P9_TA(2024)0034Ehkäisevän diplomatian rooli lukkiutuneiden konfliktien käsittelemisessä eri puolilla maailmaa – menetetty tilaisuus vai muutos tulevaisuutta silmällä pitäen?Euroopan parlamentin suositus 17. tammikuuta 2024 neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ehkäisevän diplomatian roolista lukkiutuneiden konfliktien käsittelemisessä eri puolilla maailmaa – menetetty tilaisuus vai muutos tulevaisuutta silmällä pitäen? (2023/2050(INI))Euroopan parlamentti, joka

–ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

–ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät konfliktinestosta ja 22. tammikuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät yhdennetystä lähestymistavasta ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin,

–ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2016 julkaistun Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian,

–ottaa huomioon 7. joulukuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät ja neuvoston EU:n rauhanvälitystä koskevan toimintaperiaatteen,

–ottaa huomioon neuvoston istunnossaan 21. maaliskuuta 2022 ja Eurooppa-neuvoston 25. maaliskuuta 2022 hyväksymän asiakirjan ”Turvallisuus- ja puolustusalan strateginen kompassi – Euroopan unioni, joka suojaa kansalaisiaan, arvojaan ja etujaan sekä edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta”,

–ottaa huomioon 1. syyskuuta 2023 julkaistun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen valmisteluasiakirjan ”Updated toolset for EU Conflict Analysis and Conflict Early Warning – Objectives, processes and guidance” (SWD(2023)0295),

–ottaa huomioon 10. helmikuuta 1999 antamansa suosituksen Euroopan siviilirauhanturvajoukkojen perustamisesta EYVL C 150, 28.5.1999, s. 164.,

–ottaa huomioon 20. heinäkuuta 2023 hyväksytyn YK:n uuden rauhanohjelman,

–ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 31. lokakuuta 2000 antaman päätöslauselman nro 1325 naisista, rauhasta ja turvallisuudesta,

–ottaa huomioon 23. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa EUVL C 404, 6.10.2021, s. 202.,

–ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman EU:n valmiuksien parantamisesta konfliktinestossa ja välitystoiminnassa EUVL C 23, 21.1.2021, s. 16.,

–ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2023 antamansa päätöslauselman siviilialan YTPP:n ja muun EU:n siviilialan turvallisuusavun täytäntöönpanosta Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0106.,

–ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 6. lokakuuta 2023 antaman lausunnon EU:n ilmastodiplomatiasta,

–ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman Georgian miehitetyistä alueista kymmenen vuotta Venäjän hyökkäyksen jälkeen EUVL C 28, 27.1.2020, s. 97.,

–ottaa huomioon työjärjestyksen 118 artiklan,

–ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0404/2023),

A.ottaa huomioon, että rauhan säilyttäminen, konfliktien estäminen ja kansainvälisen turvallisuuden lujittaminen ovat EU:n keskeisiä ulkoisen toiminnan tavoitteita, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan 2 kohdassa vahvistetaan;

B.ottaa huomioon, että geopoliittisen kontekstin muutos, joka aiheutuu nousevien valtojen asettumisesta vastakkain pitkään hallinneiden toimijoiden kanssa, monenväliseen järjestelmään, demokratiaan ja sääntöihin perustuvaan järjestykseen kohdistuvat hyökkäykset, väkivaltaisuuksien lisääntyminen aiemmin alkaneissa pitkittyneissä konflikteissa, uudet teknologiat, kyberuhat, kolmansien osapuolten vihamielinen sekaantuminen, ilmasto- ja biodiversiteettikriisit, ennennäkemätön maailmanlaajuinen taloudellinen eriarvoisuus, oikeuksien, erityisesti naisten oikeuksien, kumoaminen, kokonaisten yhteiskuntaryhmien jatkuva ja systemaattinen poissulkeminen ja syrjintä, ihmisoikeuksien ja demokratian maailmanlaajuinen heikentyminen, elintarviketurvaan liittyvät kysymykset ja muuttoliike ovat tekijöitä, jotka edistävät konflikteja ja epävakautta eri puolilla maailmaa, erityisesti kun otetaan huomioon Venäjän Ukrainaa vastaan käymä laiton hyökkäyssota ja kasvavat jännitteet Lähi-idässä;

C.ottaa huomioon, että YK:n määritelmän mukaan ”ehkäisevä diplomatia” on diplomaattista toimintaa, jolla pyritään estämään riitojen kärjistyminen konflikteiksi ja rajoittamaan jo alkaneiden konfliktien leviämistä;

D.ottaa huomioon, että EU:n ehkäisevä diplomatia kattaa poliittisen ja taloudellisen tuen monenväliselle järjestelmälle, kaupalle, kehitysyhteistyölle, humanitaariselle avulle ja ihmisoikeuksille ja siinä pyritään löytämään mahdollisuuksia puuttua konfliktien syihin ja luomaan tilaa vuoropuhelulle, usein yhteistyössä kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen sekä asianomaisten osapuolten kanssa;

E.ottaa huomioon, että lukkiutuneet konfliktit ruokkivat ja normalisoivat kansallismielisiä narratiiveja ja tunteita sekä tukevat äärioikeiston nousua;

F.ottaa huomioon, että nousevat vallat ovat vastakkain perinteisten toimijoiden kanssa ja että yhdessä uusien teknologioiden ja globalisaation etenemisen kanssa tämä lisää kansainvälistä kilpailua, mikä ilmastonmuutoksen, elintarviketurvaan liittyvien kysymysten ja muuttoliikkeen ohella johtaa kasvaviin jännitteisiin ja synnyttää eri puolilla maailmaa konflikteja, jotka asettavat haasteita myös EU:lle;

