P9_TA(2024)0009Vuosien 2021–2027 kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman täytäntöönpano – kansalaisten sitoutuminen ja osallistuminenEuroopan parlamentin päätöslauselma 16. tammikuuta 2024 vuosien 2021–2027 kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman täytäntöönpanosta – kansalaisten sitoutuminen ja osallistuminen (2023/2004(INI))Euroopan parlamentti, joka

–ottaa huomioon kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1381/2013 ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 390/2014 kumoamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/692 EUVL L 156, 5.5.2021, s. 1.,

–ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Impact assessment accompanying the document: Proposal for a Regulation establishing the Rights and Values programme, Proposal for a Regulation establishing the Justice programme, Proposal for a Regulation establishing the Creative Europe programme” (SWD(2018)0290),

–ottaa huomioon katsauksen Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2020,

–ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 artiklan,

– ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin mietinnön kansalaiskasvatustoimien toteuttamisesta (2021/2008(INI)),

–ottaa huomion 22. toukokuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä,

–ottaa huomioon 3. joulukuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmasta (COM(2020)0790),

–ottaa huomioon 2. joulukuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Strategia perusoikeuskirjan soveltamisen vahvistamiseksi Euroopan unionissa” (COM(2020)0711),

–ottaa huomioon 18. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025” (COM(2020)0565),

–ottaa huomioon 12. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025” (COM(2020)0698),

–ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” (COM(2020)0152),

–ottaa huomioon 5. lokakuuta 2021 annetun komission tiedonannon EU:n strategiasta antisemitismin torjumiseksi ja juutalaisen elämäntavan vaalimiseksi (2021−2030) (COM(2021)0615),

– ottaa huomioon 7. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys” (COM(2020)0620),

–ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon lasten oikeuksia koskevasta EU:n strategiasta (COM(2021)0142),

–ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A9-0392/2023),

A.katsoo, että aktiivinen osallistuminen poliittiseen ja kulttuurielämään on perusoikeus, jonka olisi oltava yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla; ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa määrätään oikeudesta osallistua hallitukseen ja vapaisiin vaaleihin, oikeudesta osallistua yhteiskunnan kulttuurielämään ja oikeudesta rauhanomaiseen kokoontumiseen ja yhdistymiseen, mikä mahdollistaa täysimääräisen osallistumisen yhteiskuntaan;

B.ottaa huomioon, että unionin kansalaisuus antaa ihmisille erilaisia oikeuksia, erityisesti oikeuden esittää parlamentille vetoomuksen mistä tahansa EU:n vastuulle kuuluvasta asiasta, oikeuden tehdä unionin oikeusasiamiehelle kantelun EU:n toimielimen toiminnassa havaitusta hallinnollisesta epäkohdasta, oikeuden kirjoittaa mille tahansa EU:n toimielimelle jollakin EU:n virallisista kielistä ja saada vastaus samalla kielellä sekä oikeuden tutustua parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin sovellettavien EU:n sääntöjen mukaisesti;

C.ottaa huomioon, että nykyiset ja kehittyvät systeemiset haasteet, kuten ilmastokriisi, maailmanlaajuiset pandemiat, digitalisaatio ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus, edellyttävät rakenteiden ja lähestymistapojen mukauttamista sen varmistamiseksi, että kansalaiset voivat osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan; katsoo, että aktiivisessa digitaalisessa kansalaisuudessa olisi otettava huomioon sukupolvien ja yhteiskunnallisten ryhmien sekä hyvin verkottuneiden kaupunkialueiden ja maaseudun ja syrjäisten alueiden välinen digitaalinen kuilu ja puututtava siihen samalla, kun parannetaan yleistä digilukutaitoa;

D.katsoo, että EU:n ohjelmat, jotka edistävät kansalaisosallistumista, oikeuksia ja arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kehittävät yhteiskunnallisen ja kansalaistoiminnan valmiuksia ja kriittistä ajattelua, ovat tärkeämpiä kuin koskaan;

