1.tuomitsee Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ja sen vaikutuksen Ukrainan kansaan, EU:hun ja muuhun maailmaan; kehottaa pankkeja jatkamaan strategisten päätöstensä mukauttamista tästä tilanteesta johtuvaan uuteen eurooppalaiseen ja kansainväliseen tilanteeseen, puuttumaan järjestelmäriskiin ja jatkamaan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen johdosta hyväksyttyjen talouspakotteiden täytäntöönpanoa ja noudattamista;

2.muistuttaa, että EU:n pakotteiden rikkomisen tunnistaminen on yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulla mutta pankkialalla on keskeinen rooli pakotteiden täytäntöönpanossa ja sääntöjen noudattamisen valvonnassa; kehottaa komissiota perustamaan EU:n tason tietokannan, jotta voidaan edistää pankkien välistä koordinointia, tukkia porsaanreikiä pakotteiden täytäntöönpanossa jäsenvaltioissa ja arvioida, miten EU:n pankit panevat pakotteita täytäntöön; panee merkille parlamentin kannan rahanpesuntorjuntaviranomaisesta (AMLA) annettuun asetusehdotukseen, jossa uudelle viranomaiselle annetaan tehtäväksi tukea EU:n kohdennettujen talouspakotteiden johdonmukaista soveltamista;

3.panee merkille, että pankkialan suorat kokonaisvastuut Venäjälle ja Ukrainalle ovat rajalliset, koska pankit vähentävät tällä hetkellä vastuitaan, ja kehottaa valvontaelimiä ja EKP:n pankkivalvontaa auttamaan Venäjällä edelleen toimivia EU:n pankkeja poistumaan hallitusti Venäjän markkinoilta;

4.korostaa, että pankkiunioni täydentää edelleen olennaisella tavalla talous- ja rahaliittoa (EMU) ja siten sisämarkkinoita; muistuttaa, että pankkiunionin keskeisiä tavoitteita ovat pankkijärjestelmän turvallisuus, talletussuoja ja sen estäminen, että pankit pelastetaan veronmaksajien kustannuksella; panee merkille, että 15:n viime vuoden aikana on saatu aikaan edistystä, kun perustettiin yhteinen valvontamekanismi ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi, ja toteaa EU:n pankeilla olevan nyt paremmat valmiudet kestää rahoitusmarkkinahäiriöitä; kehottaa saattamaan pankkiunionin valmiiksi ja toteaa, että sen kolmas pilari, eurooppalainen talletussuojajärjestelmä, on vielä toteuttamatta;

5.pyytää komissiota säilyttämään pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin toteuttamisen ensisijaisena painopisteenä nykyisen toimikautensa loppuun asti ja seuraavalla toimikaudellaan; korostaa, että molemmat hankkeet–tarjoavat paremmat mahdollisuudet rahoituksensaantiin kotitalouksille ja pk-yrityksille, jotka ovat edelleen vahvasti riippuvaisia pankkien luotonannosta,–lisäävät investointeja ja työpaikkojen luomista,–tukevat Euroopan taloutta,–lisäävät rahoitusvakautta,–vähentävät talouden laskusuhdanteiden vaikutusta,–rahoittavat digitaalista siirtymää ja siirtymää kestävään talouteen ja–vapauttavat EU:n kasvupotentiaalia;

6.panee merkille 13. heinäkuuta 2023 annetun EPV:n lausunnon, jossa todetaan, että EU:n ja ETA:n pankkialan kannattavuus on parantunut mutta omaisuuserien laatuun ja kannattavuuteen liittyvien riskien uhka kasvaa; panee merkille EU:n pankkien kannattavuuden viimeaikaiset lyhyen aikavälin parannukset (pääoman vuotuinen tuotto nousi 10,04 prosenttiin vuoden 2023 toisella neljänneksellä, kun se oli samaan aikaan vuonna 2022 7,59 prosenttia, ja saavutti korkeimman tasonsa 14 vuoteen EKP, Supervisory Banking Statistics for significant institutions. Second quarter 2023, lokakuu 2023.), mutta varoittaa, että niiden on oltava kestäviä pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistamiseksi;

7.kannustaa käyttämään voittoja puskureiden rakentamiseen, millä turvataan rahoitusjärjestelmän vakaus, ja EU:n talouden rahoittamiseen; panee merkille, että osingonjaon ja osakkeiden takaisinoston väliaikainen keskeyttäminen oli tehokas keino turvata pankkien häiriönsietokyky covid-19-kriisin aikana;

