P9_TA(2024)0010Alueellisen kehityksen täytäntöönpano (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus, III osaston II luku) ja sen soveltaminen Euroopan alueellisessa toimintasuunnitelmassa 2030Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. tammikuuta 2024 alueellisen kehityksen täytäntöönpanosta (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus, III osaston II luku) ja sen soveltamisesta Euroopan alueellisessa toimintasuunnitelmassa 2030 (2023/2048(INI))Euroopan parlamentti, joka

–ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen XVIII osaston,

–ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä 24. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159. (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus),

–ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta 24. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1058 EUVL L 231, 30.6.2021, s. 60.,

–ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä 24. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1059 EUVL L 231, 30.6.2021, s. 94.,

–ottaa huomioon oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta 24. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1056 EUVL L 231, 30.6.2021, s. 1.,

–ottaa huomioon jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta 2. joulukuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1.,

–ottaa huomioon tiettyjen siirtymäsäännösten vahvistamisesta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) ja Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) tukea varten vuosina 2021 ja 2022 sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 muuttamisesta varojen ja soveltamisen osalta vuosina 2021 ja 2022 ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta varojen ja tällaisen tuen jakamisen osalta vuosina 2021 ja 2022 23. joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/2220 EUVL L 437, 28.12.2020, s. 1.,

–ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.,

–ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP 21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

–ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 11 kestävistä kaupungeista ja yhteisöistä,

–ottaa huomioon aluesuunnittelusta ja aluekehittämisestä ja/tai alueellisesta koheesiosta vastaavien ministerien epävirallisessa kokouksessa 1. joulukuuta 2020 hyväksytyn alueellisen toimintasuunnitelman 2030 ”Territorial Agenda 2030 – A future for all places”,

–ottaa huomioon Amsterdamissa pidetyssä kaupunkiasioista vastaavien EU:n ministerien epävirallisessa kokouksessa 30. toukokuuta 2016 hyväksytyn Amsterdamin julkilausuman EU:n kaupunkiagendasta,

–ottaa huomioon epävirallisessa kaupunkiasioita käsitelleessä ministerikokouksessa 30. marraskuuta 2020 hyväksytyn uuden Leipzigin peruskirjan kaupunkien muutosvoimasta yhteisen edun hyväksi,

–ottaa huomioon kaupunkiasioista vastaavien ministerien epävirallisessa kokouksessa 26. marraskuuta 2021 hyväksytyn Ljubljanan sopimuksen,

–ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien 20. lokakuuta 2016 hyväksymän uuden kaupunkikehitysohjelman,

–ottaa huomioon 17. tammikuuta 2023 annetun komission tiedonannon ”Osaamispotentiaali käyttöön Euroopan alueilla” (COM(2023)0032),

–ottaa huomioon 4. helmikuuta 2022 annetun komission tiedonannon ”Kahdeksas koheesiokertomus: Koheesio Euroopassa kohti vuotta 2050 mentäessä” (COM(2022)0034),

–ottaa huomioon 30. kesäkuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio – Vahvat, verkottuneet, selviytymiskykyiset ja vauraat vuoteen 2040 mennessä” (COM(2021)0345),

–ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030” (COM(2021)0101),

–ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (COM(2019)0640),

–ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle – Panostetaan ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen ihmisten hyväksi” (COM(2020)0562),

–ottaa huomioon 16. syyskuuta 2020 käynnistetyn komission aloitteen ”uusi eurooppalainen Bauhaus”,

–ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2022 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”New European Bauhaus territorial development model (NEB TDM) financial instrument” (SWD(2022)0172),

–ottaa huomioon 14. syyskuuta 2022 antamansa päätöslauselman uudesta eurooppalaisesta Bauhausista EUVL C 125, 5.4.2023, s. 56.,

–ottaa huomioon 13. joulukuuta 2022 antamansa päätöslauselman EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiosta – Vahvat, verkottuneet, selviytymiskykyiset ja vauraat maaseutualueet vuoteen 2040 mennessä EUVL C 177, 17.5.2023, s. 35.,

–ottaa huomioon 15. syyskuuta 2022 antamansa päätöslauselman EU:n taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta: kahdeksas koheesiokertomus EUVL C 125, 5.4.2023, s. 100.,

–ottaa huomioon 15. helmikuuta 2022 antamansa päätöslauselman kaupunkialueisiin kohdistuvista haasteista covid-19-pandemian jälkeisenä aikana EUVL C 342, 6.9.2022, s. 2.,

–ottaa huomioon 20. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman väestönkehityksen suunnanvaihdosta EU:n alueilla koheesiopolitiikan välineitä käyttäen EUVL C 15, 12.1.2022, s. 125.,

–ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman koheesiopolitiikasta ja alueellisista ympäristöstrategioista ilmastonmuutoksen torjunnassa EUVL C 494, 8.12.2021, s. 26.,

–ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n alueiden ja kaupunkien roolista Pariisin ilmastosopimuksen (COP 21) täytäntöönpanossa EUVL C 162, 10.5.2019, s. 31.,

–ottaa huomioon 18. syyskuuta 2020 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta ”EU:n alueellisen toimintasuunnitelman, Leipzigin peruskirjan ja EU:n kaupunkiagendan tarkistaminen” EUVL C 429, 11.12.2020, s. 145.,

–ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston 7. kesäkuuta 2023 julkaiseman selvityksen ”Territorial Agenda 2030 – Implementation Review” Selvitys – ”Territorial Agenda 2030 – Implementation Review”, Euroopan parlamentti, unionin sisäasioiden pääosasto, politiikkayksikkö B – rakenne- ja koheesiopolitiikka, 7. kesäkuuta 2023.,

