1.katsoo, että EU:n kansalaisuus käsittää jaetun ja yhteisen eurooppalaisen demokraattisen identiteetin ja siihen kuuluvat erityiset oikeudet, kansalaisvelvollisuudet ja vapaudet; toteaa, että näiden oikeuksien käyttäminen sekä verkossa että muutoin vahvistaa kansalaisten yhteyttä EU:hun, lujittaa EU:n demokraattista legitimiteettiä ja tarjoaa kansalaisille lisäoikeuksia;

2.huomauttaa, että EU:n kansalaisuuden kehittämistä on jatkettava, jotta voidaan vastata 2000-luvun tarpeisiin ja haasteisiin ottaen huomioon digitaalisten innovaatioiden potentiaali ja tarve luoda tasapainoinen lähestymistapa globalisaation ja uusien teknologioiden mukanaan tuomaan monitahoisuuteen; korostaa, että demokraattisten prosessien digitalisoinnin yhteydessä kansalaisten riittämätön digiosaaminen ja puutteelliset mahdollisuudet käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa aiheuttavat riskin kasvavasta digitaalisesta kahtiajaosta kansalaisoikeuksien käytössä, jolloin Euroopan yhdentymishanke jää osalle kansalaisista vieraaksi;

3.katsoo, että monikielisyydellä EU:n toimielinten sisällä ja niiden vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa on olennainen tehtävä EU:n kansalaisuuden käsitteen vahvistamisessa; korostaa tässä yhteydessä, että neuvoston 13. kesäkuuta 2005 antamien päätelmien mukaan EU:n kansalaiset voivat vuorovaikutuksessaan EU:n toimielinten kanssa käyttää muita kuin EU:n virallisia kieliä, jotka on tunnustettu jäsenvaltiossa tai osassa sen aluetta, ja että näitä kieliä voi käyttää virallisissa yhteyksissä unionin toimielimissä tai elimissä, kuten Euroopan parlamentissa;

4.huomauttaa, että parlamentti asetti tavoitteeksi unionin kansalaisuuden säännöstön luomisen 12. helmikuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa EU:n perussopimusten määräysten täytäntöönpanosta EU:n kansalaisuuden osalta ja 10. maaliskuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa ”Katsaus unionin kansalaisuuteen vuonna 2020: kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja heidän oikeuksiensa suojelu”; muistuttaa Euroopan tulevaisuuskonferenssin korostaneen, että on tärkeää vahvistaa EU:n kansalaisuutta, ja että sen päätelmissä mainittiin, että tällainen säännöstö olisi hyödyllinen väline, jotta EU:n periaatteista ja arvoista voitaisiin tehdä kansalaisille konkreettisempia;

5.pitää valitettavana, ettei komissio Euroopan tulevaisuuskonferenssin jälkeen antamassaan tiedonannossa erikseen maininnut EU:n kansalaisuuden vahvistamista ja mahdollisia keinoja tämän saavuttamiseksi Komission tiedonanto, 17. kesäkuuta 2022, ”Euroopan tulevaisuuskonferenssi – Visiosta konkreettisiin toimiin” (COM(2022)0404).; muistuttaa, että neuvosto osoitti halukkuutensa kansalaisuuden vahvistamiseen Euroopan tulevaisuuskonferenssista julkaisemassaan teknisessä arvioinnissa mutta se ei vielä ole ehdottanut, tehnyt eikä toteuttanut toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

6.muistuttaa, että komissio julkaisee EU:n kansalaisuutta vuonna 2023 koskevan katsauksensa ennen vuoden loppua, ja odottaa komission ehdottavan uusia aloitteita EU:n kansalaisuuden vahvistamiseksi ja käsittelevän sen täytäntöönpanoon liittyviä puutteita; pitää valitettavana, että tällä kertaa komissio on päättänyt julkaista kannanottopyynnön eikä järjestä julkista kuulemista, kuten aiempina vuosina; muistuttaa, että kannanottopyynnön tulokset eivät anna kattavaa yleiskuvaa viimeaikaisesta kehityksestä ja täytäntöönpanon puutteista; korostaa, että katsaus olisi laadittava ajantasaisten tietojen perusteella;

7.on huolissaan erityisistä vaikeuksista, jotka haittaavat EU:n kansalaisuudesta johtuvien oikeuksien ja vapauksien täysimääräistä käyttöä;

