1.toteaa, ettei käsitteille ’metaversumi’ ja ’virtuaalimaailma’ ole tällä hetkellä vakiintuneita määritelmiä;

2.panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille komission tiedonantoon sisältyvän seuraavan ehdotuksen määritelmäksi, jossa keskitytään virtuaalimaailmojen pääpiirteisiin: ”Virtuaalimaailmat ovat 3D-teknologian ja laajennetun todellisuuden kaltaisiin teknologioihin perustuvia pysyviä ja immersiivisiä ympäristöjä, jotka mahdollistavat fyysisen ja digitaalisen maailman reaaliaikaisen yhdistämisen eri tarkoituksia varten. Näitä voivat olla esimerkiksi suunnittelu, simulaatioiden tekeminen, yhteistyö, oppiminen, sosiaalinen kanssakäyminen, ostosten ja sopimusten tekeminen tai viihteen tarjoaminen”; huomauttaa, että monet ”virtuaalimaailmoiksi” kutsutut tekniikat ovat olleet olemassa jo vuosien ajan; korostaa, että EU:n tulevan strategian olisi perustuttava tutkimukseen, tieteelliseen näyttöön ja yhteiskunnalliseen merkitykseen;

3.painottaa, että on olennaisen tärkeää edistää standardointia ja yhteentoimivuutta, jotta yhteenliitettyjen virtuaalimaailmojen ekosysteemi voidaan kehittää täyteen mittaansa;

4.painottaa, että EU:ssa käytettävissä olevien virtuaalimaailmojen olisi perustuttava eettisiin arvoihin, periaatteisiin ja perusoikeuksiin, jotka on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa EUVL C 303, 14.12.2007, s. 1., sekä voimassa olevaan EU:n lainsäädäntöön, joka koskee tietosuojaa, turvallisuusvaatimuksia, datan jakamista, sisällön moderointia, häirinnän ja vihapuheen torjuntaa, kyberturvallisuutta, työntekijöiden oikeuksia, kuluttajien ja lasten suojelua, esteettömyysvaatimuksia, immateriaalioikeuksien kunnioittamista, taitotiedon ja liikesalaisuuksien suojelua, verkossa tapahtuvien väärinkäytösten ja petosten estämistä sekä kilpailullisia ja oikeudenmukaisia markkinoita;

5.muistuttaa, että virtuaalimaailmoja olisi kehitettävä ja otettava käyttöön noudattaen yleistä periaatetta, jonka mukaan sen, mikä on laitonta verkon ulkopuolella, olisi oltava laitonta myös verkossa, jotta varmistetaan, että ihmisten ja etenkin lasten oikeuksia käyttäjinä, kuluttajina, työntekijöinä, sijoittajina, oikeudenhaltijoina ja tekijöinä kunnioitetaan kaikilta osin;

6.toteaa, että erityisesti seuraavia säädöksiä sovelletaan jo nyt virtuaalimaailman eri näkökohtiin; digipalvelusäädös, digimarkkinasäädös, datanhallinta-asetus, datasäädös, ehdotettu tekoälysäädös, yleinen tietosuoja-asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1). (GDPR), yleinen tuoteturvallisuusasetus, sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi, kryptovarojen markkinoita koskeva asetus, eurooppalainen digitaalinen identiteetti, direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla, EU:n tavaramerkkiasetus, liikesalaisuuksien suojaamista koskeva direktiivi, esteettömyyssäädös ja verkkopalvelujen saavutettavuusdirektiivi;

7.korostaa, että on tärkeää seurata säännöllisesti sovellettavien voimassa olevien oikeudellisten välineiden noudattamista ja varmistaa niiden täytäntöönpanon tehokas valvonta; kehottaa komissiota kehittämään yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, kansalaisyhteiskunnan ja kuluttajansuojajärjestöjen edustajat sekä tiedemaailma mukaan luettuina, suuntaviivoja ja parhaita käytäntöjä, joilla selvennetään virtuaalimaailmoissa mukana olevien eri sidosryhmien, kuten alustaoperaattoreiden, palveluntarjoajien, kehittäjien ja käyttäjien, oikeudellisia velvoitteita ja vastuita sovellettavan EU:n lainsäädännön mukaisesti;

