1.kehottaa komissiota turvaamaan sisämarkkinoiden yhtenäisyyden; muistuttaa, että toimet Yhdysvaltojen inflaation alentamista koskevan lain johdosta eivät saa perustua pelkästään valtiontuen käyttöön vaan niiden on perustuttava myös suotuisempien olosuhteiden luomiseen yritystoiminnalle, ja uudistettuun kilpailukehykseen, joka tarjoaa nopeutta ja joustavuutta Eurooppaan investoiville ja Euroopassa rehellisesti kilpaileville yrityksille, samalla kun noudatetaan EU:n ilmastotavoitteita;

2.ottaa huomioon tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet sekä päivitetyt valtiontukisäännöt, jotka mahdollistavat investoinnit vihreään ja digitaaliseen siirtymään; ottaa huomioon, että vastaavuuslauseke hyväksytään ja sisällytetään toimiin vuonna 2023; kehottaa komissiota välttämään huolellisesti tukikilpailun edellytysten luomista ja käyttämään sen käytettävissä olevia välineitä epäoikeudenmukaisen tukikilpailun ehkäisemiseksi ja torjumiseksi; korostaa, että mahdollisen ylimääräisen valtiontuen on oltava kohdennettua ja luonteeltaan tilapäistä; toteaa, että valtiontuen olisi vastattava EU:n toimintapoliittisia tavoitteita, kuten vihreän kehityksen ohjelman ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteita; kehottaa komissiota tutkimaan yhdenmukaisuuden puutetta jäsenvaltioiden takaisinperintämekanismeissa;

3.kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki tilapäisen valtiontuen välineet ovat riittävän kohdennettuja sisämarkkinoiden pirstoutumisen välttämiseksi;

4.painottaa, että uusiin haasteisiin vastaaminen edellyttää julkisia ja yksityisiä lisäinvestointeja; korostaa, että EU:n talousarvio on varustettava asianmukaisesti, jotta voidaan puuttua tulevaisuuden haasteisiin, muun muassa sisämarkkinoiden pirstaleisuuteen, tukea EU:n teollisuusstrategiaa, vähentää EU:n kriittisiä riippuvuuksia ja varmistaa EU:n avoin strateginen riippumattomuus; korostaa, että näihin haasteisiin ei voida vastata pelkästään julkisilla menoilla;

5.muistuttaa, että hajanainen lähestymistapa valtiontukeen voi luoda epätasapuoliset toimintaedellytykset EU:n sisämarkkinoille, koska kaikilla jäsenvaltioilla ei ole samaa finanssipoliittista liikkumavaraa tuen antamiseksi; kehottaa siksi seuraamaan mahdollisia vääristäviä vaikutuksia ja soveltamaan mahdollisia julkisen tuen joustoja yksinomaan EU:n tasolla myönnettävään tukeen;

6.kehottaa komissiota tutkimaan, miten inflaatio vaikuttaa kilpailuun luomalla yrityksille kannustamia tehdä yhteistyötä kilpailijoiden kanssa hintojen koordinoimiseksi OECD, ”Competition and Inflation: OECD Competition Policy Roundtable Background Note’, 2022., sekä sen vaikutusta markkinoihin ja kuluttajien hyvinvointiin; korostaa, että voittoja koskevia tietoja on parannettava, jotta mahdollisiin seurauksiin voidaan puuttua tehokkaasti, sillä Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston tutkimusten mukaan yritysten voitot ovat olleet merkittäviä inflaation väliaikaisia aiheuttajia; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti yhdessä kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa kilpailunvastaisen toiminnan seurauksia ja sen roolia inflaatiokehityksessä; toteaa jälleen, että komission on hyödynnettävä kaikkia käytettävissä olevia kilpailuoikeuden mukaisia välineitä elinkustannuskriisiin puuttumiseksi;

7.pitää myönteisinä useiden jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten aloitteita Kreikka, Saksa ottaa käyttöön uusia markkinatutkimusvaltuuksia, kunhan ne eivät johda sisämarkkinoiden pirstoutumiseen; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön vastaavan markkinatutkimusvälineen, jotta täytäntöönpanon puutteet vältetään silloin, kun käytännöt ylittävät kansalliset rajat EU:ssa, ja hyväksymään tarvittaessa alakohtaisia korjaustoimenpiteitä, jotta kilpailunvastaiseen toimintaan voidaan puuttua tehokkaasti; palauttaa mieliin komission aloitteen uudesta kilpailuvälineestä, jolla pyrittiin korjaamaan EU:n kilpailusääntöjen ja interventiovälineiden välisiä eroja markkinoiden rakenteellisten kilpailuongelmien torjunnassa; panee merkille, että uuden kilpailuvälineen avulla komissio voisi tutkia kilpailukysymyksiä kokonaisilla toimialoilla; kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen uutta kilpailuvälinettä;