8.panee merkille, että vuoden 2023 toisella neljänneksellä tehty euroalueen pankkien luotonantokysely osoitti, että pankit tiukensivat edelleen luotonantokriteereitään yritysten lainojen ja kotitalouksille myönnettyjen asuntolainojen osalta, koska riskiodotukset olivat suuremmat, riskinsietokyky oli alhaisempi ja rahoituskustannukset kasvoivat, ja että pankit myös tiukensivat lainanantoehtoja, sillä järjestämättömiin lainoihin liittyvät huolenaiheet lisääntyivät EKP, Euro area bank lending survey.; muistuttaa, että EU:n pankkialalla on keskeinen rooli EU:n talouden elpymisen rahoittamisessa, ja katsoo, että elpyminen riippuu myös siitä, onko pankeilla riittävästi pääomaa luotonantoon, erityisesti, kun jäsenvaltioiden julkisia tukitoimenpiteitä poistetaan asteittain;

9.kehottaa komissiota arvioimaan rajatylittävien sulautumisten sääntelyesteitä ja mahdollisia kannustimia ns. suoja-aitaamiselle (ring-fencing); panee merkille EKP:n valvontaelimen puheenjohtajan Andrea Enrian julkisen lausunnon, jonka mukaan pankkiala on edelleen yleisesti ottaen kansallisten pankkisektorien kokoelma; toteaa, että yhdentyneempi EU:n pankkiala voisi parantaa pankkien kykyä tehdä strategisia investointeja ja edistää EU:n pääomamarkkinoiden kehitystä mutta toisaalta euroalueen pankkialan liiketoimintamallien moninaisuus parantaa rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä; panee merkille riskit, joita voisi liittyä laitoksiin, jotka ovat ”liian suuria kaatumaan”, ja toteaa, että rahoitusvakautta voitaisiin lisätä uudistamalla järjestelmän kannalta merkittäviä (G-SIB) EU:n pankkeja puuttuen moraalikadon riskeihin; korostaa, että rajatylittävä konsolidointi ilman liiallista keskittymistä voisi lisätä EU:n pankkialan kannattavuutta ja saattaisi parantaa nykyistä tilannetta, jossa tarjolla olevat palvelut vähenevät ja kansalaisille aiheutuvat kustannukset kasvavat monissa jäsenvaltioissa;

10.panee merkille, että joissakin jäsenvaltioissa pieni määrä pankkeja hallitsee edelleen vähittäispankkipalveluja ja että näin ollen vähittäispankkien asiakkailla on vähemmän valinnanvaraa; katsoo, että yhdentyneen pankkiunionin edellytyksenä on oltava moitteettomasti toimivat vähittäisrahoituspalvelujen sisämarkkinat; pitää rajat ylittävien vähittäispankkipalveluiden jäljellä olevia esteitä valitettavina ja kehottaa komissiota arvioimaan esteitä, joita kuluttajille aiheutuu heidän käyttäessään vähittäispankkitoiminnan tuotteita; korostaa, että yhdentyneellä pankkiunionilla voidaan lisätä kilpailua ja kuluttajien valinnanvaraa vähittäispankkitoiminnan alalla muun muassa parantamalla mahdollisuuksia tarjota rajat ylittäviä vähittäispankkipalveluja; korostaa EU:n monipuolisen ja kilpailukykyisen pankkialan etuja;

11.korostaa, että kotitalouksille ja pk-yrityksille tarjottavat lainankorot vaihtelevat suuresti eri jäsenvaltioissa; kehottaa painokkaasti EU:n toimielimiä ja elimiä harkitsemaan toimenpiteitä, joilla parannetaan kuluttajien valinnanvaraa ja kilpailukykyä sekä helpotetaan asuntovelallisten ja pk-yritysten taakkaa jäsenvaltioissa, joissa lainankorot ovat korkeammat, jotta varmistetaan, että kaikki kansalaiset ja yritykset voivat saada tarvitsemaansa pääomaa kohtuullisin ja kilpailukykyisin koroin;

