P9_TA(2024)0031EU:n kehitysyhteistyö energian saatavuuden tukemiseksi kehitysmaissaEuroopan parlamentin päätöslauselma 17. tammikuuta 2024 EU:n kehitysyhteistyöstä energian saatavuuden tukemiseksi kehitysmaissa (2023/2073(INI))Euroopan parlamentti, joka

–ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti köyhyyden poistamista koskevan tavoitteen 1, kohtuuhintaisen, luotettavan, kestävän ja nykyaikaisen energiansaannin varmistamista kaikille koskevan tavoitteen 7, teollisuutta ja infrastruktuureja koskevan tavoitteen 9, ilmastotekoja koskevan tavoitteen 13 ja sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamista ja naisten ja tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistamista koskevan tavoitteen 5,

–ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklan, jossa määrätään, että EU:n kehityspolitiikan päätavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja pitkällä aikavälillä sen poistaminen, ja jossa edellytetään, että ”unioni ottaa huomioon kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet toteuttaessaan muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin”,

–ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 5 kohdan ja 21 artiklan, joissa todetaan, että unioni on sitoutunut arvoihin perustuvaan lähestymistapaan kehitysyhteistyössä unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden varmistamiseksi, YK:n peruskirjan periaatteiden noudattamiseen ja kehitysmaiden talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävän kehityksen edistämiseen,

–ottaa huomioon 30. kesäkuuta 2017 annetun neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, parlamentin ja komission yhteisen julkilausuman ”Uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus – meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme” EUVL C 210, 30.6.2017, s. 1.,

–ottaa huomioon naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta 9. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/947 EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1.,

–ottaa huomioon 4. lokakuuta 2022 annetut neuvoston päätelmät ilmastorahoituksesta YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen Sharm el-Sheikhissä 6.–18. marraskuuta 2022 pidettävää 27. osapuolikonferenssia (COP27) silmällä pitäen, 25. tammikuuta 2021 annetut päätelmät ilmasto- ja energiadiplomatiasta – Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ulkoisen ulottuvuuden toteuttaminen ja 28. marraskuuta 2016 annetut päätelmät energiasta ja kehityksestä,

–ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (COM(2019)0640),

–ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2023 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta kriittisten raaka‑aineiden turvatun ja kestävän tarjonnan varmistamiseksi ja asetusten (EU) 168/2013, (EU) 2018/858, 2018/1724 ja (EU) 2019/1020 muuttamisesta (COM(2023)0160),

–ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 täydentämisestä ottamalla käyttöön unionin menetelmä, jossa vahvistetaan muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt, 10. helmikuuta 2023 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/1184 EUVL L 157, 20.6.2023, s. 11.,

–ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2023 annetun komission tiedonannon Euroopan vetypankista (COM(2023)0156),

–ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle” (COM(2020)0301),

–ottaa huomioon 18. toukokuuta 2022 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”EU:n ulkoinen energiastrategia” (JOIN(2022)0023),

–ottaa huomioon 1. joulukuuta 2021 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Global Gateway” (JOIN(2021)0030),

–ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2020 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia” (JOIN(2020)0004),

–ottaa huomioon 5. tammikuuta 2023 annetun mahdollisuuteen nauttia turvallisesta, puhtaasta, terveellisestä ja kestävästä ympäristöstä liittyviä ihmisoikeusvelvoitteita käsittelevän YK:n ihmisoikeusneuvoston erityisraportoijan raportin ”Women, girls and the right to a clean, healthy and sustainable environment”,

–ottaa huomioon Euroopan unionin ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön (OACPS) jäsenten välisen uuden kumppanuussopimuksen (Samoan sopimus), joka tulee voimaan, kun Euroopan parlamentti on antanut sille hyväksyntänsä ja osapuolet ovat ratifioineet sen,

–ottaa huomioon vuonna 1992 tehdyn ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) ja siihen liitetyn Kioton pöytäkirjan, Pariisissa joulukuussa 2015 pidetyn UNFCCC:n osapuolten 21. konferenssin (COP21), ensimmäisen yleismaailmallisen ja oikeudellisesti sitovan maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen eli Pariisin sopimuksen hyväksymisen ja hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viidennen ilmastonmuutosta koskevan arviointiraportin,

–ottaa huomioon 24. syyskuuta 2019 julkaistun hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin erityisraportin valtameristä ja kryosfääristä muuttuvassa ilmastossa,

–ottaa huomioon YK:n yleiskokouksessa 13. syyskuuta 2007 hyväksytyn alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan YK:n julistuksen,

–ottaa huomioon YK:n ympäristöohjelman päästökuiluraportin vuodelta 2022 sekä sen toisen yhteenvetoraportin fossiilisten polttoaineiden tuotannosta (tuotantokuiluraportti 2021) Tukholman ympäristöinstituutti, International Institute for Sustainable Development, Overseas Development Institute, E3G ja YK:n ympäristöohjelma, ”2021 Report – The Production Gap: Governments’ planned fossil fuel production remains dangerously out of sync with Paris Agreement limits”, 2021.,

–ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. kesäkuuta 2011 hyväksymät yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet,

–ottaa huomioon OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille ja vastuullista liiketoimintaa koskevat OECD:n due diligence -ohjeet,

–ottaa huomioon YK:n taloudellisten ja sosiaalisten asiain osaston vuoden 2018 toimintapoliittisen katsauksen ”Policy Brief #12: Global Progress of SDG7 – Energy and Gender”,

–ottaa huomioon Kansainvälisen uusiutuvan energian viraston vuoden 2022 raportin ”World Energy Transitions Outlook 2022: 1.5 °C Pathway” Kansainvälinen uusiutuvan energian virasto, ”World Energy Transitions Outlook 2022: 1.5 °C Pathway’, International Renewable Energy Agency, Abu Dhabi, 2022.,

–ottaa huomioon Maailmanpankin, Kansainvälisen energiajärjestön, Kansainvälisen uusiutuvan energian viraston, YK:n ja Maailman terveysjärjestön vuoden 2023 yhteisen raportin ”Tracking SDG 7: The Energy Progress Report, 2023” Kansainvälinen energiajärjestö, ”Tracking SDG7: The Energy Progress Report, 2023’, Kansainvälinen energiajärjestö, Pariisi, kesäkuu 2023.,

–ottaa huomioon Afrikan unionin vihreää elpymistä koskevan toimintasuunnitelman 2021–2027, jossa esitetään kattava strategia vihreiden aloitteiden edistämiseksi, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, ympäristön suojelemiseksi ja ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantamiseksi Afrikan unioni, ”The African Union green recovery action plan”, Afrikan unioni, Addis Abeba, 2021.,

–ottaa huomioon Afrikan johtajien 6. syyskuuta 2023 antamat Nairobin julistuksen ilmastonmuutoksesta ja toimintakehotuksen,

–ottaa huomioon Afrikan kansan vuoden 2023 ilmasto- ja kehitysjulistuksen,

–ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2023 antamansa päätöslauselman kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudesta EUVL C, C/2023/398, 23.11.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2023/398/oj., 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman uudesta EU–Afrikka-strategiasta – kestävää ja osallistavaa kehitystä edistävä kumppanuus EUVL C 494, 8.12.2021, s. 80., 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta EUVL C 270, 7.7.2021, s. 2., 1. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman energian saatavuudesta kehitysmaissa EUVL C 224, 27.6.2018, s. 167. ja 2. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n kehitysyhteistyöstä energian yleistä saatavuutta vuoteen 2030 mennessä koskevan tavoitteen tukemiseksi EUVL C 239 E, 20.8.2013, s. 83.,

–ottaa huomioon toimintasuunnitelman sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusvallan lisäämiseksi ulkoisessa toiminnassa vuosina 2021–2025 (GAP III),

–ottaa huomioon energian saatavuutta, uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla käsitelleen toukokuussa 2022 annetun Latinalaisen Amerikan ja Karibian talouskomission raportin ”Energy in Latin America and the Caribbean: access, renewability and efficiency”,

–ottaa huomioon uutta päätöksentekokehystä käsitelleen 16. marraskuuta 2000 julkaistun Maailman patokomission raportin ”A new framework for decision-making”,

–ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–ottaa huomioon kehitysvaliokunnan mietinnön (A9-0441/2023),

