1.korostaa, että ohjelmassa keskitytään yhä useampiin erilaisiin toimenpiteisiin, mukaan lukien elinikäinen oppiminen, sellaisten henkilöiden osallisuuden parantaminen, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia Henkilöt, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, on määritelty asetuksen (EU) 2021/817 2 artiklan 25 kohdassa., ja oppimiseen liittyvän liikkuvuuden esteiden, erityisesti sen, ettei tutkintoja automaattisesti tunnusteta, ja taloudellisten esteiden poistaminen;

2.toteaa, että nykyinen rakenne toimii hyvin, sillä se yhdistää menestyksekkäästi aiemmin erilliset ohjelmat ja tarjoaa siten hyvän rahoitusekosysteemin;

3.tiedostaa, että on tärkeää, että on riittävästi erilaisia toimia sen sijaan, että sovellettaisiin yhtä ainoaa yleispätevänä pidettyä lähestymistapaa;

4.arvostaa oppimisyhteisöä, joka Erasmus+ -ohjelmalla on onnistuttu luomaan ja joka koostuu osallistujista, edunsaajista, sidosryhmistä, kansallisista toimistoista ja EU:n toimielimistä;

5.panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto ja kansalliset toimistot ovat allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan; korostaa, että on tärkeää parantaa ja ylläpitää rakentavaa ja yhteistyöhön perustuvaa viestintää näiden kahden osapuolen välillä;

6.odottaa, että Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanoviraston ja kansallisten toimistojen välisellä yhteisymmärryspöytäkirjalla saadaan aikaan konkreettisia parannuksia, jotka johtavat hyvien käytäntöjen vaihtoon sekä tehtävien ja vastuiden selkeyttämiseen, jotta kansalliset toimistot voivat toimia yhdenmukaisesti ja johdonmukaisesti ja viestiä tehokkaasti;

7.huomauttaa, että oppimiseen liittyvä liikkuvuus ja pienimuotoiset kumppanuushankkeet ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi toiminnoiksi, joilla voidaan tavoittaa suuri yleisö kaikkialla Euroopassa, ja ne tarjoavat rahalle erinomaista vastinetta, kun otetaan huomioon yksittäisten osallistujien määrä;

8.toteaa, että oppimiseen liittyvä liikkuvuus ja henkilöstön koulutus edistävät merkittävästi liikkuvuutta oppijoiden keskuudessa;

9.on tietoinen siitä, että ohjelman horisontaaliset painopisteet ovat saaneet erittäin hyvän vastaanoton eri aloilla ja eri sidosryhmissä;

10.pitää myönteisenä pyrkimystä saada aikaan ohjelman digitaalinen muutos ja luoda digitaalisia oppimismahdollisuuksia;

11.painottaa, että näitä toiminnan muotoja voidaan käyttää hyödyllisenä keinona täydentää fyysistä liikkuvuutta erityisissä tilanteissa, mutta ne eivät tarjoa samanlaatuista kokemusta ja hyötyjä eivätkä ne korvaa merkityksellistä vuorovaikutusta paikan päällä;

12.arvostaa toimia, joita on toteutettu ympäristöystävällisten matkojen määrän lisäämiseksi, ja sitä, että ympäristöystävällisemmistä matkustustavoista maksetaan suurempia avustuksia; kannustaa lisäämään ponnisteluja tämän tavoitteen saavuttamiseksi, mutta katsoo, että tämä ei saisi muodostua esteeksi ohjelmaan pääsylle alueilla, joilla ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja ei ole vielä saatavilla;

13.toteaa, että uudet lippulaivatoimet ovat osoittaneet lisäarvonsa;

14.panee merkille, että korkeakoulut ovat ottaneet Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen vastaan erittäin myönteisesti, ja toteaa, että tämä aloite on keskeisessä asemassa, kun pyritään edistämään toimia, joilla poistetaan korkeakoulutuksen alan kansainvälisen yhteistyön esteitä; korostaa, että liikkuvuushankkeet, yhteisten opetussuunnitelmien laatiminen ja tutkimusyhteistyö eurooppalaisten yliopistojen välillä ovat tärkeässä asemassa pyrittäessä vastaamaan strategisten alojen tarpeisiin; korostaa aloitteen merkitystä eurooppalaisen yliopistostrategian kannalta;

15.pitää myönteisinä toimia, joilla pyritään luomaan eurooppalaisen yhteistutkinnon suoritusmerkintä ja yhteiset eurooppalaiset tutkintotodistukset;

16.pitää myönteisinä Teacher Academies -toimintojen tarjoamia uusia mahdollisuuksia;

17.pitää myönteisinä vastaperustettuja ammatillisen koulutuksen huippuyksiköitä ja toteaa, että niiden onnistuneella käyttöönotolla on keskeinen rooli ammatillisen koulutuksen tarjonnan nykyaikaistamisessa Euroopassa;

18.panee merkille, että parlamentin aloitteesta käynnistetystä DiscoverEU-hankkeesta on tullut vakiintunut, suosittu ja helposti saavutettava arkioppimiseen liittyvä toiminto, joka tuo nuoret, myös ne, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, lähemmäksi EU:ta ja kannustaa heitä osallistumaan tulevaisuudessa muihin EU-hankkeisiin;