E.katsoo, että kansalaisten sitoutuminen on ymmärrettävä monitasoiseksi siten, että se kattaa paikalliset, alueelliset, kansalliset, eurooppalaiset ja maailmanlaajuiset prosessit, joiden kautta ihmiset tulevat tietoisiksi, hankkivat tietoa ja ilmaisevat mielipiteensä ottaen osaa ja vaikuttaen elämäänsä vaikuttaviin päätöksiin; katsoo, että maaseudun ja syrjäisten alueiden osallistujia on kannustettava osallistumaan ohjelmaan; katsoo, että meneillään olevat globalisaatioprosessi ja Euroopan yhdentymisprosessi edellyttävät, että eurooppalaisten uusi sukupolvi on poliittisesti entistä aktiivisempi monella tasolla pystyäkseen elämään ja työskentelemään kansainvälisesti ja tulemaan jokapäiväisessä elämässään toimeen erilaisuuden kanssa; ottaa huomioon, että yhteiskunnat monimuotoistuvat, mikä tekee ihmisarvon ja eri kulttuurien ja taustojen moninaisuuden kunnioittamisesta sekä kaikenlaisen naisiin, hlbtiq-henkilöihin, etnisiin vähemmistöihin ja muihin marginalisoituneisiin ryhmiin kohdistuvan syrjinnän torjumisesta Euroopassa entistäkin tärkeämpää;

F.katsoo, että jäsenvaltioissa havaitut yhteiskunnalliset ja poliittiset muutokset, jotka vaihtelevat yhteiskunnan polarisoitumisesta ja vähäisestä luottamuksesta instituutioita kohtaan demokratian taantumiseen, oikeusvaltion rapautumiseen, kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventumiseen, syrjivään nationalismiin ja euroskeptisyyden välineellistämiseen poliittisiin tarkoituksiin, sekä ääriliikkeiden ja autoritaarisuuden nousu, entistä näkyvämpi uskonnollinen fundamentalismi sekä disinformaatiokampanjat ja virheellisen tiedon jakaminen voivat muodostaa vakavan uhan eurooppalaisille demokratioille ja horjuttaa koko EU:n vakautta; katsoo, että kansalaisten aktiivisen osallistumisen ja sitoutumisen vahvistaminen virallisen, epävirallisen, arkioppimisen ja elinikäisen oppimisen ja koulutuksen avulla on keskeisessä asemassa tämän suuntauksen torjumisessa;

G.katsoo, että Euroopan kansalaisuuden syntymistä ovat haitanneet tietovaje ja tunnesiteen puuttuminen, joihin usein liittyy EU:ta koskevia väärinkäsityksiä, ja siksi sitä olisi täydennettävä ja vahvistettava kansalaisten osallistumisen ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun mahdollistavilla mekanismeilla; katsoo, että parempi ymmärrys yhteisestä eurooppalaisesta historiasta ja kansalaisten aktiivisempi osallistuminen yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään voivat vaikuttaa myönteisesti kehittymässä olevaan eurooppalaiseen identiteettiin, joka täydentää kansalaisten monia paikallisia, alueellisia, kansallisia, maantieteellisiä, kulttuurisia tai muita identiteettejä; katsoo, että kansalaisten aktiivinen osallistuminen ja vuoropuhelu ovat kytköksissä kansalaiskasvatuksen eurooppalaiseen ulottuvuuteen ja voivat tehokkaasti myötävaikuttaa sellaisen unionin kansalaisuuden luomiseen, johon kuuluu selkeitä oikeuksia ja velvollisuuksia;

H.katsoo, että riittämätön kansalaisosallistuminen, rajalliset tiedot EU:sta ja heikko ymmärrys sen tuomasta lisäarvosta voivat osaltaan vaikuttaa käsitykseen demokratiavajeesta ja johtaa jäsenvaltioissa euroskeptisyyteen;

I.katsoo, että kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventuminen Euroopan unionissa ja muissa ohjelmaan osallistuvissa maissa vaikuttaa demokraattiseen osallistumiseen ja kansalaisjärjestöjen kykyyn harjoittaa oikeusvaltioperiaatteen valvontaa; katsoo, että toimenpiteet, joilla tuetaan ja mahdollistetaan kansalaisyhteiskunnan osallistumista, mukaan lukien pitkään toimineet ja huomattavan kokeneet vähemmistöjen ja ruohonjuuritason järjestöt, ovat ensiarvoisen tärkeitä demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien puolustamiselle jäsenvaltioissa;