A.ottaa huomioon, että vaikka energia on kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden ytimessä, kestävän kehityksen tavoitteita koskevassa vuoden 2023 raportissa YK:n taloudellisten ja sosiaalisten asiain osasto, ”The Sustainable Development Goals Report 2023: Special Edition – July 2023”, New York, Yhdysvallat, 2023. todetaan, että maailmassa ei olla vieläkään saavuttamassa energian yleistä saatavuutta koskevaa tavoitetta; ottaa huomioon, että energia on tekijä, joka edistää kehitystä ja erityisesti maatalouden, liiketoiminnan, viestinnän, koulutuksen, terveydenhuollon ja liikenteen kehitystä sekä valtion toimintaa;

B.ottaa huomioon, että kestävän kehityksen tavoitteen 7 mukaan on pyrittävä saavuttamaan kohtuuhintaisen ja puhtaan energian kestävä saatavuus vuoteen 2030 mennessä ja siinä erityisesti kehotetaan lisäämään kansainvälistä yhteistyötä puhtaan ja uusiutuvan energian tutkimuksen, infrastruktuurin ja teknologian saatavuuden parantamiseksi ja näihin tarkoituksiin tehtävien investointien edistämiseksi; katsoo, että on olennaisen tärkeää vahvistaa diplomaattisia toimia poliittisen tavoitetason nostamiseksi, jotta voidaan puuttua tehokkaasti energiaköyhyyteen ja poistaa se;

C.ottaa huomioon, että YK:n mukaan vuoden 2023 puolivälissä maailmassa noin 733 miljoonalla ihmisellä, joista 80 prosenttia asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, ei ollut vieläkään saatavillaan kohtuuhintaista, luotettavaa, puhdasta ja laadukasta energiaa Kansainvälinen uusiutuvan energian virasto, ”Basic Energy Access Lags Amid Renewable Opportunities New Report Shows”, 6. kesäkuuta 2023.;

D.ottaa huomioon, että energian saatavuus vaihtelee suuresti kehitysmaiden välillä; ottaa huomioon, että 52 prosentilla Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä ei ole saatavillaan sähköä ja että kyseinen alue on maailman ainoa alue, jolla sähköä vailla olevien ihmisten osuus kasvaa; ottaa huomioon, että tästä luvusta eivät käy ilmi suuret erot ja että alueen maaseutuväestöstä vain 30,4 prosentilla on saatavillaan energiaa säännöllisesti, kun taas alueen kaupunkiväestöllä vastaava osuus on 80,7 prosenttia; ottaa huomioon, että koulutus tunnustetaan yhdeksi köyhyyden vähentämisen tärkeimmistä osatekijöistä; ottaa huomioon, että sähkön saatavuus tukee myös laadukasta koulutusta mutta vain 47 prosentissa Saharan eteläpuolisen Afrikan kouluista on sähköä;

E.ottaa huomioon, että sähkön puuttuminen kaupunkiympäristössä tai kaupunkien lähiympäristössä vaikuttaa suurissa luvattomissa asutuksissa elävään väestöön sekä kotiseudultaan siirtymään joutuneisiin henkilöihin ja pakolaisiin; ottaa huomioon, että myös silloin, kun sähköä on saatavilla, palvelun laatu on usein heikko;

F.ottaa huomioon, että kohtuuhintaisen, luotettavan, puhtaan ja laadukkaan energian saatavuus on vieläkin ongelmallisempaa maissa, joihin konfliktit ja luonnonkatastrofit vaikuttavat; ottaa huomioon, että maiden ja väestöryhmien välillä on suurta eriarvoisuutta jopa alueilla, joilla energian saatavuus on parempi, kuten Aasiassa ja Tyynenmeren alueella tai Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella;

G.ottaa huomioon, että Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamalla energiakriisillä on edelleen raskaita vaikutuksia ja että energian korkeat hinnat koettelevat eniten kaikkein heikoimmassa asemassa olevia erityisesti kehittyvissä talouksissa;

H.ottaa huomioon, että energian saatavuus on olennaisen tärkeää humanitaarisille järjestöille ja kehitysyhteistyöjärjestöille, jotta ne voivat toimittaa tehokasta humanitaarista apua ja erityisesti lääkintä- ja hätäapua;

I.ottaa huomioon, että nykyisten ennusteiden mukaan vuonna 2030 noin 660 miljoonalla ihmisellä maailmassa ei ole saatavillaan sähköä ja noin miljardilla ihmisellä ei ole mahdollisuutta puhtaaseen ruoanvalmistukseen, ellei toteuteta asianmukaisia toimia;

J.ottaa huomioon, että kohtuuhintaisen ja puhtaan energian saatavuuden parantaminen poistaa kestävän talouskasvun esteitä, houkuttelee yrityksiä ja yrittäjyyttä sekä parantaa ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta;

K.ottaa huomioon, että energiaköyhyys, jolla tarkoitetaan kestävien, puhtaiden ja turvallisten energialähteiden puutetta, on myös sukupuolikysymys, sillä naiset ja tytöt käyttävät keskimäärin jopa 18 tuntia viikossa ruoanlaittoa varten tarvittavien polttomateriaalien keräämiseen YK:n kehitysohjelma, ”Energy and Gender Equality”.;

L.ottaa huomioon, että naiset ovat kaikkialla maailmassa erittäin aliedustettuina energia‑alan työvoimassa ja erityisesti johtotehtävissä; ottaa huomioon, että naisten osallistuminen aktiivisina toimijoina uusiutuvaa energiaa koskeviin ratkaisuihin EU:n GAP III -toimintasuunnitelman mukaisesti parantaa kestävyyttä ja lisää sukupuolten edustukseen liittyviä myönteisiä tuloksia;

M.toteaa, että ruoanlaitossa perinteisesti käytetyt polttoaineet (kiinteä biomassa, petroli ja hiili) ovat hiilipäästöjen, metsäkadon ja ilmastonmuutoksen pääasiallisia edesauttajia ja uhka ihmisten terveydelle; ottaa huomioon, että 2,4 miljardia ihmistä maailmassa on riippuvaisia näistä polttoaineista, mikä ne johtaa vuosittain noin 3,7 miljoonaan ennenaikaiseen kuolemaan, ja että vaikutukset kohdistuvat eniten naisiin ja lapsiin; ottaa huomioon, että pelkästään vuonna 2019 Afrikassa kuoli 700 000 ihmistä kotitalouksien aiheuttaman ilman pilaantumisen vuoksi;

N.ottaa huomioon, että ruoanlaitossa käytettäviin puhtaisiin polttoaineisiin myönnettävä EU:n rahoitus on marginaalista; ottaa huomioon, että vaikka puhdasta ruoanvalmistusta koskevia strategioita on laadittu, niiden täytäntöönpano on heikkoa ja niitä varten on tarjolla vain vähän rahoitusta, minkä vuoksi on vaikea saavuttaa edes vähäisiä hyötyjä, ja parannettuja liesiä otetaan käyttöön ja käytetään pysyvästi edelleenkin vain vähän; ottaa huomioon, että alle 10 prosenttia ihmisistä, joilla ei ole mahdollisuutta puhtaaseen ruoanlaittoon, asuu maissa, joilla on tehokkaita toimintapolitiikkoja ja riittävästi rahoitusta yleistä saatavuutta koskevan tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä;

O.ottaa huomioon, että covid-19-pandemia ja energian hintojen nousu ovat hidastaneet edistymistä puhdasta ruoanlaittoa koskevien mahdollisuuksien lisäämisessä; katsoo, että EU:n olisi tuettava vaihtoehtoja puun kuluttamiselle ja edistettävä aurinkokeittimien kaltaisia ratkaisuja kehitysmaissa, joissa ruoanlaitto perustuu pitkälti biomassan käyttöön;

P.ottaa huomioon, että se, ettei mahdollisuutta puhtaaseen ruoanlaittoon ole, lisää naisten ja tyttöjen ruoanlaittoon käyttämää aikaa; toteaa, että tämä vahvistaa kotitaloustyön epätasaista jakautumista miesten ja naisten välillä; ottaa huomioon, että mahdollisuuden puhtaaseen ruoanlaittoon arvioidaan antavan naisille ja tytöille päivässä keskimäärin 1,5 tuntia enemmän aikaa, jonka he voisivat käyttää vapaa-ajan toimintaan ja/tai koulutukseen;

Q.panee merkille, että kehitysmaissa on runsaasti uusiutuvia energialähteitä, mutta ei useinkaan politiikka- ja sääntelykehyksiä eikä tarvittavia teollisia ja teknologisia edellytyksiä, jotka tukisivat kestävän energian kehittämistä ja käyttöä; ottaa huomioon, että niillä on myös monia haasteita, kuten ilmastonmuutos, ylivelkaantuminen ja nopea väestönkasvu, jotka kaikki vaikuttavat energian kysyntään ja kulutukseen; ottaa huomioon, että Namibian ja Angolan kaltaiset maat osallistuvat kunnianhimoisiin uusiutuvan energian hankkeisiin; ottaa huomioon, että jotkin kehitysmaat, kuten Senegal, Ruanda ja Kenia, ovat edistyneet huomattavasti energian saatavuuden alalla; katsoo, että kunkin maan erilaiset olosuhteet on otettava huomioon ja on oltava riittävästi poliittista tahtoa ja EU:n tukea, jotta energian saatavuudessa voidaan saavuttaa läpimurtoja;

