1.painottaa tiedustelupalvelujen antamia toistuvia varoituksia taloudellisen riippuvuuden, vakoilun ja sabotaasin riskeistä, jotka johtuvat EU:n ulkopuolisten maiden toimijoiden taloudellisesta läsnäolosta ja operatiivisesta osallistumisesta EU:n kriittisessä infrastruktuurissa ja strategisilla aloilla, kuten satamissa AIVD, MIVD ja NCTV, Dreigingsbeeld Statelijke Actoren 2, marraskuu 2022., myös ulkomaisten alusten toimista;

2.kehottaa komissiota tekemään esityksen EU:n strategisesta toimintapoliittisesta kehyksestä, jolla vähennetään ja rajoitetaan EU:n satamiin sekä niiden prosesseihin ja sisämaatoimintoihin kohdistuvaa EU:n ulkopuolisten maiden vaikuttamista ja taloudellista ja operatiivista vaikutusvaltaa, mukaan lukien satamaviranomaisen hallinnointiin osallistuminen ja vaikuttaminen, jotta löydetään tasapaino avoimen investointiympäristön säilyttämisen ja riskien vähentämisen välillä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan myös kolmansien maiden osallistumista Euroopan naapuruuspolitiikan ja laajentumispolitiikan soveltamisalaan kuuluvien naapurimaiden satamien toimintaan;

3.kehottaa komissiota ehdottamaan puitteita, joissa voidaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa jatkuvasti seurata EU:n ulkopuolisten maiden vaikutusta EU:n satamiin, varsinkin TEN-T-satamiin, EU:n terminaalien hallinnointiin ja maailmanlaajuiseen konttiliikenteeseen ja raportoida siitä sekä arvioimaan mahdollisia yhteyksiä sellaisten toimien välillä, joita tietty EU:n ulkopuolinen maa toteuttaa näillä aloilla;

4.korostaa, että ulkomaisten investointien rajoittaminen, etenkin valtionyhtiöiden tai valtion määräysvallan tai vaikutuksen alaisten yritysten osalta, jossakin yhden jäsenvaltion yksittäisessä satamassa voi vaikuttaa kielteisesti kyseisen sataman kilpailuasemaan verrattuna naapurisatamiin, joilla ei ole tällaisia rajoituksia, mikä korostaa yhteisen eurooppalaisen satamastrategian tarvetta; katsoo, että ulkomaisten investointien epätasainen jakautuminen EU:n jäsenvaltioiden välillä voi uhata EU:n yhtenäisyyttä, kriisinhallintavalmiuksia ja häiriönsietokykyä; pyytää komissiota analysoimaan mahdollisia vaikutuksia työllisyyteen ja kauppaan paikallisesti ja EU:n tasolla, jos EU:n ulkopuolisia investointeja eurooppalaisiin satamiin rajoitetaan;

5.kannustaa kansallisia satamaviranomaisia, jäsenvaltioita ja komissiota kehittämään riittävän mallin Euroopan satamien väliselle strategiselle yhteistyölle, jotta voidaan minimoida riski siitä, että ulkopuoliset toimijat saisivat ne toimimaan toisiaan vastaan;

6.korostaa, että huolimatta EU:n tason suojamekanismeista, kuten ulkomaisten suorien sijoitusten seurannasta ja kilpailusäännöistä, näillä välineillä ei voida puuttua riittävästi ulkovaltojen lisääntyvään taloudelliseen vaikutusvaltaan, joka kanavoituu EU:hun yksittäisten yritysten, etenkin valtionyhtiöiden tai valtion määräysvallan tai vaikutuksen alaisten yritysten, kautta; huomauttaa, että välineiden vaikutus riippuu suuresti kunkin jäsenvaltion toteuttamasta täytäntöönpanosta;

7.painottaa, että on tärkeää lisätä EU:n yhteistyötä kriittiseen infrastruktuuriin tehtävien EU:n ulkopuolisten investointien seurannassa ja niiden estämisessä tilanteissa, joissa muihin jäsenvaltioihin tai koko EU:hun kohdistuvia merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ei voida sulkea pois; huomauttaa, että tähän yhteistyöhön pitäisi sisältyä uhkia ja mahdollisuuksia koskevan tiedon jakaminen;

