1.korostaa, että Kiinan sotilas- ja siviilialan yhdistämisen strategiassa on kyse valtiojohtoisesta ja valtion ohjailemasta ohjelmasta ja suunnitelmista kaikkien valtion käytössä olevien keinojen ja kaupallisen voiman valjastamiseksi vahvistamaan ja tukemaan Kiinan kommunistista puoluetta ja sen aseellista siipeä, Kansan vapautusarmeijaa, erityisesti hankkimalla maailman edistyneintä huipputeknologiaa ja soveltamalla sitä uusiin tarkoituksiin tavoiteltaessa totalitaarisen hallinnon vahvistamista ja sotilaallisen valta-aseman saavuttamista;

2.katsoo, että Kiinan puoluejohtoinen poliittinen järjestelmä ja talous edellyttävät usein, että yksityiset yritykset mukautuvat kaupallisten intressiensä osalta Kiinan kommunistiseen puolueeseen, myös puolueen sotilaallisiin toimiin, sortotoimiin, vaikuttamistoimiin sekä poliittiseen vaikuttamiseen tähtäävään toimintaan; panee merkille, että yksityisten yritysten sisällä toimivia Kiinan kommunistisen puolueen soluja käytetään yleisesti puolueen harjoittaman suoran valvonnan välineinä; korostaa, että tämän seurauksena kiinalaisten yritysten kansainvälinen toiminta tukee Kiinan kommunistisen puolueen tavoitteita laajentaa vaikutusvaltaansa muihin maihin nähden, horjuttaa geopoliittisia kilpailijoita ja lisätä Kiinan vaikutusvaltaa;

3.katsoo, että Kiinan sotilas- ja siviilialan yhdistäminen on ymmärrettävä laajemmassa poliittisessa ja strategisessa kontekstissa ottaen huomioon sen kytkökset muihin aloitteisiin, kuten uutta silkkitietä koskevaan aloitteeseen, aloitteeseen digitaalisesta silkkitiestä (mukaan lukien Made in China 2025 - aloite ja China Standards 2035 ‑aloite), globaaliin turvallisuusaloitteeseen ja rinnakkaiskäytön strategiaan sekä Kiinan lisääntyvään määrätietoisuuteen ja aggressiiviseen käyttäytymiseen ulkomailla; katsoo, että Kiinan sotilas- ja siviilialan yhdistämisen lopullisena tavoitteena on edistää puoluevaltion pitkän aikavälin strategista tavoitetta päästä johtavaan asemaan maailmassa poliittisen vaikutusvallan, taloudellisten valmiuksien, teknologisesti määräävän aseman ja sotilaallisen voiman osalta ja heikentää sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä;

4.muistuttaa, että etusijan saavuttaminen tieteessä ja teknologiassa on ollut viime vuosina yksi Kiinan kommunistisen puolueen ensisijaisista tavoitteista ja että sen sotilas- ja siviilialan yhdistämisen strategia kannustaa jakamaan tutkimus- ja kehitystyön tuloksia markkinasuuntautuneen teollisuuden ja Kiinan puolustusteollisuuden välillä; painottaa tiedustelupalvelujen toistuvasti antamia varoituksia taloudellisen riippuvuuden, vakoilun ja sabotaasin riskeistä, jotka johtuvat tiettyjen EU:n ulkopuolisten maiden, erityisesti Kiinan, toimijoiden taloudellisesta läsnäolosta kriittisessä infrastruktuurissa ja strategisilla aloilla eri puolilla EU:ta; on tässä yhteydessä huolissaan poliittisesta painostuksesta, jota on käytetty hyväksyttäessä erinäisiä Kiinan investointeja kriittiseen infrastruktuuriin, kuten tapauksessa, jossa Saksan hallitus päätti suostua siihen, että COSCO hankkisi osuuden Hampurin satamasta toimivaltaisten instituutioiden ohjeiden vastaisesti;

5.varoittaa riskistä, joka aiheutuu siitä, että kiinalaisyrityksillä, etenkin sellaisilla yrityksillä, joilla on suoria tai epäsuoria yhteyksiä Kiinan poliittis-sotilaalliseen järjestelmään, on minkäänlaisia kytköksiä EU:n strategisiin voimavaroihin, korostaa tässä yhteydessä olevansa huolissaan siitä, että siviilitoiminnassa erityisesti talouden alalla käytetty teknologia ja teknologinen asiantuntemus siirtyy edelleen Kiinan sotilasalalle ja vahvistaa siten Kansan vapautusarmeijan valmiuksia kehittää uuden sukupolven sotilasteknologiaa, jota voidaan käyttää painostamaan kumppaneita Aasiassa ja ympäri maailmaa; kehottaa EU:n jäsenvaltioita lisäämään viranomaisvalvontaa ja ottamaan käyttöön erityisiä taustan tarkistuksia sellaisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden osalta, joilla on suoria kytköksiä Kiinan hallitukseen;