–ottaa huomioon komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston (PO REGIO) tilaaman ja joulukuussa 2017 julkaistun tutkimuksen ”Integrated territorial and urban strategies: how are ESIF adding value in 2014-2020” Euroopan komissio, ”Integrated regional and urban strategies: how are ESIF adding value in 2014-2020? – Final Report”, joulukuu 2017. ,

–ottaa huomioon Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) ja alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston kehittämän vuorovaikutteisen STRAT-Board-välineen, josta käy ilmi, miten Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) tuetaan yhdennettyä lähestymistapaa kaupunki- ja aluekehitykseen Euroopan komissio, ”STRAT-Board”.,

–ottaa huomioon yhteisen tutkimuskeskuksen julkaisemat käsikirjat ”Handbook of territorial and local development strategies” Euroopan komissio, ”Handbook of territorial and local development strategies”. ja ”Handbook of Sustainable Urban Development Strategies” Euroopan komissio, ”Handbook of Sustainable Urban Development Strategies”.,

–ottaa huomioon Euroopan komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston laatiman ja maaliskuussa 2023 julkaistun valmisteluasiakirjan ”The geography of EU discontent and the regional development trap”,

–ottaa huomioon Euroopan kuntien ja alueiden neuvostolle (CEMR) laaditun ja joulukuussa 2022 julkaistun selvityksen aiheesta ”ITI and CLLD – The use of integrated territorial tools in cohesion policy”,

–ottaa huomioon vuoden 2007 Leipzigin peruskirjan EU:n kestävästä kaupunkikehityksestä ja 30. marraskuuta 2020 hyväksytyn uuden Leipzigin peruskirjan kaupunkien muutosvoimasta yhteisen edun hyväksi,

–ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon,

–ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A9-0420/2023),

A.ottaa huomioon, että koheesiopolitiikka on EU:n alueiden ja kaupunkien pääasiallista investointipolitiikkaa ja että sen olisi pysyttävä sellaisena eikä sen tarkoituksena ole, että sitä pidetään johdonmukaisesti ensisijaisena vaihtoehtona taloudellisessa tuessa sosioekonomista talouttamme ravistelevissa odottamattomissa tilanteissa; ottaa huomioon, että alueellinen toimintasuunnitelma on väline, jolla ohjataan kansallisissa ohjelmissa ja hankkeissa ilmennettävää EU:n aluepolitiikkaa ja joka antaa suunnan strategiselle alueidenkäytön suunnittelulle ja alueiden kehittämiselle, ja että siinä kehotetaan vahvistamaan alakohtaisten toimintapolitiikkojen alueellista ulottuvuutta kaikilla hallintotasoilla ja pyritään edistämään osallistavaa ja kestävää tulevaisuutta kaikille alueille sekä auttamaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa Euroopassa;

B.ottaa huomioon, että EU:n alueiden kohtaamat haasteet yksilöidään ja niitä hallitaan alueellisella tasolla;

C.ottaa huomioon, että aiemmissa ja nykyisissä yhteisiä säännöksiä koskevissa asetuksissa ei viitata nimenomaisesti vuoden 2020 tai 2030 alueelliseen toimintasuunnitelmaan; katsoo, että nykyisen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen III osaston II luku muodostaa perustan koheesiopolitiikan rahastojen hyödyntämiselle alueellisten kehitysstrategioiden kautta; ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 1301/2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1301/2013, annettu 17. joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289). 7 artiklassa viitataan kaupunkialueiden kestävään kehitykseen, joka perustuu kaupunkialueiden kestävää kehitystä koskeviin yhdennettyihin strategioihin, yksittäisten toimien valintakehyksenä;

D.ottaa huomioon, että yhdennettyyn alueelliseen kehitykseen pohjautuvalla, paikallisuuteen perustuvalla päätöksenteon lähestymistavalla pyritään hyödyntämään alueellisiin resursseihin, tietämykseen ja pääomaan liittyviä ainutlaatuisia mahdollisuuksia samalla tunnustaen, että erityyppisillä alueilla tarvitaan niiden tarpeisiin sovitettuja ratkaisuja;

E.ottaa huomioon, että paikallisten ja alueellisten elinten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden suurimpia vaikeuksia ohjelmakaudella 2014–2020 vaikuttivat olevan riittämätön tekninen ja hallinnollinen tuki, liialliset byrokraattiset esteet, vähäinen osaaminen, koulutuksen, tietämyksen ja valmiuksien puute, heikko yhteistyö hallinnon eri tasojen välillä sekä varojen hidas käyttö;

F.toteaa vaikuttavan siltä, että niillä alueilla ja niissä hallinnollisissa yksiköissä, joilla Leader-ohjelma on pantu täytäntöön, pakollinen paikallisen toimintaryhmän johtaja auttaa parantamaan aluekohtaisen rahoituksen tuloksellisuutta ja hyödyntämistä;

G.katsoo, että EU:n alueellisen monimuotoisuuden rikkaus olisi nähtävä dynaamisena ja monitahoisena järjestelmänä, jossa kullakin alueella on omien erityispiirteidensä mukaisia kehityksen haasteita; ottaa huomioon, että alueiden ja ihmisten välisen eriarvoisuuden lisääntyminen on saavuttanut kriittisen tason ja että kaikilla maantieteellisillä ja hallinnon tasoilla tarvitaan yhteisiä toimia, jotta kaikille ihmisille ja alueille kaikkialla EU:ssa voidaan varmistaa myönteiset tulevaisuudennäkymät;

H.ottaa huomioon, että alueellisten ja paikallisten kehitysstrategioiden käsikirja tarjoaa metodologista tukea kaikilla tasoilla;

