1.korostaa, että CETA-sopimus pohjautuu sääntöihin ja arvoihin perustuvaan suhteeseen, joka edistää turvallisempaa ja vakaampaa taloudellista ympäristöä kauppakumppaneiden välillä, mikä on erityisen tärkeää geopoliittisen epävarmuuden lisääntyessä, ja joka perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin sekä ihmisoikeuksien ja työ- ja ympäristönormien kunnioittamiseen; katsoo, että tällainen ennakoitavuus voi edistää talouskasvua, tavarakauppaa, palvelujen tarjoamista, julkisiin hankintoihin osallistumista, investointien houkuttelevuutta, laadukkaita työpaikkoja, paremmin palkattujen työpaikkojen luomista sekä työolojen ja elintason paranemista; toteaa kuitenkin, että CETA-sopimuksen on edelleen vahvistettava kestävää kehitystä, kunnioitettava ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia sekä suojeltava ilmastoa;

2.panee tyytyväisenä merkille, että EU:n ja Kanadan välinen tavarakauppa kasvoi 66 prosenttia vuosina 2016–2022 ja EU:n ja Kanadan välinen palvelukauppa kasvoi 46 prosenttia, mikä ylitti muun EU:n ulkopuolisen kaupan; panee merkille, että EU:n tavaravienti Kanadaan kasvoi 47 prosenttia väliaikaisen soveltamisen ensimmäisten viiden vuoden aikana ja suurin hyöty saavutettiin teollisuustuotteiden, kemiallisten tuotteiden sekä elintarvikkeiden ja eläintuotteiden alalla; toteaa, että suurin osa ennen sopimuksen väliaikaista soveltamista ilmaistuista huolenaiheista, jotka koskivat Kanadan maataloustuotteiden tulvaa EU:n markkinoille, ei ole toteutunut; toteaa, että Kanadan vienti EU:hun on kasvanut 46,4 prosenttia ja suurin kasvu kirjattiin malmeissa, jalokivissä ja metalleissa sekä mineraalipolttoaineissa ja öljyissä;

3.tähdentää, että EU:n ja Kanadan kahdenvälinen elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden kauppa on lisääntynyt huomattavasti ja että maataloustuotteiden vienti EU:sta Kanadaan on kasvanut 62 prosenttia ja niiden tuonti Kanadasta 52 prosenttia CETA-sopimuksen väliaikaisen soveltamisen alkamisen jälkeen; toteaa, että tämä on hyödyttänyt merkittävästi molempien osapuolten tuottajia ja viejiä ja edistänyt myös työpaikkojen luomista; pitää myönteisenä, että Kanadan-vientiä harjoittavien mikro- ja pienyritysten sekä keskisuurten yritysten lukumäärä on kasvanut merkittävästi ja että myös viennin arvo on suurempi, mikä osoittaa, että sopimus on selvästi niiden etujen mukainen.

4.korostaa, että CETA:n ja kaikkien muiden EU:n kauppasopimusten täytäntöönpanossa on kiinnitettävä asiaankuuluvaa huomiota kestävään maataloustuotantoon, vastavuoroisuuteen ja korkeiden tuotantonormien, erityisesti terveys- ja kasvinsuojelunormien sekä eläinlääkinnällisten normien ja riittävän valvonnan ylläpitämiseen sekä kyseisten normien keskinäisen noudattamisen seurantaan;

5.pitää myönteisenä, että osapuolten väliset kauppavirrat ovat yleisesti osoittautuneet kestäviksi pandemiasta sekä Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aiheuttamasta vaikeasta tilanteesta huolimatta ja toimitusketjut ovat sietäneet hyvin niihin kohdistuvaa painetta, mikä on edistänyt elintarviketurvan vahvistamista; katsoo, että CETA‑sopimuksen olisi toimittava välineenä, jolla helpotetaan yhteistyötä ja yhteisiä toimia Ukrainan jälleenrakentamisessa sodan päätyttyä;

6.korostaa, että EU:n vienti on työllisyyden kannalta avainasemassa; pitää myönteisenä, että CETA-sopimus on edistänyt uusien työmahdollisuuksien luomista, sillä EU:n Kanadaan suuntautuvalla viennillä ylläpitämien työpaikkojen määrä kasvoi 624 000:sta vuonna 2017 yli 700 000:een työpaikkaan vuonna 2021;