8.pitää valitettavana, että liikkuvat kansalaiset käyttävät muita epätodennäköisemmin oikeuttaan äänestää ja asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa asuinjäsenvaltiossaan, mikä johtuu muun muassa tiedonpuutteesta, kielimuurista, vaikeuksista äänestäjäksi rekisteröitymisessä ja siitä, että ulkomaalaiset ehdokkaat eivät usein menesty vaaleissa;

9.on erittäin huolissaan siitä, että tietyt jäsenvaltiot epäävät ulkomailla pysyvästi tai tilapäisesti asuvilta kansalaisiltaan oikeuden äänestää kansallisissa parlamenttivaaleissa, minkä seurauksena he jäävät poliittisen elämän ulkopuolelle sekä kotimaassaan että asuinmaassaan;

10. korostaa, että Schengen-alueen luominen on yksi EU:n suurimmista saavutuksista; painottaa, että kaikki vapaan liikkuvuuden esteet EU:ssa olisi poistettava, jotta saavutettaisiin yhtäläiset unionin kansalaisuuteen liittyvät oikeudet kaikille EU:n kansalaisille; kehottaa edistämään Romanian ja Bulgarian liittymistä Schengen-alueeseen parlamentin päätöslauselmien mukaisesti;

11.on huolissaan siitä, että liikkuvien EU:n kansalaisten, etenkin haavoittuviin ryhmiin kuuluvien kansalaisten, asuinjäsenvaltiot kohtelevat heitä eri tavalla kuin omia kansalaisiaan etuuksien saamisen osalta; kehottaa jäsenvaltioita panemaan asianmukaisesti täytäntöön Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön, jossa tällainen syrjintä kielletään;

12. on huolissaan EU:n raja-alueilla asuvien kansalaisten kohtaamista vaikeuksista ja haasteista, erityisesti silloin, jos rajat suljetaan EU:n laajuisen tai alueellisen kriisin seurauksena; kehottaa jäsenvaltioita tällaisissa tapauksissa jatkamaan rajatylittävää yhteistyötä ja tarvittaessa olemaan tiiviissä vuorovaikutuksessa asianomaisten paikallis- ja alueviranomaisten kanssa;

13.on huolissaan puutteista konsuliviranomaisten antamaa suojelua koskevan direktiivin täytäntöönpanossa ja puutteista jäsenvaltioiden konsuliverkostojen toiminnassa ja toteaa, että nämä puutteet ovat lisääntyneet sen jälkeen, kun Yhdistynyt kuningaskunta erosi EU:sta; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että EU:n kansalaisilla on rajalliset mahdollisuudet saada konsuliviranomaisten suojelua ja apua joissakin EU:n ulkopuolisissa maissa;

14.huomauttaa, että on ollut tapauksia, joissa kahden eri jäsenvaltion kansalaisia olevat henkilöt eivät ole voineet suorittaa tiettyjä muodollisuuksia, kuten mennä naimisiin, yhden jäsenvaltion konsuliedustustossa, vaikka toisella jäsenvaltiolla ei ole ollut saavutettavissa olevaa konsuliedustustoa kyseisessä maassa;

15.katsoo, että jäsenvaltioiden kansalaisuuden saamista ja menettämistä koskevien sääntöjen epäyhtenäisyys on johtanut eroihin EU:n kansalaisuuden saamisessa ja menettämisessä ja että nämä erot ovat joissakin tapauksissa johtaneet EU:n periaatteiden ja arvojen loukkaamiseen;

16.korostaa, että yhä tavataan useita tapauksia, joissa johdetun oleskeluoikeuden saaminen evätään EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilta, joilla on huollettavanaan alaikäisiä EU:n kansalaisia, huolimatta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kehityksestä;

17. toteaa jälleen olevansa huolissaan samaa sukupuolta olevien parien ja heidän lastensa syrjinnästä heidän käyttäessään perusoikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen EU:ssa;

18.kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia panemaan täysimääräisesti täytäntöön liikkuvien kansalaisten oikeuksia koskevat nykyiset direktiivit ja puuttumaan viipymättä erilaisiin havaittuihin puutteisiin ottaen huomioon tulevat Euroopan parlamentin vaalit; kehottaa käynnistämään liikkuville EU:n kansalaisille kohdennettuja tiedotuskampanjoita heidän asuinmaissaan ja tiedottamaan heidän oikeudestaan äänestää ja asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa kyseisessä maassa; toistaa kehotuksensa laajentaa liikkuvien kansalaisten oikeuksia kansallisiin ja alueellisiin vaaleihin osallistumiseen;