R.ottaa huomioon, että EU:lla on pitkät perinteet energiayhteistyöstä Afrikassa; ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot antoivat Afrikassa toteutettaville kestävän kehityksen tavoitteen 7 mukaisille hankkeille suurimman osan julkisen kehitysavun rahoituksesta, yhteensä 13,8 miljardia euroa vuosina 2014–2020; katsoo, että tämä ei vieläkään riitä ja että tarvitaan lisätoimia; ottaa huomioon, että arviolta 53 prosenttia maksuista annettiin lainoina, mutta toteaa, että tämä lisävelka heikentää kyseisten maiden valmiuksia investoida kestävän kehityksen tavoitteisiin, myös tavoitteeseen 7; ottaa huomioon, että 21 alhaisen tulotason maata Afrikassa on vuonna 2023 velkaongelmissa tai vaarassa joutua velkaongelmiin;

S.ottaa huomioon, että energia-alan rahavirrat keskittyvät edelleen pieneen joukkoon maita ja vähiten kehittyneet maat jäävät usein jälkeen; ottaa huomioon, että maantieteellisen kohdentamisen osalta vain kolme kymmenestä suurimmasta edunsaajasta on vähiten kehittyneitä maita, mikä osoittaa, että energian saatavuuden laajentamiseen ja energiaköyhyyden torjumiseen tarkoitettuja varoja ei ole jaettu tärkeysjärjestyksessä;

T.toteaa, että energiasiirtymän rahoitus on vakavasti ja jatkuvasti riittämätöntä kehittyvillä alueilla ja erityisesti vähiten kehittyneissä maissa; ottaa huomioon, että Natural Resource Governance Instituten määritelmän mukaan luonnonvarakirouksella tarkoitetaan sitä, että monet luonnonvaroiltaan rikkaat maat eivät pysty hyödyntämään täysimääräisesti valtavaa luonnonvarallisuuttaan eivätkä kyseisten maiden hallitukset vastaamaan tehokkaasti yleisen hyvinvoinnin tarpeisiin Natural Resource Governance Institute, ”The Resource Curse – The Political and Economic Challenges of Natural Resource Wealth”, NRGI Reader, maaliskuu 2015.; ottaa huomioon, että liialliseen riippuvuuteen fossiilisten polttoaineiden viennistä liittyy talouden vähäisen monipuolistamisen riski;

U.katsoo, että EU:n olisi lisättävä uusiutuvien energialähteiden rahoitusta kehitysmaissa erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttaman uuden geopoliittisen tilanteen vuoksi ja puututtava samalla korruptioon ja heikkoihin instituutioihin, jotka pahentavat alirahoituksen ongelmia erityisesti vähiten kehittyneissä maissa;

V.ottaa huomioon, että useimmilla EU:n rahoittamilla hankkeilla pyritään edistämään sähköntuotantoa, mutta jakelusegmentti on segmenteistä heikoin huolimatta siitä, että se on olennaisen tärkeä kestävän kehityksen tavoitteen 7 saavuttamiseksi; ottaa huomioon, että monet kehitysmaat ovat edelleen riippuvaisia hiilestä sähköntuotannon ensisijaisena energialähteenä;

W.ottaa huomioon, että maat, joihin ilmastonmuutoksen kielteiset seuraukset vaikuttavat eniten, ovat vähiten vastuussa päästöistä; toteaa, että Afrikassa asuu lähes 18 prosenttia maailman väestöstä mutta sen osuus koko maailman energiankulutuksesta on alle 6 prosenttia; ottaa huomioon, että Afrikka tuottaa vain 3 prosenttia energiaan liittyvistä maailman hiilidioksidipäästöistä; ottaa huomioon, että G20-maat aiheuttavat 80 prosenttia maailman päästöistä;

X.ottaa huomioon, että Afrikan ja EU:n energiakumppanuus uudistettiin helmikuussa 2022, jotta voitiin ottaa huomioon Afrikan unionin Agenda 2063 -toimintaohjelma ja ilmastonmuutosta koskevat EU:n painopisteet, energiaturvallisuus, REPowerEU‑suunnitelma ja Global Gateway -strategia, joiden tavoitteena on uusiutuvan energian tuotannon ja jakelun edistäminen, myös Eurooppaan suuntautuvan viennin osalta; ottaa huomioon, että on ilmoitettu noin 150 miljardin euron investointipaketista, jolla tuetaan Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Afrikan unionin Agenda 2063 -toimintaohjelman mukaisia maanosien yhteisiä tavoitteita, jotta voidaan muun muassa varmistaa kustannustehokas, nykyaikainen, tehokas, luotettava, reilu, oikeudenmukainen ja tasapuolinen energiasiirtymä;

Y.ottaa huomioon, että oikeudenmukaista energiasiirtymää koskeva EU:n kumppanuus Etelä-Afrikan kanssa on esimerkki EU:n halukkuudesta toimia maailmanlaajuisena johtajana oikeudenmukaisen energiasiirtymän yhteydessä ja myötävaikuttaa siten EU:n energia- ja ilmastostrategian ulkoiseen ulottuvuuteen ja edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita maailmanlaajuisesti;

Z.katsoo, että pienten kehittyvien saarivaltioiden energiaomavaraisuuden, joka perustuu niiden suureen uusiutuvan energian potentiaaliin, olisi pysyttävä selkeänä tavoitteena;

AA.ottaa huomioon, että ”vähähiilinen vety” voi sisältää myös ydinvoimalla ja maakaasulla tuotettua vetyä, mikä merkitsee, että se ei välttämättä ole päästötöntä; ottaa huomioon, että uusiutuvista lähteistä peräisin oleva vihreä vety on ainoa vetytyyppi, joka voi todella edistää ilmastoneutraaliutta pitkällä aikavälillä;

AB.ottaa huomioon, että REPowerEU-suunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi se, että vuoteen 2030 mennessä tuodaan vuosittain 10 miljoonaa tonnia vihreää vetyä; ottaa huomioon, että komissio allekirjoitti tätä silmällä pitäen muiden aloitteiden ohella marraskuussa 2022 yhteisymmärryspöytäkirjat uusiutuvaa vetyä koskevista strategisista kumppanuuksista Namibian ja Egyptin kanssa;

AC.ottaa huomioon, että Kansainvälisen energiajärjestön vuoden 2023 maailmanlaajuisen vetykatsauksen (Global Hydrogen Review) Kansainvälinen energiajärjestö, ”Global Hydrogen Review 2023”, 2023, ja Kansainvälinen energiajärjestö, ”Hydrogen”, 2023. mukaan 99 prosenttia maailmanlaajuisesti tuotetusta vedystä on valmistettu fossiilisista polttoaineista;

AD.ottaa huomioon, että vihreä vety voi nopeuttaa teollisuustuotannon hiilestä irtautumista kumppanimaissa edellyttäen, että se ei hidasta paikallista energiasiirtymää ja että se on osa laajempaa strategiaa energian kokonaiskulutuksen vähentämiseksi kehittyneissä maissa maapallon kestokyvyn huomioon ottamiseksi; katsoo samalla kuitenkin, että on otettava asianmukaisesti huomioon, että vihreän vedyn edellyttämä infrastruktuuri on pääoma- ja teknologiaintensiivistä, että vedyn pitkät kuljetusmatkat ja varastointi ovat energiaintensiivisiä ja kalliita ja että vihreän vedyn laajamittainen tuotanto edellyttää valtavasti maata ja vettä;

AE.ottaa huomioon, että vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman hiilestä irtautumista sellaisilla keskeisillä aloilla, joilla päästöjen vähentäminen on vaikeaa; ottaa huomioon, että vihreän vedyn tuonti EU:n ulkopuolisista maista on tärkeä osa EU:n uusia strategisia kumppanuuksia; ottaa huomioon, että Kansainvälisen energiajärjestön vuoden 2023 maailmanlaajuisen vetykatsauksen mukaan kustannushaasteet uhkaavat vedyn tuotannon käyttöönoton pitkän aikavälin kannattavuutta; ottaa huomioon, että vedyn tuotannon käyttöönottoon voisi liittyä riski siitä, että jatketaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja ekstraktivismiin perustuvia käytäntöjä, mukaan lukien maan, veden ja energian mahdollinen laajamittainen anastus tuottajina toimivissa kehitysmaissa;