7.korostaa CETA-sopimuksella helpotetun työvoiman liikkuvuuden merkitystä, koska sillä autetaan varmistamaan riittävä osaamisen siirto EU:n ja Kanadan välillä ja välttämään pätevän työvoiman puutetta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että ensimmäinen CETA-sopimuksen mukainen arkkitehtien tutkintojen vastavuoroista tunnustamista koskeva sopimus saatiin onnistuneesti tehtyä vuonna 2022; katsoo, että EU:n sininen kortti voisi helpottaa edelleen vaihtoa näiden kahden kilpailukykyisen talouden välillä, joilla on korkeasti koulutettu väestö; korostaa, että EU:n ja Kanadan akateemisten laitosten väliset vaihto-ohjelmat voivat edistää tarpeellista työvoiman liikkuvuutta pitkällä aikavälillä;

8.panee merkille, että kaksi tärkeintä tuoteluokkaa, joita EU ja Kanada vievät toisilleen, ovat koneet ja kuljetusvälineet, joiden osuus sekä viennistä että tuonnista on noin 34 prosenttia, sekä kemialliset, farmaseuttiset ja muovituotteet, joiden osuus kokonaisviennistä ja -tuonnista on noin 20 prosenttia; toteaa kuitenkin, että kaivos- ja louhintateollisuuden, erityisesti lannoitteiden, nikkelin, uraanin ja öljyhiekan tuonti Kanadasta on muihin kauppakumppaneihin verrattuna erittäin merkittävää, sillä alan osuus EU:n kokonaistuonnista Kanadasta on lähes 20 prosenttia; korostaa, että kriittisten raaka-aineiden saatavuus luotettavilta kauppakumppaneilta, myös Kanadalta, on keskeinen osa EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevaa strategiaa ja ratkaisevan tärkeää kestävän vihreän siirtymän toteuttamisessa;

9.korostaa, että kriittisten raaka-aineiden saatavuutta koskeva yhteistyö on olennaisen tärkeää nykyisessä geopoliittisessa ympäristössä sekä vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän kannalta, ja pitää myönteisenä, että CETA-sopimuksen puitteissa allekirjoitettiin heinäkuussa 2021 kriittisiä raaka-aineita koskeva EU:n ja Kanadan strateginen kumppanuus, jonka pitäisi auttaa integroimaan EU:n ja Kanadan raaka‑aineiden arvoketjut ja edistämään yhteistyötä tieteen, teknologian ja innovoinnin alalla; toteaa, että tämä on tärkeä osa Euroopan taloudellista turvallisuutta koskevaa strategiaa; on vakuuttunut siitä, että raaka-aineita on louhittava kunnioittamalla ympäristönormeja, työvoimaa ja ihmisoikeuksia, myös alkuperäiskansojen oikeuksia;

10.pitää myönteisenä, että eurooppalaiset ja kanadalaiset yritykset käyttävät yhä enemmän ja jatkuvasti CETA-sopimuksessa myönnettyjä etuuksia ja että EU:n etuuksien käyttöaste oli sekä EU:n että Kanadan osalta 60 prosenttia vuonna 2022 verrattuna 40 prosenttiin EU:n osalta ja 52 prosenttiin Kanadan osalta vuonna 2018; panee kiinnostuneena merkille, että pienemmät yritykset käyttävät etuuksia enemmän kuin suuret yritykset ja että maatalouselintarviketeollisuudessa käyttöaste on huomattavasti korkeampi kuin valmistusteollisuudessa; korostaa, että alhainen käyttöaste keskeisillä aloilla useissa EU:n jäsenvaltioissa tarkoittaa, että sopimuksesta koituvia kustannussäästöjä jää saamatta ja hyvinvoinnille koituvat hyödyt ovat pienempiä; kannustaa molempia sopimuskumppaneita jatkamaan sellaisten toimien edistämistä, joilla lisätään molempien alueiden sidosryhmien tietoisuutta CETA-sopimuksesta, muun muassa EU:n Access2Markets-foorumin kautta; korostaa, että on tärkeää helpottaa yritysten ja kuluttajien uusia mahdollisuuksia digitaalisen kaupan avulla EU:n normien mukaisesti;