8.korostaa, että on ensiarvoisen tärkeää, että komissio tekee säännöllisesti voimassa olevien sovellettavien oikeudellisten välineiden toimivuustarkastuksia pitäen mielessä sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin, kuluttajanoikeusdirektiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/83/EU, annettu 25. lokakuuta 2011, kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 64). ja kohtuuttomia sopimusehtoja koskevan direktiivin Neuvoston direktiivi 93/13/ETY, annettu 5. huhtikuuta 1993, kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista (EUVL L 95, 21.4.1993, p. 29). mahdollisen uudelleentarkastelun, ja painottaa, että kaikessa tulevassa virtuaalimaailmoja koskevassa lainsäädännössä olisi vältettävä päällekkäisyyksiä tai epäjohdonmukaisuuksia ja tarvittaessa korjattava puutteita;

9.toteaa, että kansainvälisen yksityisoikeuden, siviilioikeuden ja immateriaalioikeuden alalla on kuitenkin jo joitakin ilmeisiä sääntelyongelmia, kuten jäljempänä esitetään;

10.nostaa esiin äskettäiset tutkimukset, joissa on osoitettu, että VR-anturitiedot ovat yhtä yksilöllisesti tunnistettavissa kuin sormenjäljet ja niitä voidaan hyödyntää syvällisen tiedon saamiseksi käyttäjien persoonallisuudesta ja niiden perusteella voidaan päätellä useita eri ominaisuuksia, kuten ikä, sukupuoli, tulotaso, etninen alkuperä, vammaisuus, mielentila ja tunteet; katsoo tämän herättävän etenkin kohdennetun käyttötottumuksia seuraavan mainonnan yhteydessä merkittäviä eettisiä ja oikeudellisia huolenaiheita, joihin olisi puututtava; painottaa, että henkilötietojen, mukaan lukien arkaluonteisten käyttäjätietojen, kuten biometristen tietojen ja käyttäytymiseen, tunnereaktioihin ja tuntohavaintoihin perustuvien tietojen, laajamittaiseen keräämiseen liittyviin tämänkaltaisiin eettisiin huolenaiheisiin puuttumisessa yksi ulottuvuus on sen varmistaminen, että käyttäjät ovat tietoisia tietojen keräämisestä ja että suostumus tällaisten tietojen keräämiseen saadaan paitsi virtuaalimaailmaan saapumishetkellä myös jokaista käyttötarkoitusta varten noudattaen yleisen tietosuoja-asetuksen periaatteita, kuten yksityisyyden ja käyttötarkoituksen rajoittamisen periaatteita;

11.korostaa, että ellei käyttäjän tunnistautumista edellytetä unionin tai jäsenvaltion lainsäädännössä erityisesti vastuun selvittämiseksi ja aina kun se on teknisesti mahdollista ja järkevää, virtuaalimaailmojen olisi mahdollistettava palvelujen anonyymi käyttö, koska se tarjoaa suojan yksityisyydelle ja estää tehokkaasti tietojen luvatonta paljastamista, henkilötietovarkauksia ja muita verkossa kerättyjen henkilötietojen väärinkäytön muotoja;

12.toteaa tässä yhteydessä, että komission tiedonannossa esitetyt toimet, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta, parantamaan digitaalisia taitoja ja digitaalista lukutaitoa ja lisäämään käyttäjien mahdollisuuksia käyttää keskeisiä teknologioita etenkin helpottamalla nopean internetinfrastruktuurin ja asiaankuuluvien laitteiden saatavuutta, ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta vältetään digitaaliset kahtiajaot, ja ne olisi pantava täytäntöön mahdollisimman nopeasti osallistavan ja kilpailukykyisen digitaalisen yhteiskunnan edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei ketään jätetä jälkeen tässä nopeassa teknologisessa kehityksessä;

13.korostaa, että tietyt sovellettavaa lainsäädäntöä ja lainkäyttövaltaa koskevat perinteiset alueperiaatteet saattavat osoittautua virtuaalimaailmoihin soveltumattomiksi, sillä virtuaalimaailmat eivät sijaitse millään alueella lohkoketjun kaltaisten hajautettujen teknologioiden käytön seurauksena, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia EU:n lainsäädännön sovellettavuuden varmistamisessa sekä kuluttajien ja yritysten oikeuksien suojelemisessa;

14.panee erityisesti merkille, että koska kuka tahansa voi käyttää virtuaalimaailmoja missä tahansa, Euroopan unionin tuomioistuimen vahvistama niin sanottu mosaiikkikriteeri, jonka mukaan vahinkoa kärsinyt osapuoli voi hakea korvausta niiden maiden tuomioistuimissa, joissa ainakin osa vahingosta on tapahtunut, ei välttämättä päde; muistuttaa kuitenkin, että tuomioistuin vahvisti lisäkriteerin, jonka mukaan vahinkoa kärsineet osapuolet voivat vaatia korvausta sen maan tuomioistuimissa, jossa niiden pääintressien keskus on, ja toteaa, että tämän kriteerin kodifiointia Bryssel I -asetukseen voitaisiin harkita;