AF.ottaa huomioon, että kriittisillä raaka-aineilla on keskeinen rooli varmistettaessa puhtaiden energiateknologioiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus kaikille, ja toteaa, että EU on laatimassa johdonmukaista kehystä, jolla varmistetaan niiden jatkuva, varma ja vastuullinen toimitus ja samalla ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja paikallisen kehityksen tukeminen;

AG.ottaa huomioon, että hajautetuissa mikrosähköverkoissa ja kantaverkon ulkopuolella tuotettu uusiutuva energia tarjoaa hyviä ratkaisuja syrjäisille yhteisöille erityisesti työpaikkojen luomisen, koulutuksen ja terveydenhuollon osalta, mutta niiden lisäksi on tarjottava julkista tukea elinkelpoisten ja vastuullisten liiketoimintamallien luomiseksi;

AH.ottaa huomioon, että aurinko- ja tuulivoimaan perustuvan uusiutuvan energian käytön lisääminen, uusiutuvan vedyn tuotanto ja vesivoimaloiden patojen rakentaminen aiheuttavat myös haasteita, sillä ne edellyttävät suuria maa-alueita, mikä saattaa vaikuttaa nykyiseen maankäyttöön ja paikallisiin tarpeisiin erityisesti veden saatavuuden osalta ja voi johtaa paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen siirtämiseen muualle maan sisällä sekä vahingoittaa ekosysteemejä ja luontotyyppejä; katsoo, että määritettäessä maa- ja merialueita, joita voitaisiin käyttää uusiutuvan energian tuotantoon, on otettava huomioon biologisen monimuotoisuuden kunnioittaminen, paikallinen talous ja alkuperäisväestön suostumus;

AI.ottaa huomioon, että uusiutuvaan energiaan siirtymisen ennustetaan luovan enemmän työpaikkoja uusiutuvan energian alalla; ottaa huomioon, että uudet uusiutuvan energian teknologiat voivat luoda taloudellisia mahdollisuuksia, jotka puolestaan voivat tukea toimeentuloa ja ihmisarvoista työtä koskevan oikeuden toteutumista; ottaa huomioon, että Afrikalla on lupaava tulevaisuus uusiutuvan energian järjestelmien alalla, sillä siellä on 60 prosenttia maailman runsaimmista aurinkovoimavaroista mutta vain 1 prosentti asennetusta aurinkovoimakapasiteetista; ottaa huomioon, että Latinalainen Amerikka on yksi uusiutuvan energian käytön ja tuotannon johtavista alueista maailmassa;

AJ.ottaa huomioon, että Kansainvälisen energiajärjestön mukaan maailmanlaajuisen vesivoimakapasiteetin odotetaan kasvavan 17 prosenttia vuosina 2021–2030; ottaa huomioon, että käyttämätöntä vesivoimapotentiaalia on eniten Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehittyvissä talouksissa; toteaa kuitenkin, että laajamittaisiin vesivoimahankkeisiin liittyy kielteisiä sosiaalisia ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia, jotka ulottuvat haavoittuvien väestöryhmien siirtämisestä muualle maan sisällä aina ainutlaatuisen biologisen monimuotoisuuden tuhoutumiseen; ottaa huomioon, että vesivoima tuo mukanaan uusia haasteita ilmastonmuutoksen yhteydessä, sillä ilmastonmuutos lisää dramaattisesti sellaisten jokien tulvien ja kuivumisen esiintymistiheyttä, joissa toteutetaan vesivoimahankkeita, ja lisää riskejä sekä hankkeiden turvallisuudelle että voimaloiden sähköntuotantokapasiteetille;

AK.ottaa huomioon, että EU:lla ja sen kumppanimailla on yhteinen mutta eriytetty vastuu kestävän energiasiirtymän toteuttamisesta; katsoo, että uusiutuvaa energiaa koskeville hankkeille annettavan EU:n tuen on ensisijaisesti vastattava paikallisen väestön tarpeisiin ja vasta sitten tuettava energian vientiä;

AL.toteaa, että tietyt kehitysmaat ovat ilmoittaneet haluavansa hyödyntää hiilivetyvarojaan, ja katsoo, että tätä toivetta analysoitaessa olisi myös otettava huomioon se, että EU vaati COP28-kokouksessa sitoutumaan maailmanlaajuisesti vaiheittaiseen luopumiseen fossiilisista polttoaineista; ottaa huomioon, että luonnonvarojen käyttö energiantuotantoon voi luoda taloudellisia tilaisuuksia, mutta kehitysmaat voisivat kuitenkin mahdollisesti vaarantaa maansa energiasiirtymän ja lisätä fossiilisten polttoaineiden kulutuksen osuutta omassa sähköpaletissaan, jos ne priorisoivat uusiutuvan energian viennin;

AM.ottaa huomioon, että Maailman luonnonvarain instituutin mukaan 25 prosenttia maailman väestöstä kärsii vuosittain erittäin huomattavasta vesistressistä; ottaa huomioon, että vesi on olennaisen tärkeää viljelykasvien viljelyn, karjankasvatuksen, sähköntuotannon, ihmisten terveyden ylläpitämisen, oikeudenmukaisten yhteiskuntien edistämisen ja maailman ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta;

AN.ottaa huomioon, että maatalouselintarvikejärjestelmät kuluttavat noin 30 prosenttia maailman energiasta ja että kolmannes alan kasvihuonekaasupäästöistä johtuu energian käytöstä; ottaa huomioon, että energiasiirtymä ja maatalouselintarvikejärjestelmien muutos ovat kytköksissä toisiinsa;

Puhtaan energian yleisen saatavuuden edistäminen

1.muistuttaa, että kohtuuhintaisen ja kestävän energian yleinen saatavuus on perusihmisoikeus ja edellytys, jotta voidaan saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet ja tavoite siitä, että ketään ei jätetä jälkeen; panee tässä yhteydessä merkille julkisen ja yksityisen rahoituksen merkityksen; painottaa, että hiilineutraalin tulevaisuuden ja uusiutuvien energialähteiden kehittämisen on kuljettava käsi kädessä talouden monipuolistamisen, ympäristöystävällisen teollistumisen, hiilestä irtautumisen, köyhyyden vähentämisen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan lähestymistavan kanssa;

2.korostaa, että vakaan energiahuollon varmistaminen ei ole ainoastaan taloudellinen ja logistinen vaan myös geopoliittinen kysymys; muistuttaa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on vaikuttanut vakavasti globaaleihin energiamarkkinoihin erityisesti kehitysmaissa ja että on toteutettava edelleen koordinoituja toimia vakaan energiahuollon ja kohtuullisten hintojen varmistamiseksi;

3.kehottaa EU:ta edistämään uusiutuvan energian saatavuutta kehitysmaissa toimintapoliittisen, sääntelyyn liittyvän ja hallinnollisen tuen avulla, mukaan lukien valmiuksien kehittäminen ja teknologian siirrot; kannustaa kumppanuuksiin, joissa luovutaan fossiilisten luonnonvarojen hyödyntämisestä ja keskitytään puhtaan energian käyttöön; korostaa tarvetta varmistaa, että vihreillä investoinneilla edistetään sosioekonomista kehitystä ja lisätään kehitysmaiden osallistumista uuteen geopoliittiseen toimintaympäristöön, jossa on nollatason nettomääräinen energiankulutus;

4.korostaa tarvetta kehittää ratkaisuja, joilla edistetään uusiutuvan energian, myös valtamerillä ja joilla tuotettavan energian, käyttöönottoa kehitysmaissa samalla kun suojellaan biologista monimuotoisuutta; korostaa, että kehitysmaissa on merkittäviä mahdollisuuksia asentaa merellä tuotettavan uusiutuvan energian tuotantolaitoksia; korostaa, että merialueita on hallinnoitava kokonaisvaltaisesti siten, että siihen osallistuvat kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät ja paikallisyhteisöjen suostumus otetaan huomioon;

5.kannustaa voimakkaasti kehitysmaita sitoutumaan energiaa koskevaan oikeudenmukaisuuteen sääntelykehyksissään, joilla olisi varmistettava paikallistason hyväksyntä, yhteisön osallistuminen, maaoikeuksien suojelu ja kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeusnormien noudattaminen, jotta voidaan varmistaa energian saatavuus ja kohtuuhintaisuus kaikille; korostaa tarvetta kytkeä energiakumppanuudet sääntelykehysten hyväksymiseen ja antaa teknistä apua niiden täytäntöönpanemiseksi;