8.korostaa Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden merkitystä mittavien ylikansallisten hankkeiden rahoittamisessa ja EU:n strategisten prioriteettien saavuttamisessa; panee merkille Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden erityiskriteerit, joiden perusteella analysoidaan valtiontuen soveltuvuutta sisämarkkinoille; pitää valitettavana, että vaaditut pitkät ja monimutkaiset menettelyt muodostavat usein liian suuren taakan pk-yrityksille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että mahdollinen ilmoitus on valmis viimeistään kuuden kuukauden kuluessa; korostaa, että Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden olisi tuotettava todellista eurooppalaista lisäarvoa;

9.kehottaa komissiota arvioimaan, miten EU:n kilpailuperiaatteet ovat vaikuttaneet yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tarjontaan, myös koronakriisin ja elinkustannusten nousun valossa; kehottaa komissiota arvioimaan yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen asemaa ja kohtuuhintaisille asunnoille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevaa poikkeusta;

10.panee tyytyväisenä merkille komission unionin kilpailulainsäädännön soveltamisesta työehtosopimuksiin antamat suuntaviivat, joissa selvennetään, että EU:n kilpailulainsäädäntö ei estä itsenäisiä ammatinharjoittajia ryhtymästä työehtosopimusneuvotteluihin; muistuttaa, että itsenäisillä ammatinharjoittajilla on usein rajalliset tai olemattomat mahdollisuudet työehtosopimusneuvotteluihin, mikä voi johtaa epävarmoihin työoloihin;

11.muistuttaa kilpailupolitiikan ja sisämarkkinoiden kiinteästä yhteydestä, joka käy selvästi ilmi EU:n kilpailupolitiikkaa koskevien SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tekstistä; pitää myönteisenä, että komissio on ottanut lainsäädäntöön liittyvässä ja poliittisessa työssään huomioon tarpeen sopeuttaa kilpailupolitiikka sisämarkkinoiden tavoitteisiin, jotka määrittävät kilpailupolitiikan puitteet;

12.huomauttaa, että markkinavääristymiin ja -häiriöihin on puututtava tehokkaasti ja lisättävä kilpailua poistamalla perusteettomia sääntelyesteitä ja vähentämällä tarpeetonta hallinnollista taakkaa, jotta voidaan helpottaa uusien kilpailijoiden pääsyä markkinoille;

13. korostaa unionin tuomioistuimen asioissa C-555/21 (UniCredit Bank Austria) ja C‑383/18 (Lexitor sp. z o.o.) antamien tuomioiden merkitystä tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi kulutusluottomarkkinoilla ja niiden kilpailun vääristymisen välttämiseksi;

14.pitää myönteisenä komission ilmoitusta siitä, että se käynnistää tukien vastaisen tutkinnan kiinalaisten sähköautojen osalta muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1037 mukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1037, annettu 8. kesäkuuta 2016, muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55).; korostaa ulkomaisia tukia koskevien EU:n välineiden, myös ulkomaisia tukia koskevan asetuksen (EU) 2022/2560, tehokkaan täytäntöönpanon merkitystä, jotta voidaan lieventää sisämarkkinoihin mahdollisesti kohdistuvia vääristäviä vaikutuksia; kiinnittää huomiota resurssipulaan, sillä komissiossa on käytettävissä ainoastaan kahdeksan kokoaikavastaavaa työntekijää;

15.kehottaa komissiota nykyaikaistamaan julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, jotta voidaan käsitellä uusia painopisteitä ja toimintahaasteita ja jotta voidaan edistää ympäristöystävällisempää teollisuutta ja eurooppalaisia standardeja;

16.korostaa, että EU:n kilpailusäännöillä olisi edistettävä SEU-sopimuksen 3 artiklassa määriteltyä EU:n tavoitetta; korostaa, että tuotteiden ”oikeudenmukainen hinta” ei ole kuluttajien kannalta halvin mahdollinen hinta vaan hinta, joka mahdollistaa oikeudenmukaisen korvauksen kaikille toimitusketjun osapuolille mutta joka ei johda kielteisiin ulkoisvaikutuksiin; korostaa, että kilpailupolitiikan täytäntöönpanossa kuluttajien etujen mukaisesti olisi hintatasojen lisäksi otettava huomioon myös kestävyysnäkökohdat ja vaikutukset kansalaisten yksityisyyteen;