11.panee merkille, että naudan- ja vasikanlihan tuontia EU:hun koskevan tariffikiintiön käyttöaste oli vain 3 prosenttia vuonna 2021 ja että EU:n vientiyritykset ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan Kanadassa siten, että EU vie Kanadaan enemmän pakastettua naudanlihaa kuin se tuo sieltä; toteaa kuitenkin, että tämän tariffikiintiön käyttöaste voi muuttua ajan mittaan Kanadan muiden vientimarkkinoiden (erityisesti Yhdysvallat ja Kiina) vaihtelun seurauksena;

12.korostaa, että komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston tarkastuskertomuksen mukaan Kanada ei ole vielä pannut tyydyttävällä tavalla täytäntöön suosituksia, jotka on annettu Euroopan unioniin vietäväksi tarkoitetun naudan- ja sianlihan tuotannon valvontajärjestelmien jäljitettävyyttä ja laatua koskevassa terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston tarkastuksessa;

13.suhtautuu myönteisesti vuonna 2021 käyttöön otettuun yhdenmukaistettuun EU:n vientitodistukseen tuoreen siipikarjanlihan viennille hyväksytyistä jäsenvaltioista; kehottaa komissiota jatkamaan samanlaisten jalostettua lihaa sekä lampaan- tai vuohenlihaa koskevien todistusten kehittämistä ja lisäämään samalla toimia, joilla varmistetaan vahvemmat jäljitysjärjestelmät lihatuotteille; kehottaa komissiota hallintokomitean puitteissa ja yhdessä Kanadan viranomaisten ja jäsenvaltioiden kanssa edistymään jäljellä olevien lihantarkastusjärjestelmien tunnustamisessa siten, että jäljellä olevat jäsenvaltiotkin voivat viedä lihaa Kanadaan;

14.pitää valitettavana, että CETA-sopimuksessa ei yleisesti sovelleta alueellistamisperiaatetta, sillä siinä pidetään EU:ta yhtenä alueena kotieläintuotannossa, mutta ei hedelmien ja kasvisten viljelyn suhteen, jolloin kunkin jäsenvaltion on neuvoteltava itsenäisesti ja sovittava kunkin tuotteen vientiehdoista; pyytää tämän virheen korjaamista mahdollisimman nopeasti EU:n ja Kanadan yhteisen hallintokomitean puitteissa;

15.kehottaa komissiota helpottamaan Kanadan viranomaisten kanssa tehtävää jatkuvaa yhteistyötä, jolla pyritään kiinnittämään enemmän huomiota CETA-sopimuksen mukaisiin suojatoimiin eläinten hyvinvointinormeista ja arvioimaan mahdollisuutta ottaa tulevaisuudessa käyttöön peililausekkeita, joilla taataan eläinten hyvinvointia koskevien normien vastaavuus ja siten tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n ja tuontieläintuotteiden välillä;

16.panee merkille, että EU:n kauppapolitiikalla ja erityisesti CETA:lla on huomattava merkitys syrjäisimmille alueille, ja korostaa siksi, että noiden alueiden edut on turvattava tulevissa neuvotteluissa tai sopimuksen mahdollisen tarkistamisen yhteydessä;

17.katsoo, että osa EU:n tuotteille määrätyistä tariffeista ja tariffikiintiöistä olisi jaettava syrjäisimmille alueille sijoittautuneille operaattoreille niiden taloudellisen tilanteen huomioon ottaen; korostaa, että syrjäisimpien alueiden operaattoreiden erilliskohtelu takaa yritysten kilpailukyvyn ja tariffien ja tariffikiintiöiden oikeudenmukaisen jakamisen kaupallisille toimijoille välttämällä rajoittamasta etuuksia vain pienelle operaattorien joukolle;

18.panee merkille, että EU:n juustonviennissä tariffikiintiöiden käyttöaste on keskimäärin 98 prosenttia; kehottaa kuitenkin ottamaan käyttöön entistä avoimemman ja joustavamman Kanadan tariffikiintiöiden hallinnointijärjestelmän maitotuotteille, erityisesti juustokiintiölle, ja kehottaa Kanadan viranomaisia toteuttamaan järjestelmän mahdollisen uudelleentarkastelun mahdollisimman pian;

19.korostaa maantieteellisten merkintöjen järjestelmän tunnustamisen merkitystä sopimuksen olennaisena osatekijänä; korostaa, että EU:n oikeudenhaltijoiden maantieteellisten merkintöjen suojan tehokasta täytäntöönpanoa on jatkettava Kanadassa, jotta voidaan varmistaa luottamus sopimuksen moitteettomaan toimintaan;