15.panee merkille, että tällä hetkellä Bryssel I -asetuksessa oleva kuluttajan määritelmä perustuu suoraan sopimussuhteeseen, jota ei ole esimerkiksi ei-korvattavan tokenin (NFT) liikkeeseenlaskijan ja ostajan välillä, kun NFT saatetaan jälkimarkkinoille; toteaa, että jos liikkeeseenlaskijan kanssa syntyy riita, lopulliseen ostajaan ei näin ollen voitaisi soveltaa Bryssel I -asetuksessa kuluttajille taattua oikeudenkäyttöön liittyvää kohtelua;

16.kehottaa komissiota ottamaan huomioon nämä ja muut mahdollisesti ongelmalliset tilanteet ja arvioimaan EU:ssa sovellettavien kansainvälisen yksityisoikeuden nykyisten säännösten asianmukaisuutta ja ehdottamaan tarvittaessa asiaankuuluvia muutoksia sen varmistamiseksi, ettei kansalaisten ja yritysten tarvitse järjestelmällisesti käydä oikeutta ulkomaisissa tuomioistuimissa tai ulkomaisen lainsäädännön nojalla oikeuksiensa täytäntöön panemiseksi, varmistaen näin, että heidän EU:n sääntelykehyksen mukaiset oikeutensa taataan täysimääräisesti, ottaen samalla huomioon erityisesti EU:n ulkopuolisten yritysten oikeuspaikkakeinottelun riskin;

17.toteaa, että virtuaalimaailmoissa tehtävien kaupallisten toimien määrän ja taloudellisen merkityksen odotetaan lisääntyvän seuraavan vuosikymmenen aikana; korostaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa, että virtuaalitavaroiden ja -palvelujen tarjoajat voidaan tunnistaa ja saattaa vastuuseen tuotteidensa aiheuttamista vahingoista;

18.huomauttaa, että niin kutsuttujen virtuaalisten kiinteistöjen, kuten virtuaalimaailmassa olevan NFT:n edustaman kiinteistön tai maa-alan, myynnissä käytetyt mainontatekniikat herättävät huolta, koska käyttäjille saattaa syntyä käsitys, että he todella hankkivat omistusoikeuksia, kun käytännössä he saavat vain luvan käyttää virtuaalista ’maata’; painottaa, että on tärkeää varmistaa, että sovellettavat ehdot ovat läpinäkyviä, selkeitä, oikeudenmukaisia ja helppotajuisia etenkin siksi, että käyttäjien on osoitettu jättävän usein lukematta ehdot niiden laajuuden ja teknisyyden vuoksi;

19.muistuttaa, että vastuusääntöjä olisi sovellettava täysimääräisesti virtuaalimaailmoihin, ja korostaa, että virtuaalimaailmoissa on tärkeää ottaa käyttöön tehokkaita toimenpiteitä, jotta voidaan estää kaikenlainen haitallinen toiminta ja puuttua siihen, ja harjoittaa lainvalvontaa perusoikeuksia noudattaen, mukaan lukien ilmoitus- ja riitojenratkaisumekanismien perustaminen tarvittaessa ja rajoittamatta oikeutta hakea oikeussuojaa;

20.on huolissaan siitä, että virtuaalihahmojen ja hajautettujen järjestelmien, kuten lohkoketjuteknologiaan perustuvien järjestelmien, käyttäminen voi tehdä vahingon aiheuttajien saattamisen vastuuseen äärimmäisen haastavaksi; katsoo, että on ratkaisevan tärkeää ottaa käyttöön tehokkaita identiteetinhallintajärjestelmiä, jotta vahingonaiheuttajat voidaan tunnistaa asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti ja jotta voidaan torjua valehenkilöllisyyksiä, ottaen huomioon myös hajautettujen autonomisten organisaatioiden hallintoon ja yhteisvastuuseen liittyvät erityispiirteet; suhtautuu tältä osin myönteisesti komission aikomukseen tutkia hajautettujen autonomisten organisaatioiden mahdollisen oikeudellisen kehyksen lisäarvoa;