6.on huolissaan siitä, että 98 prosenttiin EU:n harvinaisten maametallien kysynnästä vastaa Kiinan kansantasavalta; painottaa, että Kiina tuottaa 70 prosenttia maailman akuista (viidestä merkittävimmästä akkuvalmistajasta kolme sijaitsee Kiinassa), sen osuus maailman alumiinituotannosta on 60 prosenttia ja silikonituotannosta 75 prosenttia ja edelleen galliumin maailmanlaajuisesta tuotannosta 94 prosenttia ja noin 60 prosenttia germaniumin tuotannosta, ja toteaa, että Kiina käsittelee johtavana jalostajana 60 prosenttia litiumista ja 70 prosenttia kuparista sekä tuottaa 84 prosenttia maailman nikkelistä ja 85 prosenttia koboltista; korostaa, että kiinalaiset kaivosyhtiöt toimivat Serbiassa (kupari ja kulta), Kongon demokraattisessa tasavallassa (koboltti), Indonesiassa (nikkeli), Chilessä ja Australiassa (litium) ja että se, että sillä on lähes monopoliasema näiden kriittisten raaka-aineiden tuotannossa ja jalostuksessa, ei ole ainoastaan akuutti geopoliittinen haaste EU:lle vaan myös valtava riski Euroopan puolustukselle ja muille keskeisille teollisuudenaloille sekä sen avoimelle strategiselle riippumattomuudelle sekä Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategialle;

7.suhtautuu tältä osin myönteisesti komission ehdotukseen kriittisiä raaka-aineita koskevaksi säädökseksi ja kehottaa panemaan sen tavoitteet nopeasti täytäntöön EU:n toimitusketjun häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi; muistuttaa, että kriittiset raaka-aineet ovat olennaisen tärkeitä turvallisuus- ja puolustusalalle sekä EU:n digitaalisen ja vihreän siirtymän onnistumisen kannalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön yhteistyössä teollisuuden sidosryhmien kanssa päätöksen vähentää asteittain riippuvuutta Kiinasta monipuolistamalla kriittisten raaka-aineiden ja harvinaisten maametallien lähteitä ja luomalla strategisia kumppanuuksia luotettavien kolmansien maiden kanssa kriittisten raaka-aineiden varman ja luotettavan saatavuuden varmistamiseksi; kehottaa EU:ta avustamaan jäsenvaltioita sellaisten hankkeiden kehittämisessä, joilla pyritään lisäämään riippumattomuutta Kiinan tuotannosta;

8.kehottaa painokkaasti monipuolistamaan toimituslähteitä ja etsimään monenlaisia kumppaneita kriittisen infrastruktuurin aloitteissa, jotta vähennetään alttiutta ulkoisille vaikutuksille ja varmistetaan, että riippuvuus yhdestä ainoasta lähteestä minimoidaan;

9.on huolissaan siitä, että sekä EU:n että jäsenvaltioiden diplomaattista ja sotilaallista viestintää tuetaan yksityisomistuksessa olevien vedenalaisten kaapeleiden avulla, joita ylläpitävät kiinalaiset yritykset kuten HMN Technologies, jolla on kytköksiä Kansan vapautusarmeijan kybertiedusteluun; ilmaisee vakavan huolensa merenalaisista tietoliikennekaapelijärjestelmistä, joiden toiminnasta vastaa kiinalainen yritys HMN Technologies ja jotka yhdistävät toisiinsa EU:n jäsenvaltioiden alueet ja indopasifisen alueen, mukaan lukien jäsenvaltioiden ja Naton sotilastukikohdat, mikä aiheuttaa kyberturvallisuuteen, vedenalaiseen valvontaan, tiedonkeruuseen ja tiedustelutietojen keräämiseen liittyviä turvallisuushaavoittuvuuksia; on tältä osin huolissaan myös Viron internet-infrastruktuurin selkärankana toimineen alankomaalaisen yrityksen myynnistä kiinalaiselle yritykselle, jolla on sidoksia Kansan vapautusarmeijaan; korostaa, että vastaavien tapausten estämiseksi tarvitaan jäsenvaltioiden yhteisiä ponnistuksia;

10.muistuttaa, että EU:n toimielinten tietoturvainfrastruktuuria ja -palveluja on arvioitava perusteellisesti erityisesti toimielinten sekä ulkomailla toteutettavien tehtävien ja operaatioiden välisen turvallisuusluokitellun viestinnän osalta; muistuttaa, että koko toimitusketju olisi otettava huomioon varmistettaessa, että yrityksillä ei ole suoria tai välillisiä yhteyksiä Kiinan kansantasavaltaan; suosittaa EU:n toimielinten hankintamenettelyjä varten erityissäännöksiä, joilla rajoitetaan sekaantumisen riskiä, mukaan lukien kolmannen osapuolen suorittaman hankinnan, kunnossapidon tai tutkinnan yhteydessä;

