1.panee merkille unionin alueellisten lentoasemien merkityksen sähköisen lyhyen ja keskipitkän matkan lentotoiminnan kannalta; korostaa alueellisten lentoasemien potentiaalia multimodaalisina innovointikeskuksina ja pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) potentiaalia koko toimitusketjussa ja toteaa, että niistä on hyötyä tutkimuksen ja kilpailun kannalta sekä ilmailualalla että muilla liikenteen aloilla, kuten maantie-, meri- ja rautatieliikenteessä; pyytää siksi komissiota vahvistamaan taloudellisen tukensa alueellisille lentoasemille, erityisesti niille, joilla harjoitetaan sähköilmailua;

2.on vakuuttunut siitä, että puhtaammat, nopeammat ja kätevämmät lentoliikennevaihtoehdot lisäisivät yhteyksiä ja saavutettavuutta pienillä, syrjäisemmillä ja harvaan asutuilla alueilla, myös saarialueilla ja syrjäisimmillä alueilla, erityisesti julkisten palvelujen saatavuuden, työpaikkojen luomisen ja kestävämmän matkailun aikaansaamisen osalta;

3.toteaa, että syrjäisimpiä alueita on vaikea kytkeä Euroopan mantereeseen sähköilmailun avulla niiden syrjäisen sijainnin ja ilma-alusten rajallisen akkukapasiteetin vuoksi; korostaa kuitenkin sähköilmailun mahdollisuuksia syrjäisimpien alueiden välisten yhteyksien varmistamisessa, näiden alueiden kehityksen edistämisessä ja sellaisten kielteisten vaikutusten osittaisessa lieventämisessä, joita niiden vaikeasta pinnanmuodostuksesta aiheutuu niiden taloudelle; korostaa, että syrjäseutualueille on annettava taloudellista, aineellista ja teknistä tukea, jotta varmistetaan, että akun nopeaan ja luotettavaan lataamiseen, eVTOL-ilma-alusten huoltoon ja erittäin pätevien teknikkojen ja lentotoiminnan harjoittajien koulutukseen tarvittava infrastruktuuri kehittyy sopivassa tahdissa;

4.korostaa, että tapauksissa, joissa esiintyy maantieteellisiä esteitä, aikaa voidaan säästää huomattavasti käyttämällä sähkölentokoneilla toteutettavia lentoja uutena julkisen liikenteen välineenä, joka ei ole riippuvainen olemassa olevista teistä tai raiteista; viittaa kokemuksiin Pohjoismaista, joissa yhdistyvät maasto-olosuhteet, joille ovat ominaisia vuonot, järvet ja vuoret, sekä alhainen väestöntiheys ja kestävän energian voimakas painottaminen Accessibility study for electric aviation. Part of the project Electric Aviation and the Effect on Nordic Regions., sekä syrjäisimmistä alueista, joille ovat ominaisia saaristoluonne, syrjäinen sijainti, pieni koko sekä haastava pinnanmuodostus ja ilmasto; pyytää komissiota tarkastelemaan tätä potentiaalia tiiviissä yhteistyössä asianomaisten alueiden ja jäsenvaltioiden kanssa;

5.katsoo, että alueellisen ilmailun sähköistäminen voisi tehdä aiemmin hylätyistä reiteistä taloudellisesti kannattavia, mikä parantaisi yhteyksiä, edistäisi aluekehitystä ja houkuttelisi uusia alueellisia investointeja; korostaa hybriditeknologian uskottavia mahdollisuuksia, kun otetaan huomioon autonomiaan ja matkustajien määrään liittyvät alueelliset ilmailurajoitteet;

6.palauttaa mieliin komission näkemyksen, jonka mukaan eVTOL-lentokoneista, sellaisina kuin ne esitetään komission Droonistrategia 2.0:ssa, on määrä tulla henkilöliikenteen peruskulkuvälineitä vuoteen 2030 mennessä, ne on tarkoitus sisällyttää nykyisiin liikennejärjestelmiin ja niiden on määrä edistää hiilestä irtautumista Euroopan unionissa ja auttaa samalla minimoimaan haitalliset ympäristövaikutukset Ks. edellinen alaviite.; korostaa, että eVTOL-lentokoneiden nopeasta teknisestä kehityksestä huolimatta ne voivat yhä olla enintään 6-paikkaisia, kun taas kiinteäsiipiset sähköilma-alukset pystyvät jo nyt kuljettamaan enemmän matkustajia sekä nykyisillä että uusilla kaupunki-ilmailureiteillä; kehottaa komissiota erottamaan toisistaan nämä mahdollisuudet, koska niissä käytetään eri teknologioita ja ne palvelevat eri markkinoita; katsoo, että sekä eVTOL-lentokoneita että kiinteäsiipisiä sähköilma-aluksia on pidettävä uuden kaupunki-ilmailun täydentävinä muotoina;