I.katsoo, että mikrokoheesiolla voidaan saada aikaan tietynlaista tasapainoa kehittyneempien alueiden alikehittyneemmissä osissa; toteaa, että alueellisessa toimintasuunnitelmassa 2030 keskitytään nimenomaisesti ihmisiin ja alueisiin ja tuodaan esiin alueellisen yhteenkuuluvuuden rinnalle ajatus henkilöiden välisestä yhteenkuuluvuudesta ja tähdennetään, että eroja voidaan korjata vain kiinnittämällä enemmän huomiota alueiden monimuotoisuuteen ja potentiaaliin sekä suunnittelemalla paikallisuuteen perustuvia toimintapolitiikkoja ja strategioita, jotta alueellinen ulottuvuus voidaan ottaa paremmin huomioon kaikissa EU:n rahastoissa;

J.ottaa huomioon, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 28 artiklassa yhdennetyt alueelliset investoinnit ja yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen nimetään alueellisten kehitysstrategioiden täytäntöönpanon välineiksi ja siinä kehotetaan huolehtimaan rahastojen välisestä johdonmukaisuudesta ja koordinoinnista, kun samaan alueelliseen tai paikalliseen kehitysstrategiaan liittyy useita rahastoja; toteaa, että nämä välineet on tarkoitettu alhaalta ylöspäin tapahtuvaan alueelliseen kehitykseen ja että niillä vahvistetaan paikallisten sidosryhmien aktiivista osallistumista;

K.ottaa huomioon, että ohjelmakaudella 2014–2020 silloisissa 28 jäsenvaltiossa laadittiin 1 975 strategiaa, joita rahoitettiin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) 19 miljardilla eurolla, joista 13,8 miljardia euroa osoitettiin yhdennettyihin alueellisiin investointeihin yhdeksässä jäsenvaltiossa;

L.ottaa huomioon, että yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen oli ohjelmakaudella 2014–2020 jäsenvaltioiden alue- ja paikallisstrategioidensa laatimisessa toiseksi eniten käyttämä väline ja että sen avulla taataan, että paikalliset ja alueelliset hallintoelimet ja sidosryhmät otetaan tiiviisti mukaan jäsenvaltioiden EU:lta saamiin varoihin liittyvään valmisteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan; toteaa, että yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen ei ole ohjelmakaudella 2021–2027 kohdennettu määrärahoja;

M.ottaa huomioon, että yhdennettyjen alueellisten investointien ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen täytäntöönpano on edelleen epätasaista kaikkialla unionissa ja että useat jäsenvaltiot ja hallintoviranomaiset eivät vaikuta olevan sitoutuneita niiden täytäntöönpanoon; ottaa huomioon, että lähempänä kansalaisia olevaa Eurooppaa koskevan toimintapoliittisen tavoitteen 5 tulkinnassa ja täytäntöönpanossa on jäsenvaltioiden välisiä eroja, minkä vuoksi yhdennettyjen alueellisten investointien ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen täytäntöönpano on vähäistä; katsoo, että lainsäätäjien olisi tulevaisuudessa harkittava toimintapoliittisen tavoitteen 5 joustavampaa täytäntöönpanoa ilman strategioita ja hallintoa koskevia tiukkoja vaatimuksia, mikä auttaisi avaamaan sitä kaikenlaisille alueellista ja paikallista kehitystä edistäville aloitteille;

N.ottaa huomioon, että yhdennetyt alueelliset investoinnit ja yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen ovat välineitä, joilla olisi pyrittävä edistämään alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa alueelliseen kehitykseen paitsi ottamalla paikallis- ja aluehallinnot mukaan alusta lähtien myös helpottamalla eri sidosryhmien välistä vuoropuhelua, lisäämällä julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä sekä edistämällä yhteistyötä ja tiedonsiirtoa kaikilla hallinnon tasoilla;

O.ottaa huomioon, että alueellisessa toimintasuunnitelmassa 2030 kehotetaan parlamenttia ja taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta vastaavaa parlamentin aluekehitysvaliokuntaa ottamaan huomioon toimintasuunnitelman tavoitteet ja edistämään sen painopisteitä EU:n lainsäädäntöprosesseissa;

P.katsoo, että yhdennetyt alueelliset investoinnit ja paikallisuuteen perustuvat toimintapolitiikat ovat välttämättömiä edellytyksiä EU:n strategisten tavoitteiden, kuten vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän, saavuttamiseksi; toteaa, että paikallisuuteen perustuvat toimintapolitiikat voivat auttaa alueita selviytymään pitkän aikavälin taloudellisesta taantumasta ja niin kutsutusta alueellisen kehityksen loukusta, jossa alue ei pysty ylläpitämään tulojen, tuottavuuden ja työllisyyden osalta taloutensa dynamiikkaa;

Q.ottaa huomioon, että alueellisessa toimintasuunnitelmassa 2030 määritetään kaksi yleistavoitetta, oikeudenmukainen Eurooppa ja vihreä Eurooppa, jotka jakautuvat kuuteen painopistealueeseen (tasapainoinen Eurooppa, toiminnalliset alueet, alueiden yhdentyminen yli rajojen, terveellinen ympäristö, kiertotalous ja kestävästi toteutetut yhteydet), joiden puitteissa kehitetään Euroopan aluetta kokonaisuutena kaikkine alueineen; toteaa, että alueellisessa toimintasuunnitelmassa 2030 EU:n alueellisen kehityksen tavoitteet sovitetaan yhteen YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa; ottaa huomioon, että Euroopan kaupunkiagenda tukee Leipzigin peruskirjan kautta alueellisen toimintasuunnitelman 2030 tavoitteita;

R.ottaa huomioon, että vahva yhteinen alueellinen kehitys, joka saadaan aikaan yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella ja panemalla täytäntöön alueellinen toimintasuunnitelma 2030, voi auttaa vahvistamaan solidaarisuutta ja demokraattisia prosesseja sekä oikeudenmukaista ja vihreää EU:ta; toteaa, että alueelliset lähestymistavat tuovat lisäarvoa, koska niissä asioita tarkastellaan strategisesta alueellisesta näkökulmasta, jossa otetaan huomioon erityiset sosiaaliset, institutionaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät haasteet ja mahdollisuudet, jotka vaikuttavat kaiken tyyppisten alueiden kehitykseen;