12.korostaa pankkialan asemaa tuettaessa siirtymistä digitalisoituun ja hiilineutraaliin talouteen, kanavoitaessa varoja uusiutuviin energialähteisiin ja tuettaessa EU:n vihreän kehityksen ohjelman ja EU:n ilmastolain Asetus (EU) 2021/1119, annettu 30. kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1). tavoitteiden saavuttamista; panee merkille, että EU:n pankit vähentävät edelleen altistumistaan energiaintensiivisistä ja fossiilisia polttoaineita käyttävistä yrityksistä aiheutuville riskeille, ja panee merkille rahoitusvakauteen vaikuttavat eri tekijät, kuten fossiilisten polttoaineiden omaisuuserien arvot; odottaa EPV:n julkaisevan kertomuksia keskeisistä kysymyksistä, jotka koskevat ESG-omaisuuseriin liittyvää laitosten riskialttiutta ja näiden altistusten mukautetun vakavaraisuuskohtelun mahdollisia vaikutuksia, ja toteaa, että kertomukset on määrä julkaista vuosien 2024 ja 2025 loppuun mennessä;

13.pitää valitettavana, etteivät rahoituslaitokset ole onnistuneet varmistamaan sukupuolten tasapuolista edustusta etenkään hallintoelimissään; painottaa, että sukupuolten tasapuolinen edustus johtokunnissa ja henkilöstössä tuottaa sekä yhteiskunnallista että taloudellista hyötyä; kehottaa rahoituslaitoksia päivittämään säännöllisesti monimuotoisuutta ja osallistavuutta koskevia toimintapolitiikkojaan ja edistämään tervettä työkulttuuria, jossa osallistavuus asetetaan etusijalle; kehottaa valvontaviranomaisia käyttämään valvontavaltuuksiaan ja korjaamaan monimuotoisuudessa ja sukupuolten tasapuolisessa edustuksessa olevat puutteet rahoituslaitosten hallintoelimissä;

14.pitää valitettavana sukupuolten tasapuolisen edustuksen puutetta EKP:n neuvostossa, sen valvontaelimessä ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston johtokunnassa; kehottaa toimijoita varmistamaan, että kuilu kurotaan umpeen tulevissa nimityksissä; palauttaa mieliin 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman, jossa tavoitteeksi asetettiin sukupuolten tasa-arvo, kun vastaisuudessa talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin laaditaan ehdokasluetteloita, ja muistuttaa sitoumuksestaan olla ottamatta huomioon ehdokasluetteloita, joita laadittaessa ei ole noudatettu sukupuolten tasapuolisen edustuksen periaatetta;

15.pitää valitettavana, että EKP:n valvontaelimen puheenjohtajan valintamenettelyn yhteydessä EKP jätti huomiotta Euroopan parlamentin antaman palautteen; kehottaa EKP:tä ottamaan Euroopan parlamentin lausunnon asianmukaisesti huomioon tulevissa valintamenettelyissä;

16.panee merkille, että kotimaiseen valtionvelkaan liittyvät pankkien vastuut ovat edelleen suuria pankkiunionissa; muistuttaa, että yksi pankkiunionin päätavoitteista on katkaista pankkien ja valtion riskien välinen yhteys; korostaa, että valtiovastuiden sääntelykohtelua on tarkasteltava perusteellisesti kansainvälisillä foorumeilla ja sen olisi oltava kansainvälisten normien mukaista, ja kehottaa komissiota ottamaan tämän huomioon käsitellessään tätä asiaa mahdollisissa tulevissa ehdotuksissa; on EPV:n tavoin huolissaan siitä, että valtiovastuut ovat EU:n pankeille tärkeitä ja että ne voivat lisätä haavoittuvuutta EPV, Risk Assessment of the European Banking System, joulukuu 2022.;

17.korostaa, että EU:n turvallisen sijoitusvälineen luominen voisi auttaa lieventämään valtionvelan ja kotimaisten pankkialojen välistä negatiivista kierrettä; katsoo, että NextGenerationEU-väline tarjoaa korkealaatuisia ja vähäriskisiä eurooppalaisia varoja, jotka mahdollistavat valtion joukkovelkakirjalainojen tasapainottamisen pankkien taseissa;

18.panee merkille, että ydinpääoman (CET1) osuus kasvoi vuoden 2023 toisella neljänneksellä 15,72 prosenttiin (kun vuoden 2022 toisella neljänneksellä se oli ollut 14,96 prosenttia); pitää valitettavana, että maksuvalmiusvaatimus laski vuoden 2023 toisella neljänneksellä 158,00 prosenttiin (kun vuoden 2022 toisella neljänneksellä se oli ollut 164,36 prosenttia) EKP, Supervisory Banking Statistics for significant institutions. Second quarter 2023, lokakuu 2023.;