19.kehottaa jäsenvaltioita takaamaan ulkomailla asuvien kansalaistensa oikeuden äänestää kotimaassaan, jos tämä oikeus tunnustetaan, luomalla äänestämisen mahdollistavat sääntelyolosuhteet ja poistamalla byrokraattiset esteet, jotka haittaavat tämän oikeuden käyttämistä ja joskus estävät sen kokonaan; kehottaa jäsenvaltioita erityisesti takaamaan nämä oikeudet yhdenvertaisesti ja huolehtimaan siitä, ettei niiden ulkomailla asuvia kansalaisia kohdella eri tavalla etä-äänestyksen, etenkin postiäänestyksen, yhteydessä; kehottaa soveltamaan EU:n ulkopuolella asuvien EU:n kansalaisten äänioikeutta yhdenmukaisesti Euroopan parlamentin vaaleissa;

20.kehottaa komissiota antamaan uuden tiedonannon, jossa selvennetään Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annettuun direktiiviin 2004/38/EY sisältyviä tiettyjä keskeisiä käsitteitä, jotta jäsenvaltioille voidaan antaa ajantasaiset ohjeet, jotka voisivat osaltaan parantaa direktiivin täytäntöönpanoa kansallisella tasolla ja siten hyödyttää EU:n kansalaisia ja heidän perheenjäseniään;

21.kehottaa EU:ta edistämään digitaalista vuosikymmentä varten annetun digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan eurooppalaisen julistuksen pohjalta sellaisen sitovan Euroopan unionin digitaalisten oikeuksien säännöstön hyväksymistä, johon sisältyvät kansalaisuuteen liittyvät digitaaliset oikeudet;

22.suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen konsuliviranomaisten antamaa suojelua koskevan direktiivin päivittämisestä ja parantamisesta, jotta vahvistettaisiin EU:n kansalaisten oikeutta konsuliviranomaisten antamaan suojeluun etenkin kriisitilanteissa, muun muassa antamalla EU:n edustustoille aktiivisempi rooli aliedustettujen EU:n kansalaisten avustamisessa;

23.kehottaa jäsenvaltioita lopettamaan kultaviisumiohjelmat ja sijoittajien oleskeluoikeusjärjestelyt sekä muut vastaavat kansalliset järjestelmät, joiden kautta on mahdollista hankkia maan kansalaisuus ja jotka käsittävät EU:n kansalaisuuden suoran tai välillisen myynnin ja siten sen väärinkäytön, koska nämä ohjelmat heikentävät itse EU:n kansalaisuuden käsitettä ja rikkovat EU:n periaatteita ja arvoja; kehottaa jäsenvaltioita turvaamaan EU:n kansalaisuuden koskemattomuuden ja arvon; kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet, kuten viemään asiaankuuluvia jäsenvaltioita koskevat tapaukset Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi;

24. pitää tärkeänä, että Euroopan parlamentilla ja neuvostolla on perussopimusten seuraavan tarkistamisen yhteydessä mahdollisuus antaa lainsäätämisjärjestystä noudattaen yhteisiä säännöksiä passien myynnin estämisestä tai muista väärinkäytöksistä, jotka liittyvät EU:n kansalaisuuden saamiseen tai menettämiseen kolmansien maiden kansalaisten kohdalla, jotta voidaan yhdenmukaistaa EU:n kansalaisuuden saamisen edellytyksiä;

25.kehottaa jäsenvaltioita ja asianmukaisia viranomaisia mukauttamaan nykyisiä koulujen opetussuunnitelmia tai luomaan uusia opetussuunnitelmia siten, että niissä opetetaan Euroopan ja Euroopan unionin historiaa ja kerrotaan EU:n toiminnasta, jotta voidaan edistää aktiivista kansalaisuutta ja yhteisiä eurooppalaisia arvoja sekä lisätä tietoisuutta eurooppalaisuuden ja EU:n kansalaisuuden tuomasta lisäarvosta; korostaa, että kansalaiskasvatuksen eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistaminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien varmistaminen kaikille, myös kaikkien käytettävissä olevien digitaalisten välineiden avulla, mahdollistavat sen, että EU:n kansalaiset voivat toimia valistuneina kansalaisina ja osallistua täysimääräisesti kansalaistoimintaan sekä poliittiseen ja yhteiskunnalliseen elämään sekä Euroopan tasolla että kansallisesti; korostaa, että Erasmus+ -ohjelmalla voi olla merkittävä asema EU:n kansalaiskasvatuksen edistäjänä, sillä se tarjoaa koulutuksellista liikkuvuutta jokaiselle iästä, sukupuolesta, toimesta ja koulutustasosta riippumatta;