20.panee merkille, että CETA-sopimuksen väliaikaisen soveltamisen ensimmäisten kuuden vuoden aikana EU:n palveluvienti Kanadaan on kasvanut 54 prosenttia ja palvelutuonti Kanadasta 74 prosenttia ja kasvu on suurinta liikennepalvelujen, yrityspalvelujen sekä tieto-, tietotekniikka- ja televiestintäpalvelujen alalla, mikä hyödyttää erityisesti pienempiä EU:n jäsenvaltioita, joiden taloudellisessa rakenteessa palveluilla on merkittävä asema;

21.panee tyytyväisenä merkille Kanadan keskitetyn asiointipisteen kaltaiset konkreettiset toimet, joilla helpotetaan osallistumista julkisiin hankintoihin; katsoo, että vaikka monet EU:n yritykset osallistuvat menestyksekkäästi Kanadan tarjouskilpailuihin, kuten Ontarion rautateiden alueellista matkustajaliikenteettä tai Montrealin siltoja koskeviin tarjouskilpailuihin, EU:n toimittajat voisivat hyödyntää tarjottuja mahdollisuuksia vieläkin paremmin, erityisesti infrastruktuurihankkeiden sekä maakunnallisten ja kunnallisten sopimusten tarjousten osalta;

22.kehottaa osapuolia asettamaan saataville kaiken oikeudellisen ja hallinnollisen tuen ja välineet, joita pk-yritykset tarvitsevat osallistuakseen kauppaan ja investointeihin CETA-sopimuksen puitteissa, jotta voidaan edistää kaupan lisääntymistä ja lisätä osallistumista, jotta ne voivat hyötyä CETA-sopimuksesta, ja katsoo, että tämän olisi tapahduttava myös aktiivisilla toimenpiteillä, joilla helpotetaan pk-yritysten kansainvälistymistä, yksinkertaistetaan menettelyjä ja puututaan kaupan teknisiin esteisiin, jotka vaikuttavat suhteettomasti pk-yrityksiin; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti sekakomitean vuonna 2018 hyväksymään pk-yrityksiä koskevaan suositukseen ja sitä seuranneisiin toimintasuunnitelmiin, mukaan lukien konkreettiset toimet, kuten lokakuussa 2020 käynnistetty Access2Markets-foorumi, jossa tuetaan pk‑yrityksiä käytännön tiedolla kauppasopimuksista ja kaupan esteistä; odottaa, että jälkiarvioinnissa saadaan tietoa pk-yritysten osuuden kehityksestä EU:n ja Kanadan välisessä kaupassa; kehottaa osapuolia harkitsemaan mahdollisuutta laatia täysimittainen luku pk-yrityksistä, samaan tapaan kuin Uuden-Seelannin ja Chilen kanssa tehdyissä sopimuksissa;

23.ottaa huomioon yhteisötalouden ja yhteisvastuullisen talouden alan merkityksen Kanadassa ja komission 9. joulukuuta 2021 hyväksymän yhteisötaloutta koskevan toimintasuunnitelman Komission tiedonanto, annettu 9. joulukuuta 2021, ”Ihmisten hyväksi toimivan talouden rakentaminen: yhteisötalouden toimintasuunnitelma” (COM(2021)0778). ja kehottaa sekakomiteaa määrittämään, mitä konkreettisia toimenpiteitä voitaisiin toteuttaa Atlantin ylittävän yhteistyön lisäämiseksi yhteisötalouden ja yhteisvastuullisen talouden toimijoiden välillä;

24.kannustaa molempia osapuolia jatkamaan erityisesti pk-yrityksille sekä yhteisötalouden ja yhteisvastuullisen talouden toimijoille suunnattuja tiedotustoimiaan tietoisuuden lisäämiseksi CETA-sopimuksen tarjoamista mahdollisuuksista kohdennettujen tiedotuskampanjoiden avulla ja varmistamaan samalla, että sopimuksen hyödyt jakautuvat tasapuolisesti miesten ja naisten kesken;