11.varoittaa, että merkittävät investoinnit merisatamiin, rautateihin ja lentoasemiin antavat Kiinan keskushallinnolle mahdollisuuden seurata ja valvoa toimia keskeisissä logistisissa solmukohdissa, joilla on perustavanlaatuinen strateginen ulottuvuus;

12.korostaa, että Kiina oli vuonna 2022 EU:n toiseksi suurin kauppakumppani tavarakaupassa; on huolissaan EU:n ja Kiinan välisten kauppa- ja investointisuhteiden yhä suuremmasta epätasapainosta, josta kertovat myös EU:n 396 miljardin euron ennätyksellinen kauppavaje vuonna 2022 ja EU:n riippuvuus Kiinasta tulevasta tuonnista ja Kiinan investoinneista joillakin kriittisillä aloilla; korostaa, että Kiinan kansainvälinen kauppapolitiikka on epätasapainoista sen nk. dual circulation -strategian vuoksi; pyytää komissiota ottamaan Kiinan kanssa esille EU:n huolen Kiinan ohjatuista kauppakäytännöistä;

13.katsoo, että keskeisten alojen, kuten avaruuspuolustuksen, rinnalla EU:n kriittisen infrastruktuurin ratkaisevan tärkeä osa-alue on sen tutkimus- ja kehittämislaitosten verkosto, jolla on merkittävä rooli EU:n kyvyssä toteuttaa vihreä ja digitaalinen siirtymä; muistuttaa, että teknologian pakolliseen siirtoon, teollis- ja tekijänoikeusvarkauksiin ja tietovuotoihin liittyy turvallisuushaavoittuvuuksia sekä EU:ssa että sen ulkopuolella; kehottaa lisäämään valppautta tällaisten EU:n innovointi- ja kasvukykyyn kohdistuvien uhkien huomioon ottamiseksi;

14.panee merkille, että kiinalaiset yritykset ovat jo johtavassa asemassa keskeisissä teknologioissa, joita käytetään muun muassa langattoman 5G-infrastruktuurin, droonien, akkujen, yliääniohjusten, aurinko- ja tuulienergian sekä kryptovaluutan yhteydessä; ilmaisee huolensa näiden teknologioiden käytöstä ja riippuvuussuhteista, joita ne luovat; panee tässä yhteydessä merkille, että Kyproksella 100 prosenttia 5G‑radioliityntäverkosta (RAN) koostuu kiinalaisista laitteista ja Saksassa vastaavasti 59 prosenttia; korostaa, että tämä on vastoin 5G-kyberturvallisuutta koskevan EU:n välineistön mukaisia suosituksia verkkojen turvallisuusriskien lieventämiseksi, ja kehottaa neuvostoa ja komissiota kieltämään Kiinan kansantasavaltaan sijoittautuneiden valmistajien laitteiden ja ohjelmiston käytön keskeisissä verkkotoiminnoissa; muistuttaa, että Huawei oli kesäkuuhun 2023 mennessä osallistunut 11:een Horisontti Eurooppa -puiteohjelman hankkeeseen ja saanut tällä tavalla yhteensä 3,89 miljoonaa euroa rahoitusta; kehottaa siksi EU:ta ja sen toimielimiä seulomaan järjestelmällisesti kiinalaiset yritykset, jotka hyötyvät suoraan tai välillisesti EU:lle strategisesti tärkeistä eurooppalaisista ohjelmista ja tarvittaessa lakkauttamaan niiden osallistumisen ohjelmiin; kehottaa lisäksi komissiota ehdottamaan lisäturvallisuusvaatimuksia 5G‑verkon sekä seuraavan sukupolven 6G-verkon kiinalaisille toimittajille;

15.katsoo, että kiinalaisen ByteDance-ryhmittymän omistama TikTok-sovellus on EU:n tietosuojakehyksen vastainen, minkä vuoksi se on potentiaalinen riski ja Kiinan tukeman disinformaation lähde; suhtautuu myönteisesti EU:n toimielinten ja useiden EU:n jäsenvaltioiden päätökseen lakkauttaa TikTok-sovelluksen käyttö yritysten laitteilla sekä toimielinten mobiililaitepalveluihin rekisteröidyillä henkilökohtaisilla laitteilla;