26.kehottaa komissiota kehittämään kaikille EU:n kansalaisille ja erityisesti nuorille räätälöityjä julkisia kuulemisia, jotta voidaan lisätä EU:n kansalaisten osallistumista; kehottaa komissiota päivittämään julkisten kuulemisten toteuttamistapaa, jotta voidaan lisätä EU:n kansalaisten kansalaisvaikuttamista ja osallistumista Euroopan tulevaisuuskonferenssin onnistuneen esimerkin mukaisesti; kehottaa tässä yhteydessä komissiota parantamaan edelleen Kerro mielipiteesi -portaalia hyödyntämällä uusia teknologioita sekä viestimään siitä, millä tavoin kansalaisten antama palaute edistää eri aloitteita;

27.kehottaa perustamaan keskitetyn asiointipisteen kaikkia EU:n osallistumisen välineitä varten, mukaan lukien eurooppalainen kansalaisaloite, vetoomukset parlamentille, kantelut Euroopan oikeusasiamiehelle, julkiset kuulemiset ja kansalaiskeskustelu, ja parantamaan näiden välineiden tehokkuutta erityisesti varmistamalla, että niillä osallistutaan EU:n asialistan laatimiseen, ja takaamaan samalla, että päätöksentekoprosessissa vahvistetaan edustuksellista demokratiaa; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia lisäämään pyrkimyksiään tiedottaa yleisölle olemassa olevista osallistumisen välineistä;

28.toistaa ehdotuksensa luoda pysyvä kansalaisten kuulemismekanismi, jonka avulla kansalaiset, erityisesti nuoret, voivat keskustella EU:n painopisteistä ja politiikoista, jolla edistettäisiin muun muassa ns. nuorisotestin soveltamista lainsäädännössä ja jonka tavoitteena on täydentää edustuksellista parlamentaarista demokratiaa eikä korvata sitä; ehdottaa, että parlamentin edustajille tiedotetaan näistä keskusteluista, jotta he voivat tarvittaessa arvioida, toteutetaanko jatkotoimia;

29.kehottaa harkitsemaan sellaisen eurooppalaisen kansalaiskortin käyttöönottoa, jolla voitaisiin esimerkiksi helpottaa kansalaisoikeuksien käyttöä, äänestämistä Euroopan parlamentin vaaleissa sekä EU:n osallistumisen välineiden käyttöä;

30. korostaa, että Europe Direct -toimistoilla on merkittävä asema pyrkimyksissä lisätä kansalaisten osallistumista EU:n demokraattiseen elämään paikallistasolla; kannustaa jäsenvaltioita ja alueellisen ja paikallisen tason toimijoita lisäämään yhteistyötä näiden toimistojen kanssa;

31. kehottaa komissiota hyödyntämään entistä enemmän sosiaalista mediaa ja digitaalisia välineitä ja keskittymään erityisesti lisäämään nuorten ja vammaisten henkilöiden osallistumista demokraattiseen prosessiin ja siten edistämään heidän kiinnostustaan ottaen huomioon myös sen, että joissakin jäsenmaissa äänioikeusikää on laskettu Euroopan parlamentin vaaleissa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota edistämään demokraattista osallistumista tehokkaammin käymällä enemmän vuoropuhelua kansalaisten kanssa ja lisäämällä kansalaisten tietoisuutta EU:n lainsäädännön vaikutuksesta heidän päivittäiseen elämäänsä;

32. katsoo, että kun otetaan huomioon digitaalisen maailman, erityisesti sosiaalisen median ja tekoälyn, kasvava vaikutus kansalaisten elämään, jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten on yhä tärkeää säilyttää painopisteenä uusien julkisten politiikkojen luomiseen ja sellaisten tehokkaiden mekanismien täytäntöönpanoon, joilla pyritään turvaamaan kansalaisten perusoikeudet verkossa ja torjumaan ulkomaista sekaantumista ja disinformaatiota, koska ne uhkaavat perustavanlaatuisesti demokratiaa ja kansalaisten oikeuksien toteutumista;