25.pitää myönteisenä, että CETA-sekakomitea hyväksyi jo vuonna 2018 kauppaa ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan suosituksen, johon sisältyy sitoumus jakaa tietoa menetelmistä ja menettelyistä sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen keräämiseksi, indikaattorien, seuranta- ja arviointimenetelmien käyttämiseksi sekä kauppaan liittyvien sukupuolikohtaisten tilastojen analysoimiseksi; korostaa, että kaupan pitäisi hyödyttää kaikkia ja erityisesti vahvistaa naisten taloudellista voimaannuttamista; kannustaa voimakkaasti CETA-sekakomiteaa jatkamaan sopimuksen sukupuolivaikutusten seurantaa; katsoo, että yhteisesti hyväksytyn toimintasuunnitelman puitteissa tehty työ voi toimia esimerkkinä muille kauppasopimuksille, vaikka itse sopimuksessa ei ole erityisiä kauppaa ja sukupuolta koskevia lukuja; muistuttaa parlamentin päätöslauselmasta sukupuolten tasa-arvoa koskevasta toimintasuunnitelmasta III Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 10. maaliskuuta 2022, sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevasta kolmannesta EU:n toimintasuunnitelmasta (EUVL C 347, 9.9.2022, s. 150). ja kannustaa komissiota julkaisemaan helpommin saatavilla olevia sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja sopimuksen käytöstä erityisesti julkisia hankintoja sekä kauppaa ja työvoimaa koskevien lukujen osalta;

26.kehottaa komissiota estämään ennalta varautumisen periaatteen heikentämisen, sillä se on perussopimuksiin kirjattu Euroopan unionin perusperiaate ja eurooppalaisten viljelijöiden ja kansalaisten suojelun takaaja; korostaa, että on tärkeää edistää ennalta varautumisen periaatetta kaikilla kaupan osa-alueilla ja varmistaa sen soveltaminen välttäen samalla perusteettomia kaupan esteitä.

27.korostaa, että CETA-sopimus tarjoaa kehyksen, joka edistää sekä kauppaa että ilmastotoimia, sillä siihen sisältyy sitoumuksia yhteistyöstä ilmastonmuutoksen kaltaisissa yhteistä etua koskevissa kauppaan liittyvissä ympäristökysymyksissä, kuten kauppaa, ilmastotoimia ja Pariisin sopimusta koskeva suositus osoittaa, erityisesti edistämällä puhtaita teknologioita; korostaa sen tärkeyttä, että kanadalainen maailmanlaajuinen sähköntuotanto nopeuttaa puhtaaseen energiaan siirtymistä tuottamalla energiaa uusiutuvista energialähteistä; pitää myönteisenä ympäristöhyödykkeiden kaupan kasvua 27 prosentilla väliaikaisen soveltamisen alkamisen jälkeen; panee kuitenkin merkille, että Kanada on pitänyt Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevien EU:n lainsäädäntöaloitteiden ja muiden aloitteiden osia kaupan teknisinä esteinä; kehottaa osapuolia löytämään synergioita hiilidioksidipäästöjen tullimekanismin ja muiden aloitteiden täytäntöönpanon kanssa EU:ssa ja tukemaan yhdessä työtä yhteisten tai vertailukelpoisten hiilipäästömenetelmien kehittämiseksi kansainvälisellä tasolla;

28.suhtautuu myönteisesti EU:n ja Kanadan digitaalisen kumppanuuden käynnistämiseen vihreän ja digitaalisen siirtymän keskeisenä mahdollistajana; kehottaa molempia osapuolia vahvistamaan yhteistyötään CETA-sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä molempia osapuolia strategisesti kiinnostavissa kysymyksissä, kuten tekoälyssä, kyberturvallisuudessa ja disinformaation torjunnassa;

29.suhtautuu myönteisesti siihen, että kansalliset neuvoa-antavat ryhmät ja kansalaisyhteiskunnan foorumi osallistuvat aktiivisesti CETA-sopimuksen täytäntöönpanoon ja valvovat sitä ja että ne kokoavat yhteen satoja edustajia eri puolilta EU:ta ja Kanadaa, mukaan lukien yritykset, ympäristö- ja työvoimajärjestöt, kansalaisyhteiskunta, tiedeyhteisö ja Kanadan alkuperäiskansojen edustajat, ja osallistuvat aktiivisesti erityisesti kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevän komitean työhön yhteisten julkilausumiensa kautta; kehottaa komissiota ja kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevää komiteaa seuraamaan ehdotuksiensa toteuttamista; korostaa, että kansallisten neuvoa-antavien ryhmien tehtävänä olisi myös oltava ottaa huomioon koko sopimuksen kestävyysvaikutukset; korostaa, että on tärkeää ottaa huomioon investointisuojaa koskevan luvun vaikutukset kestävyyteen ja ihmisoikeuksiin;

