1.pitää myönteisenä Interreg NEXT -ohjelmien mukauttamista Interreg-ohjelmiin, koska näin voidaan yksinkertaistaa menettelyjä, lisätä ohjelmien välistä synergiaa ja lisätä eurooppalaisten investointien vaikuttavuutta; korostaa kuitenkin, että sekä hankkeiden arviointi- että täytäntöönpanovaiheessa tarvitaan yksinkertaisempia menettelyjä, joissa painopiste on tarvittaessa enemmän määrällisesti ilmaistavissa tuloksissa ja hankkeiden kokonaisvaikutuksissa alueiden kehitykseen ja kansalaisten elämään;

2.painottaa, että paikallisilla ja alueellisilla viranomaisilla on keskeinen asema rajat ylittävässä yhteistyössä naapurimaiden kanssa, koska ne ovat perillä maantieteellisestä, kulttuurisesta, kielellisestä ja yhteiskunnallisesta tilanteesta sekä mahdollisuuksista, rajoitteista ja yhteisistä haasteista;

3.korostaa rajat ylittävien hankkeiden, mukaan lukien ihmisten väliset hankkeet, merkitystä ihmisten saattamisessa yhteen ja siten uusien mahdollisuuksien avaamisessa kestävälle paikalliselle kehitykselle ja rajat ylittävälle yhteistyölle; painottaa, että on tärkeää tehdä rajat ylittäviä investointeja, jotta voidaan edistää innovaatioita, teknologian siirtoa, yhteisiä ratkaisuja ja synergioita eri ohjelmien välillä ja tällä tavoin lisätä alueellista yhteenkuuluvuutta yli hallinnollisten rajojen ja vahvistaa solidaarisuutta;

4.korostaa, että kaudelle 2021–2027 varatut määrärahat ovat kaukana optimaalisesta, ja painottaa siksi, että on tärkeää vahvistaa näiden ohjelmien rahoitusta; suhtautuu myönteisesti kolmansien maiden suurempaan vastuuvelvollisuuteen periä varoja takaisin yksityisen sektorin edunsaajilta; korostaa oikeusvaltioperiaatteen ja kaikille niin yksityisille kuin julkisillekin edunsaajille tasapuolisten toimintamahdollisuuksien merkitystä ja korostaa tarvetta kannustaa yksityisiä sijoittajia osallistumaan julkisten investointien ohella raja-alueiden ja kolmansien maiden kestävään kehittämiseen asettamalla enemmän varoja saataville;

5.pitää myönteisenä hallintoviranomaisten mahdollisuutta toimittaa tietoja komissiolle sähköisesti, mutta huomauttaa samalla, että tietojen tiheämpi toimittaminen ei saisi lisätä byrokratiaa; painottaa siksi, että on tärkeää olla yhteentoimivia järjestelmiä, jotka voisivat toimittaa automaattisesti tietoja yhteiseen tietokantaan, ja kannustaa komissiota kehittämään edelleen tämän alan yhteistyötä kolmansien maiden kanssa;

6.ilmaisee huolensa siitä, että suuria infrastruktuurihankkeita ei tarvitse enää hyväksyttää komissiolla;

7.pitää myönteisenä, että EU:n rahoitusta suurille infrastruktuurihankkeille koskeva rajoitus on poistettu, ja katsoo, että kestävän infrastruktuurin kehittäminen edistää sosioekonomista kasvua raja-alueilla; painottaa samalla, että yksityisen ja julkisen sektorin mukanaolo on tarpeen, sillä se voisi lisätä innovointia ja infrastruktuurin kehittämistä energian, liikenteen, viestinnän ja digitalisaation aloilla;

8.nostaa esiin sen seikan, että EU:n merkittäviin haasteisiin voidaan vastata myös edistämällä rajat ylittävää yhteistyötä naapurialueiden välillä (mitä tulee esimerkiksi Välimeren, Mustanmeren, Itämeren ja muiden merialueiden kestävään tulevaisuuteen, Alppien, Pyreneitten, Karpaattien ja muiden vuoristojen kestävään tulevaisuuteen, ja suurten jokien, kuten Reinin, Tonavan ja Maas-joen vesistöalueiden kestävään tulevaisuuteen);