7.korostaa, että sähkömoottoreilla varustetut ilma-alukset eivät aiheuta lähes ollenkaan toiminnasta aiheutuvaa pilaantumista, mikä tarkoittaa, että niistä syntyy vähemmän sellaisia paikallisia päästöjä, jotka voisivat vaikuttaa haitallisesti lentoasemien lähellä asuvien terveyteen; katsoo siksi, että erityisesti vähä-äänisten lentokoneiden meluun liittyvien lupien tai lentorajoituksia koskevien poikkeusten saamiseen olisi sovellettava yksinkertaistettuja menettelyjä; korostaa, että melun vähentäminen vähä-äänisen sähköilmailun avulla voi parantaa joidenkin lentoasemien ja niiden lähellä sijaitsevien asuinalueiden tilannetta;

8.korostaa tarvetta hyödyntää sähkö- ja sähköhybridi-ilma-alusten potentiaalia vähentää merkittävästi melusaastetta; kehottaa teollisuutta hyödyntämään työtä, jota EASA on tehnyt määritellessään tiettyjen eVTOL-lentokoneiden melunarviointia koskevan ensimmäisen ympäristönsuojelun teknisen eritelmän https://www.easa.europa.eu/en/newsroom-and-events/press-releases/easa-publishes-worlds-first-proposal-assessment-and-limitation., jolla pyritään varmistamaan ympäristönsuojelun korkea ja yhtenäinen taso unionin kansalaisille ja helpottamaan näiden ilma-alusten sisällyttämistä ilmailun ekosysteemiin ja kaupunkiympäristöön;

9.uskoo vahvasti, että sähkö- ja sähköhybridi-ilma-alukset tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia vähentää ilmailun kasvihuonekaasupäästöjä sekä uusia mahdollisuuksia kaupunkiliikenteelle; pitää myönteisenä EASAn tähän mennessä tekemää työtä, joka koskee lentotakseina käytettäviksi tarkoitettuja eVTOL-ilma-aluksia, turvallisen kaupunki-ilmailun edellyttämän maainfrastruktuurin suunnittelua EASA, ”Vertiports. Prototype Technical Specifications for the Design of VFR Vertiports for Operation of with Manned VTOL-Capable Aircraft Certified in the Enhanced Category (PTS-VPT-DSN)”, maaliskuu 2022. ja ilmailualan sääntelykehyksen mukauttamista sähkö- ja vetykäyttöisellä käyttövoimajärjestelmällä toimivien ilma-alusten markkinoille pääsyn helpottamiseksi; korostaa EASAn keskeistä roolia tällaisten ilma-alusten hyväksynnässä, sillä se voisi nopeuttaa niiden kehittämistä; kannattaa vaihtoehtoisia käyttövoimateknologioita käyttävien ympäristöystävällisten ilma-alusten kaupallistamista, jotta voidaan täydentää kestäviä lentopolttoaineita koskevien aloitteiden yhteydessä käynnistettyjä toimenpiteitä; kehottaa komissiota toteuttamaan tulevaisuudessa toimia sen varmistamiseksi, että sähkölentokoneilla toteutettavia lentoja liikennöidään lyhyillä alueellisilla reiteillä sovellettavien EU:n sääntöjen mukaisten julkisen palvelun velvoitteiden täyttämiseksi;

10.katsoo, että vaikka lyhyen ja keskipitkän matkan lentojen osuus päästöistä on vain murto-osa, jokainen sähköistetty reitti pienentää ilmailun ilmasto- ja ympäristöjalanjälkeä ja on kannattava investointi; painottaa, että tarvittavien investointien kokoaminen on aloitettava nyt;