21.muistuttaa, että virtuaalihahmot eivät ole oikeushenkilöitä, joten niiden oikeuskelpoisuuteen, oikeuksiin, velvollisuuksiin ja vastuisiin liittyviä kysymyksiä on käsiteltävä suhteessa niitä käyttäviin luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin; katsoo, että virtuaalimaailmojen kehittyessä ja muuttuessa yhä monimutkaisemmiksi olisi harkittava, olisiko virtuaalihahmoille tarkoituksenmukaista myöntää erityinen oikeudellinen asema; katsoo, että virtuaalihahmon tai sen takana olevan henkilön olisi oltava tunnistettavissa ja olisi sovellettava yritysasiakkaan tuntemisen periaatetta;

22.korostaa, että immateriaalioikeuksien, mukaan lukien tekijänoikeuksien, tavaramerkkien, patenttien, mallisuojan ja liikesalaisuuksien, suojelua koskevaa EU:n lainsäädäntöä sovelletaan täysimääräisesti virtuaalimaailmoihin; korostaa kuitenkin, että virtuaalimaailmojen kehittäminen aiheuttaa uusia haasteita immateriaalioikeuksien noudattamisen varmistamiselle ja oikeudenloukkaajien tunnistamiselle sekä sovellettavaa lainsäädäntöä ja lainkäyttövaltaa koskevia lainvalintasääntöihin liittyviä ongelmia;

23.muistuttaa, että virtuaalimaailmojen alustaoperaattoreilla, palveluntarjoajilla ja käyttäjillä on velvollisuus kunnioittaa oikeudenhaltijoiden yksinoikeuksia ja oikeutta oikeudenmukaiseen korvaukseen; korostaa, että immateriaalioikeuksilla suojatun sisällön, myös digitaalisessa muodossa sähköisellä tallennusvälineellä, kuten NFT:llä, olevan sisällön, käyttö edellyttää lisensoinnilla tai luovutuksella annettua lupaa, paitsi jos siihen sovelletaan immateriaalioikeuksien suojaa koskevia poikkeuksia tai rajoituksia (kuten yksityinen kopiointi, koulutus, tutkimus, lainaus, tarkastus, parodia tai pastissi); muistuttaa, että tarjoajien on tärkeää varmistaa lisenssien laajuutta koskeva avoimuus, alueelliset lisenssit mukaan luettuina, jotta käyttäjät voivat määrittää, mitkä immateriaalioikeuksilla suojatun sisällön käyttötarkoitukset virtuaalimaailmoissa heidän hallussaan olevat lisenssit kattavat, ja jotta tekijät ja oikeudenhaltijat voivat saada tarkan ja asianmukaisen ilmoituksen suojattujen teosten todellisesta käytöstä;

24.pitää myönteisenä Nizzan luokituksen 12. versiossa tehtyä päivitystä, joka mahdollistaa tavaramerkkien rekisteröinnin luokkiin, jotka kattavat niiden käytön virtuaalimaailmoissa; kehottaa seuraamaan tiiviisti tämän luokituksen konkreettista soveltamista; on kuitenkin huolissaan sellaisten NFT:iden käytöstä, joissa viitataan tavaramerkkeihin ilman niiden omistajien lupaa, ja kehottaa toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä näihin ja muihin rikkomistapauksiin puuttumiseksi; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen väärennösten torjuntavälineistön luomisesta;

25.toteaa, että käyttäjien tuottaman sisällön lataamiseen voidaan soveltaa digipalvelusäädöksessä vahvistettuja vastuusääntöjä ja tekijänoikeusdirektiivin 17 artiklassa vahvistettua erityisjärjestelyä; katsoo kuitenkin, että tarvitaan lisäselvennystä siitä, miten nykyisiä sääntöjä olisi sovellettava verkkosisällönjakopalveluihin, jotka asettavat sisältöä saataville virtuaalimaailmoissa, ja miten ne olisi pantava täytäntöön;

26.painottaa, että NFT:t eivät sellaisenaan tarjoa mitään immateriaalioikeuksia digitaaliseen omaisuuteen, ja toteaa, että selkeyttä ja avoimuutta on lisättävä, jotta voidaan välttää petokset ja toistuva sekaannus itse tokenia koskevan oikeuden ja sitä suojattua sisältöä, johon token perustuu, koskevan oikeuden välillä;

27.toteaa, että NFT:t ja muut lohkoketjupohjaiset tarjoukset helpottavat tekijänoikeudella suojattuihin teoksiin perustuvan omaisuuden jatkuvaa jälleenmyyntiä verkossa, ja katsoo, että on varmistettava asianmukainen ja oikeasuhteinen korvaus tekijöille kunkin tällaisen omaisuuserän jälleenmyynnin osalta;