6.toteaa, että energiaturvallisuus edellyttää sukupuolisensitiivistä lähestymistapaa; korostaa, että energiaköyhyys vaikuttaa suhteettomasti naisiin ja tyttöihin; korostaa heidän päivittäistä panostaan polttopuun ja puuhiilen keräämiseen kaukana kodeistaan; kehottaa ottamaan naiset mukaan energiasiirtymään aktiivisina toimijoina, myös merten suojelualueilla;

7.kehottaa EU:ta lisäämään teknistä tukeaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseksi energiasiirtymässä muun muassa asettamalla etusijalle sukupuolinäkökohdat huomioon ottavat energiahankkeet, joihin osallistuu naisten johtamia energiajärjestöjä ja yrityksiä ja joissa varmistetaan myös paikallinen sitoutuminen, ja kiinnittämään erityistä huomiota vähiten kehittyneisiin maihin ja keskitulotason maihin, joissa esiintyy merkittävää maansisäistä eriarvoisuutta energian saatavuuden ja puhtaan ruoanlaiton mahdollisuuden osalta; korostaa, että on tärkeää kerätä sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja energian saatavuudesta, jotta voidaan ohjata energiaan liittyvää EU:n ulkoista toimintaa; huomauttaa, että energiaköyhyys myös vaikuttaa suhteettomasti vähemmistöihin ja marginalisoituihin yhteisöihin;

8.on huolissaan kotitalouksien polttopuun käytöstä aiheutuvien päästöjen terveys- ja ympäristövaikutuksista, kuten hengityselinsairauksista, sydän- ja verisuonisairauksista, syövästä, metsien tilan heikkenemisestä, kasvihuonekaasupäästöistä ja luontokadosta; kehottaa kiinnittämään huomiota riskiin, joka liittyy ruoanlaitossa käytettävien epäpuhtaiden polttoaineiden lisääntyvään käyttöön kasvavan väestön energiatarpeiden tyydyttämiseksi erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa;

9.korostaa, että monissa paikoissa äärimmäisessä köyhyydessä elävillä ihmisillä ei enää ole käytettävissään polttopuuta ja että he käyttävät lämmitykseen ja ruoanlaittoon muita kodin ympäristöstä tai lähistöltä löytyviä materiaaleja, kuten renkaita ja muita terveydelle haitallisia aineita; korostaa tässä yhteydessä, että kotitalouksien aiheuttama ilman pilaantuminen vaikuttaa suhteettomasti naisiin ja tyttöihin;

10.toteaa, että vauhti, jolla ruoanlaitossa käytettävien puhtaiden polttoaineiden saatavuutta ollaan parhaillaan parantamassa monissa kehitysmaissa, ei ole riittävän nopea kestävän kehityksen tavoitteen 7 asiaankuuluvien alatavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä; panee merkille monitahoiset haasteet, jotka liittyvät puhtaan ruoanlaiton ja asianmukaisten liesien käyttöönottoon WHO:n standardien mukaisesti; kehottaa lisäämään tietoisuutta terveysriskeistä, joita liittyy perinteisistä ruoanvalmistuskäytännöistä johtuvaan kotitalouksien aiheuttamaan ilman pilaantumiseen, ja vaihtoehtojen hyödyistä; kehottaa EU:ta tukemaan taloudellisesti, edistämään ja kannustamaan kansallisia toimia kumppanimaissa;

11.kehottaa lisäksi EU:ta sisällyttämään mahdollisuuden puhtaaseen ruoanvalmistukseen ensisijaiseksi tavoitteeksi energiakumppanuuksiinsa ja suuntaa-antaviin monivuotisiin maaohjelmiinsa kehitysmaiden kanssa sekä paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason yhteistyön ohjelmasuunnitteluun; korostaa, että on tärkeää kuulla kansalaisyhteiskuntaa paikan päällä ja erityisesti naisten johtamia järjestöjä, jotta voidaan saavuttaa sukupuolten tasa-arvo ja edistää kotitalous- ja hoivatyön tasapuolisempaa jakautumista miesten ja naisten kesken hoito- ja hoivayhteiskunnan käsitteen mukaisesti; kiinnittää huomiota tilaisuuksiin, joita tarjoavat Global Gateway -strategian aloitteet, kuten Afrikkaa varten tarkoitettuja nykyaikaisia ruoanvalmistusmahdollisuuksia koskeva ”Modern Cooking Facility for Africa” -aloite ja puhtaaseen ruoanvalmistukseen liittyvää yrittäjyyttä suosivan toimintaympäristön vahvistamista koskeva ”Strengthening the Entrepreneurial Environment for Clean Cooking” -aloite;

12.kehottaa lisäksi EU:ta kiinnittämään erityistä huomiota infrastruktuuriin ja yleishyödyllisiin palveluihin, mukaan lukien viemärijärjestelmien rakentaminen ja saatavuus, sekä kotitalouksien tai yhteisöjen mahdollisuuksiin käyttää kaivoja tai vedenpuhdistusjärjestelmiä;

13.pitää valitettavana sähkön puutteellisen saatavuuden tuhoisia vaikutuksia väestön perustarpeisiin; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita asettamaan sähköistämisen painopisteeksi yhteistyössään ja kumppanuuksissaan kehitysmaiden kanssa; korostaa erityisesti tarvetta investoida tuotantokapasiteettiin etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jotta voidaan saavuttaa energian yleistä saatavuutta koskeva tavoite;

14.kehottaa kiinnittämään huomiota mahdollisuuksiin käyttää vaihtoehtoisia energialähteitä, kuten hyödyntämättömiä geotermisiä energialähteitä; toteaa, että energiakustannusten kohtuuhintaisuuden tukeminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan parantaa sähkön saatavuutta erityisesti Afrikassa, jossa 30 prosentilla väestöstä ei ole varaa välttämättömään sähköpalvelukokonaisuuteen;

15.on huolissaan leireillä asuvien pakolaisten ja maan sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden kasvavista energiatarpeista; pitää valitettavana, että energiahuollon epävarmuus estää paikallisia terveysklinikoita ja kouluja toimimasta täydellä toimintateholla eristyneillä alueilla ja humanitaarisissa kriisitilanteissa;

16.korostaa tarvetta lisätä humanitaarisen avun budjettikohdan määrärahoja monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen yhteydessä, jotta voidaan vastata humanitaarisiin tarpeisiin muun muassa lisäämällä taloudellista apua, jolla varmistetaan energiahuolto leireillä, muun muassa kantaverkon ulkopuolella ja mikrosähköverkoissa toteutettavien sekä uusiutuvan energian vihreiden hankkeiden avulla, jotta voidaan taata, että paikan päällä toimivat humanitaariset järjestöt voivat tarjota humanitaarista perusapua ja erityisesti lääkinnällistä ja kiireellistä hoitoa;

Tuki energiasiirtymälle kehityspolitiikan johdonmukaisuutta koskevan periaatteen mukaisesti

17.kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan kestävää kehitystä koskevan politiikan johdonmukaisuuden energia-alaa koskevan EU:n ulkopolitiikan kaikissa osissa, jotka olisi sovitettava paikallisiin erityispiirteisiin ja -tarpeisiin;

18.toteaa jälleen olevansa sitoutunut energiaa koskevaan oikeudenmukaisuuteen; kehottaa EU:ta tukemaan kehitysmaita sellaisten oikeuksiin perustuvien uusiutuvan energian järjestelmien täytäntöönpanossa, jotka edistävät tehokkaasti niiden kestävää kehitystä; katsoo, että asianomaisten yhteisöjen vapaaehtoisen ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaate on ennakkoedellytys vihreän ja oikeudenmukaisen energiasiirtymän onnistumiselle; korostaa, että on tärkeää edistää energiatehokkuutta ja paikallista osaamista ja kannustaa teknologiainnovointiin, teknologian siirtoon ja tekniseen yhteistyöhön tällaisissa energiasiirtymähankkeissa;

19.korostaa, että EU:n on tarvittaessa tuettava kehitysmaita sellaisten sääntelykehysten perustamisessa tai vahvistamisessa, joilla taataan energian jakelu ja yleispalvelut koko niiden alueella sekä hyvään hallintotapaan liittyvät valmiudet ja avoimuus kaikissa energiasiirtymähankkeissa; kehottaa EU:ta lisäämään teknistä apua sähköjärjestelmien uudistamiseksi; kehottaa lisäksi komissiota raportoimaan edistymisestä, jota on saavutettu energian saatavuuden ja energia-alan sääntelyn parantamisessa erityisten EU:n hankkeiden ja investointien avulla kumppanina olevissa kehitysmaissa;