11.katsoo, että vähäpäästöisyyttä ja päästöttömyyttä koskevat tavoitteet saavutetaan myös käyttämällä hybridisähköteknologioita, jotka on kehitetty sellaisia alueellisia ja kansainvälisiä lyhyen ja keskipitkän matkan lentoja varten, joita liikennöidään sekä kaupallisen lentotoiminnan että liikelentotoiminnan tarkoituksiin, ja kehottaa tekemään tarvittavat tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ilma-alusten ja käyttövoimajärjestelmien suunnittelua, akkuja ja muita hybridiratkaisuja varten; toteaa, että jäsenvaltioiden olisi harkittava lyhyen ja keskipitkän matkan lennot kieltävän lainsäädäntönsä tarkistamista, kun sähköilmailua kaupallistetaan;

12.toteaa, että siviilikäytössä olevien ilma-alusten korvaamiseen liittyvät merkittävät tarpeet ovat haaste ja edellyttävät tuntuvia taloudellisia investointeja, mutta ne ovat samalla myös merkittävä markkinamahdollisuus, joka voisi johtaa uusien työpaikkojen ja taitojen luomiseen koko liikennealalla Euroopassa;

13.painottaa, että sähköilmailun kehittäminen kaupalliseen käyttöön edellyttää tehokasta taloudellista ja sääntelyyn perustuvaa tukea sekä kansallisella että EU:n tasolla; korostaa, että julkisten hankintojen avulla on saavutettu erittäin myönteisiä tuloksia, ja pitää julkisia hankintoja tehokkaana välineenä alan sähköistämiseksi markkinoita häiritsemättä;

14.kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan sähköilma-alusten valmistajille ja käyttäjille sekä asiaankuuluville pk-yrityksille tarjottavia markkinakannustimia ja etuja, joiden avulla voidaan edistää tämän ympäristöystävällisen teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa; katsoo, että tällaiset sähköilma-alusten komponentteihin, sähköön ja päästöhyvityksiin liittyvät kannustimet ja edut voivat edistää markkinoiden kasvua;

15.toteaa, että Euroopassa liikennöidään paljon lyhyen ja keskipitkän matkan lentoja; kehottaa komissiota määrittämään yhteistyössä Euroopan lennonvarmistusjärjestön (Eurocontrol) ja EASAn kanssa lentoreitit, jotka soveltuvat parhaiten täysimääräiseen sähköistämiseen ja joilla hiilidioksidipäästövähennykset olisivat merkittävämpiä, sillä tämä auttaa asianomaisia lentoasemia käynnistämään tarvittavat mukautustoimet; korostaa, että vedyllä voi olla merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä; toteaa, että yritykset panevat toivonsa sähkölentokoneisiin pienemmän mittakaavan ratkaisujen osalta ja vetylentokoneisiin suuremman mittakaavan ratkaisujen osalta;

16.katsoo, että on välttämätöntä tarkastella mahdollisuutta muuttaa EU:n nykyisiä valtiontukisääntöjä siten, että voitaisiin luoda julkiseen ja yksityiseen rahoitukseen perustuva kohdennettu investointikehys, jolla tuetaan kehittyvää ja runsaasti resursseja tarvitsevaa eVTOL-lentokoneiden alaa Euroopan strategisen riippumattomuuden vahvistamiseksi tällä alalla, koska eVTOL-lentokoneista on tarkoitus tulla strateginen osa liikennealaa;

17.katsoo, että ilmailualan sähköistämisen alalla toimivien EU:n yritysten olisi tehtävä tiiviimpää yhteistyötä kansallisten ja EU:n viranomaisten kanssa yhdennetyn teknisen etenemissuunnitelman ja yhteisten tutkimusohjelmien laatimiseksi; suhtautuu myönteisesti AZEAn puitteissa tehtyyn työhön; korostaa, että tällainen yhteistyö on olennaisen tärkeää, jotta EU voi säilyttää teollisuuden johtoasemansa ja kilpailukykynsä kansainvälisellä tasolla;

18.toteaa, että pienet sähköilma-alukset voivat liikennöidä olemassa olevilta lyhyemmiltä ja yksinkertaisemmilta kiitoteiltä käsin, mikä voisi vähentää laajan ja kalliin infrastruktuurin tarvetta tulevaisuudessa;

