuinen finanssitransaktiovero ja arvioida lisävaihtoehtoina valmisteveroa, jota sovelletaan yritysten osakkeiden takaisinostoon ja jollaista ehdotettiin inflaation hillitsemistä koskevassa Yhdysvaltojen laissa, sekä yhteistä ja standardoitua lähdeverokehystä;

26.korostaa, että yhteisöveroihin perustuvien hyvin suunniteltujen uusien omien varojen on oltava täysin yhteensopivia yksinkertaistetun verojärjestelmän tavoitteen kanssa ja että niillä voidaan edistää verotuksen oikeudenmukaisuutta; kehottaa komissiota etsimään synergioita verosääntöjen nykyaikaistamisen ja mahdollisten veroperusteisten omien varojen välillä;

27.panee merkille komission ehdotuksen yrityssektoriin kytketyistä siirtymäkauden tilastopohjaisista omista varoista, jotka voitaisiin ottaa käyttöön BEFIT-kehykseen liittyvien omien varojen mahdolliseen käyttöönottoon asti; katsoo, että tällaisten johdonmukaisesti suunniteltujen omien varojen olisi kannustettava jäsenvaltioita nopeuttamaan BEFIT-kehyksestä käytäviä neuvotteluja;

28.kehottaa jälleen jäsenvaltioita hyväksymään uusia omia varoja, joilla on tarkoitus kattaa Next Generation EU -välineen lainakustannusten takaisinmaksu, ja osoittamaan riittävän rahoituksen sen toimintapolitiikkoihin ja painopisteisiin mahdollisimman pian.

29.panee merkille, että BEFIT-kehys ja verotusta koskeva pk-yritysten apupaketti täydentävät toisiaan ja niiden molempien tarkoituksena on yksinkertaistaa yritysten toimintaympäristöä; kehottaa komissiota ehdottamaan toimenpiteitä, joilla autetaan kaikkia jäsenvaltioita kohti yksinkertaistettua, tehokasta ja kilpailukykyistä verojärjestelmää yritysten ja erityisesti pk-yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi; toteaa, että muita ratkaisuja erityisesti pk-yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi ovat palautusmenettelyjen, vähennysten ja oikeusriitojen yksinkertaistaminen; panee tässä yhteydessä merkille kesäkuussa 2023 annetun komission ehdotuksen ylimääräisten lähdeverojen nopeammasta ja turvallisemmasta alentamisesta (FASTER), jolla pyritään lisäämään rajat ylittäviä investointeja ja tukemaan verotukseen liittyvien väärinkäytösten ehkäisemistä lähdeveromenettelyjen uudistuksen avulla, ja kehottaa hyväksymään ja panemaan sen nopeasti täytäntöön;

30.toteaa, että yritysverotuksen käytännesäännöt ovat vuodesta 1997 lähtien olleet unionin pääasiallinen väline yritysten välisen haitallisen verokilpailun estämisessä; korostaa, että tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen, muutettava tai lakkautettava sellaisia nykyisiä verotoimenpiteitään, jotka aiheuttavat haitallista verokilpailua, sekä pidätyttävä ottamasta käyttöön uusia toimenpiteitä tulevaisuudessa; suhtautuu tältä osin myönteisesti neuvoston 8. marraskuuta 2022 antamiin päätelmiin yritysverotuksen käytännesääntöjen uudistamisesta tarkasteltavana olevien verotoimenpiteiden soveltamisalan suhteen tutkittaessa EU:n haitallisia verokäytäntöjä; kehottaa yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmää hyödyntämään täysimääräisesti tarkistettua toimeksiantoaan;

31.kehottaa neuvostoa jatkamaan kiireellisesti neuvotteluja Unshell-ehdotuksesta; palauttaa mieliin komission alkuperäisen tarkoituksen ja parlamentin 17. tammikuuta 2023 vahvistaman kannan Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0004.;