9.korostaa, että rajat ylittävä yhteistyö on tärkeä vaihe EU-jäsenyyttä valmistelevissa prosesseissa ja kannustaa ehdokasvaltioita jakamaan kokemuksia ja hankkimaan tietoa siitä, miten EU:n sisällä toimitaan; painottaa, että tämä auttaa tuomaan EU:n aloitteet ja tavoitteet lähemmäksi ehdokasvaltioita, jakamaan kokemuksia ja käynnistämään taloudellisen ja sosiaalisen lähentymisprosessin; korostaa, että rajat ylittävään yhteistyöhön osallistuneet ehdokasmaat ovat EU-jäsenyyden koittaessa jo perillä EU:n ohjelmista ja hankkeista;

10.korostaa rajat ylittävän yhteistyön ratkaisevaa roolia huolehdittaessa luonnonvarojen kestävästä hoidosta ja vastattaessa ilmastonmuutokseen liittyviin haasteisiin, mukaan lukien luonnonkatastrofit, ympäristö, luonnon monimuotoisuus ja elintarviketurva sekä raja-alueiden ekosysteemit; pitää tässä yhteydessä erityisen tärkeänä ennaltaehkäisyä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä toimenpiteitä koskevien paikallisten ja alueellisten suunnitelmien laatimista rajojen molemmin puolin; korostaa siksi, että on tarpeen lisätä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja sen hillitsemisen tehostamiseksi näillä alueilla erityisesti siksi, että ne olisivat linjassa EU:n ilmastotavoitteiden kanssa;

11.korostaa niitä mahdollisuuksia, joita rajat ylittävä yhteistyö tarjoaa etenkin harvempaan asutuilla raja-alueilla esimerkiksi uusiutuvan energian ja kiertotalouden alalla, ja kehottaa hyödyntämään paremmin nykyisiä mahdollisuuksia kehittää kestävää taloutta ja laadukkaita työpaikkoja;

12.suhtautuu myönteisesti rajat ylittävän yhteistyön keskeyttämiseen Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan seurauksena sekä varojen uudelleenreitittämiseen Ukrainalle ja Moldovan tasavallalle, mikä on muuttanut perustavanlaatuisesti Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria; korostaa siksi, että tarvitaan turvallisuuspoliittista yhteistyötä, jotta voidaan saavuttaa yhteiset tavoitteet, jotka koskevat luotettavaa kollektiivista pelotevaikutusta ja puolustusta rajat ylittävän yhteistyön puitteissa;

13.kiinnittää huomiota niiden alueiden, joilla on yhteinen raja Venäjän tai Valko-Venäjän kanssa, vaikeaan tilanteeseen sen jälkeen, kun rajat ylittävä yhteistyö näiden maiden kanssa keskeytettiin, ja kannustaa komissiota toimimaan läheisessä yhteistyössä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joihin asia vaikuttaa, kestävien ratkaisujen löytämiseksi sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin näillä alueilla;

14.kehottaa käyttämään rajat ylittävien ohjelmien rahoitusta kestävän liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen, mukaan lukien rautatieyhteyksien ja varastorakennusten rakentaminen EU:n Ukrainan ja Moldovan tasavallan vastaisten rajojen lähelle, jotta voidaan virtaviivaistaa tavaroiden ja viljan kulkua maailmanlaajuisen elintarviketurvan varmistamiseksi, auttaa edistämään molempien maiden kestävän talouden kehittämistä ja auttaa etulinjan jäsenvaltioita sekä Moldovaa ja Ukrainaa näihin haasteisiin vastaamisessa;