8.kannustaa voimakkaasti komissiota vahvistamaan satamia koskevien suojatoimien merkitystä tarkistamalla perinpohjaisesti ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskevaa asetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/452, annettu 19. maaliskuuta 2019, unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta (EUVL L 79 I, 21.3.2019, s. 1)., muun muassa tekemällä ulkomaisten suorien sijoitusten seurantajärjestelmästä pakollisen kaikissa jäsenvaltioissa ja varmistamalla, että seurantaprosessit ovat selkeitä ja objektiivisia ja että määritelmät, soveltamisala ja menettelylliset näkökohdat ovat johdonmukaisia kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n laajuisesti;

9.korostaa myös tarkistetun TEN-T-asetuksen [xxx/2024] [47] artiklan mukaisen mekanismin keskeistä merkitystä, sillä siinä velvoitetaan jäsenvaltiot seulomaan kolmansien maiden investoinnit TEN-T-infrastruktuuriin niiden turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvien mahdollisten riskien osalta; toteaa, että sen on katsottava täydentävän ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskevan asetuksen säännöksiä, koska tätä mekanismia sovelletaan sekä infrastruktuuri-investointeihin (esimerkiksi terminaalien omistusosuuksien hankinta) että kolmannen maan yrityksen EU:ssa tekemiin infrastruktuuritöihin (esim. terminaalin rakentamista EU-satamaan koskevat julkiset hankinnat), ja painottaa, että mekanismin tehokkaan soveltamisen satamainfrastruktuureihin pitäisi olla eurooppalaisen satamastrategian kulmakivi;

10.painottaa, että on tärkeää seurata sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista annetun asetuksen (EU) 2022/2560 täytäntöönpanoa; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti satama-alan markkinoita ja tarvittaessa puuttumaan toimiin viran puolesta kyseisen asetuksen 9 artiklan mukaisesti;

11.kehottaa komissiota tutkimaan ja arvioimaan vaikutuksia, joita merilogistiikan vertikaalisella integraatiolla, konsortioiden ryhmäpoikkeusasetuksella, joka vanhenee vuonna 2024, ja konttiliikenteen allianssien muodostamisella on EU:n ulkopuolisten maiden vaikutusvaltaan EU:n satamissa; kehottaa komissiota puuttumaan asiaan tarvittaessa, jotta varmistetaan tasapuolinen kilpailu, oikeudenmukainen valtatasapaino ja tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille satamaekosysteemin toimijoille;

12.painottaa, että erityisesti Kiinan valtion määräys- ja/tai vaikutusvallan alaisten yritysten kokonaisläsnäolo Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ydinverkon satamissa ja solmukohdissa vaikuttaa merkittävästi yksittäisten solmukohtien ja koko verkon häiriönsietokykyyn ja turvallisuuteen; muistuttaa, että kolmansien maiden sijoittajien läsnäolo satamissa voi haitata satamien kaksoiskäyttöroolia;

13.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään kiireellisesti riskinarvioinnin, joka koskee Kiinan osallistumista merenkulun infrastruktuureihin ja jossa otetaan huomioon siitä johtuva vaikutus työvoimaan ja ympäristöön, riippuvuudet ja arvio Kiinasta EU:hun suuntautuvien tavarakuljetusten pullonkauloista ja jälleenlaivauksesta; toteaa, että tähän arviointiin tulisi sisällyttää myös muut EU:n ulkopuoliset maat;

14.muistuttaa, että satamainfrastruktuurin erilaisten hallintorakenteiden hajanaisuus on Euroopan merenkulku- ja satama-alalle ominaista, sillä rakenteet vaihtelevat lisenssi- ja toimilupajärjestelmistä ja satamainfrastruktuurin omistajuuden myöntämisestä satamahallinnon täyden operatiivisen toimivallan antamiseen, ja ne mahdollistavat investoinnit erilaisin keinoin; korostaa tässä yhteydessä riskinvähentämistoimenpiteiden merkitystä satamien hallintoelinten hallintavallan turvaamiseksi asettamalla useita (operatiivisia, sosiaalisia, ympäristöön liittyviä jne.) ehtoja, joiden mukaisesti terminaalissa toimitaan; korostaa kuitenkin rajoituksia, joita yksinomaan satamatoimilupiin ja/tai vuokrasopimuksiin perustuvalla toimintamallilla on;