S.ottaa huomioon, että alueellisen toimintasuunnitelman 2030 painopisteiden täytäntöönpano on edelleen epätasaista kaikkialla EU:ssa, etenkin kun otetaan huomioon alueelliset erot, kuten saaristoluonne; toteaa, että alueellisen toimintasuunnitelman 2030 päätelmissä tuodaan esiin kasvava eriarvoisuus EU:ssa, mikä korostaa kansalaisten ja alueiden keskinäisiä eroja;

T.toteaa, että alueellisessa toimintasuunnitelmassa 2030 kehotetaan vahvistamaan alakohtaisten toimintapolitiikkojen alueellista ulottuvuutta kaikilla hallinnon tasoilla; ottaa huomioon, että alueellisen toimintasuunnitelman 2030 keskeiset periaatteet sisältyvät kahteen painopisteeseen, joissa käsitellään ihmisten ja alueiden erilleen ajautumista sekä kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta;

U.ottaa huomioon, että alueellisen toimintasuunnitelman hyväksymisen myötä käynnistettiin seitsemän pilottitoimea, jotka toimivat esimerkkinä toimintasuunnitelman tavoitteiden konkreettisesta paikallis- ja aluetason soveltamisesta ja joita voidaan hyödyntää yhteisissä toimissa kaikkialla EU:ssa; toteaa, että näiden toimien aiheina ovat kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden tulevaisuus, se, miten alakohtaisilla toimintapolitiikoilla muokataan alueellista (epä)tasapainoa, pienten alueiden merkitys, rajat ylittävä aluesuunnittelu, ilmastotoimet Alppien alueen kaupungeissa, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja selviytymiskyky maiseman muuttuessa sekä maan infrastruktuurin käyttöön ottamisen, kaupunkirakenteen hajautumisen ja maaperän sulkemisen vähentäminen erikokoisissa kaupungeissa ja toiminnallisilla kaupunkiseuduilla;

V.katsoo, että tiedonkeruuta on parannettava ja alueellisen toimintasuunnitelman strategiaa on tarkistettava johdonmukaisesti, kun otetaan huomioon rajallinen maantieteellinen tasapaino näiden pilottitoimien kehittämisessä ja pilottitoimien rahoittamisessa useista ohjelmista kohdatut hallinnolliset vaikeudet;

1.korostaa, että ohjelmakaudella 2014–2020 vain 28 prosenttia kestävän kaupunkikehityksen strategioista pantiin täytäntöön yhdennettyjen alueellisten investointien avulla; kehottaa komissiota ryhtymään toimiin, joilla kannustetaan näiden välineiden käyttöön alueellisen toimintasuunnitelman 2030 toteuttamisessa, etenkin toteuttamalla tehostettuja viestintätoimia;

2.korostaa yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen kautta toteutettujen toimien, kuten Leader-ohjelmassa toteutettujen toimien, arvokasta panosta alueelliseen kehitykseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan Leader-ohjelmaa lisäämällä sen määrärahoja ja takaamalla paikallisten toimintaryhmien vahvan riippumattomuuden niiden perustamisessa ja päätöksenteossa sekä vähentämällä hallinnollista taakkaa;

3.kehottaa komissiota käyttämään ohjelmakautta 2014–2020 koskevan, piakkoin julkaistavan vuoden 2024 arviointikertomuksen tuloksia sekä yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen avulla toteutettujen toimien, kuten Leader-ohjelmassa toteutettujen toimien, tuloksia ohjelmakauden 2021–2027 ohjelmien tukemiseen; panee merkille alueellisen kehityksen välineiden laadullisen analyysin merkityksen; pitää tässä yhteydessä valitettavina Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen päätelmiä, joiden mukaan Leader-ohjelman ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen hyötyjä ei ole osoitettu riittävän hyvin;

4.pitää myönteisinä alueellisten ja paikallisten kehitysstrategioiden käsikirjaa ja kestävän kaupunkikehityksen strategioiden käsikirjaa, sillä ne toimivat ohjeina kaikille hallintotasoille alueellisten ja paikallisten kehitysstrategioiden sekä kaupunkikehitysstrategioiden suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan; katsoo, että on edistettävä hyvien käytäntöjen levittämistä, jotta voidaan taata, että hankkeet ovat tehokkaita ja kestäviä; pitää kuitenkin valitettavana näiden käsikirjojen myöhäistä julkaisemista ja kannustaa komissiota laatimaan oikea-aikaisesti ohjeet ohjelmien laatimista koskevan prosessin yksinkertaistamiseksi; korostaa, että jäsenvaltioille on annettava enemmän ohjeistusta ja joustavuutta lähempänä kansalaisia olevaa Eurooppaa koskevan toimintapoliittisen tavoitteen 5 ja siihen tähtäävien toimien täytäntöönpanoon ja että toimet on sovitettava yhteen alueellisessa toimintasuunnitelmassa 2030 esitettyjen toimien kanssa ja on luotava kannustimia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 5 osoitettavien määrärahojen lisäämiseksi;

5.kehottaa jäsenvaltioita edistämään strategista aluesuunnittelua, jossa otetaan huomioon alueet kokonaisuudessaan suurkaupunkialueita, kaupunkialueita ja niiden toiminnallisia kaupunkiseutuja laajemmin; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita vahvistamaan maaseudun ja kaupunkien välisiä yhteyksiä keinona saavuttaa tasapainoisempi alueellinen kehitys kaikkialla EU:ssa ja harkitsemaan rajat ylittävää suunnittelua ja täytäntöönpanoa hyödyntäen alhaalta ylöspäin suuntautuvia lähestymistapoja, kuten yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä tai yhdennettyjä alueellisia investointeja;