19.panee merkille, että järjestämättömien lainojen osuus pieneni entisestään, ja kehottaa pienentämään sitä edelleen; palauttaa mieliin, että riskien vähentäminen pankkialalla edistäisi vakaampaa, vahvempaa ja talouskasvusuuntautuneempaa pankkiunionia; kehottaa valvontaviranomaisia seuraamaan myös toisen vaiheen lainojen kehitystä; panee merkille, ettei ehdotus AECE-direktiiviksi ole edennyt, ja toteaa, että tämän direktiivin tarkoituksena on tarjota pankeille tietyin edellytyksin mekanismi, jolla nopeutetaan vakuudellisten lainojen arvon takaisinperintää tuomioistuinten ulkopuolisella menettelyjen täytäntöönpanolla, jotta voidaan kehittää edelleen järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoita; korostaa, että luotonhallinnoijista ja luotonostajista annettu direktiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2021/2167, annettu 24. marraskuuta 2021, luotonhallinnoijista ja luotonostajista sekä direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU muuttamisesta (EUVL L 438, 8.12.2021, s. 1). on tehostanut järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoita ja samalla on otettu käyttöön korkeat takeet velallisille; korostaa, että järjestämättömän lainan myynti on toiseksi paras ratkaisu verrattuna velan palauttamiseen vastuutilaan;

20.panee merkille makrotalouden tilanteen heikkenemisen; huomauttaa, että EU:n pankkien olisi varauduttava mahdolliseen omaisuuserien laadun heikkenemiseen; korostaa siksi varovaisen riskienhallinnan ja asianmukaisten luottotappiovarausten merkitystä; kehottaa komissiota sekä kansallisia ja EU:n valvontaviranomaisia varautumaan mahdolliseen omaisuuserien laadun heikkenemiseen;

21.korostaa, että viimeisimmät pankkien kaatumiset Yhdysvalloissa ja Sveitsissä ovat osoittaneet rahoitusjärjestelmän haavoittuvuudet etenkin kyseisissä maissa; korostaa tätä taustaa vasten, että EU:n pankkien pääoma- ja maksuvalmiustilanne on pysynyt vakaana, mikä on osoitus EU:n pankkialan häiriönsietokyvystä; korostaa, että EU ja jäsenvaltioiden valvontaviranomaiset käsittelivät näitä riskejä, ja panee tyytyväisenä merkille EU:n laajuisen stressitestin tulokset vuodelta 2023 ja sen, että EU:n pankit voisivat kestää talouden laskusuhdanteen;

22.kehottaa valvojia arvioimaan edelleen pankeille korkotasojen lisämuutoksista mahdollisesti aiheutuvia korkoriskejä; toteaa, että pankkien altistuminen korkoriskille riippuu niiden varallisuusrakenteesta ja liiketoimintamallista, ja odottaa komissiolta arviota pankkeja varten annettavasta sääntelykehyksestä; on huolissaan siitä, että pankkiunionissa toimivien pankkien taseissa on huomattava määrä valtionvelkaa; korostaa, että valtiovastuiden sääntelykohtelua on tarkasteltava perusteellisesti kansainvälisillä foorumeilla ja sen olisi oltava kansainvälisten normien mukaista; muistuttaa, että yksi pankkiunionin päätavoitteista on katkaista pankkien ja valtion riskien välinen yhteys;

23.muistuttaa, että EKP:n Financial Stability Review -asiakirjassa vuodelta 2023 korostetaan, että on tärkeää ottaa huomioon korkojen nousuun liittyvä pankkien taseiden heikkeneminen, ja korostaa, että makrovakaudesta vastaavien viranomaisten on vahvistettava asteittain pääomaan ja/tai lainanottajiin liittyviä toimenpiteitä;

24.kehottaa yhdenmukaistamaan edelleen ja tarpeen mukaan EU:n sääntelykehystä, edistämään kansallisten viranomaisten lähentymistä ja hyödyntämään valvontavuoropuhelua pankkialaan kohdistuvien uhkien kehityksen arvioimiseksi;