17.korostaa Euroopan kilpailuverkoston keskeistä roolia foorumina, jolla edistetään yhteistyötä ja yhteistoimintaa Euroopan kilpailuviranomaisten kesken; kehottaa komissiota pyrkimään jatkuvaan rakentavaan vuoropuheluun ja yhteistyöhön kansainvälisellä tasolla; korostaa tarvetta lisätä yhteistyötä kilpailuoikeuteen keskittyvien ja muiden alakohtaisten sääntelyviranomaisten, kuten tietosuojaviranomaisten, välillä sekä yritystietojen väärinkäytön valvomiseksi että sen estämiseksi, että yritykset käyttävät kuluttajatietoja saadakseen epäoikeudenmukaista kilpailuetua; suhtautuu myönteisesti kansallisten toimivaltaisten viranomaisten asiaankuuluvaan rooliin sellaisten digimarkkinasäädöksen sääntöjen ja kansallisten lainsäädäntöaloitteiden täytäntöönpanossa, joilla puututaan suurten verkkoalustojen kilpailunvastaiseen käyttäytymiseen digitaalisilla aloilla; korostaa tässä yhteydessä sellaisten koordinoitujen ja yhtenäisten toimien merkitystä, joilla ei heikennetä yhtäältä digimarkkinasäädöksen ja toisaalta kansallisten kilpailusääntöjen soveltamista digitaalialalla, kuten digimarkkinasäädöksen 1 artiklan 6 kohdassa säädetään;

18.painottaa, että globalisoituneessa maailmassa kansainvälinen yhteistyö on keskeistä kilpailulainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi; korostaa, että EU:n ulkopuolisten maiden kanssa kilpailupolitiikan alalla tehtävät erityiset yhteistyösopimukset voivat merkittävästi edistää sen tehokkuutta; kehottaa komissiota kehittämään kilpailupolitiikan vaikutusta maailmassa erityisesti vahvistamalla yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sellaisten toisen sukupolven sopimusten kautta, jotka mahdollistavat entistä tehokkaamman tietojenvaihdon kilpailuviranomaisten välillä;

19.kehottaa komissiota hyödyntämään näytön saamiseksi entistä paremmin lisävälineitä, kuten käyttäytymistutkimuksia ja rahoitusanalytiikkaa, sekä lisäämään datan, tietokoneiden ja tekoälyn tutkijoiden sekä käyttäytymistaloustieteen tutkijoiden hyödyntämistä kilpailulainsäädännön täytäntöönpanossa;

20.panee merkille, että luottoluokituslaitosten markkinat ovat edelleen hyvin keskittyneet, sillä kolmen suurimman luottoluokituslaitoksen markkinaosuus on yli 90 prosenttia Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, ”Report on CRA Market Share Calculation”, 15. joulukuuta 2022.; muistuttaa tarpeesta lisätä kilpailua näillä markkinoilla puolueettomuuden ja luottamuksen varmistamiseksi;

21.pitää valitettavana Ernst & Youngin päätöstä lopettaa tilintarkastus- ja neuvontatoiminnan eriyttämisprosessi; toteaa, että tilintarkastus- ja neuvontatoiminnan yhdistäminen voi johtaa eturistiriitoihin ja vahvistaa kaikkien neljän suurimman yrityksen määräävää markkina-asemaa; kehottaa komissiota tutkimaan tilintarkastus- ja neuvontatoimintojen yhdistelmää ja mahdollisesti esittämään toimenpiteitä eturistiriitojen ja määräävän markkina-aseman ehkäisemiseksi;

22.huomauttaa, että se, että määräävässä markkina-asemassa olevat toimijat ostavat startup-yrityksiä, saattaa hidastaa innovointia ja lopulta kilpailua; painottaa, että komission on tärkeää kiinnittää tarkasti huomiota ilmiöön, joka koskee digitaalisella alalla tapahtuvia kilpailijoiden ostamiseksi ulos markkinoilta toteutettuja hankintoja, joista on ilmoitettava digimarkkinasäädöksen mukaisesti, sekä ryhtyä tarvittaessa päättäväisiin toimiin EY:n sulautuma-asetuksen 22 artiklan mukaisesti;