15.toteaa, että on tärkeää edistää paikallista ja alueellista kulttuuria ja kulttuuriperinnön säilyttämistä sekä koulutus- ja talousvaihtoa raja-alueiden välillä, jotta voidaan vahvistaa keskinäistä ymmärrystä naapurimaiden tavoista ja luoda merkittäviä kannustimia monikieliselle koulutukselle; korostaa osallistavan koulutuksen merkitystä demokraattisten arvojen kannalta ja tarvetta tukea laadun parantamista tällä alalla;

16.kehottaa tukemaan kestävämpiä infrastruktuurihankkeita, joilla parannetaan raja-alueiden yhteyksiä, edistetään liikkumismahdollisuuksia näiden alueiden sisällä ja välillä sekä parannetaan alueiden asukkaiden elämänlaatua ja mahdollisuuksia, sekä hankkeita, joilla vastataan infrastruktuurin tarpeeseen;

17.antaa arvoa Ukrainan naapurustossa olevien EU:n jäsenvaltioiden hallitusten, alue- ja paikallisviranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan valtaville ponnisteluille sekä Moldovan tasavallan ponnisteluille ottaa vastaan kotiseuduiltaan siirtymään joutuneita ukrainalaisia ja tarttua kaikkiin Venäjän hyökkäyssodasta aiheutuneisiin haasteisiin, mukaan lukien Ukrainan viljakuljetukset ja kuljetusinfrastruktuurin puute; kehottaa tältä osin antamaan asianmukaista tukea uusiin tarpeisiin vastaamiseksi, myös rajat ylittävien yhteistyöohjelmien välityksellä:

18.korostaa, että vaikka Moldovan tasavalta ei olekaan avoimessa sodassa Venäjää vastaan, silläkin on konfliktialueita, joita Venäjä tukee, ja että se on ottanut vastaan suuren määrän ukrainalaispakolaisia, ja tähdentää, että Moldovan taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen vaikutti suuresti sen kauppasuhteiden päättyminen Venäjän kanssa; korostaa siksi, että vankat investoinnit ja avoimet markkinat ovat erittäin välttämättömiä ja että yhteiset hankkeet ovat erittäin tervetulleita kaikilla talouden ja yhteiskunnan aloilla;

19.pitää täysin järkyttävänä ihmishenkien menetyksiä sekä asuntojen ja infrastruktuurin tuhoamista Ukrainassa; korostaa, että rajat ylittävillä yhteistyöohjelmilla ja uudella eurooppalaisella Bauhausilla olisi oltava aktiivinen rooli sodanjälkeisessä kestävässä jälleenrakentamisessa, ja korostaa kiireellistä tarvetta tukea Ukrainan paikallis- ja alueviranomaisia jatkaen kuitenkin samalla naapurialueiden auttamista ja kannustaen lisäämään yhteistyötä;

20.pitää myönteisenä aloitetta Ukrainan sisällyttämiseksi Euroopan alueellisen yhteistyön URBACT-ohjelmaan sekä Ukrainan ja Moldovan tasavallan liittymistä tarkkailijajäseninä Euroopan aluekehittämisen seurantaverkostoon (ESPON);

21.pitää valitettavana, että Venäjä käyttää energialähteitään poliittisen ja taloudellisen painostuksen välineenä; kehottaa tutkimaan pikaisesti joidenkin jäsenvaltioiden taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa energia-alalla sekä lisäämään toimia, joilla tuetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja lisätään energiatehokkuutta, jotta voidaan vähentää riippuvuutta Venäjästä niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat vähentäneet rajusti yhteistyötään hyökkääjävaltion kanssa ja kärsineet pakotteista, kuten naapurimaat;

22.pitää valitettavana Venäjän vaikutusvallan lisääntymistä naapurimaissa erityisesti sekä perinteisissä tiedotusvälineissä että internetin sosiaalisissa medioissa tapahtuvan manipuloinnin ja disinformaation välityksellä, ja painottaa, että on tärkeää tehostaa yhteistyötä näiden maiden kanssa etenkin koulutuksen ja kulttuurin aloilla, jotta niiden kansalaiset saavat tietoa ja koulutusta demokraattisista arvoista;