J.toteaa, että vähemmistöjen kansalaisjärjestöt ovat keskeisessä asemassa vähemmistöön kuuluvien ihmisten edustettuna olemisessa ja kansalaisosallistumisessa varsinkin kun on kyse ryhmistä, joilta puuttuvat muut muodollisen poliittisen edustuksen väylät;

K.toteaa, että vuonna 2020 EU:ssa asui yli 22 miljoonaa EU:n ulkopuolisen maan kansalaista; toteaa, että koska näiltä ryhmiltä puuttuu pääsy muodolliseen poliittiseen toimintaan, miljoonien ihmisten elämään vaikutetaan päätöksillä, jotka tehdään ilman heidän osallistumistaan tai panostaan; toteaa, että tämä merkitsee perustavanlaatuista demokratiavajetta kaikkialla EU:ssa kaikilla tasoilla ja haastetta kestävien, oikeudenmukaisten ja tehokkaiden politiikkojen ja ohjelmien laatimiselle; toteaa, että muiden kuin kansalaisten poliittiseen ja julkiseen osallistumiseen liittyvien ihmisoikeuksien toteutumisella on ratkaiseva merkitys demokraattisen hallintotavan, oikeusvaltioperiaatteen, sosiaalisen osallisuuden ja taloudellisen kehityksen edistämiselle sekä syrjäytymisen ja syrjinnän poistamiselle EU:ssa;

Kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman (2021–2027) toteutuksen alkuvaihe: Kolmas lohko – Kansalaisten sitoutuminen

1.on vahvasti sitä mieltä, että kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen (CERV) ohjelma edistää ainutlaatuisella tavalla kansalaisten sitoutumista ja osallistumista perusoikeuksien näkökulmasta yhdistämällä tehokkaasti arvot, kansalaisvuoropuhelun ja kansalaisuuden ja edistämällä samalla sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa, monimuotoisuutta alueellisen perinnön säilyttämiseen annettavan tuen kautta, historiatietoisuutta sekä syrjinnän ja väkivallan torjuntaa; katsoo, että CERV-ohjelma on keskeinen väline EU:n tulevaisuuden kannalta ja pyrittäessä vastaamaan yhteiskunnallisiin ja poliittisiin haasteisiin, kuten osaamisvajeeseen, euroskeptisyyteen, kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventumiseen sekä oikeusvaltioperiaatteen rapautumiseen ja haasteisiin kaikkialla Euroopassa; kehottaa tukemaan ohjelmasta toimia esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteeseen ja EU:n arvoihin keskittyvien kansalaisjärjestöjen selviytymiskyvyn parantamiseksi;

2.muistuttaa, että CERV-ohjelman toteutus on vielä alkuvaiheessa, koska asetus ohjelman perustamisesta hyväksyttiin vasta vuonna 2021; huomauttaa, että kolmannessa lohkossa on tästä syystä saatu päätökseen vain muutamia hankkeita ja edunsaajien antamaa tietoa on saatavana niin vähän, ettei tuloksia voida luotettavasti arvioida;

3.kehottaa komissiota priorisoimaan CERV-ohjelmaa koskevaa tiedonkeruuta erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, kuten marginalisoituneiden yhteisöjen, vähemmistöjen ja haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien, osalta niille ominaisten haasteiden käsittelemiseksi ja niiden kokemuksia koskevan tutkimuksen edistämiseksi; painottaa tarvetta luoda vankkoja valvonta- ja arviointimekanismeja; korostaa, että tämä lähestymistapa tuottaa hyödyllistä tietoa politiikan laatimisen tueksi varmistamalla muita heikommassa asemassa olevien ryhmien merkityksellisen osallistumisen kansalaisvaikuttamisaloitteisiin ja tuomalla heidän äänensä kuuluviin, ja lisäksi sen avulla voidaan luoda osallistavampi ja tasapuolisempi ohjelma varmistaen samalla, että arviointi on jatkossa yleisesti ottaen parempaa;