19.korostaa, että Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) hallinnoimat urheilualan keskitetyt toimet ovat osoittautuneet hyödyllisiksi urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisessä; toteaa, että liikkuvuuden sisällyttäminen hajautettuihin toimiin vuonna 2023 tuo vauhtia urheilualan henkilöstö- ja valmentajavaihtoihin;

20.muistuttaa, että vuosien 2021–2022 määrärahoista käytettiin lähes 100 prosenttia, vaikka ohjelman käynnistyminen viivästyi;

21.toteaa, että pandemian vuoksi tehtiin tarvittavia mukautuksia, eli oppimiseen liittyvän liikkuvuuden rahoitusta vähennettiin tilapäisesti ja yhteistyö- ja innovaatiokumppanuuksien rahoitusta lisättiin;

22.panee tyytyväisenä merkille, että ohjelman puitteissa reagoitiin nopeasti ja sen joustavuutta lisättiin, jotta voidaan tukea ukrainalaisia opiskelijoita, opettajia, kouluttajia ja koulutuslaitoksia;

23.toteaa, että joitakin hakuprosesseja on parannettu yksinkertaistamalla ja tehostamalla niitä;

24.tuo esiin, että virhetasot ovat erittäin alhaiset verrattuna muihin EU:n rahoitusohjelmiin, erityisesti kun otetaan huomioon ohjelman monitahoisuus;

25.korostaa, että kaikki asiasta kiinnostuneet maat, jotka täyttävät ohjelman vaatimukset, myös Sveitsi ja Yhdistynyt kuningaskunta, voivat liittyä ohjelmaan ja siten myötävaikuttaa oppimiseen liittyvään eurooppalaiseen liikkuvuuteen; antaa tukensa assosioituneiden maiden kansalaisjärjestöjen osallistumiselle;

26.huomauttaa, että avustukset, jotka eivät riitä kattamaan oppimiseen liittyvän liikkuvuuden kustannuksia, ja maksujen viivästykset kuuluvat suurimpiin esteisiin liikkuvuushankkeisiin osallistuville;

27.pitää valitettavana, että monet nuoret, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, eivät taloudellisten tai muiden esteiden vuoksi pysty viettämään pidempiä ajanjaksoja ulkomailla;

28.toteaa, että prosessi, jonka mukaisesti kansalliset toimistot laativat osallisuutta ja moninaisuutta koskevat kansalliset suunnitelmat, on ollut vaikea;

29.pitää valitettavana, että monimutkaiset hallinnolliset prosessit kaikissa vaiheissa hankaloittavat huomattavasti uusien tulokkaiden ja pienten organisaatioiden osallistumista erityisesti koulu- ja nuorisoalalla, ammattikoulutuksen alalla, urheilualalla sekä aikuiskoulutuksen alalla;

30.pitää valitettavana, että Erasmus+ -rahoituksen hakeminen on edelleen aikaavievää ja että hakijat eivät useinkaan pysty tekemään hakemusta ilman ulkopuolista tukea, mikä vähentää pienten organisaatioiden halukkuutta osallistua ja hyödyttää hankekonsultteja;

31.on huolissaan siitä, että lähes kolmannes korkeakoulutuksen alan liikkuvuuteen osallistuneista opiskelijoista ilmoitti, ettei kaikkia heidän opintosuorituksiaan ollut tunnustettu, ja kehottaa toteuttamaan toimia noudatetun linjan yhdenmukaistamiseksi korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan tavoitteiden kanssa; korostaa, että tämä ongelma vaikeuttaa todellisen eurooppalaisen koulutusalueen luomista ja muodostaa merkittävän esteen opiskelijoille, joiden on saatava tutkintonsa suoritettua ajallaan;

32.pitää valitettavana, ettei kouluja kannusteta solmimaan kumppanuuksia sellaisten voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kanssa, jotka osaisivat auttaa opettajia hyödyntämään laadukasta oppimiseen liittyvää liikkuvuutta;

33.katsoo, että on vihdoin tunnustettava ammatillinen koulutus samanarvoiseksi koulutuspoluksi kuin akateemiset opinnot; on lisäksi huolissaan niistä esteistä, joita saumattoman ammatilliseen koulutukseen liittyvän liikkuvuuden tiellä edelleen on, kuten toimintapolitiikkojen hajanaisuudesta kansallisen ja EU-tason välillä;

34.pitää valitettavana ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden riittämätöntä rahoitusta, kun otetaan huomioon niiden kysyntä;

35.on pettynyt aikuiskoulutustoimintojen alhaiseen osallistujamäärään, kun otetaan huomioon alan merkitys;

36.pitää myönteisenä, että yhteistyöhankkeissa sovelletaan kertakorvaukseen perustuvaa lähestymistapaa, sillä monet edunsaajat pitävät sitä tehokkaana yksinkertaistamistoimenpiteenä; toteaa kuitenkin, että jatkuvaa raportointia koskeva vaatimus voi olla rasite erityisesti pienemmille organisaatioille;