25.pitää myönteisenä toimielinten tasolla saavutettua sopimusta Basel III -standardien täytäntöönpanosta EU:ssa; korostaa, että kehyksessä vakavaraisuusvaatimuksia lisätään eriasteisesti sen mukaan, missä määrin pankit ovat riippuvaisia sisäisten mallien käytöstä riskipainojensa laskemiseen; korostaa, että uudet säännöt ovat vahvistaneet ja tarkentaneet pankkivalvonnan suhteellisuutta ja lisäävät EU:n rahoitusvakautta edelleen; pitää tärkeänä, että eri lainkäyttöalueiden toimintaedellytykset ovat tasapuolisia;

26.panee merkille EPV:n ja EKP:n ilmaisemat näkemykset, jotka koskevat vakavaraisuusasetukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26. kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1). sisällytettyjä poikkeamia kansainvälisestä sopimuksesta;

27.korostaa, että kryptovarat luovat pankeille uusia mahdollisuuksia ja uusia haasteita; pitää valitettavana, että kryptovaroja koskevien Baselin standardien täytäntöönpano on edelleen kesken; pitää myönteisenä siirtymäjärjestelyä, joka on jo sisällytetty vakavaraisuusdirektiivin Direktiivi 2013/36/EU, annettu 26. kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338). ja vakavaraisuusasetuksen meneillään olevaan uudelleentarkasteluun; odottaa komission antavan 30. kesäkuuta 2025 mennessä lainsäädäntöehdotuksen, jolla otetaan käyttöön erityinen vakavaraisuuskohtelu kryptovaroihin liittyviä vastuita varten Baselin standardit huomioon ottaen;

28.panee merkille, että pankkialan ulkopuolisten rahoituksen välittäjien sektori kasvaa edelleen; korostaa tarvetta parantaa pankkialan ulkopuolisten rahoituksen välittäjien häiriönsietokykyä ja luoda tasapuoliset toimintaedellytykset pankkialan kanssa muun muassa kehittämällä erityisiä sääntely- ja valvontavälineitä maksuvalmiuskriisin estämiseksi; pitää myönteisenä huhtikuussa 2023 julkaistua IMF:n maailmanlaajuista rahoitusvakautta käsittelevää raporttia, jossa määritetään rahoitusalalla mahdollisia riskilähteitä; varoittaa, että pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten ja pankkien väliset yhteydet lisäävät riskiä siitä, että vaikeudet siirtyvät yhdeltä pankilta toiselle;

29.korostaa, että on tärkeää yhdistää yhdentymisen jatkaminen riittäviin suojatoimiin, joilla puututaan koti-/isäntävaltiokysymykseen liittyvään ongelmaan oikeasuhteisesti ja uskottavasti;

30.panee merkille ilmastoon ja luontoon liittyvien rahoitusriskien sisällyttämisen EKP:n valvonnan painopisteisiin tulevina vuosina; pitää myönteisenä esimerkiksi EKP:n toista koko talouden kattavaa ilmastostressitestiä, joka tehtiin syyskuussa 2023; panee merkille EKP:n Occasional Paper Series -sarjan nro 328 (”The Road to Paris: stress testing the transition towards a net-zero economy”) päätelmät, joissa todettiin, että euroalueen yritysten, kotitalouksien ja pankkien kannalta paras tapa saavuttaa nettonollatalous on toteuttaa vihreä siirtymä nopeammin kuin nykyisten toimintapolitiikkojen yhteydessä; toteaa, että EKP ottaa valvontakäytännöissään huomioon ilmastoon ja luontoon liittyvät rahoitusriskit ja seuraa tarkasti lisääntyviä fyysisiä riskejä ja siirtymäriskejä;

31.panee merkille komission ehdotuksen ESG-luokitusten läpinäkyvyydestä, vertailukelpoisuudesta ja laadusta; panee merkille, että EPV suosittelee, että ulkoisissa luottoluokituksissa ympäristöön liittyvät ja/tai sosiaaliset tekijät otetaan huomioon luottoriskin aiheuttajina aina, kun se on tarkoituksenmukaista;

32.panee tyytyväisenä merkille yhteisen kriisinratkaisuneuvoston menettelytavat purkamismahdollisuuksien arvioinnin syventämiseksi kehittämällä kriisinratkaisusuunnitelmia varten laadunvalvontatoimenpiteitä ja arvioimalla, voidaanko suunnitelmat panna täytäntöön lyhyellä varoitusajalla; painottaa, että kriisinratkaisusuunnitelmien täysimääräisen oikeudellisen vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi niihin on sisällyttävä kattava arviointi kunkin pankin purkamismahdollisuuksista, myös siitä, onko purkamismahdollisuuksille olennaisia esteitä ja miten esteet voidaan poistaa, mukaan lukien tarvittavat muutokset pankin rakenteeseen ja organisaatioon;