32.odottaa mielenkiinnolla BEFIT-kehyksen ja päätoimipaikkaverotusta koskevan järjestelmän odotettuja vaikutuksia yhteisöverojärjestelmien monimutkaisen oikeudellisen kehyksen yksinkertaistamiseen, millä autetaan houkuttelemaan ulkomaisia suoria sijoituksia, parannetaan EU:n kilpailukykyä ja vähennetään siten riskiä siitä, että yritykset siirtyvät EU:n ulkopuolisiin maihin; panee merkille 2000-luvun yritysverotusta koskevan komission tiedonannon, jossa todetaan, että yhteisen yhteisöverojärjestelmän puuttuminen sisämarkkinoilta jarruttaa EU:n kilpailukykyä ja että nämä seikat muodostavat kilpailuhaitan kolmansien maiden markkinoihin verrattuna; muistuttaa, että yksinkertaisempi kehys vähentää myös mahdollisuuksia aggressiiviseen verosuunnitteluun;

33.ottaa huomioon komission BEFIT-ehdotuksen, jonka tarkoituksena on luoda uusi ja yhtenäinen EU:n yhteisöverotuksen säännöstö ja yritysten tuloverotuksen yhteinen veropohja; kehottaa tässä yhteydessä komissiota varmistamaan, että uusi ehdotus tarjoaa yrityksille selkeyttä ja ennustettavuutta ja helpottaa rajat ylittävää taloudellista toimintaa; painottaa, että tällaisissa ehdotuksissa on otettava huomioon maailmanlaajuisesti tehdyt EU:n etuja suojelevat sopimukset tai niistä käydyt keskustelut; toteaa jälleen, että yhteisöverokehyksiä koskevat sopimukset ovat tehokkaimpia, kun ne tehdään maailmanlaajuisesti;

34.katsoo, että BEFIT-aloite on tilaisuus puuttua verosäännösten noudattamiseen liittyviin kustannuksiin ja vähentää hallinnollista taakkaa samalla kun se edistää aggressiivisen verosuunnittelun vähentämistä minimiin ja vahvistaa pk-yritysten tasapuolisia toimintaedellytyksiä; katsoo, että verovilpin, veronkierron ja veropetosten mahdollistavien aukkokohtien korjaamisen olisi sisällyttävä verotusalan lainsäädäntöaloitteisiin; toteaa tämän edellyttävän jatkuvaa yhteisöverokehystä koskevaa työtä, jotta tässä suhteessa voidaan tehdä mukautuksia;

35.muistuttaa kannastaan, jonka mukaan BEFIT-aloitetta olisi tuettava poliittisella prosessilla, jolla lisätään poliittista tukea muutokselle; panee merkille tarkistetun vaikutustenarviointiraportin, jossa selvennetään aiemmista yhteisöveroaloitteista saatuja kokemuksia ja johon lisätään linkit OECD:n kahden pilarin lähestymistapaan;

36.panee tyytyväisenä merkille BEFIT:n suunnitellut tavoitteet, jotka esitettiin komission vaikutustenarvioinnin kannanottopyynnössä ja joilla pyritään parantamaan yritysten häiriönsietokykyä vähentämällä erilaisten kansallisten verosäännösten monimutkaisuutta ja rajat ylittävää toimintaa harjoittaville EU:n yrityksille säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, poistamalla rajat ylittävät investointiesteet ja lisäämällä sisämarkkinoiden houkuttelevuutta kansainvälisten investointien kannalta, luomalla oikeudenmukaiselle ja kestävälle kasvulle suotuisa ympäristö tasoittamalla tietä hallinnon yksinkertaistamiselle ja hankkimalla jäsenvaltioiden kansallisiin talousarvioihin kestäviä verotuloja, ja pitää tätä erityisen tärkeänä nykyisten haastavien taloudellisten olosuhteiden ja sosiaalisten haasteiden vuoksi; katsoo, että yhtenäisen verosäännöstön täytäntöönpano voi auttaa vähentämään mahdollisuutta jäsenvaltioiden väliseen haitalliseen verokilpailuun ja veronkiertoon ja yksinkertaistaa samalla EU:n yhteisöverosääntöjä;