G.ottaa huomioon, että monenvälinen sääntöihin perustuva järjestys on nykyisin uhattuna ja joutuu kyseenalaistetuksi epävakaassa geopoliittisessa tilanteessa, minkä vuoksi on välttämätöntä, että EU reagoi kansainvälisiin konfliktitilanteisiin vaalimiensa ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, vapautta, demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisarvoa koskevien arvojen mukaisesti, jotta monenvälisyydelle osoitettua tukea ei heikennettäisi enempää; ottaa huomioon, että jotkin aiemmat liittoutumat, jotka perustuvat yhteiseen intressiin heikentää tätä järjestelmää, alkavat nousta uudelleen esiin, kuten Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan muodostama liittoutuma (BRICS); ottaa huomioon, että Venäjän yksipuolisilla toimilla on ollut merkittävä vaikutus liittoutumien muodostumiseen ja Venäjän vaikutuspiirien vakiintumiseen;

H.ottaa huomioon, että monenvälisyyttä ja sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä on kiireellisesti vaalittava ja puolustettava demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen nimissä ja niiden edistämiseksi;

I.ottaa huomioon, että itsevaltaiset toimijat kyseenalaistavat ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden ja heikentävät demokraattisia normeja maailmanlaajuisesti; ottaa huomioon, että terveiden demokratioiden maailma, joka ymmärretään vahvojen demokraattisten järjestelmien maailmaksi, on turvallisempi maailma, koska siinä harjoitetaan merkittävää valvontaa, joka estää autokratioiden arvaamattomuuden;

J.ottaa huomioon, että suurimmat konfliktit ovat sellaisten valtiollisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden aiheuttamia, jotka käyttävät hybridistrategioita, kyberhyökkäyksiä, disinformaatiokampanjoita ja suoraa sekaantumista vaaleihin ja poliittisiin prosesseihin, taloudellista painostusta ja laittomien muuttovirtojen välineellistämistä;

K.ottaa huomioon, että EU:n on tehostettava ehkäiseviä välineitään ja otettava kiitollisena vastaan keskeinen roolinsa rauhan, vakauden ja turvallisuuden säilyttämisessä sekä EU:ssa että sen rajojen ulkopuolella;

L.ottaa huomioon, että EU on maailman suurin kansainvälinen avunantaja ja se auttaa köyhyyden voittamisessa ja edistää maailmanlaajuista kehitystä; toteaa, ettei sillä ole kuitenkaan ollut samaa vaikutusta julkisuusdiplomatian alalla, minkä vuoksi sen olisi parannettava tavoitteitaan ja näkyvyyttään ehkäisevän diplomatian alalla kaikkialla maailmassa ensisijaisesti tiedottamalla saavutuksistaan ja menestyksestään sen tähän mennessä toteutetuissa diplomaattisissa toimissa ja sen taloudellisella tuella saavutetuista tuloksista; ottaa huomioon, että EU arvioi parhaillaan perinpohjaisesti kansainvälisen yhteistyön rahoitusvälineitä;

M.ottaa huomioon, että EU:n lähestymistapa ehkäisevään diplomatiaan tähtää rauhan säilyttämiseen, konfliktien estämiseen ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamiseen ja että siihen sisältyy moniulotteisia ja -tasoisia monenvälisiä toimia, samalla kun puututaan konfliktien eri puoliin ja vaiheisiin sekä helpotetaan vuoropuhelumahdollisuuksia;

N.katsoo, että pelkkä poliittisiin, diplomaattisiin tai sotilaallisiin strategioihin tukeutuminen osoittautuu usein riittämättömäksi konfliktinestossa ja että siksi tarvitaan kokonaisvaltainen, kunnianhimoinen, osallistava ja sukupuolinäkökohdat huomioon ottava konfliktinestoa ja rauhanrakentamista koskeva lähestymistapa, johon kuuluvat humanitaarinen apu, kehitysyhteistyö, kauppa-, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäisen oikeusjärjestyksen palauttaminen ja ylläpitäminen, hallintorakenteiden luominen tai uudelleenluominen, etnisten ryhmien välinen ja uskontojen välinen vuoropuhelu sekä muita lähestymistapoja konfliktinratkaisuun, mukaan lukien rankaisemattomuuden torjuminen; katsoo, että EU:n ehkäisevän diplomatian toimien on perustuttava ensisijaisesti horjumattomaan sitoutumiseen demokratiaa ja kehitystä edistävään yhteistyöhön ja luottamusta lisääviin toimiin eri osapuolten välillä;

O.ottaa huomioon, että EU:n kansainväliset kehitystoimet ja demokratiatuki ovat EU:n ulkopolitiikan keskeisiä välineitä; ottaa huomioon, että vaalitarkkailuvaltuuskunnilla on tärkeä rooli parannettaessa EU:n yhteistyötä kumppanimaiden kanssa, myös tuettaessa niiden pyrkimyksiä täyttää kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteensa;

P.ottaa huomioon, että uuden kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen mukaisesti EU ja sen jäsenvaltiot tunnustavat kestävän kehityksen, humanitaarisen toiminnan, rauhan ja turvallisuuden välisen yhteyden YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden, erityisesti rauhanomaisten ja osallistavien yhteiskuntien edistämistä koskevan tavoitteen 16, välillä;