6.kehottaa komissiota ja neuvostoa osoittamaan rahoitusta maaseutualueille ja alueille, jotka kärsivät vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista, samaan tapaan kuin koheesiopolitiikan varoista osoitetaan kahdeksan prosenttia kaupunkiagendan ohjelmien kehittämiseen; toteaa, että näitä varoja olisi käytettävä pääasiassa yhdennetyn alueellisen kehityksen välineiden kautta;

7.ottaa huomioon paikallis- ja alueviranomaisten osoittamat valmiudet alueellisten välineiden täytäntöönpanossa ja hallinnassa ja katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista alueellisten välineiden suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja hallintaan koskevaa ajattelumallia on muutettava; kehottaa panemaan kumppanuusperiaatteen tehokkaasti täytäntöön ja kuulemaan perusteellisesti paikallis- ja alueviranomaisia ja muita sidosryhmiä ennen yhdennettyjen alueellisten investointien ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen toimien määrittelyä; tähdentää alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan merkitystä alueellisessa kehityksessä samanaikaisesti, kun vahvistetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, jotta he ottavat vastuun alueidensa kehityksestä;

8.kehottaa yhdistämään useammasta kuin yhdestä ohjelmasta rahoitetut alueelliset tai paikalliset kehitysstrategiat yhteen menettelyyn yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 28 artiklan mukaisesti ja komission tuella, jotta voidaan välttää viivästyksiä ja hallinnollisia esteitä; pitää myönteisenä ohjelmakaudella 2021–2027 käyttöön otettua mahdollisuutta nimetä päärahasto useammasta kuin yhdestä rahastosta rahoitettavia strategioita varten;

9.toteaa, että yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen ja yhdennettyjen alueellisten investointien kaltaiset alueelliset välineet on todettu toimiviksi toimenpiteiksi, joilla EU:ta voidaan tuoda lähemmäs kansalaisia; panee merkille, että STRAT-Board-välineessä ohjelmakauden 2014–2020 osalta esitettyjen tietojen mukaan yhteisölähtöisellä paikallisella kehittämisellä oli merkittävä rooli alueellisten strategioiden kehittämisessä, mikä korostaa paikallistason suurta kiinnostusta osallistua aktiivisesti näiden strategioiden kehittämiseen; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota yksinkertaistamaan rahastojen hallinnointia erityisesti tapauksissa, joissa yhteisölähtöiset paikalliset kehittämishankkeet saavat rahoitusta useammasta kuin yhdestä rahastosta; painottaa, että yhdennetyt alueelliset investoinnit ovat enemmän EAKR:n varoja saavien jäsenvaltioiden tärkein väline, sillä niiden avulla määrärahat voidaan käyttää nopeasti ja pystytään kattamaan useita yhden tai useamman ohjelman tärkeimpiä toimintalinjoja;

10.korostaa, että on olemassa selkeä jako jäsenvaltioihin, jotka ovat sitoutuneet kehittämään yhdennettyjä alueellisia investointeja tai yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä, ja niihin, jotka eivät ole tähän sitoutuneet; kehottaa komissiota tekemään selkoa tästä eriytymisestä maantieteellisten erojen välttämiseksi ja tarjoamaan räätälöityä teknistä tukea niille jäsenvaltioille, jotka eivät ole hyödyntäneet kyseisiä alueellisia välineitä; kannustaa kaikkia jäsenvaltioita hyödyntämään paremmin yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 28 artiklassa määriteltyjä yhdennetyn alueellisen kehityksen välineitä ja varmistamaan, että noudatetaan kyseisen asetuksen 8 artiklassa vahvistettuja kumppanuutta koskevia vaatimuksia; katsoo, että yhdennetyn alueellisen kehityksen välineiden käytön olisi oltava jäsenvaltioille pakollisia;

11.panee tyytyväisenä merkille alueellisessa kehityksessä ohjelmakaudella 2021–2027 käyttöön otetut tekniset yksinkertaistamistoimet; kehottaa kuitenkin komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tarvittavat hallinnolliset lisämääräykset rajoitetaan ehdottoman välttämättömään, ja keskittymään enemmän oikeasuhteisuuteen, koska edunsaajiin kohdistuvat hallinnolliset rasitteet ja ohjelmasta vastaaville viranomaisille aiheutuvat hallinnolliset kustannukset ovat tällä hetkellä pienissä hankkeissa suuria hankkeita suhteellisesti suuremmat;

12.katsoo, että alueellinen toimintasuunnitelma 2030 on todellinen ja asianmukainen väline, jolla pyritään vähentämään eriarvoisuuksien alueellista ulottuvuutta ja varmistamaan EU:n yhteenkuuluvuus sen kunkin alueen ja niiden erityispiirteiden hallinnan avulla; katsoo siksi, että yhteiskunnat ja alueet olisi otettava tiiviimmin mukaan, jotta tämän toimintasuunnitelman merkitys tunnustetaan; kehottaa komissiota muuttamaan alueellisen toimintasuunnitelman 2030 roolia alueelliseen hallintoon liittyvää ohjeistusta laajemmaksi;

13.panee merkille, että alueellisessa toimintasuunnitelmassa 2030 ei ainoastaan edistetä paikallisuuteen perustuvia toimintapoliittisia ratkaisuja alueellisiin haasteisiin vaan se tarjoaa myös näkökulmia ja kunnianhimoa alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen saavuttamiseen parantamalla paikallis- ja alueviranomaisten sekä kansalaisten osallistumista;