19.korostaa, että energiainfrastruktuurin suunnittelu ja valmius ovat keskeisiä tekijöitä määritettäessä sähkö- ja vetypohjaisen ilmailun käyttöönottoa, koska sähköilmailun käyttöönotto on mahdollista vasta sen jälkeen, kun infrastruktuuri on valmisteltu ja testattu; toteaa, että vaihtoehtoisiin käyttövoimajärjestelmiin siirtymisen jälkeen nykyiset suuret lentoasemat voisivat kuluttaa vuoteen 2050 mennessä 5–10 kertaa enemmän sähköä kuin nykyisin Target True Zero: Delivering the Infrastructure for Battery and Hydrogen-Powered Flight, World Economic Forum, huhtikuu 2023, s. 10–15., ja toteaa, että sähköilma-alusten infrastruktuuria ja lentoasemien ja muiden kohteiden sähköistämistä ei ole vielä kehitetty riittävästi; toteaa, että lentoasemilla olevan infrastruktuurin ensimmäisten osien on oltava asennettuja vuoteen 2025 mennessä, jotta voidaan vastata odotettavissa olevaan energiantarpeeseen, ja kehottaa turvaamaan tarvittavat investoinnit; korostaa tässä yhteydessä lisäksi, että sähköilma-alusten asianmukaisen käyttöönoton varmistamiseksi komission ja jäsenvaltioiden on pantava asianmukaisesti täytäntöön vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annettu asetus (AFIR-asetus) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1804, annettu 13. syyskuuta 2023, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta (EUVL L 234, 22.9.2023, s. 1)., jotta voidaan edistää edelleen kohteiden sähköistämistä; korostaa tässä yhteydessä tähän tarkoitetun infrastruktuurin rahoittamiseen kohdennettujen hankkeiden, kuten Verkkojen Eurooppa -välineen liikenne- ja energiaosion, hyödyllisyyttä; muistuttaa, että AFIR-asetuksen nojalla komission on arvioitava vuoden 2026 lopussa ja sen jälkeen viiden vuoden välein vety- ja sähkökäyttövoimaan perustuvan ilmailun markkinoiden nykytilannetta ja tulevaa kehitystä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tällainen arviointi, mukaan lukien toteutettavuustutkimus ilma-alusten tehonsyötön asiaankuuluvan infrastruktuurin käyttöönotosta, toteutetaan ja että tämän jälkeen laaditaan suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta lentoasemilla, erityisesti ilma-alusten sähkölataus- ja vetytankkauspisteiden osalta; kannustaa teollisuutta sopimaan maailmanlaajuisesti mahdollisimman pian paikallaan olevien ilma-alusten maanpäällisiä latausasemia koskevista maailmanlaajuisista normeista;

20.toteaa, että monien liikennealojen teknologiset kehityssuuntaukset ovat samankaltaisia, ja suhtautuu myönteisesti nykyisiin monialaisiin tutkimus- ja kehityskumppanuuksiin Airbus and Renault Group to advance research on electrification. ilmailualan ja autoteollisuuden välillä (seuraavan sukupolven akkujen ja polttokennojen kehittäminen), ilmailualan ja merenkulkualan välillä (vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö) sekä ilmailualan ja rautatiealan välillä (sähkönjakelujärjestelmät);

21.huomauttaa, että vaikka sähkö- ja sähköhybridi-ilma-alukset ovat erittäin lupaavia kestävämmän ilmailun tulevaisuuden kannalta, niiden nykyisen sukupolven akut aiheuttavat merkittäviä, pääasiassa painoon ja energiatiheyteen liittyviä haasteita; toteaa, että nämä rajoitukset vaikuttavat sähköilma-alusten toimintasäteeseen, hyötykuormakapasiteettiin ja kokonaistehokkuuteen;

22.muistuttaa, että sähköilma-alusten toimintaan liittyy akkuja koskevia tiukkoja vaatimuksia, joissa etusijalla on turvallisuus mutta jotka edellyttävät myös akkujen olevan kevyitä, kompakteja ja nopeasti ladattavia ja tuottavan niin paljon tehoa, että lentoonlähtö ja nousu on mahdollista; korostaa, että tällaisia suurtehoakkuja varten tarvitaan kriittisiä raaka-aineita, joita ei usein ole saatavilla Euroopassa; kehottaa ilmailualaa osallistumaan teollisuuden toimiin kestävän toimitusketjun takaamiseksi;