16.varoittaa siitä, että turvallisuusympäristön heikentyminen Euroopassa, sen naapurustossa ja eri puolilla maailmaa edellyttää kiireellistä pohdintaa siitä, miten voidaan vahvistaa EU:n avointa strategista riippumattomuutta ja vähentää sen riippuvuutta Kiinan kansantasavallan kaltaisista maista ja systeemisistä kilpailijoista, jotka ovat turvallisuusuhka EU:lle; painottaa tarvetta estää arkaluonteisten kehitteillä olevien teknologioiden ja merkittävien kaksikäyttötuotteiden, erityisesti niiden, jotka ovat unionin turvallisuuden ja puolustuksen kannalta kriittisiä, vuotaminen huolta herättäviin kohteisiin, jotka noudattavat Kiinan sotilas- ja siviilialan yhdistämisen strategioita tai tekevät niihin liittyvää yhteistyötä; pitää EU:n laajuisten sähköisten tulli- ja vientilupajärjestelmien käyttöönottoa ratkaisevana askeleena kohti tehokasta yhteistä eurooppalaista vientivalvontaa ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ottamaan kyseiset järjestelmät käyttöön vuoden 2024 loppuun mennessä; kehottaa lisäksi EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita vahvistamaan kriittisen infrastruktuurin suojelemiseen liittyvää yhteistyötä transatlanttisten kumppaneiden ja muiden samanmielisten kumppanien kanssa sekä puolustamaan demokratiaa ja säilyttämään yhteiset arvomme, turvallisuutemme ja vaurautemme;

17.on edelleen huolissaan siitä, että Euroopan kriittinen infrastruktuuri televerkoista satamalaitoksiin muuttuu yhä alttiimmaksi ulkopuoliselle vaikuttamiselle; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille viimeaikaiset lainsäädäntötoimet kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi EU:ssa; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että tällaiset aloitteet rajoittuvat suurelta osin ulkomaisten suorien sijoitusten seurantamenettelyihin mutta Kiinan kommunistiselle puolueelle jää edelleen muita kanavia, joiden kautta se voi päästä käsiksi ja vaikuttaa strategiin kohteisiin, mukaan lukien eliitin jäsenten värvääminen, teollis- ja tekijänoikeuksien siirtäminen sekä toimitusketjujen ja myynnin riippuvuudet; toteaa, että on ehdottoman välttämätöntä luoda puitteet perusteelliselle riskinarvioinnille ja kartoitukselle kriittisen infrastruktuuriomaisuuden ja sen herkkyyksien tunnistamiseksi; katsoo, että on tarpeen kartoittaa, jäljittää ja arvioida Kiinan ja muiden kolmansien maiden mahdollisuuksia päästä käsiksi kriittiseen infrastruktuuriin EU:ssa ja tarvittaessa toteuttaa yhdessä lieventäviä toimenpiteitä; kehottaa näin ollen komissiota laatimaan jäsenvaltioiden tuella kattavan luettelon strategisista kohteista ja arvioimaan järjestelmällisesti niiden alttiutta ulkoisille vaikutuksille; kehottaa siis laajentamaan lainsäädäntöaloitteita, jotta tällaiset riskit voidaan torjua;

18.kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille ennen tämän vaalikauden loppua yksityiskohtaisen analyysin niistä kaupan alan riskeistä, jotka liittyvät sellaiseen teknologiaan kuin puolijohteet, kvanttilaskenta, lohkoketjut, avaruusteknologia, tekoäly ja bioteknologia, sekä EU:n toimien mahdollisesta tarpeesta näillä aloilla;