37.pitää valitettavana, että vuonna 2022 nuorisoalan keskitettyjen toiminta-avustusten edunsaajien määrää vähennettiin merkittävästi, mikä vaikutti vakavasti vapaaehtoisvoimiin nojaavaan nuorisoalan kansalaisyhteiskuntasektoriin, jota covid-19-pandemia oli jo heikentänyt;

38.pitää valitettavana myös sitä, että nuorisojärjestöjen ja vapaaehtoisvoimin johdettujen järjestöjen tekemiä menestyksekkäitä keskitettyjen avustusten hakemuksia oli merkittävästi vähemmän, erityisesti European Youth Together -toiminnossa ja avaintoimessa 2 (Nuorisoalan yhteistyökumppanuudet), ja sitä, että viimeksi mainitun määrärahat ovat merkittävästi supistuneet vuonna 2023;

39.toteaa, että Erasmus+ -ohjelman urheilualalla joillekin aloille, erityisesti tapahtumien järjestämiseen, on osoitettu erittäin vähän varoja, mikä rajoittaa urheilualan laajuutta;

40.pitää erittäin valitettavana tietoteknisen infrastruktuurin hidasta ja puutteellista kehittämistä ja sitä, etteivät tietotekniset välineet, kuten edunsaajan moduuli ja projektinhallinnan moduuli sekä verkossa annettava kielituki (OLS), toimi asianmukaisesti; toteaa, että tämä lisää kaikkien ohjelman täytäntöönpanoon osallistuvien työmäärää, vähentää uusien tulokkaiden osallistumista ja horjuttaa ohjelman tavoitetta laajentaa osallistumista; toteaa, että tämä estää optimaalisen täytäntöönpanon, aiheuttaa riskin puutteellisesta ja epätäydellisestä ohjelman dokumentoinnista ja seurannasta ja vaarantaa näyttöön perustuvan kehityksen tulevaisuudessa, ja toteaa lisäksi, että samankaltaisia ongelmia liittyy tietoteknisiin välineisiin, joita käytetään muissa EU:n rahoittamissa ohjelmissa, mukaan lukien Euroopan solidaarisuusjoukot;

41.pitää valitettavana, että tietoteknisiin välineisiin liittyvät ongelmat vaikuttavat vakavasti myös tietojen saatavuuteen, joka on olennaisen tärkeää meneillään olevan väliarvioinnin kannalta, ja toteaa, että tämän vuoksi on turvauduttava merkittävästi työläämpiin arviointimenetelmiin, mikä lisää hallinnollista rasitetta;

42.huomauttaa, että tekoälyn vaikutukseen on suhtauduttava vakavasti, koska vilpilliset toimijat ovat jo hyödyntäneet sitä, mutta toteaa, että tekoäly voisi myös vähentää kansallisten toimistojen työmäärää ja parantaa tiedonkeruuta;

43.korostaa raportointiodotuksiin, arviointituloksiin ja yleiseen tietojenvaihtoon liittyviä nykyisiä epäjohdonmukaisuuksia eri kansallisten toimistojen välillä ja toteaa, että tilanne luo edunsaajille erilaiset täytäntöönpanostandardit ja vaikuttaa ohjelman toiminnan tasapuolisuuteen;

44.on huolissaan siitä, että ohjelman täytäntöönpanoa varten tarvittavista ammattilaisista ja vapaaehtoisista on pulaa, ja vaatii selventämään, vaikuttaako tämä varojen käyttöön;

45.kehottaa komissiota, jäsenvaltioita, kansallisia viranomaisia ja kansallisia toimistoja pitämään Erasmus+ -ohjelman lähellä ihmisiä ja varmistamaan, että se pysyy alhaalta ylöspäin suuntautuvana kansalaisten ohjelmana, joka tarjoaa laadukkaita koulutus- ja liikkuvuusmahdollisuuksia nuorille ja kaikenikäisille oppijoille;

46.korostaa, että Erasmus+ -ohjelman yleiset tavoitteet ovat laajoja eikä ohjelman ole tarkoitus vain palvella työmarkkinoiden tarpeita;

47.kehottaa yksinkertaistamaan ohjelmaa kaikilla tasoilla muun muassa arvioimalla, voidaanko nykyisiä (ala)toimia yhdistää, ja pyytää, ettei tätä EU:n lippulaivaohjelmaa ylikuormitettaisi uusilla tehtävillä ja aloitteilla, jotka heikentävät sen ydintavoitetta;

48.kehottaa komissiota poistamaan kaikki esteet, myös taloudelliset, kielelliset ja hallinnolliset esteet, kuten uusien tieto- ja viestintäteknisten välineiden luomat esteet, jotta saadaan aikaan aidosti osallistava moninaisuutta edistävä ohjelma vähentämättä kuitenkaan edunsaajien saatavilla olevien avustusten määrää;