20.korostaa maan- ja vedenkäyttöön liittyvien ristiriitojen mahdollisia riskejä, erityisesti väestön pakkosiirtoa ja maiden pakkolunastusta suuria uusiutuvan energian tuotantolaitoksia varten; kehottaa painokkaasti EU:ta tukemaan kumppanuuksiensa avulla kehitysmaiden hallituksia siinä, että nea)kartoittavat ennen uusiutuvan energian hankkeiden kehittämistä riippumattomasti ja puolueettomasti perinteistä maan- ja vedenkäyttöä, myös kausiluontoista laiduntamista, alkuperäiskansojen kulttuuriperintöä ja arvokkaita biodiversiteettijärjestelmiä, jotta voidaan kannustaa kestävään maankäytön suunnitteluun ja arvioida ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia;b)hankkivat paikallisyhteisöiltä vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen ja takaavat samalla, että paikallisyhteisöillä on oikeus kieltäytyä, turvautua oikeussuojakeinoihin, hakea muutosta päätöksiin sekä hakea ja saada korvauksia;c)määrittelevät ympäristöä koskevat ja sosiaaliset kriteerit sekä vastuulliset liiketoimintakäytännöt kansainvälisten sääntelykehysten mukaisesti ja varmistavat niiden noudattamisen valvonta- ja valitusmekanismien avulla;d)varmistavat ilmastoaktivistien suojelun;e)edistävät tietojen ja parhaiden käytäntöjen jakamista kehitysmaiden ja sellaisten alueiden välillä, jotka ovat onnistuneet hallitsemaan energiahankkeisiin liittyviä maankäyttöä koskevia ristiriitoja;

21.toteaa, että joidenkin laajamittaisten vihreän energian hankkeiden (kuten tuuli- ja aurinkoenergiahankkeiden), joita toteutetaan esimerkiksi kuivilla alueilla, yhteydessä on olennaisen tärkeää kuulla asianmukaisesti perinteisiä maankäyttäjiä (kuten paimentolaisia); muistuttaa, että perinteisillä yhteisöllisillä oikeuksilla on melko heikko oikeudellinen asema eivätkä ne useinkaan toteudu, mikä voi mahdollisesti lisätä maananastuksen riskiä; kehottaa tämän vuoksi EU:ta ja sen kumppanimaita tunnustamaan alkuperäiskansojen perinteiset omistusoikeudet sekä maan ja luonnonvarojen hallintaoikeudet, sellaisina kuin ne määritellään YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksessa ja Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksessa nro 169, ja suojelemaan niitä sekä noudattamaan vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatetta;

22.suosittaa, että EU:n jäsenvaltiot, jotka eivät vielä ole ratifioineet alkuperäis- ja heimokansoja koskevaa Kansainvälisen työjärjestön yleissopimusta nro 169, ratifioivat sen;

23.panee merkille vaikutukset, joita runsaasti vettä vaativilla energian muuntamiskäytännöillä, kuten vesivoimalaitoksilla ja vedyn tuotannolla, voi olla maatalousyhteisöihin; painottaa, että vesivoimaloiden padot vaikuttavat haitallisesti jokiin ja biologiseen monimuotoisuuteen erityisesti jokisuistoissa, kuten todetaan muun muassa Maailman patokomission 16. marraskuuta 2000 antamassa raportissa; korostaa kuitenkin mahdollisuuksia kehittää osmoosienergiaa erityisesti jokisuistoissa ja suistoalueilla, jotta voidaan tarjota ratkaisuja uusiutuvan energian tuotantoon;

24.muistuttaa, että kehitysmaissa toteutettavilla suurilla vesivoimahankkeilla on usein monenlaisia haasteita, kuten kohtuuttoman suuret alkukustannukset, kustannusten huomattavat ylitykset ja viivästykset, vaikeudet saada rahoitusta, yhteiskunnalliset vaikutukset ja ympäristöjalanjälki, alttius ilmastonmuutokselle sekä se, että joissakin tapauksissa tuotetun energian määrä ei vastaa odotuksia; korostaa, että on tärkeää edistää kestäviä vesivoimahankkeita tekemällä kattavia ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointeja ja varmistamalla yhteisön mielekäs osallistuminen; katsoo, että etusijalle olisi asetettava mahdollisuuksien mukaan muut pienimuotoiset ja erilaiset uusiutuvan energian hankkeet;

25.korostaa, että Maailman patokomission 16. marraskuuta 2000 antaman raportin suositusten mukaan kaikkea patojen suunnittelua olisi arvioitava seuraavien viiden arvon perusteella: tasapuolisuus, tehokkuus, osallistava päätöksenteko, kestävyys ja vastuullisuus; painottaa, että laajemmin ottaen patoja koskevassa päätöksenteossa olisi otettava täysimääräisesti huomioon ihmisoikeuksien käsite vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja sen jälkeen hyväksyttyjen siihen liittyvien sopimusten mukaisesti, jotta voidaan ratkaista veteen, patoihin ja kehitykseen liittyviä monimutkaisia ongelmia; korostaa, että EU:n olisi pyrittävä kehitysmaiden kanssa solmimiensa kumppanuuksien yhteydessä varmistamaan, että yhteisöille, joihin patohankkeet vaikuttavat, maksetaan asianmukainen korvaus ja niiden toimeentulon palauttamiseksi toteutetaan asianmukaisia toimenpiteitä;

26.on huolissaan siitä, että laitokset ovat alttiita äärimmäisille sääilmiöille, mikä kävi ilmi Libyan viimeaikaisten tulvien yhteydessä, jotka veivät mukanaan kokonaisia asuinalueita ja vaurioittivat kriittistä infrastruktuuria; korostaa kestävän kehityksen tavoitteen 9 ensisijaisia alatavoitteita, jotka koskevat kestävän infrastruktuurin rakentamista sekä kestävän teollistumisen ja innovaatioiden edistämistä;

27.panee huolestuneena merkille, että Afrikassa toteutetaan yhä enemmän fossiilisia polttoaineita koskevia hankkeita, mikä saattaa estää maanosan oikea-aikaisen siirtymisen uusiutuvaan energiaan; toteaa lisäksi, että vaikka Afrikassa asuu 18 prosenttia maailman väestöstä, sen osuus maailman energiankulutuksesta on vain 6 prosenttia; muistuttaa, että suuri osa Afrikan nykyisestä öljyn-, kaasun- ja hiilentuotannosta on tarkoitettu vientiin, samalla kun maanosaa vaivaa edelleen energiaköyhyys; korostaa, että etusijalle on asetettava investoinnit kestävään uusiutuvan energian infrastruktuuriin Afrikassa ja erityisesti sen maaseudulla ja marginalisoituneissa yhteisöissä perustamalla hajautettuja energiajärjestelmiä ja mikrosähköverkkoja;

28.kehottaa EU:ta kannustamaan sellaisten energiajärjestelmien kehittämiseen, joihin ei liity käynnissä olevien tai uusien fossiilisia polttoaineita koskevien hankkeiden laajentamista tai jotka eivät perustu niiden laajentamiseen, Kansainvälisen energiajärjestön suositusten mukaisesti; korostaa sellaisten kaikkia osapuolia hyödyttävien kumppanuuksien merkitystä, joista on etua myös viejämaille ja niiden väestölle uusiutuvan energian osalta;

29.tuomitsee kaksinaismoraalin, jossa teollisuusmaiden yksityiset ja julkiset rahoituslaitokset tekevät yhä enemmän lupauksia hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä ja rahoittavat samalla fossiilisten polttoaineiden kehittämistä ja käytön laajentamista; korostaa, että se, että matalan ja keskitulotason maita kehotetaan vähentämään riippuvuuttaan kivihiilestä, ei ole tehokasta niin kauan kuin kehittyneet maat ovat edelleen merkittävässä määrin riippuvaisia muista fossiilisista polttoaineista;

30.muistuttaa, että uusiutuviin energialähteisiin perustuvat vaihtoehdot voivat yhä useammin olla halvempi, helpommin saatavilla oleva, osallistavampi ja luotettavampi energian lähde; korostaa uusiutuvan energian roolia maatalouselintarvikejärjestelmien mukauttamisen ja tehokkuuden lisäämisessä; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita asettamaan EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävissä kumppanuussopimuksissaan etusijalle uusiutuvien energialähteiden käytön maatalouselintarvikejärjestelmissä;