30.kehottaa molempia osapuolia varmistamaan, että pienviljelijät ja kuluttajat otetaan paremmin mukaan sisäisiin neuvoa-antaviin ryhmiin niiden uudistusten yhteydessä;

31.vaatii panemaan tehokkaasti täytäntöön kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin määräyksiin liittyvät erityissitoumukset, mukaan lukien kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan yhteisen välineen mukainen varhainen uudelleentarkastelu, johon ei ole vielä ryhdytty, keskeisenä osana CETA-sopimusta ja olennaisen tärkeänä asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta; panee merkille, että komissio toteuttaa vuonna 2024 CETA-sopimuksesta, myös sen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevasta luvusta, jälkiarvioinnin, johon osallistuu riippumattomia asiantuntijoita ja joka tarjoaa tilaisuuden arvioida sitä suhteessa komission kesäkuussa 2022 esittämään uuteen lähestymistapaan ja harkita Kanadan vuonna 2020 esittämien konkreettisten ehdotusten ottamista huomioon, jotta tämän luvun tietyille säännöksille annettaisiin sitovampi soveltamisala; muistuttaa, että sekakomitea voi tehdä sitovan päätöksen täytäntöönpanon etenemissuunnitelmista yhteistyön vahvistamiseksi aloilla, joilla jälkiarvioinnissa havaitaan puutteita ja parantamisen varaa, ja odottaa, että se tekee niin aktiivisesti; katsoo, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun tai sen uudelleentarkastelun parempaan täytäntöönpanoon tähtäävien toimien edellytyksenä olisi oltava kaikkien sidosryhmien merkityksellinen kuuleminen;

32.toteaa, että Yhdistynyt kuningaskunta lakkasi olemasta Euroopan unionin jäsen CETA‑sopimuksen väliaikaisen soveltamisen jälkeen; toteaa, että Yhdistynyt kuningaskunta ja Kanada ovat sopineet useista kahdenvälisistä kauppajärjestelyistä tämän huomioon ottamiseksi, myös tariffikiintiöiden käytön ja kumulaation osalta; toteaa, että joidenkin näiden sopimusten soveltaminen päättyy vuoden 2024 jälkeen, mikä voi aiheuttaa pieniä häiriöitä vakiintuneissa toimitusketjuissa; kehottaa komissiota tutkimaan uusien sopimusten mahdollisuutta, jos nämä häiriöt voivat vaikuttaa kielteisesti unionin talouden toimijoihin;

33.kehottaa osapuolia tarkistamaan CETA-sopimusta sen ratifioinnin jälkeen hyödyntämällä uudelleentarkastelulauseketta, jotta voidaan ottaa käyttöön asianmukainen ja tehokas kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva riitojenratkaisumekanismi, sekä harkitsemaan eri täytäntöönpanomenetelmien joukossa myös pakotteiden käyttämistä pelotteena, jota voidaan käyttää viimeisenä keinona vakavissa rikkomistapauksissa; korostaa haluavansa harkita käynnissä olevan kauppaa ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan yhteistyön vakiinnuttamista tässä uudelleentarkastelussa; korostaa, että tässä uudelleentarkastelussa olisi harkittava erityisten vahvojen määräysten käyttöön ottamista alkuperäiskansojen oikeuksista, kuten ILO:n yleissopimus 169 ja Yhdistyneiden Kansakuntien alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva julistus;

34.kehottaa Belgiaa, Bulgariaa, Kyprosta, Ranskaa, Kreikkaa, Unkaria, Irlantia, Italiaa, Puolaa ja Sloveniaa ratifioimaan nopeasti CETA-sopimuksen, koska se on myös olennaisen tärkeää sopimuksen päivittämiseksi, ja toteaa jälleen, että CETA-sopimusta ja sen sijoitusten suojaa koskevia määräyksiä on tärkeää soveltaa täysimääräisesti;

35.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle sekä Kanadan hallitukselle ja parlamentille.