23.korostaa, että on tärkeää myöntää ohjelmalle lisää taloudellista tukea, kun otetaan huomioon Mustanmeren turvallisuushaasteet, jotka aiheutuvat Venäjän hyökkäyksistä ja merisaarrosta sekä Tonavan satamien saarrosta, joiden tarkoituksena estää Ukrainan taloudelle elintärkeät viljakuljetukset laivoilla; korostaa turvallisuusuhkaa, jonka nämä hyökkäykset aiheuttavat niille jäsenvaltioille, jotka ovat Ukrainan rajanaapureita;

24.korostaa Mustanmeren energialähteiden potentiaalia, sillä ne voivat edistää kestävää energiatulevaisuutta myös EU:ssa; korostaa, että uusiutuvien energialähteiden potentiaalista huolimatta niitä ei juurikaan hyödynnetä;

25.katsoo, että Mustanmeren alueen Interreg NEXT -ohjelmalla olisi edistettävä kestävää talouskehitystä ja yhteisten resurssien tehokasta hallinnointia;

26.korostaa, että on tärkeää kehittää kestävää matkailua Mustanmeren rannikkoalueilla ja kannustaa kaikkia asianomaisia toimijoita suhtautumaan vastuullisesti ympäristönsuojeluun;

27.kehottaa keskittymään voimakkaasti Mustanmeren alueeseen, tehostamaan alueellista yhteistyötä turvallisuuskysymysten käsittelemiseksi, mukaan lukien alueellisiin konflikteihin ja energiaturvallisuuteen liittyvät kysymykset, ja edistämään hankkeita, joilla kunnostetaan satamia ja niihin liittyvää infrastruktuuria ja lisätään niiden yhteyksiä olemassa oleviin liikenteen solmukohtiin; kehottaa siksi erityisesti yhdistämään ne TEN-T-käytäviin;

28.katsoo, että olisi ehdottomasti otettava käyttöön yhtenäinen Mustanmeren alueen strategia ja luotava synergioita vuosia 2021–2027 koskevan Tonavan alueen ohjelman kanssa;

29.korostaa pitävänsä tärkeinä vahvoja taloudellisia ja sosiaalisia kumppanuuksia Välimeren alueen kolmansien maiden kanssa; pitää myönteisenä, että Interreg Euro-MED -ohjelmiin kaudella 2021–2027 osallistuvien maiden määrä on kasvussa;

30.vaatii käyttämään nykyisiä varoja nykyisten sosiaali-, ilmasto- ja ympäristösääntöjen puitteissa koordinoidummin ja tehokkaammin Välimeren alueen kilpailukyvyn parantamiseksi edistäen samalla maalla ja merellä tuotettavan uusiutuvan energian potentiaalia;

31.katsoo, että rajat ylittävillä ohjelmilla on oltava aktiivinen rooli pyrittäessä ratkaisemaan yhteisiä turvallisuushaasteita ja että niissä on tavoiteltava alueellista vakautta;

32.kehottaa hallitsemaan muuttovirtoja ja torjumaan laitonta muuttoliikettä ja ihmiskauppaa muun muassa rahoittamalla hankkeita, joiden tarkoituksena on ottaa vastaan maahanmuuttajia ja huolehtia heistä sekä tarjota heille koulutusta, jotta heidän on helpompi selviytyä kilpailullisen talousympäristön haasteista ja ymmärtää paremmin eurooppalaisia arvoja ja kunnioittaa niitä, ja edistämään samalla osallistavuutta Välimeren molemmin puolin;

33.toteaa, että tutkimuksella ja innovoinnilla on ratkaiseva merkitys luonnonkatastrofien riskien ehkäisemisessä, kestävässä vesihuollossa ja hiilidioksidin vähentämisessä, ja painottaa tarvetta asettaa etusijalle hankkeet, joilla on määrällisesti ilmaistavia taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin vaikutuksiin liittyviä tavoitteita;