23.suhtautuu myönteisesti komission viimeaikaisiin sulautumapäätöksiin Euroopan komissio, Booking Holdings/Etraveli Group, päätöksen päivämäärä 25. syyskuuta 2023.; korostaa rakenteellisten korjaustoimenpiteiden merkitystä sulautumapäätöksissä; toteaa, että suurimmat ja vaikutusvaltaisimmat verkkoalustat vaikuttavat kymmenientuhansien pk‑yritysten päivittäiseen toimintaan; korostaa, että hankinta ei voi johtaa yrityksen määräävän aseman vahvistumiseen hotellimarkkinoilla siten, että yritys voi myydä eri palvelujaan ristiin;

24.panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen tarkistaa tiedonantoaan merkityksellisten markkinoiden määritelmästä ja odottaa julkisen kuulemisen tuloksia; korostaa tarvetta ottaa käyttöön dynaamisempi lähestymistapa, joka ulottuu perinteistä lähestymistapaa pidemmälle erityisesti uusilla kehittyvillä markkinoilla, kuten digitaalialalla, ja jossa otetaan huomioon pidemmän aikavälin visio, joka käsittää maailmanlaajuisen ulottuvuuden ja mahdollisen tulevan kilpailun; pitää valitettavana, että komissio on joskus aiemmin katsonut liian suppeasta näkökulmasta merkityksellisiä markkinoita ja siten vienyt eurooppalaisilta yrityksiltä mahdollisuuden kilpailla tehokkaasti globalisoituneella areenalla; kannattaa sitä, että komissio ottaa mahdollisen kilpailuhaitan aiempaa paremmin huomioon arvioidessaan sulautumia, joissa laajentuminen lähimarkkinoille vahvistaisi entisestään määräävää markkina-asemaa ostavan yrityksen ydinmarkkinoilla;

25.on huolissaan elintarvikeketjun tiettyjen osien kauaskantoisesta keskittymisestä kuluttajien, viljelijöiden, ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden kustannuksella;

26.muistuttaa, että EY:n sulautuma-asetuksen mukaan jäsenvaltiot voivat toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä yleisen edun mukaisten asioiden, kuten ilmastonsuojelun, kestävän kehityksen ja oikeusvaltioperiaatteen, suojelemiseksi, ja pyytää, että komissiolle annetaan sama mahdollisuus, kun se tutkii keskittymien vaikutuksia sisämarkkinoihin;

27.kehottaa komissiota hyödyntämään aiempaa paremmin välitoimenpiteitä koskevaa välinettä, jotta voidaan lopettaa kaikki kilpailua vakavasti haittaavat käytännöt, erityisesti kun on kyse dynaamisista ja nopeasti kehittyvistä markkinoista, kuten digimarkkinoista;

28.pitää myönteisenä uutta lähestymistapaa viimeisimmissä kilpailuoikeustapauksissa, joissa komissio määrää ensimmäistä kertaa ja tietyin edellytyksin rakenteellisia korjaustoimenpiteitä tehdäkseen lopun kilpailunvastaisesta käytännöstä, etenkin jos sama yritys on toistuvasti harjoittanut kyseistä kilpailunvastaista käytäntöä muilla markkinasegmenteillä useiden vuosien ajan; kannustaa komissiota tältä osin jatkamaan tämän lähestymistavan soveltamista, jotta kilpailuoikeuden rikkomuksiin voidaan puuttua tehokkaasti jälkikäteen;

29.kehottaa komissiota nopeuttamaan kilpailuoikeusmenettelyjä, asettamaan menettelyille asianmukaiset määräajat ja varmistamaan tehtyjen päätösten vaikuttavan seurannan, jotta voidaan välttää pitkälliset menettelyt, kuten Applesta vuonna 2019 valituksen tehneen Spotifyn tapauksessa, jossa komission antamista vastaväitteistä huolimatta ei ole ryhdytty konkreettisiin toimiin sellaisiin Applen rajoituksiin puuttumiseksi, jotka estävät sovelluskehittäjiä viestimästä vapaasti omien käyttäjiensä kanssa;