49.vaatii, että digitaaliset välineet olisi optimoitava viimeistään vuoteen 2025 mennessä, jotta voidaan luoda käyttäjäystävällinen, helposti saatavilla oleva, luotettava, nopea ja tehokas ympäristö, jossa kunnioitetaan tietosuojaa;

50.painottaa, että nykyisellä ohjelmakaudella koetun kaltaisia tietotekniikkainfrastruktuuriin liittyviä ongelmia ei voida hyväksyä; kehottaa komissiota vakauttamaan nykyiset tietotekniset välineet ja olemaan muuttamatta niitä kullakin uudella ohjelmakaudella ja odottaa, että seuraavan ohjelmakauden Erasmus+ -ohjelman tietotekniikkainfrastruktuuri on täysin toimintakykyinen ensimmäisestä päivästä alkaen, erityisesti edunsaajamoduulin osalta;

51.kehottaa toteuttamaan perusteellisia kokeita ja kuulemaan kansallisia toimistoja ja loppukäyttäjiä ennen lisätoimintojen tai uusien tietoteknisten välineiden käyttöönottoa ja varmistamaan EU:n verkkopalvelujen saavutettavuusdirektiivin noudattamisen;

52.kehottaa komissiota korjaamaan rahoitus- ja ehdotusportaalin tulososion ”Projects funded under this topic” avoimuus- ja käytettävyysongelmat, jotta sidosryhmät voivat ladata tietoja ja analysoida menestyksekkäiden ja hylättyjen hankkeiden piirteitä organisaation, talousarvion määrien, hankkeen vetäjämaan tai hanketyypin mukaan;

53.kehottaa Unkarin hallitusta noudattamaan välittömästi oikeusvaltioperiaatetta ja EU:n arvoja ja toteuttamaan tarvittavat uudistukset, jotta unkarilaiset opiskelijat, opettajat ja tutkijat voivat hyödyntää Erasmus+ -ohjelmaa ja edistää eurooppalaisen koulutus- ja tutkimusyhteistyön laajempia tavoitteita;

54.pyytää komissiota harkitsemaan, että se veloittaisi digitaalisista välineistä ja oppimista tukevista verkkotoiminnoista erikseen, erityisesti silloin, kun niitä käytetään toimintoon valmistautumiseksi, jotta vältetään liian korkeat ennakkomaksut;

55.korostaa, että hakumenettelyjen ja -vaatimusten yksinkertaistamisen sekä erityisesti yksityishenkilöitä koskevan ohjeistuksen parantamisen on edelleen oltava tärkeänä painopisteenä, koska ne ovat esteitä ohjelmaan osallistumiselle; huomauttaa, että puutteet vaikuttavat usein eniten nuoriin, jotka ovat osallistumassa ohjelmaan ensimmäistä kertaa;

56.pyytää pitämään rekisteröinti-, haku- ja raportointiprosesseihin liittyvien asiakirjojen pituudet oikeasuhteisina ja vähentämään hallinnollisia ja byrokratiaan liittyviä vaatimuksia erityisesti pienempien avustusten osalta;

57.huomauttaa, että ehdotuslomakkeisiin on liitettävä selkeät säännöt ja ohjeet, joiden kieli on helppotajuista; kehottaa kansallisia toimistoja parantamaan edelleen hakijoille annettavaa palautetta;

58.kehottaa komissiota tarjoamaan jatkuvaa koulutusta EACEAn hankevastaaville ja kansallisten toimistojen henkilöstölle ja tiedottamaan selkeästi siitä, miten Erasmus+ ‑aloitteita tulkitaan;

59.muistuttaa, että varhainen, avoin ja luotettava tiedottaminen määräajoista ja vaiheista muodostaa perustan oikeudenmukaiselle ja tasapuoliselle pääsylle ohjelmaan;

60.kehottaa kansallisia toimistoja järjestämään tiedotustilaisuuksia raportointivaatimuksista hankkeiden alussa; ehdottaa raportoinnin ja kirjanpidon kattavaa tarkistamista, jotta samoja tietoja ei pyydetä toistuvasti;

61.kehottaa kansallisia toimistoja antamaan osallisuusvastaavilleen valtuudet panna täytäntöön osallisuutta ja moninaisuutta koskevat suunnitelmat;

62.kehottaa komissiota tehostamaan ohjelman eurooppalaisia ”osallisuustavoitteita” koskevaa yhteistyötään sidosryhmien kanssa ja asettamaan saataville tietoja hankkeista, joissa on mukana osallistujia, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia;

63.kehottaa parantamaan ohjelman määrällisten (edunsaajien ja tuettujen hankkeiden lukumäärä) ja laadullisten tavoitteiden välistä tasapainoa ja korostaa, että koulutuksen laadun parantamisen on jatkossakin oltava yksi Erasmus+ -ohjelman keskeisistä tavoitteista;

64.kehottaa komissiota tehostamaan toimia, jotka koskevat ohjelman digitaalista muutosta ja erityisesti paperittoman Erasmuksen toteuttamista kaikilla koulutukseen liittyvillä aloilla; kehottaa komissiota perustamaan eurooppalaisen opiskelijakortin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ja auttamaan korkeakouluja ottamaan käyttöön digitaaliset oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevat nimitykset sekä digitaaliset opintorekisteriotteet vuoteen 2025 mennessä;