34.korostaa, että uusiutuvia energiavaroja ei niiden potentiaalista huolimatta juurikaan hyödynnetä ja että tätä potentiaalia olisi elvytettävä, myös ottamalla mukaan pk‑yrityksiä ja midcap-yrityksiä;

35.suhtautuu myönteisesti läntisen Välimeren alueen WestMED-merialuestrategiaan ja Interreg-ohjelmiin, kuten MARITTIMO-ohjelmaan, jotka ovat hyviä esimerkkejä suorasta ja monipuolisesta, myös aluetason, yhteistyöstä, jolla on yhteiset tavoitteet;

36.panee tyytyväisenä merkille edistymisen Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevassa makroaluestrategiassa (EUSAIR), jossa on saatu liikkeelle jäsenmaat ja niiden alueet sekä kolmansia maita ja niiden paikallisviranomaisia; pitää EUSAIR-strategiaa onnistuneena esimerkkinä, jossa unioni on osoittautunut liikkeellepanevaksi voimaksi ja avoimuuden edistäjäksi; katsoo, että näitä samoja periaatteita ja samanlaista yhteistä lähestymistapaa on sovellettava Välimeren muihin alueisiin;

37.kehottaa Eurooppa-neuvostoa pyytämään komissiota esittämään Välimeren aluetta koskevan yksityiskohtaisen makroaluestrategian, jossa otetaan huomioon sen uusi Välimeren alueen toimintaohjelma ja erityisesti sen 5 jakso (”Vihreä siirtymä: ilmastokestävyys, energia ja ympäristö”), ja hyväksymään sen; pitää valitettavana ympäristön jatkuvaa heikkenemistä koko Välimeren alueella, biologisen monimuotoisuuden vähenemistä sekä ilman ja meren pilaantumisen lisääntymistä erityisesti muovi- ja kotitalousjätteen vuoksi ja kehottaa välttämään näitä, rajoittamaan näitä ja hallitsemaan näitä kiertotaloutta edistämällä;

38.toteaa, että erilaiset oikeudelliset ja institutionaaliset kehykset luovat lisäesteitä hankkeiden täytäntöönpanolle ja tekevät siitä siksi haasteellista; muistuttaa, että hallintomenettelyt voivat olla monimutkaisia ja aikaavieviä, mikä saattaa vähentää paikallisten ja alueellisten viranomaisten halukkuutta osallistua alueelliseen yhteistyöhön; kehottaa komissiota auttamaan yksinkertaistamaan näitä menettelyjä tekemällä niistä helpommin lähestyttäviä ja avoimempia;

39.toteaa, että kielimuurit ja kulttuurierot vaikeuttavat viestintää ja voivat aiheuttaa hallinnollista rasitusta, joka olisi torjuttava asianmukaisin toimenpitein;

40.korostaa, että valtioiden välillä on viranomaisten toimivaltaa koskevia eroja ja että alueviranomaisten alalla tapahtuu muutoksia, jotka voivat aiheuttaa viivästyksiä; katsoo, että paikallisviranomaisia olisi kannustettava keskinäiseen vuoropuheluun ja että kansalaisyhteiskunnan osallistumista alueellisen yhteistyön hankkeisiin olisi edistettävä ja mukaan olisi saatava kansalaisjärjestöjä, sosiaalisia yrityksiä ja muita sidosryhmiä;

41.korostaa tarvetta kehittää pitkän aikavälin vaihto- ja yritysyhteistyöohjelmia raja-alueiden instituutioiden ja liikeyritysten välille edistämään kestävää talouskehitystä ja parantamaan hallinnon koordinointia osallistuvien valtioiden välillä kehittämällä edelleen, organisoimalla uudelleen tai tarvittaessa perustamalla kestäviä toiminnallisia rakenteita rajat ylittävää yhteistyötä ja rajat ylittäviä verkostoja varten;