19.muistuttaa, että ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskevassa asetuksessa Asetus (EU) 2019/452, annettu 19. maaliskuuta 2019, unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta (EUVL L 79I, 21.3.2019, s. 1). käsitellään EU:n ulkopuolelta tehdyistä investoinneista aiheutuvia turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvia riskejä; muistuttaa seurantamekanismin keskeisestä lisäarvosta asianmukaisena välineenä, joka antaa EU:lle ja sen jäsenvaltioille paremman strategisen yleiskuvan ja tilannetietoisuuden suuntauksista, tavoitteista, keinoista ja menetelmistä, joita ulkomaiset toimijat käyttävät lisätäkseen taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaansa; kehottaa laajentamaan suoriin ulkomaisiin investointeihin ja ulkomaisiin tukiin kohdennettuja nykyisiä välineitä siten, että ne kattavat yleiset seurantamenettelyt kaikille sidosryhmille, jotka osallistuvat EU:n kriittiseen infrastruktuuriin liittyviin hankkeisiin, ja käsittävät kaiken osallistumisen kriittisen infrastruktuurin toimiin, mukaan lukien yhteistyöhankkeet, kumppanuudet ja teknologian siirrot; korostaa myös, että kriittiseen infrastruktuuriin liittyvien hankkeiden rutiininomaiset arvioinnit, joihin osallistuu EU:n ulkopuolisia sidosryhmiä, ovat olennaisen tärkeitä, ja katsoo, että tähän prosessiin olisi sisällyttävä omistusrakenteiden, toimitusketjujen riippuvuuksien ja näihin hankkeisiin liittyvän teknologian siirron valvonta; katsoo myös, että on tarpeen laatia asianmukaista huolellisuutta koskevia standardeja, jotta voidaan tunnistaa Kiinan vaikutusvalta EU:n kriittiseen infrastruktuuriin sijoittajiin nähden, ja korostaa, että tätä lähestymistapaa olisi sovellettava yhtäläisesti ehdokasmaihin ja mahdollisiin ehdokasmaihin; painottaa, että jäsenvaltiot ovat viime kädessä vastuussa infrastruktuurin suojelusta, mutta ne eivät ole panneet suoria ulkomaisia investointeja koskevia nykyisiä ohjeistuksia johdonmukaisesti täytäntöön; on näin ollen erittäin huolissaan siitä, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole ottaneet käyttöön tai käytä kriittiseen infrastruktuuriin tehtyjen ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettua mekanismia; kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita panemaan johdonmukaisesti täytäntöön nykyisen lainsäädännön, joka koskee suoria ulkomaisia sijoituksia ja kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä;

20.pitää tässä yhteydessä valitettavana, että turvalaitteiden julkisiin hankintoihin kohdistuvien häiriöiden riskejä ei seulota riittävällä tavalla, kuten tapauksessa, jossa Strasbourgin lentoasema allekirjoitti sellaisen sopimuksen lentoaseman turvaskannereiden ja -porttien asentamisesta, että niiden toimittajana oli Kiinan hallituksen osittain omistaman ja yhteisrintaman politiikkaa noudattavan kiinalaisen Nuctech-yrityksen eurooppalainen tytäryhtiö; varoittaa, että kaikissa tällaisissa teknologioissa voi olla sisäänrakennettuja turvallisuuspuutteita tai niihin voidaan päästä käsiksi niiden kunnossapidon aikana; pitää toisaalta myönteisenä Romanian hallituksen päätöstä lopettaa neuvottelut CGNPC:n (China General Nuclear Power Corporation) kanssa ydinreaktoreiden 3 ja 4 rakentamisesta Cernavodaan;

21.korostaa kuitenkin, että on löydettävä strateginen tasapaino toisaalta EU:n sisämarkkinoiden avoimuuden ja niiden investointien houkuttelemiseen liittyvän kyvykkyyden ja toisaalta EU:n kriittisen infrastruktuurin ja riippumattomuuden puolustamisen välillä ottaen huomioon EU:n turvallisuushaavoittuvuudet, erityisesti kun on kyse taloudellisesta pakottamisesta tai Euroopan kriittisen infrastruktuurin eheyteen kohdistuvista uhkista;

22.kehottaa komissiota harkitsemaan keinoja, joilla sen ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskevista lausunnoista voitaisiin tehdä vaikuttavampia, jotta vältetään sisämarkkinoiden vääristyminen ja kilpailu alhaisimmasta sääntelystä jäsenvaltioiden keskuudessa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan yhdenmukaistamista, myös tarvittavaa asiantuntemusta kehittämällä, ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskevan asetuksen; toteaa, että asetusta on mahdollista ja tarpeen vahvistaa, kun sitä tarkastellaan uudelleen vuoden lopussa; kannustaa komissiota esittämään asetuksen tarkistamista koskevan kunnianhimoisen lainsäädäntöehdotuksen, jossa käsitellään asianmukaisesti kaikkia asetuksen täytäntöönpanon aikana syntyneitä porsaanreikiä, sekä arvioimaan pikaisesti mahdollisuutta antaa lainsäädäntöehdotus ulkomaille suuntautuvien sijoitusten seurantamekanismista; suosittelee, että ehdotettu ulkomaille suuntautuvien sijoitusten seurantamekanismi luotaisiin yritysten asianmukaisen kuulemisen sisältävän vaikutustenarvioinnin pohjalta, jotta kaikki mahdolliset kielteiset vaikutukset Euroopan kilpailukykyyn voidaan minimoida;