30.pitää myönteisinä vuonna 2024 laadittavaa ja vuonna 2025 hyväksyttävää määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön perustuvaa markkinoiden sulkemista koskeviin suuntaviivoihin liittyvän aloitteen käynnistämistä sekä komission sitoutumista SEUT-sopimuksen 102 artiklan päättäväiseen, tehokkaaseen ja ripeään soveltamiseen määräävän aseman väärinkäyttöön perustuvan markkinoiden sulkemisen alalla; kehottaa komissiota vahvistamaan konkreettisesti kilpailuoikeuden sääntöjen vaikutukseen perustuvan täytäntöönpanon ja erityisesti taloudellisten todisteiden merkityksen asianmukaisissa tapauksissa; kehottaa ottamaan kuluttajien haavoittuvuuden huomioon arvioitaessa markkinavoiman hyväksikäyttöön perustuvaa väärinkäyttöä, kuten kohtuuttomia hintoja ja ehtoja;

31.panee merkille muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen portinvartijan mahdollisista kilpailunvastaisista käytännöistä, jotka koskevat viestintä- ja yhteistyöalustan sitomista tai niputtamista omiin määräävässä asemassa oleviin ja suosittuihin ohjelmistoihinsa Euroopan komissio, ”Antitrust: Commission opens investigation into possible anticompetitive practices by Microsoft regarding Teams’, 27. heinäkuuta 2023.; kehottaa komissiota arvioimaan huolellisesti portinvartijan yksipuolisesti tarjoamia käyttöoikeuksia asianomaisten yritysten kanssa sen varmistamiseksi, että niissä otetaan huomioon markkinatoimijoita koskevat huolenaiheet uusien ja nykyisten käyttäjien kannalta sekä yhteentoimivuus ja hinnoittelukysymykset;

32.painottaa tehokkaita oikeussuojakeinoja, jotka voivat edellyttää parempaa koordinointia toimeenpanijoiden välillä ja lisävuoropuhelua kolmansien osapuolten kanssa sekä asianmukaista valvontaa; muistuttaa, että jotkin portinvartijoiksi nimetyt yritykset on tuomittu kilpailuoikeudessa, mutta ne eivät ole muuttaneet tosiasiassa käyttäytymistään näiden tuomioiden seurauksena, etenkään oman yrityksen suosimisen osalta; kehottaa komissiota hyödyntämään paremmin rakenteellisia korjaustoimenpiteitä viimeisenä keinona; toistaa kehotuksensa komissiolle lopettaa toimintaa koskevien korjaustoimenpiteiden ensisijaisuus EU:n lainsäädännössä;

33.kehottaa komissiota jälleen puuttumaan alueellisten toimitusrajoitusten kilpailunvastaisiin vaikutuksiin, jotta voidaan varmistaa täysin toimivat sisämarkkinat ja niiden potentiaalinen hyöty kuluttajille;

34.kehottaa jälleen komissiota seuraamaan edelleen aktiivisesti perusteettomia maarajoituksia ja muita rajat ylittävää verkkokauppaa koskevia rajoituksia ja poistamaan ne ja noudattamaan pohjimmiltaan kuluttajaa hyödyttävää lähestymistapaa, jotta kuluttajien saatavilla olisi suurempi tuote- ja palveluvalikoima kaikkialla EU:ssa;

35.pitää myönteisenä kuuden portinvartijan – Alphabetin, Amazonin, Applen, ByteDancen, Metan ja Microsoftin Ks. digimarkkinasäädöstä koskevat viralliset päätökset 100044, 100040, 100035, 100027, 100026, 100025, 100024, 100020, 100018, 100017, 100016, 100013, 100011. – nimeämistä 22 ydinalustapalvelua varten digimarkkinasäädöksen mukaisesti, vastanäyttöä koskevaa neljää markkinatutkimusta sekä ensimmäistä digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 8 kohdan mukaista markkinatutkimusta; kannustaa komissiota antamaan viipymättä delegoituja säädöksiä, jotta voidaan laajentaa soveltamissääntöjä tai täsmentää digimarkkinasäädöksen 5, 6, 7 ja 12 artiklassa säädettyjen velvollisuuksien täytäntöönpanoa koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä; kehottaa komissiota arvioimaan tarkasti ennen 6. maaliskuuta 2024, noudattavatko portinvartijat digimarkkinasäädöksen velvollisuuksia, ja pyytämään kolmansilta osapuolilta palautetta siitä, johtavatko portinvartijoiden tarjoamat vaatimustenmukaisuusratkaisut oikeudenmukaisempiin ja kitkattomampiin digitaalisiin markkinoihin; kehottaa komissiota varmistamaan, että riippumattomat kolmannet osapuolet tarkastavat portinvartijoiden alustansa turvallisuuden ja koskemattomuuden takaamiseksi toteuttamat toimenpiteet, jotka voivat vaikuttaa digimarkkinasäädöksen noudattamiseen, ja että tarkastukset eivät perustu pelkästään portinvartijoiden omaan arviointiin;