42.pitää erityisen tärkeänä lyhyen ja keskipitkän aikavälin kulttuurivaihtojärjestelmän perustamista, jotta voidaan edistää yhteisten kielten opiskelua ja alueellisten kulttuurien syvempää ymmärtämistä sekä helpottaa rajayhteisöjen yhteistyötä, ja korostaa, että tähän järjestelmään olisi sisällytettävä myös yrittäjyyttä koskevia ja hallinnollisia näkökohtia taloudellisen ja hallinnollisen kehityksen elvyttämiseksi;

43.toteaa, että ohjelmia on tarpeen mukauttaa kunkin osallistuvan maan/alueen yksilöllisiin tarpeisiin ja erityispiirteisiin; kehottaa toteuttamaan lisätoimia asian suhteen;

44.panee merkille, että covid-19-pandemia on vaikuttanut kielteisesti raja-alueisiin ja vaikuttanut nykyisten ohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanoon;

45.huomauttaa, että riittävän liikenneinfrastruktuurin ja -verkoston puuttuminen etenkin meri- ja saarirajojen yli tapahtuvassa yhteistyössä haittaa kauppaa ja liikkumista sekä hankaloittaa yhteistyötä;

46.huomauttaa merirajoihin liittyvistä erityisistä haasteista ja tarpeesta tunnustaa ne erityisrajoiksi, joilla on omat tarpeensa, erityisesti kieli- ja kulttuurierojen, hallinnollisen ja oikeudellisen rasituksen, sosioekonomisten erojen ja ympäristökysymysten vuoksi;

47.korostaa, että moninaisten kriisien ja konfliktien vuoksi rajat ylittävä yhteistyö naapurimaiden kanssa edellyttää investointeja maiden ja yhteiskuntien resilienssiin ja että kumppanuuden painopisteiden olisi autettava parantamaan merkittävästi elinoloja rajan molemmin puolin muun muassa varmistamalla osallistava kestävä kehitys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, työllistymismahdollisuudet ja taloudellinen vauraus;

48.katsoo, että rajat ylittävä yhteistyö voi edistää merkittävästi paikallis- ja aluedemokratian ja kumppanimaiden hallinnollisten valmiuksien vahvistamista; pitää erityisen tärkeinä eurooppalaisia alueellisen yhteistyön yhtymiä (EAYY) alueellisen yhteistyön helpottajina ja edistäjinä, erityisesti, kun on kyse rajat ylittävien liikenne- ja sairaalapalvelujen hallinnoinnista, rajat ylittävien kehityshankkeiden täytäntöönpanosta ja hallinnosta sekä tietämyksen ja parhaiden käytäntöjen vaihdosta;

49.korostaa, että rajat ylittävissä EU:n ohjelmissa on tärkeää sisällyttää kulttuuri alueellisen kehityksen tärkeäksi indikaattoriksi etenkin raja-alueilla, joilla rajan molemmin puolin asuvilla ihmisillä on sama kulttuuri- ja kielitausta, jotta voidaan varmistaa alueiden elinvoimaisuus ja lisätä alueiden vetovoimaisuutta, lisätä kulttuurivaihtoja sekä edistää monimuotoisuutta ja solidaarisuutta EU:n rajojen ulkopuolellakin;

50.painottaa, että ohjelmat tarjoavat mahdollisuuksia syvälliseen vuoropuheluun monenlaisten sidosryhmien, kuten kansalaisyhteiskunnan edustajien, paikallis- ja alueviranomaisten, tiedeyhteisön, kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa; korostaa erityisesti rajat ylittävien ohjelmien merkitystä EU:n ehdokasmaiden kannalta, sillä ne antavat paikallisille ja kansallisille viranomaisille mahdollisuuden tutustua EU-lainsäädäntöön;

51.toteaa, että rajat ylittävä yhteistyö voi osaltaan auttaa vähentämään alueellisia eroja, edistämään taloudellista ja sosiaalista kehitystä, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista, työllisyyttä, kauppaa ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä parantamaan ihmisten liikkumismahdollisuuksia ja alueiden välisiä yhteyksiä;