65.pyytää lisäämään ennakkoon suoritettavia maksuja edunsaajille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja suorittamaan maksut edunsaajille oikea-aikaisesti;

66.pyytää tarkistamaan ja mukauttamaan useammin ja säännöllisemmin avustusten ja yksikkökustannusten inflaatioindeksiä, jotta ne vastaisivat elinkustannuksia, inflaatiota ja edunsaajien tarpeita;

67.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita auttamaan Erasmus+ -liikkuvuustoimiin osallistuvien opiskelijoiden majoitusongelmien ratkaisemisessa;

68.kehottaa komissiota arvioimaan yhdessä allianssien kanssa ennen niiden rahoituskauden päättymistä niiden valmiutta olla itsenäisiä, jotta voidaan määrittää, tarvitsevatko ne jonkinlaista kohdennettua tukea voidakseen saavuttaa itsenäisyyden kohtuullisessa ajassa, sekä kehottaa vakauttamaan ja syventämään alliansseja hankkeisiin liittyvän tulevan rahoituksen avulla;

69.kehottaa komissiota keskustelemaan lainsäätäjien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa siitä, miten Eurooppalaiset yliopistot -alliansseja jatketaan kestävästi lippulaivahankkeena; korostaa, että tällaisessa tulevaisuuteen suuntautuvassa visiossa näistä alliansseista on tehtävä eurooppalaisen korkeakoulutuksen keihäänkärki; muistuttaa, että Eurooppalaiset yliopistot -allianssien olisi toimittava malleina ja että komission ja jäsenvaltioiden olisi luotava toimintaedellytykset, jotka ovat täysin kytköksissä eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen ja eurooppalaiseen koulutusalueeseen, sekä määritettävä Eurooppalaiset yliopistot -allianssien oikeudellinen asema;

70.kehottaa komissiota käyttämään ohjelman välineitä siihen, että voidaan edistää mukautuksia, jotka avaisivat sellaisia aloja, joilla naiset ovat aliedustettuina, kuten tietotekniikka, luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taide ja matematiikka, yrittäjyys ja ammatillinen koulutus, ja helpottamaan siten naisten integroitumista näille työmarkkinoiden osa-alueille; ehdottaa, että komissio edistää sukupuolten tasapuolista edustusta ohjelmassa;

71.korostaa, että parantamalla yhteiskehittämistä Erasmus+ -ohjelmalla voidaan tukea koulutusta niin, että se pystyy vastaamaan uusiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin sellaisten menetelmien avulla, jotka edistävät mukautettujen tietojen, taitojen, asenteiden ja arvojen kehittämistä, ja kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota ohjelman panokseen digitaaliseen koulutukseen siirtymisessä;

72.kehottaa käyttämään laajemmin virtuaalista ja monimuoto-oppimista ja laatimaan selkeämmät säännöt niille sekä rakentamaan infrastruktuuria digitalisoituja ja etäoppimismahdollisuuksia varten ja ulottamaan ne muille koulutusaloille, jotta siirtymät voitaisiin toteuttaa sujuvammin ja joustavammin ja osallisuus toteutuisi helpommin;

73.katsoo, että olisi hyvä kehittää Erasmus+ -ohjelman ja muiden monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien ohjelmien välisiä synergioita, jotta voidaan rahoittaa oppimisvälineiden saatavuuden parantamista alueilla ja yhteisöissä, joilla yhteydet tai teknologian saatavuus ovat heikot, samaan tapaan kuin valmistelutoimessa parhaillaan testataan;

74.pyytää integroimaan eTwinning-hankkeen ja European School Gatewayn täysimääräisesti ja saumattomasti Erasmus+ -ohjelmaan ja tuomaan niitä paremmin esille opettajien ja kouluhenkilöstön keskuudessa;

75.pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään eurooppalaista ulottuvuutta opettajien ammatillisessa kehityksessä ja edistämään heidän liikkuvuuttaan; pyytää huolehtimaan siitä, että opettajille hankitaan sijaisia tai heille korvataan Erasmus+ -hankkeisiin käytetty aika;

76.ehdottaa, että ”Jean Monnet for Schools” -toimesta tehdään hajautettu toimi, jota kansalliset toimistot hallinnoivat, jotta koulujen on yksinkertaisempaa päästä sen piiriin;

77.korostaa tarvetta osoittaa enemmän rahoitusta alakouluille ja niiden oppilaille tarkoitettuihin mahdollisuuksiin, koska kysyntä on erittäin suurta useimmissa ohjelmamaissa;

78.kehottaa komissiota ratkaisemaan ongelmat, jotka johtuvat oppilaitosten akkreditointiin liittyvästä määrällisestä rajoituksesta, sillä ohjelman tavoitteena on olla osallistava, ja toteaa, että tämä koskee erityisesti kouluja, kun otetaan huomioon jo pelkästään niiden lukumäärä koko EU:ssa;