Q.ottaa huomioon, että neuvosto on nimittänyt erilaisille epävakaille ja konflikteista kärsiville alueille yhdeksän EU:n erityisedustajaa, joista osa toimii sovittelijoina ja rauhanvälittäjinä, jotta estetään riitojen kärjistyminen ja rajoitetaan jo alkaneiden konfliktien leviämistä, mutta heidän aloitteensa ja heidän toimiensa vaikutukset eivät aina ole riittävän näkyviä tai tehokkaita; katsoo, että on tärkeää, että EU:n erityisedustajilla on laaja ja joustava toimeksianto, jota pystytään mukauttamaan muuttuviin geopoliittisiin olosuhteisiin niin, että voidaan edistää EU:n politiikkoja ja etuja tietyillä alueilla ja tietyissä maissa ja osallistua aktiivisesti ehkäisevän diplomatian toimiin;

R.ottaa huomioon, että EU:lla ei ole tarvittavaa luottamusta, keinoja, resursseja tai välineitä, jotta se voisi kehittää täyttä sovittelupotentiaaliaan strategisesti tärkeillä alueilla ja että yksi tai useampi sotaa käyvä osapuoli ei välttämättä pidä sitä puolueettomana; katsoo, että tämä voi johtaa Euroopan vastaisten narratiivien lisääntymiseen EU:n välittömällä naapurialueella ja EU:n ulkopuolisissa maissa;

S.ottaa huomioon, että Venäjän laiton, provosoimaton ja perusteeton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja sen Georgiaa vastaan elokuussa 2008 käymä sota kaikkialla maailmassa ilmenevine seurauksineen korostavat tarvetta toteuttaa vahvempia ja kunnianhimoisempia, uskottavia, strategisia, konkreettisia ja yhtenäisiä EU:n toimia maailmanlaajuisesti sekä sitä, että EU:n on asetettava itsenäisesti omat strategiset tavoitteensa ja kehitettävä ja hyödynnettävä niiden saavuttamiseksi tarvittavia valmiuksiaan, jotta vältetään aiempien virheiden toistaminen ja opitaan niistä tulevia haasteita silmällä pitäen; katsoo, että EU:n olisi osoitettava kaikki tarvittavat taloudelliset resurssit nopeasti kasvaviin geopoliittisiin haasteisiin vastaamiseen ja investoitava enemmän ehkäisevään diplomatiaan ja muihin konfliktinestotoimenpiteisiin konfliktien leviämisen estämiseksi, koska konfliktit haittaavat asianomaisten alueiden sosiaalista ja taloudellista kehitystä;

T.ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vihamieliset hybriditoimet sekä mahdollisuus tämän sodan leviämisestä naapurimaihin uhkaavat suuresti itäisen naapuruston ja Länsi-Balkanin sekä Sahelin alueen, Länsi-Afrikan ja Afrikan sarven alueen turvallisuutta; ottaa huomioon, että EU:n välittömän naapurialueen epävakaus uhkaa vakautta, rauhaa ja turvallisuutta EU:n ulkorajoilla ja siten EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa; katsoo, että EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on tehostettava erityisesti itäisen kumppanuuden maissa;

U.ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on varoitussignaali EU:lle, sillä se merkitsee välitöntä uhkaa Euroopan ja koko maailman turvallisuusrakenteille sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä sen ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden turvallisuudelle; ottaa huomioon, että Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan ja sen seuraukset eri puolilla maailmaa ovat toimineet sysäyksenä kohti EU:n ulkopolitiikan geopoliittista uudelleenmäärittelyä ja myös sen reagointimekanismien, mukaan lukien sen ehkäisevän diplomatian välineistö, uudelleentarkastelua sekä herättäneet julkisia vaatimuksia siitä, että EU:n on toimittava johdonmukaisesti kansainvälisissä konflikteissa;

V.katsoo, että EU:n olisi jatkettava aktiivisesti ehkäisevää diplomatiaa lukkiutuneiden konfliktien alueilla estääkseen konfliktien kärjistymisen ja edistääkseen vakauttamista;

W.ottaa huomioon, että EU on aina pyrkinyt helpottamaan suoria neuvotteluja ja vähentämään tilanteen kärjistymisen riskiä eri puolilla maailmaa sekä tukemaan rauhanprosesseja, rauhanrakentamisaloitteita ja alueellisia varhaisvaroitusjärjestelmiä monimutkaisessa geopoliittisessa tilanteessa;

X.ottaa huomioon, että se, että jäsenvaltiot eivät halua tinkiä omista poliittisista tai taloudellisista eduistaan ulkosuhteissa rakentaakseen yhdessä yhteisiä valmiuksia ja kehittääkseen täysimääräisesti strategista autonomiaa, on yksi suurimmista esteistä EU:n maailmanlaajuiselle johtoasemalle ehkäisevän diplomatian alalla;

Y.katsoo, että EU:n olisi edelleen edettävä kohti omien riippumattomien ja pysyvien välineidensä täysimääräistä kehittämistä ulkoisen toiminnan, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) aloilla;

Z.ottaa huomioon, että siviilikriisinhallinta on olennainen osa YUTP:tä;

AA.katsoo, että Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH), Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden välistä koordinointia on arvioitava uudelleen ja vahvistettava yhteisten valmiuksien kehittämiseksi ja nykyisten lähestymistapojen nykyaikaistamiseksi, jotta saadaan aikaan konkreettisia tuloksia ja käynnistetään tarkoituksenmukaisia aloitteita ehkäisevän diplomatian, rauhanrakentamisen ja rauhanpalauttamisen aloilla; katsoo, että EU:n on puhuttava yhdellä äänellä ja että sen toiminta kentällä olisi sovitettava yhteen jäsenvaltioiden toiminnan kanssa varhaisvaroituksen, konfliktineston ja kriisinhallinnan osalta; toteaa, että konfliktinesto on kaikkien jäsenvaltioiden yhteinen tavoite;