23.panee tyytyväisenä merkille 20. kesäkuuta 2023 ehdotetussa Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategiassa omaksutun riskien vähentämistä koskevan lähestymistavan, jolla pyritään maksimoimaan EU:n talouden avoimuudesta saatavat hyödyt ja suojelemaan, edistämään ja vahvistamaan, samalla minimoiden keskinäisistä taloudellisista riippuvuuksista aiheutuvia riskejä ja riippuvuuksien mahdollista välineellistämistä, EU:n avointa strategista riippumattomuutta, mukaan lukien investoinnit ja tutkimusyhteistyö keskeisen sotilaskäyttöön soveltuvan mahdollistavan teknologian osalta muun muassa sellaisilla aloilla kuin kvanttilaskenta, kehittyneet puolijohteet ja tekoäly; vaatii, että korkean edustajan ja komission ehdotukset hyväksytään nopeasti, ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan EU:n laajennetun sääntelykehyksen täytäntöön kaikilta osin Kiinan sotilas- ja siviilialan yhdistämistä mahdollisesti edistävien tahojen torjumiseksi ja etsimään vaihtoehtoja Kiinan EU:ssa rahoittamille hankkeille luomalla kattava lähestymistapa Euroopan taloudelliseen turvallisuuteen kohdistuvien riskien yhteistä tunnistamista, arviointia ja hallintaa varten;

24.pitää lisäksi myönteisenä korkean edustajan ja komission ehdotusta estää arkaluonteisten kehitteillä olevien teknologioiden vuotaminen laatimalla kaksikäyttöteknologioista luettelo, joka perustuu tiukasti määriteltyihin ja tulevaisuutta ennakoiviin kriteereihin, kuten teknologian potentiaaliseen mahdollistavuuteen ja muutosvoimaisuuteen, sotilas- ja siviilialan yhdistämisen riskiin sekä vaaraan, että teknologiaa käytetään väärin ihmisoikeuksien loukkaamiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yksilöimään ja panemaan täytäntöön näihin kaksikäyttöteknologioihin sovellettavat asiaankuuluvat suojatoimenpiteet mahdollisimman nopeasti;

25.kehottaa tässä yhteydessä komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa suunnittelemaan nopean reagoinnin mekanismin, jonka avulla voidaan havaita sellaisten EU:n infrastruktuurien kaksoiskäyttö tai väärinkäyttö, joissa Kiina on omistajana, osallisena tai käyttöoikeuden haltijana ja jota voitaisiin käyttää käyttöoikeuksien peruuttamiseen ja/tai nautintaoikeuden keskeyttämiseen, kun kyse on omistamisesta ja osallistumisesta; kehottaa komissiota raportoimaan vuosittain parlamentille seuraavista asioista:a)havainnot sellaisen strategisen infrastruktuurin mahdollisesta kaksoiskäytöstä, joka tarjoaa Kiinalle logistista ja tiedustelutukeab)EU:n kauppalainsäädännön täysimääräinen noudattaminen erityisesti huolellisuusvelvoitteen, pakkokeinojen torjunnan ja pakkotyövoimaa käyttäen valmistettujen EU:n markkinoille tuotavien tavaroiden osalta;

26.pitää myönteisenä EU:n sirusäädöstä, joka parantaa EU:n edellytyksiä tuottaa puolijohteita ja laatia strateginen kartta muun muassa puolijohteiden arvoketjun valmiuksia koskevista puutteista unionissa ja rajoittaa näin EU:n riippuvuutta kolmansista maista kuten Kiinasta; kehottaa esittämään uusia ehdotuksia, joiden avulla voidaan taata kriittisen infrastruktuurin ja materiaalien tuotanto ja toimitusketjut EU:ssa; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita luonnostelemaan lisäaloitteita, joilla mahdollistetaan tiiviimpi koordinointi ja yhteistyö samanmielisten kumppanien ja liittolaisten kanssa, ja seuraamaan ja kehittämään edelleen mahdollisuuksien mukaan ja EU:n mahdollisten tulevien riippuvuuksien vähentämistä koskevan tavoitteen mukaisesti unionin turvallisuuden ja puolustuksen kannalta kriittisen infrastruktuurin ja materiaalien maailmanlaajuista tuotantokapasiteettia ja toimitusketjuja; kiinnittää erityistä huomiota Taiwaniin, jolla on merkittävä rooli maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen kannalta; muistuttaa antaneensa jo pitkään tukensa EU:n ja Taiwanin kahdenväliselle investointisopimukselle ja kaikille kahdenvälisen kaupan ja investointien kannalta molempia osapuolia hyödyttäville järjestelyille;