36.huomauttaa, että komission tutkimuksessa digitaalisen mainonnan viimeaikaisen kehityksen vaikutuksesta yksityisyyteen, julkaisijoihin ja mainostajiin todetaan, että henkilötietojen laajamittainen kerääminen ja käsittely mainostarkoituksia varten ja digitaalisten mainosmarkkinoiden läpinäkymättömyys saattavat edistää mainospetoksia Euroopan komissio, ”Study on the impact of recent developments in digital advertising on privacy, publishers and advertisers”, s. 263–264.; kehottaa komissiota tutkimuksen suositusten mukaisesti analysoimaan edelleen lainsäädäntövaihtoehtoja tuleville politiikkatoimille, mukaan lukien rakenteellisten korjaustoimenpiteiden määrääminen, jotta kilpailunvastaiseen toimintaan voidaan puuttua täydentämällä digimarkkinasäädöstä ja digipalvelusäädöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2065, annettu 19. lokakuuta 2022, digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (EUVL L 277, 27.10.2022, s. 1). tältä osin;

37.panee merkille Microsoftin Edgeä ja Bingiä Digimarkkinasäädöstä koskeva päätös 100015; digimarkkinasäädöstä koskeva päätös 100028 ja digimarkkinasäädöstä koskeva päätös 100034. sekä Applen iOS:ää ja iMessagea Digimarkkinasäädöstä koskeva päätös 100047 ja digimarkkinasäädöstä koskeva päätös 100022. koskevat markkinatutkimukset, jotta voidaan arvioida niiden roolia portinvartijoina ja niiden vakiintunutta asemaa markkinoilla digimarkkinasäädöksen mukaisen Applen ja Microsoftin nimeämistä portinvartijoiksi koskevan päätöksen mukaisesti; korostaa, että yli 144 miljoonalla käyttäjällä iMessage on sisällytetty oletusarvoisesti kaikkiin iOS‑laitteisiin; painottaa älypuhelinten merkitystä olennaisina henkilökohtaisina ja ammatillisina välineinä; korostaa, että nykyisiä markkinoita hallitsee kaksi käyttöjärjestelmää, joiden viestipalvelut ovat keskenään yhteentoimimattomia, mikä rajoittaa käyttäjien ja yritysten mahdollisuutta siirtyä vapaasti järjestelmästä toiseen ja olla saumattomasti yhteydessä keskenään käyttöjärjestelmästä riippumatta ja on pohjimmiltaan digimarkkinasäädöksen hengen ja kirjaimen vastaista; kehottaa siksi komissiota etenemään ripeästi tutkimuksessaan ja sen tehokkaassa täytäntöönpanossa, jotta viestinnän yhteentoimivuuden hyödyt voidaan saada kaikkien saataville oikea-aikaisesti;

38.panee merkille Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa Meta vs. Bundeskartellamt antamaan päätöksen, jossa vahvistetaan kansallisten kilpailuviranomaisten toimivalta panna tietosuojasäännöt täytäntöön kilpailuoikeuden nojalla; huomauttaa tuomioistuimen vahvistavan, että henkilötietojen suoja on tärkeä näkökohta tarkasteltaessa määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä, ja että se asettaa vaatimuksia yksilöiden henkilötietojen käytölle kohdennetussa mainonnassa; kannustaa kilpailuviranomaisia tutkimaan yleisen tietosuoja-asetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1). rikkomisia ja tietosuojaviranomaisia määräämään seuraamuksia tällaisista rikkomuksista;

39.panee merkille Bundeskartellamtia ja Alphabet Inc.:tä koskevien menettelyjen päätelmät, joiden ansiosta Googlen käyttäjät pystyvät valitsemaan aiempaa paremmin, miten Google käsittelee heidän tietojaan; toteaa, että EU:n kuluttajilla on oltava mahdollisuus valita, sallivatko he henkilötietojensa keräämisen ja käsittelyn palvelujen välillä; kannustaa komissiota jatkamaan täytäntöönpanotoimien koordinointia ja tekemään yhteistyötä kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa kilpailulainsäädännön ja digimarkkinasäädöksen tehokkaan vuorovaikutuksen helpottamiseksi, erityisesti digimarkkinasäädöksen ”lisävelvollisuuksien” yhteydessä;