33.kehottaa neuvostoa ja komissiota jatkamaan neuvotteluja asetuksen (EY) N:o 1049/2001 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30. toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi, EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43. tarkistamisesta sen varmistamiseksi, että EU:n kansalaiset voivat käyttää täysimääräisesti oikeuttaan tutustua asiakirjoihin ja valvoa EU:n toimielimiä, elimiä ja virastoja;

34. toteaa jälleen, että SEUT 25 artiklan nojalla on laadittava EU:n kansalaisuuden säännöstö, jossa kootaan yhteen nykyiset ja tulevat kansalaisuuteen liittyvät oikeudet, jotta voitaisiin parantaa kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien täytäntöönpanokelpoisuutta ja varmistaa kansalaisten yhdenvertaisuus, parantaa yhteenkuuluvuutta ja vastata yhteiskunnallisiin, taloudellisiin, poliittisiin ja digitaalisiin muutoksiin; muistuttaa, että tämä olisi tehtävä perussopimusten puitteissa;

35.ehdottaa, että demokratiaan osallistumisen ja poliittisten oikeuksien, vapaan liikkuvuuden ja digitaalisen kansalaisuuden alalla sekä voimassa olevan ja tulevan EU:n lainsäädännön mukaisesti kansalaisilla olisi oltava erityisesti oikeus seuraaviin:–sukupuolten tasapuolinen demokraattinen edustus ehdokaslistoilla;–pysyvä interaktiivinen digitaalinen alusta, jonka kautta kansalaiset voivat lähettää ehdotuksiaan ja ideoitaan kaikilla EU:n virallisilla kielillä;–opintojaksojen, ei ainoastaan tutkintojen ja ammattipätevyyksien, vastaavuuden tunnustaminen toisessa jäsenvaltiossa työskentelyn mahdollistamiseksi;–internetin yleinen käyttömahdollisuus, jotta varmistetaan kansalaisten osallistaminen ja yhtäläinen pääsy digitaaliseen ympäristöön;–oman digitaalisen identiteetin hallintamahdollisuus tavalla, joka menee pidemmälle kuin jo olemassa oleva henkilötietojen suoja digitaalisessa ympäristössä;–kuolleen henkilön digitaalisten tietojen digitaalinen periminen;–sellaisten tekoälyjärjestelmien kehittäminen, jotka ovat turvallisia, avoimia ja jäljitettävissä olevia ja joita sekä ihmiset että sääntelyelimet valvovat;

36.kehottaa sisällyttämään EU:n kansalaisuuden säännöstöön horisontaalisen syrjintäkieltolausekkeen lisätakeena tasa-arvosta kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien käytössä, jotta voidaan varmistaa syrjimättömyys ja suojella kansalaisia, erityisesti haavoittuviin ja marginalisoituneisiin ryhmiin kuuluvia ja EU:n raja-alueilla asuvia henkilöitä;

37.kehottaa komissiota toteuttamaan kohdennettuja tiedotuskampanjoita EU:n kansalaisuudesta ja sen säännöstöstä johtuvista oikeuksista ja kansalaisvelvollisuuksista muun muassa luomalla EU:n kansalaisuutta koskevan paketin, jolla annetaan aiheesta tietoa, ja osoittamaan enemmän resursseja EU:n kansalaisuutta koskevaan työhön; painottaa, että digitaalisen ja teknologisen vallankumouksen myötä kansalaisista on tullut demokraattisten järjestelmiemme todellisia tukipilareja ja tulevaisuudessa juuri kansalaiset puolustavat niitä;

38.panee merkille komission 6. joulukuuta 2023 julkaiseman kansalaisuuspaketin ja erityisesti katsauksen Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2023, joilla pyritään edistämään EU:n kansalaisuutta entisestään ja tekemään siitä EU:n kansalaisille konkreettisempi; kehottaa komissiota ottamaan tähän mietintöön sisältyvät suositukset huomioon ja toteuttamaan tarvittavat toimet, jotta ne voidaan panna täytäntöön perussopimusten mukaista menettelyä noudattaen;

39.kehottaa jälleen kutsumaan koolle valmistelukunnan perussopimusten tarkistamiseksi SEU 48 artiklan mukaisesti; on vahvasti sitä mieltä, että valmistelukunnan olisi arvioitava huolellisesti, miten EU:n kansalaisuutta voitaisiin vahvistaa entisestään;

40.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.