37.korostaa verohallintojen merkittävää roolia BEFIT-uudistuksen täytäntöönpanon varmistamisessa; suosittelee, että riittäviä keinoja, koulutus mukaan lukien, kohdennetaan jäsenvaltioiden toimin ja tulevan Fiscalis-ohjelman kautta;

38.muistuttaa, että unionin aiemmissa yrityksissä määritellä yhteinen säännöstö käsiteltiin kolmea tekijää: työ, omaisuus ja myynti; panee merkille komission sitoumuksen arvioida siirtymäsäännön kattavan uudelleentarkastelun yhteydessä mahdollista tarkistusta, jolla BEFIT-kehyksen veropohjaan sisällytettäisiin malliperusteinen kohdentaminen;

39.toteaa, että eri puolilla unionia toimivien yritysten on selviydyttävä erilaisista verolaeista ja veroviranomaisista; korostaa ajatusta keskitetystä asiointipisteestä, joka mahdollistaa yhden yhdistetyn veroilmoituksen tekemisen mahdollisena keinona vähentää hallinnollista taakkaa ja minimoida sisämarkkinoiden veroesteet; kehottaa tältä osin jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan veronmaksajia hyödyttävän sähköisen rekisterin käyttöönottamiseksi; kehottaa komissiota arvioimaan, edellyttäisikö keskitetyn asiointipisteen käyttöönotto yhteisöveropohjan yhdenmukaistamisen syventämistä ja mallin laatimista verotusoikeuksien jakamiseksi jäsenvaltioiden kesken oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti; kehottaa komissiota arvioimaan, voitaisiinko keskitettyä asiointipistettä testata sisämarkkinoilla toimivia, toisen pilarin sääntöjä soveltavia yritysryhmiä silmällä pitäen sisällyttäen siihen myöhemmässä vaiheessa jatkotoimena uudet BEFIT-säännöt; suhtautuu tältä osin myönteisesti 16. maaliskuuta 2023 annettuun komission tiedonantoon (COM(2023)0162), jossa korostetaan keskitettyjen asiointipisteiden hyödyllisyyttä esteiden poistamisessa;

40.katsoo, että kaikkien EU:ssa toimivien erittäin suurten yritysten olisi sisällyttävä tulevan BEFIT-ehdotuksen soveltamisalaan; kehottaa komissiota varmistamaan, että pk-yritysten erityistarpeisiin vastataan pitämällä BEFIT-kehys vapaaehtoisena pk-yrityksille, etenkin niille, jotka eivät harjoita rajat ylittävää liiketoimintaa; suhtautuu kuitenkin myönteisesti kaikkiin ehdotuksiin, joiden ansiosta pienet yritykset voivat luottaa vapaaehtoiseen yksinkertaistettuun ja yhdenmukaistettuun yhteisöverotuskehykseen;

41.korostaa, että yhteisöverotus suosii velanottoa, joka mahdollistaa korkomaksujen runsaat verovähennykset, kun taas oman pääoman ehtoisen rahoituksen kustannuksia ei voida vähentää samalla tavalla, ja toteaa tämän tuovan esiin rakenteellisia haittoja oman pääoman ehtoista rahoitusta käyttäville yrityksille, jotka ovat usein nuorempia ja pienempiä yrityksiä, joilla on heikommat mahdollisuudet luotonsaantiin; panee merkille, että yritysten omaa pääomaa koskevia vähennyksiä on aiemmin käytetty väärin laittomiin toimiin; panee merkille 11. toukokuuta 2022 annetun komission ehdotuksen, jolla puututaan velanoton suosimiseen keinona edistää rahoitusta pääomamarkkinoiden kautta sen sijaan, että velkarahoituksen kannustimia vähennettäisiin, ja tunnustaa samalla jäsenvaltioiden omistajuuden verotusasioissa ja panee merkille neuvoston 6. joulukuuta 2022 tekemän päätöksen keskeyttää ehdotuksen käsittely; kehottaa neuvostoa tekemään uudelleenarvioinnin ja mahdollisesti aloittamaan uudelleen tätä ehdotusta koskevat neuvottelut komission tuella; kannattaa tiukkojen veronkierron vastaisten säännösten, myös 5 artiklan säännösten, sisällyttämistä komission ehdotukseen, ja kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita takaamaan korkeatasoisen suojan veropohjan rapautumista vastaan;