40.huomauttaa, että esineiden internet on kasvava markkina-alue; huomauttaa lisäksi, että kodin älylaitteet, kuten robottipölynimurit, ovat merkittävä kuluttajatietojen lähde; toteaa, että tällä alalla toteutettavat sulautumat ja yritysostot voivat aiheuttaa merkittäviä kilpailuhaittoja; kehottaa komissiota sisällyttämään tämän alan sulautuma- ja yritysostotapausten arviointiin tiedot markkinavoiman lähteenä varsinkin silloin, kun niissä ovat osallisina asemansa vakiinnuttaneet suuret teknologiayritykset; kehottaa lisäksi asettamaan tarvittaessa ehtoja tietojen käytölle;

41.pitää valitettavana, ettei portinvartijoiden luetteloon ole sisällytetty pilvipalvelujen tarjoajia; kehottaa komissiota harkitsemaan digimarkkinasäädöksen 3 artiklan 8 kohdan mukaisten markkinatutkimusten (laadullinen arviointi) aloittamista tällä alalla erityisesti, kun otetaan huomioon keskittynyt markkinarakenne ja vahingolliset kilpailunvastaiset käytännöt, joita kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat korostaneet; painottaa, että Euroopan pilvipalvelumarkkinoita hallitsevat harvat hyvin suuret toimijat; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki edellytykset täyttävät palvelut on nimetty, jotta Euroopan pilvipalvelumarkkinoille voidaan palauttaa oikeudenmukainen ja tasapuolinen kilpailu;

42.kehottaa komissiota arvioimaan, onko käynnistettävä digimarkkinasäädöksen 19 artiklan mukainen markkinatutkimus lisäämällä digimarkkinasäädöksen 2 artiklan 2 kohtaan uusia ydinalustapalvelujen luokkia, kun otetaan huomioon uusin tekninen kehitys, joka voi johtaa uudentyyppisiin palveluihin, jotka eivät kuulu nykyisiin luokkiin, kuten generatiivinen tekoäly; toteaa, että generatiivisen tekoälyn avulla tuotettuja uusia ominaisuuksia voidaan sisällyttää olemassa oleviin digitaalisiin palveluihin, kuten verkkohakukoneisiin, ja että ne voidaan sisällyttää olemassa olevaan luetteloon ydinalustapalveluista, mikä voi johtaa nykyisten portinvartijoiden vahvistumiseen;

43.panee merkille G7-maiden kilpailuviranomaisten kilpailusta ja tekoälystä antaman yhteisen julkilausuman, jossa korostetaan yhteistyön merkitystä kilpailun edistämiseksi digitaalisilla markkinoilla G7-ryhmän Hiroshiman huippukokous, ”Compendium of approaches to improving competition in digital markets”, 8. marraskuuta 2023.; kehottaa komissiota olemaan valppaana tekoälyn kehitykseen liittyvien yhteistyösopimusten suhteen, jotta voidaan varmistaa, etteivät tällaiset yhteistyösopimukset ole mahdollisesti peiteltyjä sulautumia tai kilpailijoiden ostamiseksi ulos markkinoilta toteutettuja hankintoja;

44.muistuttaa, että digimarkkinasäädöksellä on eri oikeusperusta kuin kilpailukehyksellä; painottaa kilpailulainsäädännön jälkivalvonnan ja digimarkkinasäädöksen ennakkovalvonnan tehokkaan rinnakkaiselon tarvetta, koska ne täydentävät toisiaan; korostaa, että on varmistettava riittävät henkilöstöresurssit ja synergia sääntöjen vaikuttavaa täytäntöönpanoa varten ja vältettävä nykyisten rakenteiden ja toimenpiteiden päällekkäisyyksiä;

45.korostaa EU:n tulevia yhteenliitettävyystarpeita infrastruktuurin ja investointien osalta; kehottaa komissiota harkitsemaan tietoliikennemarkkinoiden nykyisen kilpailukäytännön tarkistamista, jotta helpotetaan tietoliikennepalvelujen täysin yhdentyneiden sisämarkkinoiden luomista; huomauttaa, että markkinoiden konsolidointi voi olla ainoa tapa välttää infrastruktuurin myyminen osa kerrallaan EU:n ulkopuolisille ulkomaisille yrityksille ja kilpailla tehokkaasti maailmanlaajuisesti; panee merkille, että tämän alan kasvu on ollut Euroopassa hyvin vähäistä kymmenen viime vuoden aikana ja että pirstoutuminen on siihen suurin syy; suhtautuu tältä osin myönteisesti komission jäsenen Bretonin ilmoitukseen, jonka mukaan komissio valmistelee uutta ehdotusta digitaalisia verkkoja koskevaksi säädökseksi, jolla puututaan markkinoiden pirstoutumiseen, houkutellaan investointeja ja turvataan tietoliikenneinfrastruktuuri ja innovointi ilman kuluttajille aiheutuvia lisäkustannuksia ja vaarantamatta verkon neutraaliutta ja kaikkien toimijoiden välistä reilua kilpailua markkinoilla;