AB.ottaa huomioon, että EU:n uskottavuus on tärkein vaatimus EU:n ehkäisevän diplomatian toimien asianmukaiselle täytäntöönpanolle, koska se vahvistaa konfliktiin osallistuvien eri toimijoiden luottamusta EU:ta kohtaan; katsoo, että tässä yhteydessä on tarpeen varmistaa EU:n ulkoisen toiminnan mahdollisimman hyvä koordinointi ja johdonmukaisuus erityisesti varmistamalla komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan johtava rooli YUTP:n ja EU:n ulkosuhteiden välisenä sillanrakentajana; katsoo, että komission on tehostettava koordinointiaan EUH:n kanssa myös ehkäisevää diplomatiaa koskevissa EU:n aloitteissa ja toimissa takaamalla, että EUH:sta tehdyn päätöksen Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26. heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta, EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30. 3 artiklan 2 kohtaa ja 9 artiklaa noudatetaan kaikilta osin;

AC.ottaa huomioon, että konfliktinestoon ja rauhanrakentamiseen maailmanlaajuisesti osoitettu rahoitus on alhaisimmalla tasolla 15 vuoteen OECD:n kehitysapukomitea, ”Peace and Official Development Assistance”, lokakuu 2023.;

AD.ottaa huomioon, että naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineessä (NDICI – Globaali Eurooppa) on rauhaa, vakautta ja konfliktinestoa koskeva temaattinen ohjelma; toteaa, että komissio on julkaissut suuntaa-antavan monivuotisen ohjelman, jossa tälle aihealueelle osoitetaan 870 970 044 euroa vuosiksi 2021–2027, ja että tästä määrästä vain 13–18 prosenttia osoitetaan konfliktinestoon;

AE.ottaa huomioon, että EU:n siviili- ja sotilasoperaatioilla on konfliktinestoa, rauhanturvaamista ja kriisinhallintaa koskeva toimeksianto; katsoo, että niiden ehkäisevän välineistön kapasiteettia olisi laajennettava ja henkilöstölle olisi tarjottava lisäkoulutusta;

AF.ottaa huomioon, että EU:n toiminta eri yhteyksissä on valitettavasti osoittanut, että EU:n., että sen ulkoista edustusta vaivaa selkeyden puute, mikä selvästi vaikuttaa sen johdonmukaisuuteen ja näin ollen myös sen uskottavuuteen maailmanlaajuisesti; katsoo, että on tarpeen määritellä selkeästi varapuheenjohtajan / korkean edustajan, komission puheenjohtajan ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan toimivalta EU:n ulkoisen toiminnan ja edustuksen aloilla, koska nykyisessä sääntelykehyksessä ei määritetä selkeästi kunkin toimielimen toimivaltaa;

AG.toteaa tutkimusten osoittavan, että naiset ja miehet kokevat väkivaltaiset aseelliset konfliktit eri tavoin, osallistuvat niihin ja kärsivät niistä eri tavoin ja että heillä on erilainen käsitys rauhasta Humanitarian Law & Policy, ”Gendered impacts of armed conflict and implications for the application of IHL”, 30. kesäkuuta 2022.;

AH.ottaa huomioon, että naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman täytäntöönpano on olennainen väline varmistettaessa, että päätöksenteossa turvataan kaikenikäisille naisille merkityksellinen ja tasapuolinen rooli konfliktineston, rauhanpalauttamisen, rauhanrakentamisen ja konfliktinjälkeisen olojen normalisoinnin kaikissa vaiheissa; toteaa, että naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva EU:n strateginen toimintamalli on erottamaton osa asiakirjaa;

AI.ottaa huomioon, että symboliset ja kulttuuriperintöön kuuluvat muistomerkit sodasta kärsineillä alueilla edistävät rauhanrakentamista ja sovintoa yhteisöjen välillä;

AJ.katsoo, että kulttuuria tukemalla ja kohdentamalla resursseja selkeästi kansainvälisiin kulttuurisuhteisiin parannettaisiin huomattavasti EU:n kykyä kehittää ja tukea täysimääräisesti kulttuurienvälisiä suhteitaan kumppaneihinsa arvokkaana osana ehkäisevän diplomatian välineistöä;

AK.katsoo, että EU:n kulttuuridiplomatia ja kulttuuri- ja historiallisen perinnön suojelu ovat tärkeitä rinnakkaiselon, rauhan, demokratian ja kestävän kehityksen kannalta, sillä EU:n edustustot ja kentällä olevat toimijat edistävät solidaarisuutta, suvaitsevaisuutta ja sovintoa;

AL.ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen paluu Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestöön (Unesco) on tärkeää kansainvälisiin haasteisiin liittyvälle maailmanlaajuiselle yhteistyölle, mukaan lukien ehkäisevän diplomatian toimet;

AM.ottaa huomioon, että Venäjän, Kiinan ja Iranin voimistuva akseli välineellistää kansainvälisiä järjestöjä, erityisesti YK:n elimiä, heikentääkseen kansainvälistä oikeutta ja valjastaakseen ne palvelemaan niiden etuja, mikä rikkoo yhä enenevässä määrin YK:n peruskirjaa ja sääntöpohjaista maailmanjärjestystä;