23.muistuttaa, että lentoliikenteelle ominaiset erityiset korkeusolosuhteet asettavat akuille erityisiä teknisiä rajoituksia, joita ei ole muissa liikennemuodoissa;

24.korostaa, että polttokennoihin perustuvalla vetyilmailulla, joka on yksi sähköilmailun vaihtoehtoinen muoto, on potentiaalia erityisesti autonomian kannalta; korostaa, että akku- ja polttokennoteknologioiden jatkuva paraneminen yhdessä energiatehokkaampien ilma-alusmallien kanssa voi auttaa parantamaan ympäristötehokkuutta; toteaa jälleen, että alan suurimpia nykyisiä teknologisia haasteita ovat muun muassa akkujen paino ja koko, polttokennojen enimmäisantoteho, sähkönjakelu- ja lämpöjärjestelmät, rungon integrointi ja aerodynamiikan parantaminen;

25.korostaa, että akkujen lisääntynyt käyttö ilmailussa edellyttää, että EU:ssa luodaan välittömästi alan tarpeita vastaavaa kierrätysteollisuutta, jotta vältetään aiheuttamasta uusia riippuvuuksia EU:n ulkopuolisista maista;

26.muistuttaa, että ilmailuteollisuus on paitsi tärkeä taloudellisen toiminnan mahdollistaja myös yksi EU:n menestyksekkäimmistä huipputeknologia-aloista; pyytää komissiota toteuttamaan ennakoivia toimia alan tukemiseksi ja kehittämiseksi tiiviissä yhteistyössä nykyisten foorumien, kuten Euroopan ilmailualan tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavan elimen (Advisory Council for Aviation Research and Innovation, ACARE) ja AZEAn, kanssa; kehottaa komissiota varmistamaan, että nykyiset alaa koskevat EU:n säädökset eivät ole ristiriidassa keskenään tai estä ilmailuteollisuutta kehittämästä hiilestä irtautumista ja sähköistämistä koskevia hankkeitaan;

27.katsoo, että ilmailu- ja puolustusekosysteemiä sekä energiaekosysteemiä on yhdenmukaistettava edelleen sähköilmailun tehostamiseksi; panee merkille, että komissio laatii erillisiä siirtymäpolkuja kummallekin ekosysteemille; panee merkille, että siirtymäpolut ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta alalla voidaan muuntaa ilmastotavoitteet tehokkaasti konkreettisiksi ilmastotoimiksi ja siten säilyttää ja luoda arvoa niin yhteiskunnallemme, maapallollemme kuin yrityksillekin; on kuitenkin huolissaan siitä, että näiden kahden ekosysteemin siirtymäpolut eriytyvät toisistaan, kun otetaan erityisesti huomioon yhteinen välttämätön tarve perustaa riittävän vakaita sähköverkkoja ja varmistaa puhtaan sähkön kohtuuhintaisuus, myös ilma-alusten sähköistämistä varten; panee merkille edellä esitetyn ja korostaa sähköilma-aluksia koskevan yhteisen strategian merkitystä ja kehottaa komissiota ryhtymään ennakoiviin toimiin tällaisen strategian laatimiseksi; kehottaa komissiota lisäksi käynnistämään tästä asiasta liikenteen ja liikkumisen pääosaston ja energian pääosaston välisen yhteisen jäsennellyn vuoropuhelun ja viimeistelemään polun ennen vuoden 2024 EU-vaaleja, jotta tuleva komissio voi käyttää sitä tulevan sääntelyn vertailukohtana vuonna 2024;

28.muistuttaa, että AZEA perustettiin komission aloitteesta kokoamaan yhteen ilmailuekosysteemin kaikki yksityiset ja julkiset kumppanit, jotta voidaan valmistautua vety- ja sähköilma-alusten ottamiseen kaupalliseen käyttöön; kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä AZEAn kanssa ja tukemaan sitä sähköilmailua koskevan tietämyksen kehittämisessä; toteaa, että tässä yhteydessä voitaisiin käyttää nettonollateollisuutta koskevan säädöksen osaamisakatemioita, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään niitä;