52.korostaa, että digitalisaatiota koskeva rajat ylittävä yhteistyö on tärkeää, ja painottaa erityisesti digitaalista infrastruktuuria koskevien yhteisten hankkeiden tarvetta etenkin julkisten palvelujen alalla, jotta voidaan saada aikaan johdonmukainen ja tehokas julkinen sektori, joka keskittyy kaikkien tarpeisiin;

53.korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä naapurimaiden kanssa tiiviimpää yhteistyötä terveydenhuollon ja pelastuspalvelujen alalla ja että niiden olisi tehostettava pk-yritysten ja midcap-yritysten kykyä toimia rajojen yli;

54.korostaa verkostoitumisen ja vertailevan analyysin merkitystä rajat ylittävän yhteistyön esteiden poistamisessa ja toteaa, että niiden pitäisi auttaa käyttämään paremmin eri välineitä, kuten EAYY:t, yhdennetyt alueelliset investoinnit ja yhteisölähtöinen paikallinen kehittämisstrategia;

55.painottaa, että laadukkaisiin julkisiin palveluihin tehtävillä investoinneilla on ratkaiseva merkitys sosiaalisen sopeutumiskyvyn vahvistamisessa sekä talous- ja terveyskriiseistä ja yhteiskunnallisista kriiseistä selviytymisessä;

56.suhtautuu myönteisesti siihen, että Yhdistynyt kuningaskunta on edelleen sitoutunut PEACE-ohjelmaan, jolla on keskeinen rooli Irlannin ja Pohjois-Irlannin raja-alueiden välisessä yhteistyössä;

57.korostaa PEACE PLUS -ohjelman elintärkeää roolia alueiden hyvien naapuruussuhteiden säilyttämisessä ja sosioekonomisen kehityksen varmistamisessa;

58.suosittaa, että hankkeet täydentävät toisiaan paremmin, ja korostaa tarvetta synergioihin muiden saman maantieteellisen alueen tai aihepiirin kattavien EU:n rahoitusvälineiden kanssa päällekkäisen rahoituksen välttämiseksi; painottaa, että kohdennetuissa ohjelmissa on ohjelmakauden 2021–2027 aikana tarpeen osoittaa selkeästi, millaiset vaatimukset ja painopisteet ovat yhteisiä EU:n ulkorajoilla oleville alueille, ja täydentää muita EU:n rahoittamia aloitteita sen sijaan, että ne olisivat päällekkäisiä;

59.katsoo, että olisi vahvistettava edelleen EU:n makroalueellisten strategioiden roolia raja-alueiden haasteiden ratkaisemisessa;

60.suosittelee rajat ylittävän hallinnon alalla kehittämään täysin integroidun infrastruktuuristrategian (maantiet, rautatiet, vesiliikenne) ottaen huomioon raja-alueen kokonaisuudessaan; korostaa, että on tärkeää kehittää kestävämpiä liikkumisratkaisuja kaikilla raja-alueilla, muun muassa TEN-T-politiikan välityksellä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään älykästä liikkumista;

61.suosittelee tuomaan esille EU:n rahoitusvälineitä, joilla on sosiaalista ja taloudellista lisäarvoa, jotta saadaan lisättyä tietoisuutta EU:hun liittyvistä eduista;

62.kehottaa komissiota vähentämään hallinnollista rasitusta, yksinkertaistamaan menettelyjä huomattavasti ja vähentämään lainsäädännön eroihin liittyviä esteitä; katsoo, että näin pitäisi olla mahdollista vastata raja-alueiden todellisiin tarpeisiin; korostaa, että kestävä ja osallistava kehitys edellyttää toimia kaikilla tasoilla; katsoo nimenomaisesti, että on tärkeää kiinnittää huomiota raja-alueilla oleviin maaseutualueisiin, sillä väestöpoliittiset haasteet koskettavat niitä erityisesti;