AN.ottaa huomioon, että ilmastonmuutos sisällytetään ilmastodiplomatian avulla osaksi ulkoisen toiminnan politiikkaa ja että ilmastodiplomatiassa korostetaan tarvetta ottaa ilmastotavoitteet huomioon ja käsitellä ilmastoriskejä korkeimmalla diplomaattisella tasolla ja kaikilla toimintapolitiikan aloilla;

AO.katsoo, että välineiden, tietojen ja käytäntöjen vaihtoon perustuva yhteistyö jäsenvaltioiden, toimielinten, transatlanttisten ja kansainvälisten kumppaneiden, EU:n ehdokasvaltioiden ja muiden maiden kanssa voi olla avainasemassa, kun kehitetään ja parannetaan EU:n ehkäisevän diplomatian välineitä;

AP.ottaa huomioon, että viimeaikainen jännitteiden lisääntyminen Venezuelan ja Guyanan välillä Essequibon alueesta tarjoaa kansainväliselle yhteisölle, myös EU:lle, tilaisuuden ryhtyä kiireellisiin ehkäisevän diplomatian toimiin ennen kuin konflikti kärjistyy enempää;

1.suosittaa neuvostolle, komissiolle ja varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle, ettäa)tunnustetaan EU:n sisä- ja ulkopolitiikan ja turvallisuusulottuvuuksien välinen vahva yhteys ja otetaan tämä huomioon niiden lähestymistavassa konfliktinestoon ja konfliktien ratkaisemiseen sekä varmistetaan, että ehkäisevää diplomatiaa harjoitetaan sekä EU:ssa että sen ulkopuolella; hyödynnetään täysimääräisesti Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia nykyisten koordinointimekanismien vahvistamisessa; tunnustetaan, että on tarpeen luopua turvallisuuden suppeasta tulkinnasta ja käynnistää keskustelu sellaisen käsitteen pohjalta, jossa ei unohdeta sellaisia tekijöitä kuin ympäristöriskit, tautien uhka, nälkä, sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus, disinformaatio ja väkivalta;b)sijoitetaan perusoikeuksien, perustuslaillisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä kansalaisvapauksien turvaaminen sisäistä ja ulkoista turvallisuutta koskevan toimintapolitiikan ja siihen kuuluvien ehkäisevän diplomatian ponnistelujen ytimeen, koska EU:n kyky toimia globaalina ulkopoliittisena toimijana, luotettavana kansainvälisenä kumppanina, rehellisenä välittäjänä ja uskottavana turvallisuus- ja puolustusalan toimijana perustuu sen kykyyn edistää näitä arvoja, samalla kun myös ennakoivasti määritellään sen eurooppalaiset edut maailmassa sekä puolustetaan ja suojellaan niitä;c)mukautetaan EU:n konfliktinestossa ja konfliktien ratkaisemisessa käyttämiä välineitä konfliktien muuttuvaan luonteeseen, joka johtuu muun muassa ilmastonmuutoksesta sekä siihen liittyvistä katastrofeista, geopoliittisesta epävakaudesta, ympäristöriskeistä, tautien uhasta, nälästä, sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta, uusien teknologioiden noususta, maailmanlaajuisesta raaka-ainekilpailusta, lisääntyvästä epätasa-arvoisuudesta kaikkialla maailmassa sekä elintarvikepulasta, ja päivitetään niitä säännöllisesti sekä arvioidaan samalla jatkuvasti uusia maailmanlaajuisia haasteita ja edistetään tehokkaasti rauhaa, vakautta ja turvallisuutta;d)vahvistetaan välineiden roolia ja merkityksellistä panosta konfliktinestoa ja konfliktien ratkaisemista koskevissa prosesseissa sekä EU:n välittämien tulitaukosopimusten täytäntöönpanoon liittyvää välitystoimintaa, jotta varmistetaan EU:n käyttämien välineiden tehokas toiminta ja helpotetaan konkreettista edistymistä;e)käytetään täysimääräisesti käytettävissä olevia keinoja konfliktien estämiseksi, EU:n konfliktineston ja konfliktien ratkaisun yhdenmukaistamiseksi, välineiden kehittämiseksi edelleen EU:n geopoliittisen ohjelman ja EU:n arvojen mukaisesti sekä toimitaan takaajana EU:n välittämien tulitaukosopimusten täytäntöönpanolle ja toimitaan tasapuolisena ja arvoihin nojautuvana sovittelijana kriisien ja konfliktien aikana eri puolilla maailmaa, ottaen huomioon, että EU on tunnettu legitiimiydestään, uskottavuudestaan, puolueettomuudestaan ja osallistavuudestaan; varmistetaan, että maiden suvereniteettia kunnioitetaan kaikissa ehkäisevän diplomatian toimissa; muistutetaan, että EU:lla olisi oltava merkittävä diplomaattinen rooli konfliktien lopettamiseksi eri puolilla maailmaa;f)yhdistetään EU:n ehkäisevän diplomatian välineet rakenteellisiin ehkäiseviin mekanismeihin ja toimiin, kuten konflikteihin osallistuvien eri toimijoiden välisiin poliittisiin sopimuksiin, sovintoa, rauhanrakentamista ja siirtymäkauden oikeusjärjestelyjä koskeviin kansallisiin vuoropuheluihin sekä totuus- ja sovintokomissioihin;g)sisällytetään kulttuuriperintö EU:n kriisinhallintaa koskevaan yleiseen lähestymistapaan kaikkien EU:n konflikti- ja kriisivälineistöön kuuluvien toimien monialaisena osatekijänä;h)kehotetaan jäsenvaltioita siirtämään syrjään yksilölliset edut ulkosuhteissa ja kehittämään yhteisiä valmiuksia konfliktinestossa ja välitystoiminnassa;i)laaditaan selkeitä ja käytännöllisiä sääntöjä, jotka koskevat EU:n ulkoista toimintaa ja varapuheenjohtajan / korkean edustajan, komission puheenjohtajan ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan hoitamaa edustusta, ja varmistetaan heidän valtuutustensa johdonmukaisuus; parannetaan EU:n välitysvalmiuksia tukemalla poliittisia valtuuskuntia, tiedonhankintaa, tutkimuksia ja selvityksiä;j)varmistetaan tehokas täydentävyys ja parlamentin kanssa yhdenmukainen lähestymistapa ja tehdään tiivistä yhteistyötä parlamentin ehkäisevän diplomatian toimien osalta, sillä parlamentaarinen diplomatia ja alaan liittyvä parlamentin toiminta, kuten sen viralliset matkat EU:n ulkopuolisiin maihin ja monenvälisille foorumeille, edistävät osaltaan ihmisoikeuksia, demokraattisia normeja ja poliittista moniarvoisuutta kaikkialla maailmassa sekä konfliktinestoa ja rauhanrakentamista; esitetään parlamentille vuosittaisia arviointeja EU:n toimista, jotka koskevat ehkäisevää diplomatiaa eri puolilla maailmaa, sekä tarvittaessa EU:n konfliktien varhaisvaroitusjärjestelmää koskevia katsauksia;