15.ehdottaa, että kaikki jäsenvaltiot ottavat käyttöön lakeja ja laativat valmiussuunnitelmia merkittävää konfliktitilannetta tai muuta hätätilaa varten tai sellaista selkeää kriittisen infrastruktuurin väärinkäyttöä tai kaksoiskäyttöä varten, jolla on kielteisiä vaikutuksia turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, jotta satamat, terminaalit ja muu merenkulun infrastruktuuri voidaan ottaa uudelleen hallintaan, myös peruuttamalla toimiluvat ja/tai jäädyttämällä toimintaoikeudet omaisuutta ja osallistumista koskevissa tapauksissa;

16.kehottaa tekemään merkittäviä julkisia ja yksityisiä investointeja merentakaisilla alueilla ja syrjäisimmillä alueilla sijaitseviin satamiin, jotta niistä muodostuisi strategisia klustereita multimodaaliliikennettä, energian tuotantoa, varastointia ja jakelua varten sekä puolustustarkoituksiin; kehottaa komissiota sisällyttämään ehdotukseensa säännöksiä, joilla rajoitetaan EU:n ulkopuolisten maiden vaikutusvaltaa ja operatiivisia hallintamahdollisuuksia kyseisissä satamissa;

17.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan erityisesti tarpeeseen estää ja vähentää vakoilun ja sabotaasin riskejä satamissa, jotka ovat kaksikäyttöisiä ja joissa on sotilaallista toimintaa, kuten Naton käyttämissä satamissa, myös ulkovaltojen alusten osalta;

18.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään luotettavan teknologian käyttöä merilogistiikassa ja konttiterminaalien toiminnassa; on huolissaan siitä, että satamissa ollaan yhä riippuvaisempia EU:n ulkopuolisten valmistajien (raja)turvallisuuslaitteista sekä konttinostureista, jotka pystyvät keräämään tietoja konttien alkuperästä ja määränpäästä; kannustaa investoimaan näiden alojen tutkimukseen ja kehittämiseen, jotta EU:n yritykset voisivat ottaa johtoaseman näiden teknologioiden tuotannossa ja myynnissä;

19.katsoo, että monimutkaiset ja erittäin digitaaliset logistiikkatoiminnot lisäävät alttiutta kokonaisten logistiikkaketjujen keskeytymiselle; pyytää siksi rajoittamaan ja valvomaan ulkomaisten etenkin valtionyhtiöiden tai valtion määräysvallan tai vaikutuksen alaisten tahojen pääsyä sataman toimintoihin ja tietoihin;

20.kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota uhkaan, jonka ulkomaiset investoinnit saattavat aiheuttaa teollis- ja tekijänoikeuksille, erityisesti pakotettujen teknologiasiirtojen kautta;

21.korostaa sen olevan keskeistä, että EU:n satamien kaikkien toimijoiden kyberturvallisuuden taso ja kyberuhkien sietokyky on korkea, jotta voidaan estää vakoilu ja satamajärjestelmien ja -toimintojen vakavat häiriöt, sillä kyberuhkien riski on kohonnut viime vuosina huomattavasti; pyytää komissiota tekemään lisätutkimuksia ja keräämään tietoja EU:n ulkopuolisten yritysten osallistumisesta kyber- ja tietoturvaan kriittisessä infrastruktuurissa ja siihen liittyvistä riskeistä sekä tukemaan satamia koskevien kattavien valmiussuunnitelmien laatimista Euroopan meriturvallisuusviraston antamalla teknisellä ja operatiivisella tuella; katsoo, että kyberturvallisuuden puutteesta aiheutuvien kielteisten heijastusvaikutusten riski satamien välillä on suuri, minkä vuoksi kaikilla jäsenvaltioilla olisi oltava tiukat asiaa koskevat säännöt; suosittelee parhaiden käytäntöjen ja kokemusten jakamista;