33.panee tyytyväisenä merkille, että yhteisen kriisinratkaisuneuvoston vastuualueeseen kuuluvat pankit ovat kaiken kaikkiaan edistyneet hyvin purkamismahdollisuuksien ja tappionsietokyvyn kehittämisessä; odottaa tämän positiivisen suuntauksen jatkuvan ja muistuttaa, että kaikkien laitosten purkamismahdollisuuksien saavuttamisen ei pitäisi olla alati muuttuva prosessi ja että kaikkien pankkien olisi oltava täysin purkamiskelpoisia vuoden 2023 loppuun mennessä; toteaa, että kaikkien pankkien edellytetään edistyvän tässä edelleen;

34.suhtautuu myönteisesti yhteisen kriisinratkaisuneuvoston uuden puheenjohtajan päätökseen toteuttaa kattava strateginen uudelleentarkastelu ja laatia uusi toimintasuunnitelma; kehottaa yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa parantamaan edelleen päätöstensä avoimuutta;

35.korostaa, että pankkien kriisinratkaisu- ja maksukyvyttömyysmenettelyissä on tärkeää suojella velkojien hierarkiaa; panee tyytyväisenä merkille EKP:n pankkivalvonnan, yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ja EPV:n lausunnon, jossa korostetaan, että tappioita katetaan EU:ssa ydinpääomainstrumenteista ja ensisijainen lisäpääoma alaskirjataan vain, jos ensin mainittu on käytetty täysimääräisesti; muistuttaa yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajan ilmaisemasta tarpeesta noudattaa täysimääräisesti ja kattavasti alaskirjaushierarkiaa pankkien kaatuessa;

36.toteaa, että fossiiliset polttoaineet ovat tärkein ilmastonmuutosta edistävä tekijä ja että monista fossiilisiin polttoaineisiin liittyvistä omaisuuseristä on luovuttava ennen niiden taloudellisen elinkaaren päättymistä, jolloin niiden koko arvo menetetään ja niistä tulee arvottomia omaisuuseriä;

37.panee merkille parlamentin pyyntöjen mukaisen ehdotuksen kriisinhallinta- ja talletussuojakehyksen uudistamisesta; kehottaa laajentamaan kriisinratkaisun soveltamisalaa, selventämään yleistä etua koskevia arviointeja, suojaamaan veronmaksajia pankkien kaatumisesta aiheutuvilta kustannuksilta ja rajoittamaan valtiontuen soveltamisalaa sekä lieventämään toimenpiteitä, jotka voisivat aiheuttaa liiallista moraalikatoa; kehottaa hyväksymään nopeasti ja tehokkaasti kriisinhallinta- ja talletussuojakehyksen uudelleentarkastelun;

38.toteaa, että kaatumassa olevalle pankille aloitetaan kriisinratkaisu vain silloin, kun se ei voi käydä läpi tavanomaista maksukyvyttömyysmenettelyä vahingoittamatta yleistä etua tai aiheuttamatta taloudellista epävakautta; toteaa myös, että tulevan uudistuksen ehdotusten mukaisesti pienet ja keskisuuret pankit, joiden yleistä etua koskeva arviointi on myönteinen, voivat osallistua EU:n tason kriisinratkaisukehykseen edellyttäen, että ne täyttävät yhteisen kriisinratkaisurahaston käytön edellytykset;

39.korostaa yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ja toimialan rahoittamien turvaverkkojen roolia veronmaksajien suojelemisessa pelastustoimista maksettavilta maksuilta; katsoo, että osuudet toimialan rahoittamiin turvaverkkoihin on aina laskettava suhteessa laitoksen aiheuttamaan riskiin; pitää valitettavana, että vaikka marraskuussa 2020 saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys varhaisesta käyttöönotosta, yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelyä, joka on muodoltaan Euroopan vakausmekanismin (EVM) myöntämä luottolimiitti, ei ole vielä otettu käyttöön EVM-sopimuksen muutossopimuksen ratifiointiprosessin viivästymisen vuoksi; korostaa yhteisen kriisinratkaisurahaston merkitystä vankan ja uskottavan kriisinhallintakehyksen luomisessa; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan kaikilta osin sopimuksen EVM-sopimuksen muuttamisesta, mukaan lukien yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn luominen;