Paikallisen ja kulttuurisen kontekstin ymmärtäminen

k)parannetaan EU:n ymmärrystä paikallisista, historiallisista, poliittisista, maantieteellisistä, uskonnollisista, ympäristöön liittyvistä, vähemmistöjen oikeuksiin liittyvistä, yhteiskunnallisista ja kulttuurisista olosuhteista ja investoidaan konfliktineston ja konfliktien ratkaisemisen sekä sovittelun ja tulitaukosopimusten täytäntöönpanon parissa ja sen hyväksi työskentelevän EUH:n henkilöstön tarvitsemien taitojen kehittämiseen ja laaditaan asiaa koskevaa ohjeistusta; parannetaan ymmärrystä konfliktien perimmäisistä syistä ja puututaan niihin, jotta voidaan estää konfliktien syntyminen ja leviäminen;l)monipuolistetaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden diplomaattikuntaa sen varmistamiseksi, että väestön monimuotoisuus ja vähemmistöjen osallistaminen hyödyttävät diplomaattista prosessia sekä empiirisestä että normatiivisesta näkökulmasta;m)räätälöidään valtiorakenteiden kehittämiseen annettava apu vastaanottavan maan kulttuurisen, historiallisen, paikallisen, sosioekonomisen, ympäristöön liittyvän ja poliittisen tilanteen mukaan ja päivitetään sitä jatkuvasti kentällä vallitsevien olosuhteiden mukaisesti tekemällä tarkkaa ja yksityiskohtaista poliittista analyysia yhteistä strategista vastausta varten; edistetään avointa viestintää ja kuulemista asianomaisen maan paikallisten sidosryhmien ja yhteiskunnan kaikkien osien, erityisesti kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja valtiosta riippumattomien järjestöjen, kanssa, jotta voidaan ymmärtää paremmin paikallista ja kulttuurista kontekstia, rakentaa luottamusta, edistää ihmisten välisiä suhteita ja kerätä ennakkovaroitustietoja alueilta, joihin vaikutukset kohdistuvat;n)kehotetaan Eurooppa-neuvostoa ja EUH:ta lisäämään edelleen EU:n näkyvyyttä muissa EU:n ulkopuolisissa maissa ja kumppanimaissa ja vahvistamaan EU:n kulttuuridiplomatiaa ja kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevaa ulottuvuutta ja toimia merkittävänä rauhan, rauhanrakentamisen ja konfliktineston välineenä sekä maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamisessa, ja kehotetaan osoittamaan EU:n lisäarvo ja edistämään yhteistyötä ja suhteita näiden maiden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa; hyödynnetään ja laajennetaan kulttuuriperinnön suojelua konflikteissa ja kriiseissä tekijänä, jonka avulla edistetään rauhaa, sovintoa ja keskinäistä ymmärrystä sekä kulttuurien välistä vuoropuhelua konfliktialueilla ja konflikteista kärsineillä alueilla; lisätään EU:n tukea EU:n ulkopuolisten maiden luoville ja taidealoille, mukaan lukien valmiuksien kehittämiseen annettava apu; edistetään kulttuurin yhteistä luomista EU:n ulkopuolisten maiden kesken muun muassa tukemalla kulttuurivaihtoa ja residenssejä;o)vahvistetaan sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa lähestymistapaa EU:n ehkäisevän diplomatian toimissa, jotta voidaan suojella paremmin naisten ja tyttöjen oikeuksia ja lisätä heidän osallistumistaan tällaiseen toimintaan; varmistetaan sukupuolten tasa-arvo erityisedustajien ja -lähettiläiden keskuudessa sukupuolten tasa-arvoa koskevan poliittisen kehyksen ja erityisesti sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan kolmannen toimintasuunnitelman sekä sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU:n strategian 2020–2025 mukaisesti; pannaan tehokkaasti täytäntöön naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva EU:n strateginen toimintamalli ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva toimintasuunnitelma kestävän rauhan ja turvallisuuden aikaansaamiseksi;p)kehitetään ja otetaan huomioon sukupuolitietoinen konfliktianalyysi, jossa otetaan huomioon paikallinen tilanne ja tunnustetaan sukupuoleen liittyvät tekijät sekä konfliktien sukupuolisidonnaiset vaikutukset kaikkiin suunnittelun oletuksiin, jotta voidaan vahvistaa ehkäiseviä toimia ja pienentää konfliktien uusiutumisriskiä;q)sisällytetään naisten osallistumista ja sukupuolten tasa-arvoa koskevia indikaattoreita kaikkiin varhaisvaroitusmenettelyihin sekä konfliktinestoa ja varhaista reagointia koskeviin toimiin;r)hyödynnetään täysimääräisesti koulutusdiplomatian mahdollisuuksia ehkäisevän diplomatian keskeisenä välineenä ja erityisesti EU:n Erasmus+-ohjelmaa; kehitetään tässä yhteydessä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa koulutustoimintaa, muun muassa Erasmus+-ohjelman kautta; kannustetaan EU:n ulkopuolisissa maissa opiskelijavaihtoon ja opiskelijavierailuihin historiallisiin muistokohteisiin kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämiseksi;s)seurataan alueellista hajaantuneisuutta ja laaditaan alueellisia konfliktianalyysejä, jotta voidaan arvioida ja ehkäistä valtioiden rajat ylittäviä uhkia ja valtioiden välisiä jännitteitä sekä olemassa olevia tai mahdollisia heijastusvaikutuksia;