79.kehottaa komissiota tutkimaan, miten voidaan luoda ja edistää synergioita Erasmus+ ‑ohjelman, muiden monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien ohjelmien ja antisemitismin torjuntaa ja juutalaisen elämäntavan vaalimista koskevan EU:n strategian (2021–2030) välillä, jotta yläkouluilla olisi paremmat mahdollisuudet käyttää holokaustin muistopaikkojen verkostoa ja niiden oppilaille annetaan mahdollisuus vierailla ainakin yhdessä näistä kohteista Euroopassa koulutaipaleensa aikana;

80.pyytää komissiota julkaisemaan hankepyynnön hankkeista, jotka tarjoaisivat yläkoulujen oppilaille mahdollisuuden vierailla jossakin totalitaaristen hallintojen toteuttamiin julmuuksiin liittyvässä paikassa Euroopassa;

81.pyytää komissiota julkaisemaan Erasmus+ -ohjelmassa ehdotuspyyntöjä ehdotuksista koulujen tukemiseksi kaikenlaisen kiusaamisen ja syrjinnän torjunnassa ja kouluissa tarjottavan psykologisen neuvonnan edistämiseksi;

82.kehottaa komissiota edistämään Erasmus+ -ohjelman roolia yhteisöön kuulumisen, kansalaisvaikuttamisen, unionia koskevan tietämyksen ja eurooppalaisten arvojen kannatuksen lisäämisessä ja käyttämään ohjelmaa eurooppalaisen demokratian aitoon tukemiseen;

83.pyytää komissiota ottamaan käyttöön EU:n kansalaiskasvatuksen osion, johon sisältyy oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen kytköksissä olevaa opetusohjelmaan kuuluvaa toimintaa ja vapaa-ajan toimintaa, joista saa todistuksen pienen osaamiskokonaisuuden suorittamisesta ja jotka kehittävät aktiivista kansalaisuutta ja edistävät syrjimättömyyttä;

84.panee tyytyväisenä merkille toimen oppimisosion ja pyytää komissiota arvioimaan sen tuloksia koulutusulottuvuuden vahvistamiseksi luomalla vahvempia synergioita oppimiseen liittyvän liikkuvuuden ja DiscoverEU:n välille;

85.kehottaa kehittämään DiscoverEU-hanketta osallistavamman toiminnan edistämiseksi;

86.ehdottaa lippukiintiöiden harkitsemista ryhmämatkoja varten, sillä liian tiukka vaatimus siitä, että ryhmän kaikkien jäsenten on oltava täsmälleen 18-vuotiaita, jotta ryhmä hyväksytään DiscoverEU-ryhmäksi, ei välttämättä vastaa tarkoitustaan;

87.pyytää komissiota arvioimaan vaihtoehtoja, jotka tarjoavat yhdennetymmän lähestymistavan nuorisotoimintaan EU:n eri ohjelmissa, hyödyntäen Euroopan nuorison teemavuodesta 2022 saatuja kokemuksia ja kuullen nuorisoa edustavia sidosryhmiä nuorisoalan avustusten ja välineiden suunnittelusta, täytäntöönpanosta ja arvioinnista;

88.kehottaa komissiota vahvistamaan ohjelman yhdenmukaisuutta EU:n nuorisostrategian, 11 nuorisotavoitteen ja EU:n nuorisodialogin tulosten kanssa; kehottaa määrittelemään paremmin avaintoimeen 2 sisältyvien nuorisoalan hankkeiden tavoitteet ja roolin tavalla, joka vahvistaa nuorisotyötä, nuorisotyöntekijöiden ammatillista kehitystä ja epävirallista koulutusta;

89.kehottaa EACEAa ja kansallisia toimistoja luomaan viestintästrategian, joka pyrkii tavoittamaan uudet nuorisojärjestöt ja etenkin ne järjestöt, jotka toimivat sellaisten nuorten johdolla tai kanssa, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, sekä tarjoamaan niille lisätukea hanke-ehdotusten laatimisessa ja valmiuksien luomisessa käyttäen apuna SALTOa (Support, Advanced Learning and Training Opportunities for Youth);

90.muistuttaa, että ohjelman kaikilla aloilla tarvitaan riittävästi varoja pienille kumppanuushankkeille, jotta voidaan helpottaa pienten organisaatioiden ja henkilöiden, joilta puuttuu kokemusta, mahdollisuuksia päästä mukaan ja tarjota näille todellisia kehitysnäkymiä;

91.korostaa, että ohjelma on avainasemassa eurooppalaisen koulutusalueen perustamisessa, ja pyytää lisäämään sen synergioita Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman kanssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään avoimen koordinointimenetelmän, jossa käsitellään eurooppalaisen liikkuvuuden tai kansalaisvaikuttamisen aikana hankittujen taitojen vastavuoroista tunnustamista;

92.ehdottaa, että ohjelmassa tarjotaan enemmän tukea yksilöllisten oppimistilien ja pienten osaamiskokonaisuuksien kaltaisille toimenpiteille, joilla parannetaan koulutusjärjestelmien joustavuutta;