4.korostaa, että ohjelma kohtasi useita haasteita, jotka haittasivat sen toteutuksen alkuvaihetta ja joista monet olivat ulkoisia tekijöitä, kuten covid-19-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, ja että nämä vahingoittivat kansalaisoikeuksia ja demokratiaan osallistumista ja vaaransivat ne; panee kuitenkin merkille, että hitaan alun jälkeen toteutus on päässyt vauhtiin ja että ohjelma toimii nyt hyvin; korostaa lisäksi, että on järjestettävä tiedotuskampanjoita erityisesti maaseutualueiden laajemman väestön tavoittamiseksi;

5.on huolissaan siitä, että uusien digitaalisten välineiden (esimerkiksi eGrants-järjestelmän) käyttö ja käyttöönotto EU:n varojen täytäntöönpanossa vaikuttavat olevan edunsaajille ohjelman kehittämisessä keskeinen ongelma; pitää valitettavana, että monimutkaiset menettelyt ovat myös haitanneet sellaisten pienempien järjestöjen osallistumista, joilla ei ole vaadittavaa aikaa ja resursseja hakuprosessin läpikäymiseen asetettujen määräaikojen puitteissa; katsoo, että se, millaisiksi välineet on suunniteltu, rajoittaa ohjelman kykyä mukautua uusiin kehityssuuntauksiin ja muuttuviin tarpeisiin; kehottaa poistamaan hallinnollista taakkaa ja yksinkertaistamaan haku-, sopimuksenteko- ja raportointiprosesseja; korostaa, että hallinnollisten vaatimusten yksinkertaistamiseen sisältyy myös niiden organisaatioiden hakuprosessin tehostaminen ja joustavoittaminen, jotka ovat tehneet monivuotisen kumppanuutta koskevan puitesopimuksen, myös politiikan kehityksen ennakoimiseksi; painottaa lisäksi, että hakuportaalista on tehtävä käyttäjäystävällisempi erityisesti pienille organisaatioille ja että on varmistettava kaikkien menettelyyn liittyvien asiakirjojen käännättäminen kaikille EU:n kielelle, jotta voidaan laajentaa osallistumista kaikista jäsenvaltioista ja varmistaa kulttuurinen monimuotoisuus;

6.pitää valitettavana, ettei jäsenvaltioita ole velvoitettu perustamaan CERV-ohjelman kansallista yhteyspistettä, joka tarjoaa hakijoille, sidosryhmille ja edunsaajille puolueetonta neuvontaa, hyödyllistä tietoa ja tukea, avustaa hakumenettelyssä ja jakaa helppotajuista tietoa ohjelman tuloksista; pitää valitettavana, että kesäkuuhun 2023 mennessä kansallinen yhteyspiste oli vain 20 jäsenvaltiossa;

7.on erittäin huolissaan siitä, että nykyinen inflaatioaste vaikuttaa CERV-ohjelman edunsaajien juokseviin kuluihin; pitää valitettavana, että edunsaajilla on haasteita suunniteltujen toimiensa toteuttamisessa erityisesti matka- ja majoituskorvausten sekä päivärahojen yksikkökustannusten osalta ja että ne saattavat joutua supistamaan joitakin alun perin suunnittelemiaan toimia pysyäkseen talousarvion rajoissa;

Toimintapoliittiset suositukset CERV-ohjelman tulevaisuutta varten

8.kehottaa komissiota perustamaan kansalaisvuoropuhelun ryhmän varmistaakseen säännöllisen, avoimen ja läpinäkyvän keskustelun kansalaisvuoropuhelun vahvistamiseksi koko ohjelmassa siten, että tuetaan kaikilla tasoilla toimivien instituutioiden ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, erityisesti kansalaisjärjestöjen, välistä kaksisuuntaista prosessia, ja käyttämään kansalaisvuoropuhelua osana asetuksen (EU) 2021/692 11 artiklan täytäntöönpanoa sekä hallintovälineenä ja välineenä, jolla määritetään kaksivuotisen työohjelman painopisteet ja edistetään kansalaisvaikuttamisen kollektiivista ulottuvuutta demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kriittisenä ulottuvuutena; muistuttaa tässä yhteydessä, että olisi edistettävä innovatiivisia toimia kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän vuoropuhelun tukemiseksi sekä luottamukseen perustuvan kumppanuuden kulttuurin edistämiseksi edunsaajien kanssa; peräänkuuluttaa erityisesti valmiuksien kehittämistoimia, joilla tuetaan kansalaisyhteiskunnan laajaa osallistumista varsinkin hyödyntämällä yhteyksiä muihin yhteistyössä hallinnoitaviin rahoitusjärjestelyihin, kuten teknisen tuen välineeseen;