28.palauttaa mieliin, että nykyisten sääntöjen mukaan tekoälyjärjestelmien itsenäisesti tuottamat luomukset eivät ehkä ole oikeutettuja tekijänoikeussuojaan, koska omaperäisyyden periaate liittyy luonnolliseen henkilöön ja ”henkisen luomisen” käsite edellyttää tekijän persoonan ilmaisemista; palauttaa lisäksi mieliin erot ihmisen tekoälyn avulla tuottamien luomusten ja tekoälyn itsenäisesti tuottamien luomusten välillä; muistuttaa, että vaikka nykyistä immateriaalioikeuskehystä sovelletaan edelleen myös tekoälyn avulla tuotettuihin luomuksiin, tekoälyn itsenäisesti tuottamat luomukset luovat immateriaalioikeuksien suojelulle uusia sääntelyhaasteita, joita ovat muun muassa omistajuutta, tekijyyttä ja keksijyyttä sekä asianmukaista korvausta koskevat kysymykset, ja potentiaaliseen markkinakeskittymään liittyviä ongelmia; suhtautuu myönteisesti teollis- ja tekijänoikeuksia koskevassa toimintasuunnitelmassa esitettyyn sitoumukseen, jonka mukaan komissio käy sidosryhmien kanssa keskusteluja siitä, miten voidaan vastata tekoälyavusteisten keksintöjen ja luomusten aiheuttamiin haasteisiin; kehottaa komissiota harkitsemaan tämän vuoropuhelun soveltamisalan laajentamista, jotta se kattaisi suurelta osin tekoälyyn, myös generatiiviseen tekoälyyn, liittyvät kysymykset;

29.painottaa, että virtuaalimaailmat saattavat tarjota mahdollisuuksia sellaisten yleishyödyllisten julkisten palvelujen tarjoamiseen, jotka tuottavat kansalaisille laajempaa hyötyä; korostaa kuitenkin, että kaikkien EU:ssa olevien käyttäjien osallisuus ja mahdollisuus käyttää palveluja on varmistettava sekä laitteistojen kustannusten ja käytön että ohjelmistojen ymmärtämisen osalta; toteaa, että saavutettavuus on erityisen tärkeää, jotta varmistetaan, että haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät, kuten ikääntyneet, vammaiset henkilöt, lapset ja maaseudulla tai syrjäisillä alueilla asuvat henkilöt saavat tarpeelliset digitaaliset taidot voidakseen osallistua virtuaalimaailmoihin, ja siinä olisi otettava huomioon esimerkiksi maantieteellinen sijainti, sukupuoli, koulutustaso ja sosioekonominen tausta;

30.lisää tässä yhteydessä, että digitaalinen lukutaito on äärimmäisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa virtuaalimaailmojen turvallinen ja yhteiskunnallisesti hyödyllinen käyttöönotto ja tietoon perustuva ja vastuullinen käyttö, välttää käyttäjien riippuvuutta, ennakkoluuloja ja syrjiviä käytäntöjä, torjua disinformaatiota, manipulointia ja virtuaaliympäristön väärinkäyttöä sekä edistää demokraattista valvontaa;

31.korostaa tarvetta ottaa käyttöön tehokkaita koulutustoimenpiteitä, joilla varmistetaan laaja virtuaalimaailman lukutaito kansalaisten keskuudessa ja parannetaan eri alojen ammattilaisten, kuten opettajien, osaamista ja kannustetaan ja edistetään eurooppalaisten lahjakkuuksien ja teknologioiden kehittämistä ja houkutellaan samalla enemmän ihmisiä, myös enemmän naisia, luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan pariin;

32.suosittelee, että komission tiedonannossa mainittua suurelle yleisölle tarkoitettua virtuaalimaailmojen työkalupakkia kehitetään edelleen kansalaispaneelin suositusten mukaisesti, jotta voidaan auttaa kansalaisia ymmärtämään paremmin, miten he voivat hallita virtuaali-identiteettejään, virtuaalisia luomuksiaan, virtuaalisia varojaan ja dataansa, ja edistää kattavaa, kestävää ja ihmiskeskeistä EU:n virtuaalimaailmastrategiaa;

33.suhtautuu myönteisesti – kuten komissio pani merkille – EU:n avoimen lähdekoodin yhteisön myönteiseen panokseen kehitettäessä virtuaalimaailman keskeisiä ominaisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi hajautetun tilikirjan teknologian ja muiden virtuaalisten objektien ja identiteettien aitouden, hallinnan ja turvallisuuden kannalta välttämättömien teknologioiden käyttöön;

34.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.