29.korostaa nykyistä pulaa sähkö- ja järjestelmätekniikan osaajista; muistuttaa, että nuorten tutkijoiden EU-kilpailua voitaisiin käyttää vertailukohtana, jonka pohjalta kehitetään temaattinen EU-kilpailu kaikkien teollisten ekosysteemien, myös sähköilmailun, nuorille osaajille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään tietoisuutta uramahdollisuuksista vihreässä ilmailussa ja kannustamaan asiaankuuluvia kansallisia ja EU:n hankkeita;

30.suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen järjestää koordinoidusti joukko tarjous-/ehdotuspyyntöjä, joiden kautta tarjotaan rahoitusta nykyisistä EU:n välineistä sekä Euroopan investointipankin (EIP) lainoja, uuden drooniteknologiaa koskevan lippulaivahankkeen tukemiseksi; kehottaa EIP:tä ottamaan käyttöön kohdennettuja rahoitusvälineitä, jotka on suunniteltu vahvistamaan kehittyvää eurooppalaista sähköilmailualaa ja tukemaan sen tarpeita, ja toteaa, että kyseessä on pääomavaltainen ala, johon liittyy ainutlaatuisia vaatimuksia, ja panee erityisesti merkille, että eVTOL‑lentokoneiden käyttöönotto edellyttää myös investointeja maanpäälliseen infrastruktuuriin, kuten vertiportteihin ja latausinfrastruktuuriin;

31.on huolissaan siitä, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa CAJUlle kaavaillut määrärahat ovat huomattavan alhaiset suhteessa sen tavoitteisiin; muistuttaa, että kuhunkin hankkeeseen liittyvä innovaatiotaso on erittäin korkea ja että tuen on oltava oikeasuhteista ja jatkuvaa vuoden 2027 jälkeisen uuden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa; muistuttaa, että CAJUa olisi myös kannustettava käsittelemään sähköilmailua ja asettamaan etusijalle päästötöntä ilmailua, kuten sähkö- ja vetyilma-aluksia, koskevien innovatiivisten hankkeiden rahoitus; huomauttaa, että teknologisen valmiuden tasoa 6 pidemmälle pääseminen edellyttää uutta rahoitusta, jotta markkinoille voidaan saattaa uusia teknologioita; suhtautuu myönteisesti äskettäin annettuun ilmoitukseen, jonka mukaan Yhdistynyt kuningaskunta on Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioitunut maa, ja toteaa sen tehostavan yhteisiä toimiamme puhtaan ilmailun edistämiseksi;

32.pitää valitettavana, että huolimatta huomattavista ponnisteluista ja sitoutumisesta, joita ilmailualalta edellytetään hiilestä irtautumista varten, nimenomaan ilmailun tukemiseen tarkoitettua erityistä EU:n ilmailurahastoa ei ole olemassa; kehottaa komissiota käynnistämään erityisiä ehdotuspyyntöjä, jotta voidaan rahoittaa sähköistämistä tukevia hankkeita ja toimia ilmailun kokonaisvaikutusten vähentämiseksi; muistuttaa kuitenkin, että EU:n päästökauppajärjestelmän innovaatiorahasto ja hiilen hinnanerosopimusten käyttö ovat tärkeitä välineitä sellaisten teknologioiden käyttöönotossa ja saattamisessa teolliseen mittakaavaan, jotka voisivat tasoittaa tietä sähkö- ja vetyilmailulle; muistuttaa, että direktiivillä (EU) 2023/959 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/959, annettu 10. toukokuuta 2023, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY ja markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään ja sen toiminnasta annetun päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta (EUVL L 130, 16.5.2023, s. 134). muutettiin direktiiviä 2003/87/EY ja laajennettiin sellaisten hankkeiden valikoimaa, joille voidaan myöntää rahoitusta innovaatiorahastosta, jotta voidaan kattaa laajempi joukko hiilettömiä tuotteita, prosesseja ja teknologioita;