31.suosittaa, että EU:n ja Afrikan unionin kumppanuuden puitteissa toteutetaan yhteinen energiasiirtymän suunnittelua koskeva harjoitus, jossa hyödynnetään Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen ja Afrikan kansalaisyhteiskuntien kokemuksia kunnioittaen kuitenkin samalla Afrikan valtioiden suvereniteettia; suosittaa, että laaditaan suuntaviivat investointien, tulojen, teknologioiden ja taitojen oikeudenmukaisesta jakamisesta;

32.kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sisällyttämään paikallisväestölle suunnattuja koulutusohjelmia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa solmittaviin energiakumppanuuksiinsa, jotta voidaan tukea energiasiirtymää paikan päällä ja luoda työllistymismahdollisuuksia paikallisyhteisöille; kehottaa EU:ta myös lisäämään tieteellistä yhteistyötä kehitysmaiden kanssa tutkimuksen ja uusiutuvan energian teknologioiden saatavuuden alalla; katsoo, että uusiutuvien energialähteiden tuotantomatriisia olisi muutettava, jotta voidaan luopua puhtaasti ekstraktivismiin perustuvasta näkökulmasta;

33.muistuttaa, että kansainvälisestä julkisesta tuesta puhtaaseen energiaan siirtymiselle vuonna 2021 annetussa Glasgow’n julkilausumassa allekirjoittajat sitoutuvat lopettamaan uuden suoran julkisen tuen fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan energian alalle; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita näyttämään esimerkkiä ja lopettamaan fossiilisia polttoaineita koskevien hankkeiden rahoittamisen;

Vihreä vety

34.korostaa vihreän vedyn olennaisen tärkeää roolia välineenä, jolla edistetään energiajärjestelmän hiilestä irtautumista, nollanettopäästöjen saavuttamista maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 mennessä ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista, mutta muistuttaa sellaisten elinkaariarviointien merkityksestä, joissa otetaan huomioon käytetyt tuotanto- ja kuljetusmuodot;

35.varoittaa ”vihreän vedyn kirouksen” mahdollisesta riskistä eli siitä, että se voisi edistää kehitysmaiden riippuvuutta viennistä ja syrjäyttää investoinnit paikallisten energiamarkkinoiden kehittämiseen; toteaa, että vihreän vedyn alalla voi olla ratkaiseva rooli luonnonvaroiltaan rikkaiden kehitysmaiden kehittämisessä, jos tietyt kriteerit täyttyvät, kuten hyvä hallinto, vakaan oikeudellisen kehyksen täytäntöönpano ja seuranta, korruption ehkäiseminen, toimiva oikeusvaltio ja rahoitusvirtojen avoimuus;

36.korostaa tarvetta puuttua maailmanlaajuiseen infrastruktuuriin, joka liittyy vihreän vedyn tuotantoon, varastointiin, kuljetukseen, jakeluun ja kulutukseen, pitkän matkan kuljetuskustannuksiin ja ilmastovaikutuksiin, rajallisiin investointeihin ja rahoituskapasiteettiin sekä riskeihin, jotka ovat kytköksissä heikkoihin instituutioihin ja korruptioon joissakin kehitysmaissa;

37.kehottaa EU:ta tukemaan erityisesti Global Gateway -aloitteen kautta kaikkia osapuolia hyödyttäviä kumppanuuksia, joista on etua sekä tuoja- että viejämaille ja niiden väestöille; kehottaa siksi EU:ta tukemaan vihreän vedyn arvoketjun kehittämistä, kun se tarjoaa viejämaille yhtäläisiä sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä erityisesti siltä osin kuin on kyse paikallisväestön koulutuksesta ja uudelleenkoulutuksesta, työpaikkojen luomisesta, hiilestä irtautumisesta teollisuudenaloilla, joilla päästöjen vähentäminen on vaikeaa, sekä puhtaamman liikkuvuuden ja energian saatavuudesta;

38.kehottaa EU:ta tukemaan talouden monipuolistamista sekä sähkön ja veden kotimaista saatavuutta ottaen täysimääräisesti huomioon ekosysteemit ja pyrkien vähentämään liiallista riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden viennistä; korostaa, että EU:n ja kumppanimaiden yritysten ja pk-yritysten tehostettu yhteistyö, jossa yhdistyy samanmielisten eri kumppaneiden asiantuntemus, voi toimia väylänä vakaaseen yrittäjyyteen vihreän vedyn alalla;

39.toteaa, että vihreän vedyn tuotannon laajentamisella voi olla kielteisiä sosiaalisia ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia globaalissa etelässä erityisesti sen vuoksi, että se perustuu kaivostoimintaan ja raaka-aineiden ja harvinaisten maametallien käyttöön, jossa tarvitaan paljon makeaa vettä ja joka aiheuttaa veden pilaantumista; korostaa, että on tärkeää kehittää maailmanlaajuinen luonnonvarojen hallinnan järjestelmä, jossa asetetaan etusijalle kestävyys, tehokkuus ja kiertotalous ensiömateriaalien maailmanlaajuisen kysynnän vähentämiseksi, mutta panee samalla merkille tämän toteutumiseen liittyvät haasteet;

40.korostaa tarvetta soveltaa systeemistä lähestymistapaa, kun arvioidaan paikallisia mahdollisuuksia ja seurauksia, joita liittyy vihreän vedyn tuotantoon Euroopan tarpeisiin kehitysmaissa; korostaa, että EU:n olisi varmistettava vedyn ja muiden nettonollateknologioiden kannalta olennaisten louhittujen, jalostettujen ja kierrätettyjen kriittisten raaka-aineiden kestävyys;

41.panee huolestuneena merkille ristiriidat, joita esiintyy vedenkäytössä kaivostoiminnan ja uusiutuvan energian, kuten vihreän vedyn, suurten tuotantolaitosten kehittämisen yhteydessä; painottaa, että veden saanti on perusihmisoikeus; korostaa tarvetta parantaa vesi-infrastruktuuria alueilla, joilla kaivostoiminta ja uusiutuvan energian tuotantolaitokset ovat merkittäviä, investoimalla vedenkäsittelylaitoksiin ja vedenkierrätysjärjestelmiin;

42.korostaa tarvetta säännellä vettä vihreän vedyn tuotantoon tarvittavana luonnonvarana kestävällä tavalla erityisesti kuivilla alueilla muun muassa panemalla täytäntöön sääntöjä, joissa määrätään kestävistä vedenhankintatekniikoista, tehokkaasta vedenkäytöstä ja jätevesipäästöjen minimoinnista, jotta se ei vaaranna paikallisväestön vedensaantia tai nosta veden kustannuksia;

43.panee merkille, että suolanpoistolaitoksia käytetään yhä enemmän vesipulan torjumiseksi; toteaa, että suolanpoistolaitoksista voi olla hyötyä paikallisyhteisöille ja kotimaiselle taloudelle, mutta huomauttaa, että meriveden suolanpoistolla voi olla merkittäviä vaikutuksia ympäristöön ja erityisesti merten biologiseen monimuotoisuuteen; kehottaa edistämään kestävää lähestymistapaa veden suolanpoistoon ja ratkaisuja, jotka eivät vaikuta rannikkoalueisiin, kuten avomerellä toteutettavaa suolanpoistoa; painottaa, että vedenkäytön vähentäminen ja käsitellyn jäteveden kierrätys tai uudelleenkäyttö on usein halvempaa kuin suolan poistaminen;

44.korostaa veden ryöstökäytön ja pilaantumisen mahdollisia riskejä, jotka liittyvät ulkomaisiin suoriin investointeihin hankittaessa suuria maa-alueita uusiutuvan energian tuotantoa varten; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita määräämään yrityksiä koskevista pakollisista veteen liittyvistä due diligence- ja raportointinormeista;

45.vaatii, että vihreää vetyä koskevissa strategioissa on noudatettava vahvoja sosiaalisia ja kestävyyttä koskevia normeja; kehottaa EU:ta perustamaan kumppanuussopimuksiinsa asianmukaiset seurantakehykset, joiden avulla voidaan arvioida niiden laajempaa vaikutusta kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen erityisesti määrittämällä ympäristöä koskevat, sosiaaliset ja hallintotapaa koskevat indikaattorit ja asettamalla mitattavissa olevia tavoitteita; kehottaa toteuttamaan ympäristövaikutuksia koskevia pakollisia selvityksiä, myös suolan poiston osalta, ja huolehtimaan siitä, että biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeistä alueista ei tule vihreän vedyn tuotantolaitosten sijoituspaikkoja; katsoo, että vihreän vedyn tuotannon olisi perustuttava kaivannaistoimintaan liittyvien ympäristö- ja ihmisoikeusnormien mukaisesti hankittuihin materiaaleihin (jotka ovat peräisin esimerkiksi kaivos- ja kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskevan aloitteen allekirjoittajamaista);