9.muistuttaa tarpeesta kannustaa kansalaisia aktiiviseen osallistumiseen tukemalla kansalaiskasvatuksen eurooppalaista ulottuvuutta sekä opetussuunnitelman mukaisessa että sen ulkopuolisessa toiminnassa; korostaa, että aidosti eurooppalainen kansalaiskasvatus voi antaa kansalaisille tietoa ja muovata heitä kansalaisvaikuttamisen ja osallistumisen hengessä ja että asianmukaiset EU:n suuntaviivat voivat olla tässä yhteydessä hyödyllinen väline; painottaa, että on tärkeää sisällyttää EU:ssa asuvat muut kuin kansalaiset ja heidän johtamansa järjestöt CERV-ohjelman kohderyhmään ja siten edistää demokraattista hallintotapaa, oikeusvaltiota ja sosiaalista osallisuutta;

10.kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä nimenneet kansallisia yhteyspisteitä, tekemään niin mahdollisimman pian ja kehottaa komissiota jatkamaan yhteistyötä kansallisten yhteyspisteiden verkoston kanssa kokousten, koulutustoimenpiteiden ja vuoropuhelun muodossa, koska niiden järjestäminen on tähän mennessä ollut erittäin menestyksekästä; kannustaa tässä yhteydessä komissiota, jäsenvaltioita ja kansallisia yhteyspisteitä perustamaan kansallisten yhteyspisteiden eurooppalaisen verkoston parhaiden käytäntöjen jakamista ja tiedonvaihtoa varten; kannustaa komissiota lisäksi perustamaan CERV-edunsaajien verkoston kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakamista varten, jotta syvennettäisiin ymmärrystä paikallisesta ja kansallisesta tilanteesta eri puolilla EU:ta ja sen ulkopuolella;

11.panee merkille, että erilaisten rahoituksen uudelleenmyöntämismekanismien käyttöönotto CERV-ohjelmassa on tuottanut tähän mennessä hyvin rohkaisevia tuloksia; kehottaa laatimaan laadullisen ja määrällisen analyysin rahoituksen uudelleenmyöntämistä koskevista eri ehdotuspyynnöistä, jotta niiden käyttö voitaisiin tarvittaessa laajentaa CERV-ohjelman muihin lohkoihin ja erityisesti kolmanteen lohkoon sen varmistamiseksi, että EU:n rahoitus tavoittaa pitkään toimineet ja huomattavan kokeneet ruohonjuuritason kansalaisjärjestöt; kehottaa komissiota yhä yksinkertaistamaan rahoituksen uudelleenmyöntämisen menettelyjä ja vaatimuksia, jotta uudelleenmyöntämistä hakevat järjestöt saavat enemmän joustavuutta suhteessa edunsaajiin, joille ne jakavat rahoitusta edelleen, millä varmistetaan asianmukaiset työnteon, terveydenhuollon ja sosiaalisen suojelun normit; katsoo, että yhteisrahoitusta koskevia vaatimuksia voitaisiin tarkistaa sääntöjen mukauttamiseksi edunsaajan tilanteeseen, jotta voitaisiin tukea useammanlaisia edunsaajia, kuten yksittäisiä ihmisiä ja mikrorakenteita, ja aihealueita; korostaa, että on tärkeää edistää ohjelman käyttöä laajasti koulutusalalla, esimerkiksi opiskelijoiden, opettajien, opetushenkilöstön ja nuorisotyöntekijöiden parissa; korostaa, että rahoituksen, jota CERV-ohjelmasta myönnetään oikeuksien, tasa-arvon, arvojen ja kansalaisten osallistumisen aloilla, joille on olemassa hyvin niukasti jos lainkaan muita rahoituslähteitä, olisi muodostettava suurempi prosenttiosuus avustusten määrästä; kehottaa komissiota varmistamaan, että rahoitus suunnataan perusoikeuskirjaa noudattaville rakenteille esimerkiksi siten, että perustetaan valvontamekanismeja työnteon, terveydenhuollon ja sosiaalisen suojelun asianmukaisten normien takaamiseksi; kehottaa tarkastelemaan uudelleenmyöntämismekanismeja, jotta voitaisiin arvioida, miten tehokkaasti ja joustavasti niillä tavoitetaan ruohonjuuritason ryhmät ja tukevat järjestöjä maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ovat kaventuneet;