63.kehottaa parantamaan koordinointia ja vuoropuhelua sekä lisäämään parhaiden käytäntöjen vaihtoa alueiden ja valtioiden välillä esimerkiksi Interreg Europen kaltaisen foorumin avulla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötä tässä asiassa ja kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan paikallis- ja alueviranomaisille välineet ja resurssit, joita ne tarvitsevat edistääkseen kunnianhimoista rajat ylittävää yhteistyötä; toteaa, että julkisten koulutus- ja kulttuuripalvelujen olisi oltava avoimia, helposti saatavilla ja kohtuuhintaisia rajan molemmin puolin asuville kansalaisille;

64.korostaa, että kumppanuusperiaatteen mukaisesti alue- ja paikallisviranomaiset sekä kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin edustajat olisi otettava mahdollisimman laajasti mukaan hankkeiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon alusta alkaen; kehottaa komissiota harkitsemaan teknisen tuen antamista naapurimaiden paikallis- ja alueviranomaisille niiden auttamiseksi kehittämään ja toteuttamaan alueellisia yhteistyöhankkeita; kehottaa myös laatimaan asiaa koskevia suuntaviivoja;

65.kehottaa komissiota jatkamaan kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämistä rajat ylittävän yhteistyön tuleviin toimintasuunnitelmiin, jotta mikään paikka tai kukaan henkilö ei jää jälkeen;

66.kehottaa komissiota tekemään lisää yhteistyötä kumppanivaltioiden kanssa edistääkseen rajat ylittävää yhteistyötä ja tarjoamaan tarvittaessa tietotaitoa, jotta voidaan auttaa kumppanimaiden viranomaisia ja parantaa niille tarjottuja tietoja EU-rahoituksen saantiin sovellettaviin menettelyihin ja edellytyksiin koskevissa asioissa;

67.kehottaa kasvattamaan rajat ylittävän alueellisen yhteistyön kokonaisbudjetin määrää;

68.katsoo, että raja-alueiden paikallishallintojen yhteisten valtuustojen perustaminen, kuten on tehty Romanian ja Moldovan välillä molempien yhteisen edun mukaisten yhteishankkeiden kehittämiseksi, voisi olla esimerkki, jota kannattaa seurata;

69.kannustaa toteuttamaan toimia, joilla voidaan tuoda kumppanimaat lähemmäksi EU:ta, edistää sisäisiä uudistuksia ja valmiuksien kehittämistä paikallis- ja aluetasolla sekä edistää paikallisdemokratiaa, monitasoista hallintoa ja hajautettua yhteistyötä muun muassa EuroNestin ja EU:n ja itäisten naapurimaiden alue- ja paikallisviranomaisten konferenssin (CORLEAP) puitteissa itäisessä naapurustossa sekä Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikallisedustajien kokouksen (ARLEM) ja Välimeren unionin parlamentaarisen edustajakokouksen (UfM) puitteissa eteläisessä naapurustossa tehtävän yhteistyön avulla;

70.korostaa, että on tarpeen tehostaa sellaisia rajat ylittäviä hankkeita koskevia toimia ja myöntää lisää resursseja sellaisille rajat ylittäville hankkeille, joiden tarkoituksena on kehittää tietotekniikkainfrastruktuuria ja laajentaa laajakaistaverkkojen saatavuutta, ja siten tukea raja-alueiden välistä taloudellista ja sosiaalista yhteistyötä; korostaa, että tekoälyn myötä esiin nousseet teknologiat ja innovaatiot voivat olla keskeisessä roolissa, kun pyritään vahvistamaan yhteyksiä, edistämään kestävää kehitystä ja parantamaan ja yksinkertaistamaan hallintomenettelyjä;

71.korostaa, että on tärkeää tunnistaa unionin eri ohjelmien ja aloitteiden päällekkäiset hankkeet ja tarpeettomat kustannukset ja välttää niitä;

72.suosittelee rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita koskevien säännöllisten arviointien toteuttamista EU:n taloudellisten resurssien tehokkaan käytön varmistamiseksi;

73.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja jäsenvaltioiden kansallisille ja alueellisille parlamenteille.