14.korostaa, että vaikka alueellisten yhdennettyjen välineiden yhtenä keskeisenä tarkoituksena on useista rahastoista rahoittaminen, nykyhavaintojen mukaan useasta rahastosta rahoittaminen voi edelleen joissakin maissa osoittautua vaikeaksi etenkin siksi, että kuluvalla ohjelmakaudella maaseuturahasto ei enää sisälly yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen, minkä vuoksi tarvitaan erityisiä lisätoimenpiteitä maaseuturahaston ja muiden koheesiopolitiikan rahastojen sääntöjen yhdenmukaistamiseksi (eri lähteistä saatavien EU:n varojen käyttäminen paikallistason yhdennettyihin hankkeisiin, jotka liittyvät useampiin toimintapoliittisiin tavoitteisiin);

15.kehottaa jäsenvaltioita edistämään aktiivisesti sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamista alueellisen toimintasuunnitelman 2030 pilottihankkeiden käytännön valmistelussa ja täytäntöönpanossa;

16.painottaa, että maaseutualueilla asuvien kansalaisten ja heidän perheidensä oikeudenmukaiset ja ihmisarvoiset tulot ja elämänlaatu ovat olennaisen tärkeitä sosiaalisen edistyksen ja onnistuneen alueellisen ja paikallisen kehityksen varmistamiseksi; korostaa, että kaikille on varmistettava ihmisarvoiset työ- ja elinolot ja sosiaalinen suojelu;

17.painottaa, että yhdennettyyn alueelliseen kehitykseen liittyvissä ja muissa asiaankuuluvissa EU:n tulevissa aloitteissa on tärkeää parantaa politiikkajohdonmukaisuutta ja toteuttaa maaseutuvaikutusten arviointi, jotta voidaan arvioida EU:n toimintapolitiikkojen johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä ja niiden mahdollisia vaikutuksia maaseutualueisiin ja siten tehokkaasti estää maaseudun väestökato ja helpottaa sukupolvenvaihdosta, yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada laadukkaita keskeisiä palveluja ja työpaikkojen luomista maaseutualueilla; painottaa, että maaseutuvaikutusten arviointimekanismi on tärkeä myös silloin, kun jäsenvaltiot arvioivat ehdotetun lainsäädännön vaikutuksia maaseutualueilla; korostaa, että on tärkeää ottaa paikallis- ja alueviranomaiset mukaan maaseutuvaikutusten arviointimekanismien määrittelyyn ja täytäntöönpanoon sekä niiden hallinnointiin niin EU:n kuin jäsenvaltioidenkin tasolla liikennepalvelujen ulkopuolelle jäämisen torjumiseksi ja kyseisten alueiden saavutettavuuden parantamiseksi, jotta voidaan vahvistaa rajatylittävää yhteistyötä sekä yhteistyötä maaseudun ja kaupunkien välillä, parantaa mahdollisuuksia käyttää laajakaistainternetiä ja asianmukaisia palveluja etenkin terveydenhuollon ja koulutuksen alalla sekä laajentaa maaseudun elinkeinovalikoimaa ja lisätä maaseutualueiden elpymistä, jolloin näiden alueiden vetovoima paranee ja näille yhteisöille varmistetaan kestävä tulevaisuus;

18.korostaa, että alueellisen toimintasuunnitelman 2030 toimien olisi oltava keskeisessä asemassa kumppanuussopimuksissa ja -ohjelmissa; huomauttaa, että toimilla olisi oltava varojen myöntämisessä ratkaisevampi merkitys ja että on edistettävä alueellisen toimintasuunnitelman 2030 sisällyttämistä EU:n toimintapolitikkoihin keskittyen käytännön tasoa lähempänä oleviin hallinnon tasoihin; katsoo, että alueelliselle toimintasuunnitelmalle 2030 olisi tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä myönnettävä riittävä rahoitus ja kehitettävä jakomenetelmä;

19.korostaa, että on olennaisen tärkeää sisällyttää alueellisen toimintasuunnitelman 2030 painopisteet ja tavoitteet koheesiopolitiikan rahastojen lainsäädäntövälineisiin ja ohjelmiin, jotka olisi sovitettava kunkin alueen tarpeita vastaaviksi; pitää myönteisenä kehitettyjä alueellisen toimintasuunnitelman 2030 pilottitoimia ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota edelleen panostamaan näihin toimiin, parantamaan niiden maantieteellistä tasapainoa ja sovittamaan ne entistä paremmin yhteen alueellisen toimintasuunnitelman 2030 periaatteiden kanssa;

20.korostaa, että parlamentti ja erityisesti sen asiasta vastaava aluekehitysvaliokunta on otettava mukaan pilottitoimiin, jotta varmistetaan, että ne ovat nykyisten EU:n periaatteiden mukaisia, ja että pilottitoimien tuloksia on levitettävä ja niistä on tiedotettava EU:n tasolla ja ne on sisällytettävä esimerkiksi koheesiopolitiikan aloitteisiin, joista voidaan mainita erityisesti EAKR ja Interreg, ja sovitettava yhteen niiden kanssa;

21.kehottaa laatimaan strategian EU:n eri rahastojen välisen synergian edistämiseksi alueellisten välineiden avulla toteutettavissa hankkeissa ja useammasta rahastosta rahoitettavien pilottitoimien hallinnon yksinkertaistamiseksi, jotta vähennetään hallinnollisia esteitä ja helpotetaan hankkeiden hakumenettelyjä;

22.katsoo, että yrityksillä voisi olla keskeinen rooli alueellisissa kehitysstrategioissa; kehottaa komissiota tukemaan yritysten sekä paikallis- ja alueviranomaisten välisiä yhteistyöjärjestelyjä työpaikkojen luomista ja talouskasvua edistävien aluekehityshankkeiden kehittämiseksi;