93.korostaa, että on tärkeää edistää ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden liikkuvuutta muun muassa niiden nuorten tavoittamiseksi, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään synergioita Erasmus+ -ohjelman ja muiden rahoitusohjelmien välillä, jotta voidaan helpottaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja matalan osaamistason työntekijöiden oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja parantaa hallintoalueiden välistä ja alueellista yhteistyötä;

94.kehottaa kehittämään erityisen verkkotyökalun, joka on räätälöity opettajien, kouluttajien ja oppijoiden tarpeisiin ammatillisen perus- ja jatkokoulutuksen alalla, koska nykyiset välineet ovat osoittautuneet riittämättömiksi;

95.kehottaa komissiota keskustelemaan lainsäätäjien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa visiosta, joka sillä on siitä, miten ammatillisen koulutuksen huippuyksiköitä jatketaan kestävästi lippulaivahankkeena;

96.kehottaa soveltamaan ammatillisen koulutuksen huippuyksiköissä kokonaisvaltaista koulutuksellista lähestymistapaa ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään näistä yksiköistä liikkeellepanevan voiman yhteisten eurooppalaisten ammatillisen koulutuksen kelpoisuuksien, opetussuunnitelmien ja tutkintojen kehittämisessä;

97.kehottaa komissiota tutkimaan liikkuvuusohjelmiin osallistuvien ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden asemaa; vaatii, että oppisopimusopiskelijoita vastaanottavien organisaatioiden on allekirjoitettava korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan mukainen laatua koskeva ohjeisto, ja kehottaa valvomaan paremmin työoloja ja varmistamaan asianmukaisen korvauksen oppisopimuskoulutettavien Erasmus+ -ohjelmaan osallistuville henkilöille;

98.ehdottaa, että ohjelmasta tuetaan edelleen hankkeita, joilla edistetään monenlaisia taitoja, myös käsityötaitoja, niiden säilyttämiseksi;

99.kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen aikuiskoulutusstrategiaansa yhteistyössä kansallisten toimistojen ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, koska tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia aikuisista osallistuu aikuiskoulutukseen;

100.kehottaa komissiota lisäämään aikuiskoulutustoimiin saatavilla olevan tuen näkyvyyttä; ehdottaa, että käyttämättä jääneitä varoja ei välittömästi siirretä muihin toimiin vaan että niitä käytetään aikuiskoulutuksen alalla tehtävään yhteistyöhön ja liikkuvuuden helpottamiseen sellaisten aikuisopiskelijoiden keskuudessa, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, tiedotuskampanjoiden ja helposti täytettävien hakemusten avulla sekä lisäämällä synergioita Euroopan sosiaalirahasto plussan kanssa kaikissa jäsenvaltioissa;

101.kehottaa komissiota parantamaan Erasmus+ -ohjelmaan sisältyvää urheilurahoitusta koskevaa viestintää ja tämän rahoituksen tunnetuksi tekemistä; kehottaa lisäämään urheilujärjestöjen edustusta hyväksytyissä hankkeissa, koska muut kuin urheilujärjestöt, kuten kansalaisjärjestöt ja konsulttipalvelujen tarjoajat, ovat usein yliedustettuina edunsaajien joukossa;

102.korostaa, että ohjelman valmiudet tarjota tukea kriisitilanteissa ovat väistämättä hyvin rajalliset ja että komission olisi lisäksi helpotettava jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, jotta yhteisiin haasteisiin voidaan vastata kattavasti ja ohjelmaa suojata ylikuormittumiselta;

103.kehottaa komissiota ja kansallisia toimistoja pyrkimään varmistamaan, että mahdolliset osallistujat, jotka ovat laillisesti EU:ssa oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia, eivät joudu kohtaamaan vaikeuksia hakuprosessin aikana, jolloin ohjelma olisi aidosti osallistava;

104.huomauttaa, että yhteistyö muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden kanssa voi olla hyvin vaikeaa, ja kehottaa komissiota seuraamaan, parantamaan ja vahvistamaan järjestelmällisesti ohjelman kansainvälistä ulottuvuutta;

105.pyytää kiinnittämään enemmän huomiota kysymyksiin, jotka liittyvät ohjelman kansainväliseen ulottuvuuteen, kuten EU:n ulkopuolisten maiden tietosuojasääntöihin, geopoliittisten ongelmien vaikutuksiin ja viisumeihin liittyviin kysymyksiin;

106.kehottaa komissiota huolehtimaan, että seuraavan ohjelmakauden Erasmus+ -ohjelman rakenteessa on tarvittava jousto siten, että samalla varmistetaan yhdenmukaisuus ja ohjelman asianmukainen valvonta, myös parlamentin toimesta;

107.vaatii, että kansalliset toimistot, edunsaajat ja muut sidosryhmät, myös nuoret, ja parlamentti otetaan aktiivisesti mukaan jatkuvaan, vuoropuheluun perustuvaan prosessiin nykyisen ja seuraavan ohjelmakauden Erasmus+ -ohjelman optimoimiseksi; ehdottaa, että komissio tutkii, miten tekoälyvälineitä voidaan käyttää apuna ohjelman arvioinnissa ja pyrittäessä saamaan selkeämpi käsitys tarpeista ja mahdollisista kehityssuuntauksista korvaamatta kuitenkaan ihmistä päätöksenteossa;