42.katsoo, että verotuksen oikeusvarmuus lisääntyisi, jos jäsenvaltioilla olisi yhteinen käsitys siitä, mitkä verokannustimet eivät ole vääristäviä; kehottaa komissiota arvioimaan patenttiboksien ja muiden teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmien tehokkuutta haitallisia verotuskäytäntöjä koskevan BEPS-toimintasuunnitelman toimenpiteessä 5 määritellyn uuden nexus-lähestymistavan mukaisesti;

43.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään merkittävästi tutkimus-, kehitys- ja innovointimäärärahoja, jotta saavutetaan koordinoidusti tavoite, joka on 3 prosenttia EU:n BKT:stä; korostaa, että finanssipoliittisesti vastuullisella tavalla sovellettavat yksityisen tutkimus- ja kehitystoiminnan kohdennetut verokannustimet (esim. verohyvityksin, suuremmin verovähennyksin tai mukautettuja poistoaikatauluja koskevin järjestelyin) voivat auttaa kasvattamaan näihin tarkoituksiin osoitettua yksityistä rahoitusta, millä on usein myönteisiä ulkoisvaikutuksia; korostaa, että tällaisia myönteisiä ulkoisvaikutuksia olisi analysoitava säännöllisesti ja niitä olisi mukautettava tai ne olisi kumottava, jos kannustimet eivät tuota tavoiteltua tulosta, ja panee merkille arvion, jonka mukaan tällaiset kannustimet ovat tehokkaampia pk-yrityksille, jos ne ovat menoperusteisia Veroasioita käsittelevän alivaliokunnan kuulemistilaisuus aiheesta ”The role of tax incentives and exemptions in the framework of the reform of corporate taxation and in the promotion of European economies’ competitiveness”, 11. heinäkuuta 2022.; korostaa, että tällaisten verokannustimien on oltava täysin voimassa olevan lainsäädännön ja EU:n yleisten poliittisten painopisteiden mukaisia; muistuttaa, että Euroopan investointipankin investointiraportin 2022–2023 mukaan yritysten tutkimus- ja kehitysmenot olivat vain 1,5 prosenttia EU:n BKT:stä vuonna 2020, kun Yhdysvalloissa ja Japanissa ne olivat 2,6 prosenttia; toteaa, että tämä vaje voi vähentää EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyä; suhtautuu tässä mielessä myönteisesti 16. maaliskuuta 2023 annettuun komission tiedonantoon, jossa jäsenvaltioita kannustetaan tukemaan tutkimus- ja innovointitoimia; kehottaa komissiota esittämään arvion yksityisen tutkimus- ja kehitystoiminnan vaikuttavimmista ja tehokkaimmista verokannustimista;

44.kehottaa komissiota laatimaan vaikutustenarvioinnin uusien teknologioiden käytöstä verotukseen liittyvien hallinnollisten menettelyjen nopeuden, tehokkuuden, luotettavuuden, avoimuuden ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi; ottaa huomioon, että komissio voi ehdottaa tämän vaikutustenarvioinnin jatkotoimena veroviranomaisten välisen yhteistyön tehostamista hyödyntämällä tunnistettuja hyviä käytäntöjä, jotka johtavat yritysystävälliseen ympäristöön, jossa on vähemmän byrokratiaa, sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja hallinnollista ylikuormitusta;

45.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.