27.kehottaa komissiota ehdottamaan uutta lainsäädäntökehystä merenalaisten kaapelijärjestelmien tarjoajien aiheuttamien turvallisuusriskien hillitsemiseksi muun muassa seuraamalla tarkemmin ja tarkastelemalla tiheään tällaisten toimittajien omistusrakenteita, niiden aiempia investointeja merenalaisiin kaapelijärjestelmiin sekä sitä, kuinka lähellä Euroopan ja liittolaisten sotilastukikohtia merenalaiset kaapelijärjestelmät sijaitsevat; painottaa, että kaapelijärjestelmien tarjoajia, kuten kiinalaisia yrityksiä, on estettävä jakamasta tietoja tiedustelupalveluille muutoin kuin suojatakseen infrastruktuuria ulkopuolelta tulevalta tunkeutumiselta tai pahantahtoisilta hyökkäyksiltä; kehottaa tässä yhteydessä tekemään aloitteita, joilla pyritään kehittämään edelleen eurooppalaisomisteisia tai Eurooppaan sijoittautuneita yrityksiä merenalaisten kaapelijärjestelmien alalla;

28.korostaa, että EU:n toimien on perustuttava parempaan käsitykseen asiaankuuluvasta strategisesta kuvasta ja sen mukaiseen keskittymiseen kriittistä infrastruktuuria koskeviin monialaisiin ja valtioiden välisiin uhka-arvioihin ja haavoittuvuustutkimuksiin; katsoo, että hajanainen tai epätäydellinen kuva, jossa Euroopan puolustuksen ja turvallisuuden kannalta strategisesti merkityksellisiä hankkeita ei kyetä hahmottamaan ja tarkastelemaan selkeästi, voisi vahingoittaa suuresti EU:n geopoliittisia etuja Unionin ulkoasioiden pääosaston ulkoasioiden politiikkayksikkö, analyysi Kiinan omistaman kriittisen infrastruktuurin turvallisuusvaikutuksista Euroopan unionissa (”Security implications of China-owned critical infrastructure in the European Union”), kesäkuu 2023.; palauttaa mieliin haavoittuvuudet, jotka liittyvät ulkomaiseen sekaantumiseen, erityisesti informaatioympäristössä, sekä suoria ulkomaisia sijoituksia koskevien hankkeiden ja pahantahtoisten ulkomaisten toimijoiden tiedonmanipulointioperaatioiden välisen vuorovaikutuksen;

29.ilmaisee huolensa siitä, että Kiinan kansantasavalta on vahvistanut asemaansa EU:n markkinoilla ja sen laajemmassa naapurustossa; kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) varmistamaan, että toimenpiteitä, joita toteutetaan EU:n häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi Kiinan vaikutusvaltaa vastaan, mukaan lukien riskien vähentäminen, monipuolistaminen ja kriittisten riippuvuuksien vähentäminen, laajennetaan siten, että ne koskevat myös EU:n lähimpiä kumppaneita, etenkin liittymisneuvotteluja käyviä maita ja Euroopan naapuruuspolitiikkaan osallistuvia maita;

30.muistuttaa, että Kiinan kansantasavallan merivoimilla on keinoja ja oikeudellisia välineitä sen varmistamiseksi, että Kiinan siviilialuksia ja infrastruktuuria voidaan käyttää sotilas- ja turvallisuustarkoituksiin; katsoo, että Kiina pystyy käyttämään siviilialan kaupallista infrastruktuuriaan tukeakseen Kansan vapautusarmeijan läsnäoloa kolmansissa maissa; varoittaa, että tällainen sotilas- ja siviilialan yhdistäminen mahdollistaa Kansan vapautusarmeijan pääsyn ulkomaisiin satamiin ja antaa sille tilaisuuden sijoittaa ennalta logistiikkatukea, jonka avulla merivoimia on mahdollista sijoittaa niinkin kauas kuin Intian valtamerelle, Välimerelle ja Atlantin valtamerelle; korostaa, että vakoilun riskit ovat suurimmat silloin, kun Kiinan siviilialan kaupalliset resurssit sijaitsevat logistiikkakeskuksissa, jotka ovat lähellä EU:n ja Naton laivastotukikohtia tai satamaoperaattoreita, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksia logistisen tuen tarjoamisesta eurooppalaisille yrityksille; kehottaa jäsenvaltioita vastaamaan kiireellisesti tarpeeseen vähentää kriittiseen infrastruktuuriin liittyviä vakoilun ja sabotaasin riskejä, erityisesti sellaisen kriittisen infrastruktuurin osalta, jolla on sotilaallinen tehtävä, kuten Naton käyttämissä satamissa; korostaa tässä yhteydessä, että EU:n ja Naton on tehtävä yhteistyötä pitkän aikavälin suunnitelman laatimiseksi Kiinan sotilas- ja siviilialan yhdistämisen strategian torjumiseksi Euroopassa, ja kehottaa panemaan täysimääräisesti täytäntöön EU:n ja Naton työryhmän lopullisen arviointiraportin Euroopan komissio, kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokykyä käsittelevän EU:n ja Naton työryhmän lopullinen arviointiraportti, kesäkuu 2023.;