46.panee huolestuneena merkille, että portinvartijat, jotka kehittävät dataetua kilpailijoihin nähden, voivat saavuttaa kriittisiä mittakaavaetuja, jotka lisäävät edelleen kilpailutasapainon kallistumista digitaalisilla markkinoilla ja tukahduttavat innovoinnin;

47.korostaa, että henkilötietoja olisi tarkasteltava ja arvioitava samoilla tavoin muina perinteisinä resursseina, kun komissio tekee päätöksiä digitaalisista sulautumista ja yritysostoista; korostaa lisäksi, että tietojen yhdistäminen sulautumien ja yritysostojen avulla voi vahvistaa määräävää asemaa;

48.pitää valitettavana tiettyjen jäsenvaltioiden aggressiivisen verosuunnittelun ja verojärjestelmien vääristäviä vaikutuksia oikeudenmukaiseen kilpailuun, koska ne voivat tukahduttaa innovointia ja vaarantaa markkinoiden kitkattomuuden erityisesti pk‑yritysten osalta; vaatii, että EU:n ulkopuolisten maiden veroparatiiseja veronkiertoon käyttävät yritykset suljetaan julkisten hankintamenettelyjen ja valtiontuen ulkopuolelle, sillä nämä yritykset kilpailevat epäoikeudenmukaisin edellytyksin sellaisten yritysten kanssa, jotka eivät ole sijoittautuneet veroparatiiseihin; suhtautuu myönteisesti komission 14. heinäkuuta 2020 antamaan suositukseen olla myöntämättä taloudellista tukea yrityksille, joilla on siteitä veroparatiiseihin, ja suojella samaan aikaan rehellisiä veronmaksajia;

49.kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta määrätä sakkoa jäsenvaltioille, joiden todetaan rikkoneen EU:n valtiontukisääntöjä; kannustaa komissiota jatkamaan tutkimuksiaan jäsenvaltioiden veropäätöskäytännöistä;

50.panee merkille varapuheenjohtaja Šefčovičin ja komission jäsenen Hoekstran sitoumuksen käynnistää keskustelu fossiilisten polttoaineiden tukien asteittaisesta poistamisesta; muistuttaa vaatimuksestaan panna täytäntöön konkreettisia toimintapolitiikkoja, aikatauluja ja toimenpiteitä, jotta fossiilisten polttoaineiden tuet voidaan poistaa asteittain verotoimenpiteiden avulla mahdollisimman pian;

51.pitää myönteisenä, että komissio on tarkkana valvoessaan valtiontukisääntöjen täytäntöönpanoa verotuksen alalla;

52.pitää samalla valitettavana, että unionin tuomioistuin on mitätöinyt useita verotuksen alalla hiljattain tehtyjä korkean profiilin kilpailutapauksia koskevia komission päätöksiä; kehottaa komissiota valmistelemaan kilpailupolitiikkaa koskevat tapauksensa perusteellisemmin, jotta ne kestävät tuomioistuinten tarkastelun; panee huolestuneena merkille, että sakkojen kumoaminen ja viivästyskoron taannehtiva maksaminen kumotuissa tapauksissa on myös riski EU:n talousarviolle;

53.painottaa, että parlamentin pitäisi ottaa aktiivinen rooli kilpailupolitiikan muovaamisessa ja että sen pitäisi osallistua tiiviimmin työryhmien ja asiantuntijaryhmien toimintaan; katsoo, että parlamentin oikeutta toimia väliintulijana kilpailuoikeutta koskevissa oikeudenkäynneissä olisi käytettävä useammin;

54.kehottaa kilpailupolitiikasta vastaavaa komission jäsentä olemaan tiiviissä yhteydessä parlamentin kilpailuasioista vastaavaan valiokuntaan ja kilpailupolitiikkaa käsittelevään työryhmään;

55.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja kilpailuviranomaisille.