23.korostaa alueellisen toimintasuunnitelman 2030 ja sen nykyisten ja tulevien pilottihankkeiden merkittävää potentiaalia vastattaessa hyvin erilaisiin tarpeisiin, joita on muilla kuin kaupunkialueilla, joihin lukeutuvat maaseutualueet, vuoristoalueet, saaret ja rannikkoalueet, syrjäiset ja harvaan asutut alueet sekä monet muut sellaiset alueet, joilla on sekä kaupunkien että maaseudun ominaispiirteitä; painottaa erityisesti sitä, että maaseutualueilla on usein väestörakenteeseen liittyviä haasteita, ne ovat harvaan asuttuja, yleishyödyllisiä palveluja on saatavilla rajoitetusti tai niiden laatu on heikkoa eikä maaseutualueilla ole aina valmiuksia suunnitella ja panna täytäntöön innovatiivisia ratkaisuja, minkä vuoksi ne voivat merkittävästi hyötyä parhaiden käytäntöjen vaihtamisesta;

24.korostaa, että pilottihankkeiden toimista ja saavutuksista on tiedotettava enemmän esimerkkeinä EU:n varojen täytäntöönpanosta; kannattaa ajatusta konferenssin järjestämisestä joka toinen vuosi pilottitoimien esittelemiseksi paikallis- ja alueviranomaisille sekä asiaankuuluville kansallisille ja EU:n tason toimijoille ja sen yhdistämistä muihin, kuten maaseutusopimuksen tai kaupunkifoorumin, tapahtumiin;

25.kehottaa jäsenvaltioita kehittämään alueellisia toimintasuunnitelmiaan alueellisen toimintasuunnitelman 2030 mukaisesti ja käyttäen sitä alueellisten strategioidensa ohjelmasuunnittelun perustana, kunkin alueensa erityispiirteet ja hyvin moninaiset tarpeet huomioon ottaen, sekä hyödyntämään sitä kannustimena ja jotta voidaan edistää alue- ja kaupunkipolitiikkojen päätöksentekoprosessien ja suunnittelun parantamista; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita mahdollistamaan erilaiset alueelliset strategiat kaikille EU:n alueille, myös maaseutualueille, teollisuuden muutosprosessissa oleville alueille, vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiville alueille, kuten pohjoisimmille ja hyvin harvaan asutuille alueille, saarille, raja-alueille ja vuoristoalueille;

26.korostaa, että hallintorakenteiden hyvä tuloksellisuus voi olla ensisijaisten investointikohteiden optimaalisen yhdistelmän kannalta ratkaiseva tekijä, jotta saavutetaan yhdennettyjen kehitysstrategioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvittava monitasoinen vertikaalinen ja horisontaalinen koordinointi;

27.kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään alueellisen toimintasuunnitelman 2030 täytäntöönpanoa pilottitoimia laajemmin niin, että välineestä tehdään toimien viitekehys, joka tarjoaa EU:n alueille konkreettisia ja mukautettuja ohjeita näiden suorituskyvyn parantamiseksi; tuo esiin mahdollisuuden alueellisen rahoituksen yhdistämisestä alueellisen toimintasuunnitelman 2030 painopisteiden täytäntöönpanoon ja kehottaa komissiota laatimaan seurantaindikaattoreita, joissa alueellinen toimintasuunnitelma 2030 nivotaan yhteen koheesiopolitiikan rahastojen ja erityisesti EAKR:n käytön kanssa;

28.muistuttaa, että ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevaa EU:n politiikkaa on kiireellisesti vahvistettava, myös kun otetaan huomioon äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen EU:ssa viime vuosina ja kuukausina; kehottaa tämän vuoksi viranomaisia jatkamaan ilmastonmuutoksen torjuntaa; painottaa tässä yhteydessä tarvetta nostaa pilottihankkeiden tavoitetasoa ja parantaa niiden laatua Vihreä Eurooppa -tavoitteeseen liittyvässä ensimmäisessä terveellistä ympäristöä koskevassa painopisteessä; korostaa, että alueellinen kehitys on avainasemassa selviytymiskykyisten alueiden kehittämisessä ja koheesiopolitiikan rahoituksen kestävän täytäntöönpanon varmistamisessa;

29.suhtautuu myönteisesti Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ehdotukseen edistää Euroopan laajuista maaseudun ja kaupunkien oikeuksien ja vastuiden peruskirjaa; on myös vakuuttunut siitä, että tarvitaan lisää yhteistyötä kaupunkialueiden kanssa, jotta voidaan varmistaa, ettei yksikään alue tai kansalainen jää jälkeen oikeudenmukaisessa siirtymässä ilmastoneutraaliin, kestävään ja vauraaseen Euroopan unioniin, ja että on pyrittävä siihen, että maaseutu ja kaupungit sitoutuvat oikeudenmukaiseen lähestymistapaan ja että osoitetaan maaseutu- ja kaupunkialueiden organisaatioiden yhteistyöllä saavutettava lisäarvo;

30.korostaa, että on tarpeen varmistaa EU:n alueiden tasapainoisempi kehitys takaamalla EU:n varojen parempi jakaminen, mukaan lukien yhteisen maatalouspolitiikan tuen jakaminen jäsenvaltioissa ja niiden välillä; korostaa, että on mahdotonta saavuttaa kestävää ja pitkän aikavälin alueellista kehitystä, jos tukea kohdennetaan eri alueille vanhojen tietojen perusteella;

31.panee merkille, että yhä useammat ihmiset haluavat asua kaupungeissa ja käydä töissä maaseutualueilla; kehottaa komissiota suunnittelemaan ohjelmia, joissa huomioidaan kaikki alueet, mukaan lukien suurkaupunkialueet, kaupunkialueet ja toiminnalliset seudut; kannustaa komissiota suunnittelemaan Leader-ohjelman siten, että pienet kaupungit voivat hyödyntää sitä;