31.toteaa, että satamat ovat yhdyskäytäviä muuhun maailmaan ja siten ratkaisevassa asemassa EU:n taloudessa; panee huolestuneena merkille, että kiinalaisomisteiset tai Kiinan määräysvallassa olevat yhteisöt ovat strategisesti kasvattaneet osuuttaan Euroopan satamien ja satamainfrastruktuurien toiminnassa; kehottaa komissiota esittämään EU:n strategista toimintapoliittista kehystä, jolla vähennetään ja rajoitetaan Kiinan ja muiden hallintojen vaikutusvaltaa ja operatiivista määräysvaltaa; korostaa, että Kiinan kansantasavalta ulottaa valtaansa ulkomaille käyttämällä kaupallisten satamien ja kaksoiskäyttöön soveltuvien laitosten verkostoa, joka tarjoaa logistiikka- ja tiedustelutukea Kiinan laivastolle; panee merkille, että vuonna 2022 kiinalaiset yritykset omistivat tai toimivat terminaalioperaattoreina 96 satamassa 53:ssa eri maassa; panee lisäksi merkille, että Kansan vapautusarmeijan laivaston sota-aluksille on tehty merkittäviä alusten ja laitteiden korjaus- tai kunnossapitotöitä vähintään yhdeksässä satamassa, joista kaksi sijaitsee Euroopassa; huomauttaa, että laivastovierailut paljastavat vaikutusalueita, priorisoituja toiminta-alueita, tiedustelutietojen keruun tavoitteita ja yhteistyön painopisteitä;

32.korostaa, että kriittistä infrastruktuuria koskevaan maailmanlaajuiseen yhteistyöhön tarvitaan geopoliittista lähestymistapaa, jotta EU voi vastata menestyksekkäästi uusiin turvallisuushaasteisiin; panee merkille, että kolmasosa kaikesta vuodesta 2010 lähtien rakennetusta Afrikan infrastruktuurista, mukaan lukien noin 50 prosenttia Afrikan 3G‑verkoista ja 70 prosenttia sen 4G-verkoista, on kiinalaisomisteisten yritysten rahoittamaa ja rakentamaa; korostaa, että Kiina on viimeisten 20 vuoden aikana lisännyt 160 miljardin Yhdysvaltain dollarin edestä kauppa-, investointi- ja lainasitoumuksiaan, joihin liittyviä sopimusvelvoitteita on vain vähän tai ne ovat vaikeaselkoisia, Afrikan maiden hallitusten ja kyseisten maiden valtio-omisteisten yritysten kanssa pääasiassa kuljetusten, sähköntuotannon, kaivostoiminnan ja televiestinnän alalla; korostaa erityisesti sitä, että yksi ainoa kiinalainen televiestintäyritys on rakentanut jopa 70 prosenttia Afrikan tietotekniikkainfrastruktuurista, sekä kiinalaisten yritysten roolia ainakin14 arkaluonteisen Afrikan sisäisen televiestintäverkon rahoittamisessa, rakentamisessa, laajentamisessa ja kunnostamisessa; ilmaisee huolensa siitä, että kiinalainen toimintamalli houkuttelee selvästi monia maita, jotka eivät pysty tai ole halukkaita täyttämään EU:n vaatimuksia vastaavan rahoitustason saamiseksi, jolloin Kiinan vaikutusvalta kasvaa EU:n kumppanuuksien kustannuksella ja aiheuttaa näille maille kestämättömän velan riskin, mikä vahingoittaa niiden pitkän aikavälin kehitystä paikallisväestön kustannuksella; kehottaa komissiota, Euroopan ulkosuhdehallinta ja jäsenvaltioita tehostamaan toimia, myös houkuttelemalla investointeja yksityiseltä sektorilta, pannakseen täytäntöön 150 miljardin euron Global Gateway ‑investointipaketin, josta sovittiin EU:n ja Afrikan unionin kuudennessa huippukokouksessa helmikuussa 2022; kehottaa neuvostoa ja komissiota panemaan pikaisesti täytäntöön aloitteen mukaisia hankkeita, erityisesti majakkahankkeita;

33.painottaa olevansa huolestunut siitä, että Kiinan kansantasavallan strategiaa ”sinisen talouden yhteistyötukikohdan” rakentamiseksi Afrikan rannikolle, myös rakentamalla kalastusaluksia ja aluksille tarkoitettuja korjaamoja, voidaan käyttää myös sotilastarkoituksiin; painottaa, että näitä sopimuksia ja lupia, joista on sovittu Afrikan maiden kanssa, leimaa yleisesti ottaen yksityiskohtaisten tietojen ja avoimuuden puute; korostaa mahdollisia EU:lle aiheutuvia geopoliittisia seurauksia, etenkin niissä kolmansissa maissa, joissa EU toimii;

34.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle ja komissiolle.