108.pyytää komissiota arvioimaan uudelleen, olisiko Erasmus+ -ohjelman suora yhteys EU:hun yhtenä unionin lippulaivaohjelmana tehtävä näkyvämmäksi, jotta lisättäisiin nykyisten ja tulevien edunsaajien tietoisuutta tästä yhteydestä;

109.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että Erasmus+ -ohjelman synergioita muiden ohjelmien, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja Euroopan sosiaalirahasto plussan, kanssa hyödynnetään kaikilta osin ja että ohjelma yhdistetään paremmin muihin EU:n politiikkatoimiin, kuten vuosien 2020–2025 rasismintorjunnan toimintasuunnitelmaan ja EU:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan strategiaan 2021–2030;

110.vaatii komission koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosaston ja sen tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston yhteiseltä uudelta ohjelmienväliseltä ryhmältä ajantasaisia päivityksiä tuloksista, joita se on saanut aikaan Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman ja Erasmus+ -ohjelman välisten synergioiden osalta;

111.korostaa tarvetta vauhdittaa eurooppalaisen koulutusalueen, digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman ja Euroopan osaamisohjelman välisiä synergioita digitaalisen koulutuspolitiikan muotoilussa;

112.pyytää komissiota, EACEAa ja kansallisia toimistoja analysoimaan ja panemaan järjestelmällisesti täytäntöön konkreettisia toimenpiteitä ohjelman rakenteen nykyisten jaottelujen purkamiseksi, jotta voidaan lisätä synergiaa eri koulutusalojen ja -toimijoiden välillä ja parantaa siten läpäisevyyttä ja tasapainottaa ohjelmaa niin, että säilytetään kuitenkin erot, jotka ovat välttämättömiä tehokkaan poliittisen valvonnan kannalta;

113.kehottaa yhdistämään keskitetyt ja hajautetut toimet paremmin toisiinsa ja tehostamaan joustavien rahoitusvälineiden, kuten mikroavustusten, käyttöä; ehdottaa mikroavustuksista pandemian aikana saatujen myönteisten kokemusten vuoksi, että niitä jatkettaisiin kohdennetusti;

114.kehottaa komissiota toteuttamaan asianmukaisia pilotti- ja testaustoimia otettaessa käyttöön uusia hallinnollisia toimenpiteitä, kuten lisäyksiä ja kertakorvauksia, jotta vältetään luomasta hallinnollisia lisäesteitä edunsaajille;

115.kehottaa ottamaan käyttöön toiminta-avustuksia, joilla tuetaan sellaisten strategisten alojen kehittämistä, jotka ovat usein riippuvaisia vapaaehtoisista, ja kehottaa tekemään jäsenneltyä ja säännöllistä yhteistyötä sidosryhmien ja edunsaajia edustavien organisaatioiden välillä;

116.kehottaa parantamaan toiminta-avustusten arviointien laatua;

117.kannustaa ottamaan käyttöön vahvempia kannustimia ja antamaan parempaa ohjausta, jotta huippuosaamismerkillä alkaa jatkossa olla konkreettinen myönteinen vaikutus Erasmus+ -ohjelmaan;

118.kehottaa komissiota seuraamaan johdonmukaisesti kaikkia viitteitä siitä, että akkreditoitu edunsaaja ei kunnioita eurooppalaisia arvoja, jotta voidaan varmistaa luottamus vakiintuneeseen akkreditointimekanismiin, ja ryhtymään tämän seurauksena asianmukaisiin toimiin, joiden on johdettava sulkemiseen pois ohjelman piiristä, jos väitteet ovat perusteltuja eikä ongelmaa voida korjata välittömästi ja pysyvästi; korostaa, että seuraavalla ohjelmakaudella tarvitaan tiukempaa seurantaa;

119.kehottaa komissiota huomioimaan paremmin petokset, kuten postilaatikkoyritykset tai osallisuuslisät, jotka eivät tosiasiallisesti päädy ryhmille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja tekemään tällaisten väärinkäytösten torjumiseksi toteutetuista toimista avoimempia;

120.kehottaa lisäämään määrärahoja asteittain ja ennakoitavammin seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmakaudella ja vaatii, että rahoituksen on heti vuoden 2028 alusta alkaen oltava vähintään nykyisen ohjelman viimeisen vuoden (2027) tasoa, jotta voidaan varmistaa ohjelman toimien ja toimintojen sujuva jatkuminen ja vakaus;

121.ilmoittaa aikovansa varmistaa päättäväisesti, että Erasmus+ -ohjelman määrärahoja lisätään huomattavasti ohjelmakaudella 2028–2034, ja sitoutuu kolminkertaistamaan nykyiset kokonaismäärärahat ottaen huomioon ohjelman tarpeet;

122.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Erasmus+ -ohjelman kansallisille toimistoille.