22.korostaa, että on yhä tärkeämpää suojella kriittistä meri-infrastruktuuria ja vedenalaista infrastruktuuria (mukaan lukien energiaputkistot, viestintäverkot ja avomerellä toimivat uusiutuvan energian laitokset) EU:n vesien ja toimintojen turvallisuuden ja varmuuden turvaamiseksi niillä;

23.painottaa sitä, että vaikka logistiikassa datan jakaminen edistää toimitusketjujen tehokkuutta, ketteryyttä ja häiriönsietokykyä, EU:n ulkopuolisten valtioiden omistamien tai niiden määräysvallan tai valvonnan alaisten alustojen käyttö satamissa aiheuttaa taloudellisia ja strategisia riskejä EU:lle, minkä vuoksi se olisi estettävä;

24.pitää valitettavana, että rikollisjärjestöt väärinkäyttävät EU:n satamia laittomien huumausaineiden keskeisinä maahantuontipaikkoina, mikä vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja heikentää satamien sekä lähikaupunkien ja niiden asukkaiden turvallisuutta; kehottaa komissiota esittämään toimenpiteitä, joilla pyritään viranomaisten ja yksityisten toimijoiden tehokkaaseen eurooppalaiseen yhteistyöhön huumeiden salakuljetuksen, valmistuksen ja rikollisen toiminnan torjumiseksi; suhtautuu tältä osin myönteisesti komission 18. lokakuuta 2023 antamaan etenemissuunnitelmaan huumausainekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi ja korostaa, että tarvitaan koordinoitu EU:n toimintamalli kaikenlaisen rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi;

25.korostaa, että eurooppalaiset satamat ovat erityisen alttiita muidenkin laittomien tavaroiden, kuten aseiden ja väärennösten, salakuljettamiselle sekä tulli- ja arvonlisäveropetoksille ja että myös näiden toimien torjuntaa on tehostettava; korostaa tässä yhteydessä satamien hallintoelinten ja lainvalvontaviranomaisten välisen yhteistyön merkitystä, myös digitaalisten välineiden ja tietojen käytössä satamatoimintojen turvallisuuden varmistamiseksi; katsoo, että oikeudellisesti riittävästi perustelluissa tilanteissa satamien olisi voitava käyttää kaikkia välineitä, joita ne tarvitsevat edistääkseen turvallisuuttaan;

26.korostaa, että satamien turvallisuus riippuu niiden kyvystä sietää ilmastonmuutosta ja ympäristömuutoksia; kehottaa siksi komissiota tekemään tutkimuksen, jossa analysoidaan Euroopan satamiin ja niihin liittyvään liikenneinfrastruktuuriin kohdistuvia ilmastoriskejä ja määritellään riskiluokat, esimerkiksi merenpinnan nousu, tulvat ja äärimmäinen kuumuus, analysoidaan riskit alueittain ja yksilöidään toimenpiteitä näiden riskien torjumiseksi, mukaan lukien näiden toimenpiteiden kustannukset ja niihin tarvittavat investoinnit; kehottaa jäsenvaltioita tekemään ympäristöriskien pitkän aikavälin arvioinnin kriittisten satamainfrastruktuuriensa kannalta ja toteuttamaan sopeutumistoimia oikea-aikaisesti;

27.painottaa satamien keskeistä roolia EU:n vihreän kehityksen ohjelman mukaisessa energiasiirtymässä energia-alan keskuksina energiankantajien muuntamisessa, käsittelyssä ja varastoinnissa, kriittisten raaka-aineiden tuontipaikkoina, hiilen talteenotto- ja varastointikeskuksina, merellä sijaitsevien energialaitosten huoltopisteinä ja valmistuskeskuksina ja energiasiirtymää tukevien liikennejärjestelmien solmukohtina;

28.muistuttaa, että vuoteen 2030 mennessä EU pyrkii tuomaan 10 miljoonaa tonnia vihreää vetyä ja että tämän tavoitteen saavuttamiseksi kattava tuonti-, koordinointi- ja infrastruktuuristrategia on olennaisen tärkeä Euroopan satamastrategian kannalta ja se olisi laadittava pikaisesti;