46.kehottaa komissiota perustamaan kumppanuussopimuksia varten osallistavan hallintokehyksen, jossa on mukana kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, jotta voidaan varmistaa, että paikallisyhteisöjen suhteen noudatetaan vahingon välttämisen periaatetta ja että maailmanlaajuiset ihmisoikeusnormit toteutuvat;

Rahoituksen lisääminen oikeudenmukaista energiasiirtymää varten

47.korostaa, että uusiutuvaa energiaa varten myönnettävän EU:n rahoituksen yhteydessä olisi noudatettava oikeudenmukaisuuden, kestävyyden ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden periaatteita ja se voisi kattaa muun muassa velkatuen, velkahelpotukset ja velkojen mitätöinnin, velkojen uudelleenjärjestelyn sekä menetys- ja vahinkorahaston;

48.korostaa, että EU:n ulkopuolisissa maissa tuotettuun uusiutuvaan vetyyn tehtävien investointien olisi perustuttava kansainvälisiin due diligence -periaatteisiin, kuten muun muassa yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin Yhdistyneiden kansakuntien ohjaaviin periaatteisiin, OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille ja vastuullista liiketoimintaa koskeviin OECD:n due diligence -ohjeisiin;

49.kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään energia-alalle myönnettävän virallisen kehitysavun määrää erityisesti seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeessa 6 ja etenkin Afrikassa, antamaan mieluummin avustuksia kuin lainaa ja kohdistamaan rahoitusta uudelleen maihin, joissa sähkön saatavuus on heikompaa, jotta voidaan tukea niiden siirtymistä puhtaan ja uusiutuvan energian käyttöön kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman mukaisesti;

50.kannustaa kehittämään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia sekä ohjelmia, joilla helpotetaan tietämyksen ja vihreän teknologian siirtoa; korostaa, että monien Afrikan maiden sähköaloilla on erityispiirteitä (kuten kysynnän voimakas kasvu, pienet verkot, heikot kansalliset yleishyödylliset palvelut ja asiakkaiden rajallinen maksukyky), jotka on otettava huomioon;

51.korostaa, että oikeudenmukaiseen energiasiirtymään tarkoitetun rahoituksen saantia on yksinkertaistettava ja nopeutettava kehitysmaiden osalta; korostaa, että EU voi tarjota innovatiivisia ratkaisuja vihreän siirtymän nopeuttamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden maailmanlaajuisen osuuden kasvattamiseksi; kehottaa siksi EU:ta ja sen jäsenvaltioita harkitsemaan ilmastotoimiin liittyviä velkahelpotuksia (debt‑for‑climate swaps), jotta velalliset kehitysmaat voivat käyttää velkarahoja ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskevien hankkeiden rahoittamiseen;

52.kehottaa yleisemmin saattamaan pitkän aikavälin velanvaihtomekanismin käyttövalmiiksi G20-maiden velanhoidon keskeyttämistä koskevan aloitteen puitteissa ja kanavoimaan IMF:n erityisnosto-oikeudet uudelleen;

53.kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään rahoitusta, jolla autetaan kehitysmaita sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja parantamaan energiajärjestelmien kykyä sietää ilmastoriskejä; korostaa vihreän energian merkitystä peltometsäviljelyä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevissa hankkeissa, kuten Suuri vihreä muuri ‑aloitteessa;

54.kehottaa komissiota lisäämään sellaisten Global Gateway -aloitteen ohjelmien määrää, joissa on painopisteenä sähkön perustavanlaatuinen saatavuus ja perustavanlaatuinen mahdollisuus puhtaaseen ruoanlaittoon erityisesti eniten apua tarvitsevissa maissa; korostaa yksityisen sektorin merkitystä lisättäessä rahoitusta energian perustavanlaatuiselle saatavuudelle ja perustavanlaatuiselle mahdollisuudelle puhtaaseen ruoanlaittoon ja painottaa, että samalla on taattava yleinen saatavuus ja vahvistettava kansallisia julkisia energiantoimittajia; kehottaa siksi komissiota käyttämään Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussaa välineenä, josta tuetaan yksityisen sektorin investointeja kehitysmaissa, jotta voidaan vahvistaa energiainfrastruktuuria ja parantaa energian saatavuutta ja mahdollisuuksia puhtaaseen ruoanlaittoon kotikäytössä;

55.kehottaa painokkaasti EU:ta tukemaan kehitysmaita fossiilisten polttoaineiden tukien asteittaisessa poistamisessa ja keskittymään tehokkaisiin, nykyaikaisiin ja kohtuuhintaisiin ruoanlaittoteknologioihin; kehottaa ottamaan käyttöön investointeja ja luomaan suotuisat olosuhteet vankan puhtaan ruoanlaiton alan kasvun edistämiseksi;

56.kehottaa EU:ta ja eurooppalaisia kehitysrahoituslaitoksiaa)suuntaamaan investointeja energian jakelusegmenttiin ja erityisesti maaseudun sähköistämiseen ja asettamaan etusijalle hajautetut, pienimuotoiset ja kantaverkon ulkopuoliset uusiutuvan energian järjestelmät, kun tällaiset ratkaisut ovat tarkoituksenmukaisempia kuin verkon laajentaminen maaseutuväestön sähkönsaannin mahdollistamiseksi;b)koordinoimaan investointeja eri instituutioiden kesken, jotta voidaan maksimoida vaikutukset ja välttää toimien päällekkäisyyksiä;c)varmistamaan, että tehdään ihmisoikeuksia koskevat riippumattomat ja puolueettomat vaikutustenarvioinnit ja että kaikki tarvittavat hallintotapaa koskevat, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät suojatoimet ja oikeussuojakeinot pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja niiden toteutumista seurataan, mukaan lukien ihmisoikeuksia ja maanomistusoikeutta koskevat suuntaviivat;d)varmistamaan, että paikallisyhteisöt otetaan mukaan ja niille tiedotetaan asianmukaisesti hankkeen koko suunnittelu- ja toteutusvaiheen ajan;e)panemaan täytäntöön ja soveltamaan tiukasti oikeuksiin perustuvia lähestymistapoja, jotka tarjoavat tehokkaita valitus- ja oikeussuojamekanismeja, vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä koskevien kansainvälisten normien mukaisesti ja edellyttämään hankkeiden vaikutusten arviointeja erityisesti ilmastonmuutoksen, eriarvoisuuden ja paikallisväestön siirtämisen osalta, myös Global Gateway -aloitteen hankkeissa;f)varmistamaan, että kaikki patohankkeet, joille on myönnetty rahoitusta, ovat Maailman patokomission suuntaviivojen mukaisia;g)tukemaan paikallisia ja alueellisia sähköverkkojen yhteenliittämishankkeita;h)tarjoamaan teknistä tukea ja valmiuksien kehittämistä koskevia aloitteita kehitysmaiden vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi, jotta ne voivat toteuttaa tehokkaasti puhtaan energian hankkeita;

57.kehottaa komissiota toimittamaan eriteltyjä tietoja energian saatavuuteen tehtävien investointien määrästä, jotta voidaan seurata, kuinka paljon kestävän kehityksen tavoitteeseen 7 osoitetaan, sekä antamaan tietoja naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa – yhteydessä määritetystä keskeisestä suorituskykyindikaattorista ”Unionin tukemien uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetti (MW)”;

58.suhtautuu myönteisesti vuoden 2023 COP28-kokouksen päätelmiin, joissa kehotetaan ensimmäistä kertaa historiassa luopumaan fossiilisista polttoaineista ja sitoudutaan selkeästi 1,5 asteen tavoitteeseen, toteuttamaan toimia uusiutuvan energian kapasiteetin kolminkertaistamiseksi maailmanlaajuisesti ja energiatehokkuuden parannusten kaksinkertaistamiseksi vuoteen 2030 mennessä ja edistämään ilmastorahoitukseen ja energiainfrastruktuurihankkeisiin sovellettavaa ihmiskeskeistä lähestymistapaa maailmanlaajuisesti;

59.kehottaa EU:ta toimimaan keskeisessä asemassa neuvotteluissa, joita käydään ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevista kehitysmaiden toimenpiteistä, jotta voidaan torjua saastuttavien polttoaineiden käytön haitallisia vaikutuksia ja samalla edistää kestävän ja puhtaan energian kehittämistä;

° °

60.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle ja Euroopan investointipankille.