EU:n konfliktien varhaisvaroitusjärjestelmä

t)varmistetaan, että EU:n konfliktien varhaisvaroitusjärjestelmä on riittävän ennakoiva, että sillä on tarvittavat resurssit ja että se perustuu riskitekijöiden ennakoivaan, kattavaan ja luotettavaan analyysiin, sillä ne korreloivat usein väkivallan puhkeamisen kanssa, sekä hallinnointivälineisiin, joilla tunnistetaan ja arvioidaan tilanteita, jotka ovat vaarassa kehittyä väkivaltaisiksi konflikteiksi, ja autetaan priorisoimaan näitä tilanteita;u)otetaan sellaisissa maissa ja sellaisilla alueilla, jotka ovat vaarassa ajautua konfliktiin tai joissa on meneillään lukkiutuneita ja ratkaisemattomia konflikteja, EU:n edustustot tiiviisti ja systemaattisesti mukaan seuraamaan tilannetta paikan päällä ja osallistumaan säännöllisesti EU:n konfliktien varhaisvaroitusjärjestelmään; edistetään humanitaarisen avun täysimääräistä ja esteetöntä pääsyä ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista, kun käytetään ehkäisevää diplomatiaa lukkiutuneissa konflikteissa;v)arvioidaan EU:n konfliktien varhaisvaroitusjärjestelmän avulla saavutettuja tuloksia ja ehdotetaan mukautuksia järjestelmän tehostamiseksi, jotta sen avulla voidaan tunnistaa rakenteellisia riskitekijöitä ja antaa poliittisille päättäjille mahdollisuus kehittää oikea-aikaisia strategisia toimia riskien lieventämiseksi ja konfliktinestomahdollisuuksien tunnistamiseksi;w)varmistetaan, että tämä mekanismi tekee tiivistä yhteistyötä EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen (EU INTCEN), EUH:n kriisinhallintakeskuksen ja Euroopan unionin satelliittikeskuksen (EUSK) kanssa, koska tässä yhteydessä tarvitaan asianmukaista tiedonkulkua; vahvistetaan EU INTCENiä ja EUH:n kriisinhallintakeskusta lisäämällä niiden henkilöstöä, taloudellisia resursseja ja valmiuksia;x)tehdään tiivistä yhteistyötä asiaankuuluvien YK:n virastojen ja laitosten sekä muiden paikan päällä toimivien kansainvälisten toimijoiden ja ennen kaikkea Naton kanssa tietojen kokoamiseksi varhaisvaroitustoimien yhteydessä;y)parannetaan jatkuvasti tiedustelun ja/tai arkaluonteisten tietojen parissa työskentelevien yksiköiden turvallisuusprotokollia;

Erityisedustajien ja erityislähettiläiden rooli ehkäisevässä diplomatiassa, heidän vastuunsa ja yleiskuva heidän toimintansa tuloksista konfliktien ratkaisuprosesseissa

z)otetaan huomioon paikallinen, kulttuurinen ja historiallinen tausta erityisedustajia ja -lähettiläitä nimittäessä, jotta vältetään aiheuttamasta kiistoja konfliktialueilla, jos nimitys tulee jäsenvaltiosta, jolla on sellaisia historiallisia siteitä asianomaiseen alueeseen, jotka voisivat vaarantaa heidän asemansa rehellisinä välittäjinä; otetaan huomioon, että on erittäin tärkeää perehdyttää ja kouluttaa kyseiset edustajat asianmukaisesti heidän arvioimaansa aluetta varten;aa)arvioidaan perusteellisesti myös parlamentin harjoittaman valvonnan avulla EU:n erityisedustajien ja -lähettiläiden toteuttamia aloitteita ja niiden tuloksia sekä sitä, miten ne edistävät ehkäisevää diplomatiaa, konfliktien ratkaisuprosesseja tai tarpeen mukaan EU:n välittämien tulitaukosopimusten täytäntöönpanoa;ab)tehdään säännöllisiä ja perusteellisia arviointeja EU:n erityisedustajien ja ‑lähettiläiden vastuuvelvollisuudesta heidän toimeksiantojensa mukaisesti ja tarkastellaan aloitteita, joita he ovat toteuttaneet konfliktien ratkaisuprosesseissa, sekä heidän saavuttamiaan tuloksia sekä EU:n välittämien tulitaukosopimusten täytäntöönpanoon liittyvää välitystoimintaa;ac)parannetaan EU:n erityisedustajien ja -lähettiläiden työn avoimuutta ja parlamentaarista valvontaa antamalla parlamentille säännöllisesti yksityiskohtaisia raportteja heidän toiminnastaan ja saavutuksistaan; edistetään EU:n erityisedustajien ja -lähettiläiden ja parlamentin välisten suhteiden tiivistämistä ottaen huomioon parlamenttien väliset diplomaattiset pyrkimykset;ad)varmistetaan, että EU:n erityisedustajien, erityislähettiläiden ja suurlähettiläiden nimitykset voidaan vahvistaa vasta Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan myönteisen arvion jälkeen;