12.kehottaa lisäämään ohjelman määrärahoja seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2,6 miljardiin euroon, jotta voidaan vastata kansalaisvaikuttamista ja demokraattista osallistumista koskevien aloitteiden kasvavaan kysyntään, perustaa ihmisoikeuksien puolustajien suojelemiseksi tilapäinen mekanismi, joka vastaa EU:n ulkopuolella toimivien ihmisoikeuksien puolustajien tai toimittajien suojelemiseksi perustettuja mekanismeja, ja yleisesti ottaen puuttua inflaation vaikutuksiin ohjelman kustannuksiin ottaen huomioon myös Euroopan tulevaisuuskonferenssin päätelmät Euroopan kansalaisuudesta ja koulutuksesta sekä CERV-ohjelman strategisen merkityksen EU:n painopisteiden täytäntöönpanossa;

13.painottaa, että tehokkaat viestintä- ja tiedotustoimet ovat olennaisen tärkeitä ohjelman menestykselle, joten niitä on priorisoitava mahdollisten edunsaajien mukaan saamiseksi erityisesti paikallistasolla;

14.toteaa, että vuorovaikutus ja osallistuminen CERV-ohjelmassa toteutettaviin toimiin ovat avainasemassa lisättäessä kansalaisjärjestöjen valmiuksia kansalaisten osallistamiseen ja EU:n arvojen edistämiseen EU:n ulkopuolisissa maissa; korostaa, että aktiivinen sitoutuminen eurooppalaisiin arvoihin ei ala liittymissopimuksesta vaan on tulosta aktivistien ja kansalaisjärjestöjen pitkäjänteisestä työstä näiden ajatusten edistämiseksi ja paikallisten aktivistien tukemiseksi EU:n ulkopuolisissa maissa; kannustaa komissiota helpottamaan muiden kuin EU:n kansalaisten osallistumista ottamalla EU:n ulkopuolella toimivia kansalaisjärjestöjä mukaan kansalaisten, tasa-arvoon, perusoikeuksiin ja arvoihin liittyvään toimintaan; pyytää siksi, että CERV‑ohjelmasta katettaisiin ainakin ehdokasmaiden ja assosioituneiden maiden kansalaisyhteiskunnan edustajien osallistumiskustannukset riippumatta siitä, osallistuuko heidän maansa ohjelmaan; korostaa, että Ukrainan sotaan liittyviin haasteisiin on vastattava kannustamalla ukrainalaisten kumppaneiden kanssa hankkeita, joissa hyödynnetään muistiperintöä, demokraattista osallistumista ja Ukrainan kulttuuriperinnön elvyttämistä;

15.toistaa kehotuksensa hyödyntää CERV-ohjelmaa kannustimena historiatietoisuuden alalla tapahtuvaan toimintaan Euroopassa tukemalla aktiivisesti kriittisen historiatietoisuuden vaalimiseen tähtääviä rakenteita, kuten rajat ylittävää tutkimusta ja vierailuja muistopaikkoihin sekä EU:ssa että sen ulkopuolella; kehottaa erityisesti tuomitsemaan historiallisen ja kulttuurisen revisionismin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota arkaluonteisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, joita voitaisiin mahdollisesti käyttää välineellistämiseen;

16.pyytää, että CERV-ohjelmasta tuettaisiin ystävyyskaupunkitoiminnan ja kaupunkiverkostojen sekä oppilaitosten ystävyystoiminnan välille nousevaa dynaamista kytköstä, jolla voidaan vahvistaa eurooppalaista ulottuvuutta, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta;

17.kehottaa komissiota yhä yksinkertaistamaan nelivuotisten toiminta-avustuksia koskevien puitekumppanuuksien hallinnollisia menettelyjä erityisesti mitä tulee käytettävän tietoteknisen työkalun erityispiirteisiin, sillä se vaikuttaa sopivan paremmin hankeavustusten luonteeseen;

° °

18.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.