29.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan satamien, terminaalien ja niiden infrastruktuurin kasvavaan investointitarpeeseen, jotta ne voivat huolehtia energiasiirtymään liittyvistä tehtävistään; kehottaa komissiota analysoimaan ja käsittelemään satamien laajentamislupien nopeutetun käsittelyn tarvetta energiasiirtymän yhteydessä, esimerkiksi merituulivoiman käyttöönottoa varten, jotta satamista ei tule energiasiirtymän pullonkaulaa; korostaa merialueiden ja rannikoiden kestävämmän hallinnan tarvetta, jotta avomerellä tuotettavan uusiutuvan energian mahdollisuudet voidaan hyödyntää; kannustaa hyödyntämään satama-alueita aurinkosähkön ja tuulivoiman käyttöönotossa;

30.korostaa, että on tärkeää lisätä synergioita Euroopan laajuisen liikenneverkon ja Euroopan laajuisen energiaverkon välillä;

31.pyytää komissiota sisällyttämään satamat kiertotalouspakettiinsa ja avustamaan jäsenvaltioita ja paikallisia satamaviranomaisia antamalla ohjeita kiertotalouteen liittyvien hankkeiden täytäntöönpanosta; kehottaa komissiota puuttumaan satamien ja laivaväylien öljylauttoja koskevaan kasvavaan ongelmaan;

32.kehottaa komissiota saavuttamaan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetyn liikennemuotosiirtymää koskevan tavoitteensa ja tarttumaan sisävesiväylien ja erityisesti rautateiden tavaraliikenteen jäljellä oleviin haasteisiin niiden kuljetuskapasiteetin lisäämiseksi satamista sisämaahan sekä satamien sisämaayhteyksien parantamiseksi;

33.korostaa, että energiasiirtymän toteuttaminen satamissa, laivanrakennusteollisuudessa sekä merenkulkualalla ei ole mahdollista ilman ammattitaitoista työvoimaa ja riittävää julkista ja yksityistä rahoitusta; kehottaa komissiota tarjoamaan tulevaisuuden vaatimukset täyttävää koulutusta, opetusta ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä edistämään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, jotta satamatyöntekijät saadaan digitaalisen ja vihreän siirtymän keskiöön ja jotta alasta tehdään houkuttelevampi naisille; muistuttaa satamien tärkeästä yhteiskunnallisesta roolista monien suorien ja välillisten työpaikkojen tarjoamisessa ja korostaa tarvetta turvata oikeudenmukaiset ja turvalliset työolot kaikille satama- ja merityöntekijöille; korostaa viimeaikaisten kriisien osoittaneen, että merenkulkijat, miehistön jäsenet, kalastajat ja satamatyöntekijät ovat olennaisia etulinjan työntekijöitä ja että heidän hyvinvointinsa on keskeisen tärkeää, jotta yhteiskunta jatkaa toimimistaan;

34.korostaa, että satamien kilpailukyvyn olisi oltava yksi eurooppalaisen satamastrategian ensisijaisista tavoitteista;

35.korostaa, että EU:n satamien taloudellisen aseman vahvistaminen ja niiden kilpailukyvyn parantaminen maailmantaloudessa on ratkaisevaa ulkovaltojen vaikutusvallan ja turvallisuusriskien rajoittamiseksi sekä Euroopan toimitusketjujen itsemääräämisoikeuden kannalta; katsoo, että EU:n lainsäädäntö ei saisi heikentää EU:n satamien kilpailukykyä, johtaa hiilipäästöihin tai aiheuttaa liiketoiminnan siirtymistä EU:n ulkopuolisiin satamiin;

36.korostaa riskejä, jotka liittyvät konttien jälleenlaivaustoiminnan siirtämiseen EU:n ulkopuolisiin satamiin EU:n päästökauppadirektiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13. lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32). ja FuelEU Maritime -asetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1805, annettu 13. syyskuuta 2023, uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (EUVL L 234, 22.9.2023, s. 48). vaatimusten kiertämiseksi; kehottaa soveltamaan tiukasti näiden kahden säädöksen jälleenlaivauksen seurantaa koskevia säännöksiä tällaisen toiminnan havaitsemiseksi ja kieltämiseksi sekä arvioimaan, ovatko nämä säännökset riittäviä estämään tehokkaasti ympäristöä, kasvua ja työpaikkoja haittaavaa veronkiertoa Euroopassa ja sitä, tarvitaanko lisätoimenpiteitä;