33.korostaa tarvetta parantaa akkujen lämmönsäätelyä sekä akkujen lataamisen ja vaihtamisen hallintaa sekä nopeuttaa akunkierrätysalan kehittämistä; kehottaa komissiota investoimaan seuraavan sukupolven kiinteiden akkujen tutkimiseen ja kehittämiseen, sillä niissä on kaksi kertaa enemmän energiaa kuin litiumioniakuissa ja noin kolme kertaa enemmän varastointipotentiaalia; kehottaa siksi komissiota kannustamaan nollanettoteollisuutta koskevan säädöksen ja EU:n akkualan yhteenliittymän kaltaisten välineiden avulla akkujen toimitusketjussa olevien riippuvuuksien vähentämiseen ja kriittisten raaka-aineiden riittävän saannin varmistamiseen, jolloin voidaan vähentää riippuvuuksiamme ulkoisista toimijoista akkujen suhteen; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään edelleen samanaikaisesti strategisia kumppanuuksia samanmielisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ilmailussa käytettävien raaka-aineiden alalla;

34.kehottaa komissiota varmistamaan johdonmukaisuuden sähköisen liikenteen ja liikkuvuuden kehittämisen, tarvittavan infrastruktuurin ja sellaisten EU:n toimintapolitiikkojen välillä, joiden avulla pyritään lisäämään eurooppalaista akuntuotantokapasiteettia, myös akkujen tuotantoa varten tarvittavien raaka-aineiden ja kehittyneiden materiaalien toimittamista; kehottaa siksi komissiota tarkistamaan akkuja koskevaa strategista toimintasuunnitelmaa, joka yhdistää edellä mainitut näkökohdat ja johon sisältyy erityisesti EU:n akkutuotantoa koskevien määrällisten ja aikasidonnaisten tavoitteiden käyttöönotto; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan huomioon edellä mainitun ja yksilöimään yhteistyössä teollisuuden kanssa mahdolliset synergiat tieliikennealan kanssa, jotta voidaan maksimoida julkiset ja yksityiset investoinnit erityisesti akkujen ja polttokennojen tuotantoon ja kierrätykseen;

35.kehottaa komissiota perustamaan toimintakehyksen, jolla tuetaan sähköilma-alusteknologian käyttöönottoa, esimerkiksi kanavoimalla osa ilmailua koskevan päästökauppajärjestelmän tuloista tai ilmailuverotuksesta CAJUlle energiaverodirektiiviä Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27. lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51). koskevan ehdotuksen mukaisesti;

36.kehottaa komissiota laatimaan strategian sen varmistamiseksi, että tarvittava sähköilmailun infrastruktuuri, mukaan lukien sähköntuotanto, verkkoliitännät ja latausinfrastruktuuri, otetaan käyttöön sähköilma-alusten käyttöönoton kanssa oikeasuhtaisella tavalla; muistuttaa, että vihreän vedyn rajallinen saatavuus ja infrastruktuurin puuttuminen saattavat viivästyttää vetylentokoneiden käyttöönottoa; kehottaa komissiota laatimaan vedyn tuotantoa ja varastointia koskevan kohdennetun strategian;

37.kehottaa EASAa tekemään edelleen työtä hyväksyntästandardien ja -väylien määrittämiseksi, jotta sähkö- ja sähköhybridilentokoneista tulisi kannattavia ja jotta voitaisiin lyhentää merkittävästi tällaisten lentokoneiden markkinoille saattamiseen kuluvaa aikaa; kehottaa komissiota tarjoamaan tätä varten tarvittavat resurssit ja erityisesti henkilöstön;

38.kehottaa komissiota laatimaan eurooppalaisen strategian uuden sukupolven ilma-alusten, myös eVTOL-lentokoneiden, kehittämistä, hyväksyntää ja käyttöönottoa koskevasta koordinoidusta lähestymistavasta, jotta voidaan lisätä unionin kansalaisten tietoisuutta niiden eduista ja edistää yksityisiä ja julkisia investointeja ja säilyttää samalla teknologinen perusta ja johtoasema Euroopassa; katsoo, että sähköilmailu on lupaava mahdollisuus lentomatkustuksen kestävämmän tulevaisuuden kannalta ja että kohdennettu tiedotuskampanja on ratkaisevan tärkeä yleisen tietoisuuden lisäämiseksi sähköilmailun mahdollisista hyödyistä ja vaikutuksista;

39.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.