32.kehottaa komissiota ottamaan alueellisen toimintasuunnitelman 2030 täytäntöönpanosta saadut kokemukset huomioon tulevassa koheesiopolitiikassa ja koheesiopolitiikan tulevaisuutta käsittelevän korkean tason työryhmän suosituksissa alueellisen epätasapainon ja toiminnallisen epäsuhdan korjaamiseksi aiempaa tehokkaammin; huomauttaa, että alueellinen toimintasuunnitelma 2030 tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää sitä arvioinnissa koheesiopolitiikan vaikutuksesta alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan tavoitteen saavuttamiseen;

33.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan vuoden 2024 loppuun mennessä alueellisen toimintasuunnitelman 2030 johdonmukaisen uudelleentarkastelun, johon sisältyy sen hallintojärjestelmän, sen täytäntöönpanon edistymisen ja toimintasuunnitelmassa esitettyjen painopisteiden merkityksellisyyden perusteellinen arviointi;

34.suhtautuu myönteisesti alueellisten ja paikallisten kehitysstrategioiden käsikirjassa kuvatun menetelmän sitovaan luonteeseen, joka antaa aluepolitiikoille saman painoarvon kuin kaupunkipolitiikoille;

35.kehottaa luomaan yhtenäisen kehyksen sekä kaupunkikehityksen että laajemman aluekehityksen strategioille ja käsittelemään alueisiin liittyviä vaatimuksia kokonaisuutena; korostaa, että näin varojen saamisessa voitaisiin merkittävästi vähentää byrokraattisia esteitä;

36.kehottaa komissiota varmistamaan rahastojen asianmukaisen täytäntöönpanon ja alueellisten välineiden täytäntöönpanon ja asettamaan etusijalle tehokkaan hallinnoinnin ilman suhteettomia byrokraattisia esteitä; korostaa, että mahdollisuutta saada rahoitusta on yksinkertaistettava nimeämällä keskitettyjä asiointipisteitä EU:n koheesiorahastojen ja yhdennettyjä alueellisia investointeja tai yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä koskevien hankkeiden mahdollisille edunsaajille erityisesti sen varmistamiseksi, että he voivat saada tietoa rahoituksen tyypistä, hallinnollisista vaatimuksista ja tukikelpoisuudesta;

37.tunnustaa Eurooppa-neuvoston roolin jäsenvaltioiden alueellisten toimien kehittämisessä; pyytää jäsenvaltioita tarjoamaan riittävät henkilöresurssit sekä hallintoviranomaisille että yhdennettyjen alueellisten investointien ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen hankkeista vastaaville täytäntöönpanoelimille, jotta erityisesti paikallisille toimintaryhmille ja yhdennettyjen alueellisten investointien kumppaneille varmistetaan tekninen tuki ja neuvontapalvelut ja jotta voidaan varmistaa määräysten noudattaminen;

38.kehottaa komissiota osallistumaan aiempaa enemmän aluepolitiikkaan koheesiopolitiikan avulla ja vahvistamaan alueiden hallintoa koheesion ja mikrokoheesion edistämiseksi ottamalla huomioon kunkin alueen erityispiirteet, parantamalla paikallis- ja aluetason päätöksentekoa ja soveltamalla olemassa olevia välineitä lainsäädäntövälineiden hallinnoinnin parantamiseksi; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan koheesiopolitiikan rahastojen tukemista, jotta parannetaan alueellisen kehityksen häiriönsietokykyä ja erityisesti lievennetään odottamattomien tapahtumien vaikutusta ja jotta alueita voidaan suojella seurauksilta ja noudattaa periaatetta koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttämisestä;

39.on tietoinen vaikutuksesta, joka eurooppalaisen ohjausjakson päätöksillä on alueelliseen yhteenkuuluvuuteen ja siten valmiuteen kehittää alueellisia ohjelmia; toistaa näin ollen, että on tarpeen vahvistaa eurooppalaisen ohjausjakson alueellista ulottuvuutta ja parantaa koheesiopolitiikan ja EU:n talouden ohjausjärjestelmän välistä yhteyttä ottamalla paikallis- ja alueviranomaiset mukaan eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja maakohtaisiin suosituksiin liittyvien menettelyjen kaikkiin vaiheisiin;

40.kehottaa Euroopan alueiden komiteaa ja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa osallistumaan entistä aktiivisemmin alueellisen toimintasuunnitelman 2030 seurantaan ja jatkokehittämiseen; kehottaa komissiota laatimaan selvityksen kunkin alueen kyvystä varautua alueelliseen yhteenkuuluvuuteen kohdistuviin tuleviin maailmanlaajuisiin haasteisiin; toteaa, että näin saataisiin nopean toiminnan väline, jonka avulla varoja voitaisiin kohdentaa tai lisätä EU:n alueiden reaaliaikaisen tilanteen mukaan;

41.korostaa alueellisten välineiden merkitystä kansalaisyhteiskunnan sekä paikallis- ja aluehallintojen laajemmalle ja osallistavalle osallistumiselle; kehottaa komissiota tutkimaan uusia keinoja lisätä tietoisuutta niiden tarkoituksesta ja lisätä merkittävästi yhdennettyjen alueellisten investointien ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen hankkeiden käyttöä, myös mahdollisesti kohdentamalla tietty prosenttiosuus käytettäväksi vuoden 2027 jälkeisessä koheesiopolitiikan kehyksessä;

42.kehottaa Euroopan investointipankkia lisäämään koheesiopolitiikan rahastoille osoitettavia määrärahoja, joilla on tarkoitus turvata alueiden tasapaino ja asianmukainen toiminta;

43.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden kansallisille ja alueellisille parlamenteille.