37.kehottaa komissiota analysoimaan eurooppalaisten satamien investointitarpeita ja vastaamaan niihin, jotta satamat säilyisivät kilpailukykyisinä tulevaisuudessa, ja pyrkimään vakaampaan investointiympäristöön, johon kuuluu sekä julkisia että yksityisiä investointeja koskevien arviointien avoimuus ja ennustettavuus;

38.korostaa, että EU:n satamien kilpailukyvyn ja mahdollisen Euroopan satamastrategian toimivuuden säilyttämiseksi olisi vältettävä liiallisia hallinnollisia rasitteita, jotka voisivat heikentää tällaisen strategian toimintaa;

39.korostaa, että johdonmukainen eurooppalainen satamastrategia on olennaisen tärkeä reilun kilpailun varmistamiseksi; kannustaa lisäämään Euroopan satamien välistä yhteistyötä ja poistamaan haitalliset käytännöt, kuten alihinnoittelun;

40.katsoo, että hyvin toimiva tulliliitto on EU:n kilpailukyvyn, kestävyyden ja häiriönsietokyvyn kannalta olennaisen tärkeä; katsoo, että uudistettu ja vahvistettu tulliliitto ja yhteinen tullikoodeksi auttavat säilyttämään sisämarkkinoiden eheyden ja EU:n kilpailukyvyn vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä sekä välttämään epäreilun kilpailun syntymistä Euroopan satamien välillä;

41.korostaa, että erot tullimenettelyjä koskevissa politiikoissa rajanylityspaikoissa, joiden kautta EU:n tulliliittoon saavutaan, johtavat usein kauppavirtojen vääristymiseen ja vaarantavat EU:n sisämarkkinoiden yhtenäisyyden;

42.muistuttaa, että kaikissa Euroopan satamissa on tärkeää ottaa käyttöön yhdenmukaiset tullitarkastukset, jotta vältetään erot terveysnormien tai huolellisuusvelvoitetta koskevien normien soveltamisessa; vaatii komissiota varmistamaan, että tullivalvonnassa kaikkialla EU:ssa noudatetaan samoja standardeja, ottamalla käyttöön välittömän ja yhdenmukaisen tullivalvontamekanismin yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja toissijaisuusperiaatetta täysin noudattaen;

43.muistuttaa, että satamat eivät toimi tyhjiössä, vaan ne ovat osa merilogistiikan, teollisuuden ja toimitusketjujen laajaa vesiekosysteemiä, joiden toimintaa eurooppalaisten tuonti- ja vientitoimijoiden kysyntä ohjaa;

44.on huolissaan EU:n varustamoista, joihin sovelletaan Kiinassa rajoittavaa meriliikenteen kabotaasilainsäädäntöä, joka käytännössä kieltää niitä harjoittamasta kabotaasiliikennettä Kiinan satamien välillä, kun kabotaasiliikenne on puolestaan keskeinen osa kiinalaisten varustamoiden liiketoimintamallia tietyissä EU:n satamissa ja niiden välillä; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön vastavuoroisesti EU:n meriliikenteen kabotaasilainsäädäntöä, jota voitaisiin soveltaa tiettyihin EU:n ulkopuolisiin rahtaajiin, kuten kiinalaisiin varustamoihin; muistuttaa, että investointien vastavuoroisuuden puute satamissa vahingoittaa EU:n etuja;

45.korostaa EU:n Global Gateway -aloitteen merkitystä strategisena maailmanlaajuisena vaihtoehtona Kiinan uusi silkkitie -aloitteelle; korostaa Global Gateway -hankkeiden potentiaalia meriteollisuudessa (esim. satamainfrastruktuuri, sisämaan maantie- ja rautatieyhteydet, vihreä vety), jotta voidaan luoda kauppaa ja investointeja helpottava satamaverkosto, joka johtaa molempia osapuolia hyödyttäviin kumppanuuksiin;