40.muistuttaa, että pankkien on kriisinratkaisupäätöksen täytäntöönpanon jälkeen täytettävä edelleen velvoitteensa ja hoidettava keskeiset tehtävänsä; on huolissaan siitä, että pankkeihin voi kohdistua kriisinratkaisun yhteydessä likviditeettistressiä heti, kun ne ovat palanneet markkinoille; kehottaa EU:n toimielimiä sopimaan ratkaisusta, jolla voidaan parantaa luottamusta ja ennustettavuutta;

41.tukee Euroopan parlamentin eurooppalaista talletussuojajärjestelmää käsittelevän neuvotteluryhmän sekä koordinaattoreiden ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtajan 7. joulukuuta 2022 antamassa julkilausumassa esitettyjä kehotuksia toteuttaa kriisinhallinta- ja talletussuojakehyksen kunnianhimoinen uudelleentarkastelu, joka voi auttaa poistamaan eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamisen esteet, ja jatkaa neuvotteluja eurooppalaisesta talletussuojajärjestelmästä; yhtyy EKP:n kehotukseen jatkaa toimia eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamiseksi;

42.panee tyytyväisenä merkille ehdotusta eurooppalaiseksi talletussuojajärjestelmäksi koskevat parlamentin lainsäädäntötoimet, joita se on toteuttanut parlamentin eurooppalaista talletussuojajärjestelmää käsittelevän neuvotteluryhmän joulukuussa 2022 antaman julkilausuman jälkeen; muistuttaa, että parlamentti on sitoutunut pyrkimään sopimukseen eurooppalaisesta talletussuojajärjestelmästä; kehottaa lainsäätäjiä edistämään realistisen, uskottavan ja vakaan eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamista;

43.suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin selkeyttää talletussuojan soveltamisalaa ja lisätä yhdenmukaisuutta uudistamalla talletusten vakuusjärjestelmiä koskeva direktiivi 2014/49/EU osana kriisinhallinta- ja talletussuojakehyksen uudelleentarkastelua EUVL L 173, 12.6.2014, s. 149.; korostaa, että vaikka kriisinhallinta- ja talletussuojakehyksen uudelleentarkastelua ei voida pitää eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän korvikkeena, yhdenmukaistetumpi kehys voi auttaa poistamaan eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamisen esteet; korostaa, että on tärkeää, että talletusten vakuusjärjestelmiin suoritettavat kannatusmaksut ovat oikeasuhteisia riskeihin nähden;

44.korostaa, että tarvitaan täysimittainen eurooppalainen talletussuojajärjestelmä, johon sisältyy riskiperusteisia kannatusmaksuja, jotka mahdollistavat tappioiden jakamisen; kehottaa arvioimaan pankkien omaisuuserien laatua kohdennetusti; suosittelee, että aloitetaan likviditeetin sammiointi ja asteittainen EU:n rahaston muodostaminen;

45.kehottaa ottamaan mahdollisessa eurooppalaisessa talletussuojajärjestelmässä huomioon laitosten suojajärjestelmät, erityisesti niiden riskiä lieventävän vaikutuksen, mutta säilyttämään samalla sisämarkkinoiden tasapuoliset toimintaedellytykset;

46.muistuttaa, että yksi pankkiunionin päätavoitteista on katkaista pankkien ja valtion riskien välinen yhteys; panee merkille, että kotimaiseen valtionvelkaan liittyvät pankkien vastuut ovat edelleen suuria pankkiunionissa; on EPV:n tavoin huolissaan siitä, että valtiovastuut ovat EU:n pankeille tärkeitä ja että ne voivat lisätä haavoittuvuutta; korostaa, että valtiovastuiden sääntelykohtelun on oltava kansainvälisten normien mukaista, ja kehottaa komissiota ottamaan tämän huomioon käsitellessään tätä asiaa mahdollisissa tulevissa ehdotuksissa;

47.pitää myönteisenä, että riskien vähentämisessä on edistytty merkittävästi vuodesta 2015 lähtien; panee toisaalta merkille, että riskien jakamisessa on edistytty vain vähän; korostaa kuitenkin, että asianmukainen ja tehokas riskien vähentäminen on välttämätöntä pankkiunionin onnistumisen kannalta;

48.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan keskuspankille, yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle ja Euroopan pankkiviranomaiselle.