46.painottaa, että eurooppalaisten satamien, erityisesti TENT-T-verkostoon kuuluvien satamien, sisämaayhteyksien vahvuutta, kapasiteettia ja häiriönsietokykyä on kiireellisesti parannettava ottaen huomioon päästöjen vähentämisen ja energiatehokkuuden tarve ja pyrkien siirtämään sisämaakuljetukset mahdollisimman pitkälti rautatie- ja sisävesiliikenteeseen samalla, kun varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kuten äärimmäisiin sääilmiöihin ja sisävesireittien vedenpinnan laskemiseen matalalle;

47.ehdottaa, että komissio perustaa Euroopan satamien kartaston, jossa kartoitetaan muun muassa eurooppalaisten kauppasatamien maasähkön ja vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuus, sisämaan kuljetusinfrastruktuuri (erityisesti rautatieliikenne) ja laivaväylät, ja että kartasto voisi perustua TENtec-järjestelmän interaktiivisiin karttoihin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden eurooppalaisen seurantakeskuksen työhön, ja lisäksi siihen olisi sisällytettävä pienemmät satamat ja muuta tietoa; katsoo, että tällainen kartoitus voisi auttaa luomaan yleisen ja tosiasioihin perustuvan perustan EU:n satamien ja niihin liittyvien toimialojen, kuten rahti- ja matkustajaliikenteen, risteilyliikenteen, kalastuksen, merituulivoiman, polttoaineen bunkrauksen ja valmistusteollisuuden, jatkuvalle kehittämiselle;

48.painottaa merenkulun valmistusteollisuuden, kuten laivanrakennuksen ja sen toimitusketjun, merkitystä EU:ssa, sillä se muodostaa perustan menestyksekkään vesiliikennealan ylläpitämiselle; kehottaa komissiota tutkimaan ja arvioimaan vaikutusta, joka Euroopan riippuvuudella ulkomaisesta merenkulun valmistusteollisuudesta on, laatimaan kiireesti kunnianhimoisen merenkulun teollisuusstrategian ja toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä Euroopan telakoiden ja niiden koko toimitusketjujen kilpailukyvyn ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi;

49.kehottaa komissiota esittelemään digitaalisen toimintakehyksen, jolla voidaan edistää innovaatiota ja satamien digitalisointia tukevia ohjelmia, kuten älykkäitä satamia koskevia ohjelmia, millä voitaisiin parantaa satamien tehokkuutta, tuottavuutta ja kestävyyttä; painottaa erityisesti digitalisaation mahdollisuuksia satamakäyntien optimoinnissa (jotta voidaan lyhentää odotusaikoja rannikkovesissä ja satamissa), oikea-aikaisten saapumisten hallinnassa, kehittyneissä navigointijärjestelmissä (polttoainesäästöt ja päästöjen vähentäminen), automaattisissa tunnistusjärjestelmissä (turvallisuuden parantaminen merellä ja ympäristösäännösten täytäntöönpanon tehostaminen) sekä drooneissa ja tekoälyratkaisuissa, sillä niillä voitaisiin saada aikaan parempia satamainfrastruktuuria koskevia päätöksiä;

50.korostaa, että satamille on osoitettava riittävästi rahoitusta ja rahoitusvälineitä, jotta ne voivat säilyä kilpailukykyisinä, edistää vihreää siirtymää ja hallita ulkovaltojen vaikutusvallan aiheuttamia riskejä; pyytää lisäämään satamille rahoitusta Verkkojen Eurooppa ‑välineestä; korostaa satamiin tehtävien yksityisten investointien merkitystä ja sitä, että juuri yritykset tarjoavat työpaikkoja ja innovointia satamissa ja niiden ympäristössä;

51.kehottaa järjestämään eurooppalaisen satamahuippukokouksen, jotta voidaan paneutua syvemmin edellä mainittuihin aiheisiin ja tutkia mahdollisuuksia tehostaa Euroopan satamien välistä yhteistyötä;

52.kehottaa komissiota tekemään vuoden 2024 loppuun mennessä esityksen kattavasta eurooppalaisesta satamastrategiasta, jossa käsitellään edellä mainittuja kysymyksiä;

53.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.