Kokemukset konfliktien ratkaisusta EU:n toimiessa välittäjänä sekä lukkiutuneista konflikteista ja EU:n välittämistä tulitaukosopimuksista sekä lukkiutuneista ja ratkaisemattomista konflikteista

ae)tehdään tutkimus kokemuksista, joita on saatu EU:n aiemmista toimista, epäonnistumisista ehkäisevässä diplomatiassa ja sen saavutuksista konfliktien rauhanomaisessa ratkaisemisessa esimerkiksi Sahelin alueella, Länsi-Afrikassa ja Afrikan sarvessa, Länsi-Balkanilla, Etelä-Kaukasuksella, Kyproksessa, Pohjois-Irlannissa, Afganistanissa, Lähi-idässä, Moldovassa ja Ukrainassa;af)estetään tulevaisuudessa EU:n konfliktialueilla toteuttamien operaatioiden ennenaikaisen keskeyttämisen mahdolliset kielteiset seuraukset sekä sellaisten operaatioiden jatkaminen, jotka ovat erittäin tehottomia tai joilla voi olla kielteisiä poliittisia ja turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia;ag)laajennetaan EU:n siviili- ja sotilasoperaatioiden ehkäisevän diplomatian välineistöä sekä niiden valmiuksia ja henkilöstökoulutusta, jotta voidaan ennakoida tilanteiden kehittymistä paikan päällä ja reagoida niihin nopeammin;ah)varmistetaan, että EU pyrkii tukemaan aktiivisemmin kaikkia vaiheita Kyproksen ongelmaa koskevassa prosessissa, jota YK johtaa, ja hyödyntämään kaikkia asianmukaisia käytettävissään olevia keinoja, muun muassa nimittämään EU:n lähettilään, jotta Kyproksen ongelmassa päästäisiin kattavaan ratkaisuun YK:n puitteissa YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevien päätöslauselmien sekä EU:n perustana olevien periaatteiden ja unionin säännöstön mukaisesti;ai)hyödynnetään kokemuksia, joita on saatu EU:n välittämien tulitaukosopimusten, myös EU:n välityksellä 12. elokuuta 2008 tehdyn Venäjän ja Georgian välisen tulitaukosopimuksen, täytäntöönpanon puutteellisesta edistymisestä;aj)painotetaan, että EU:n on toimittava aktiivisesti aina, kun kansainvälistä humanitaarista oikeutta loukataan;ak)varmistetaan koordinoitu lähestymistapa EU:n ja sen jäsenvaltioiden välillä konfliktinestossa ja rauhanrakentamisessa, toisin kuin tapahtui Afganistanissa, jossa ne työskentelivät rinnakkain eri alueilla;al)parannetaan EU:n kykyä analysoida ja ennakoida tarkasti ja jatkuvasti kriisialueiden poliittista ja turvallisuustilannetta ja mukautetaan EU:n reagointia olosuhteiden muutoksiin paikan päällä muun muassa varmistamalla, että kaikissa EU:n edustustoissa on konfliktianalyysistä vastaava yhteyspiste; varmistetaan täydentävyys kentällä toteutettavien toimien ja hallitusten, edustajien ja muiden asiaankuuluvien valtiotason toimijoiden välisten diplomaattisien ponnistelujen välillä;am)arvioidaan, mitä EU:n ehkäisevän diplomatian ponnisteluista Bosnia ja Hertsegovinassa on puuttunut, jotta olisi voitu välttää jännitteet, jotka johtuvat provosoivasta retoriikasta ja separatistisista teoista, jotka murentavat maan EU:hun liittymistä koskevia toiveita; kehotetaan Bosnia ja Hertsegovinaa pyrkimään kiireellisesti yhteiseen poliittiseen sopimukseen, jotta voidaan panna täytäntöön 8. marraskuuta 2023 annettu komission suositus, jonka mukaan liittymisneuvottelut voidaan aloittaa ennen maaliskuuta 2024, ottaen huomioon myös epävakaa geopoliittinen tilanne ja pyrkimykset ehkäistä ulkoista vihamielistä vaikutusta alueella, tasoittaen siten tietä maan ja alueen pysyvälle rauhalle ja vakaudelle; suhtaudutaan myönteisesti Eurooppa-neuvoston 14.–15. joulukuuta 2023 tekemään päätökseen aloittaa liittymisneuvottelut Bosnia ja Hertsegovinan kanssa, kunhan maa täyttää EU:n jäsenyyskriteerit; odotetaan innokkaasti komission kertomusta edistymisestä viimeistään maaliskuussa 2024;an)laajennetaan EUFOR Althea -operaatiota Bosnia ja Hertsegovinassa ja vahvistetaan sen konfliktinestovälineistöä; todetaan, että kyseessä on tähän mennessä menestyksekkäin EU:n rauhanturva- ja rauhanrakennusoperaatio, jonka avulla on pidetty yllä alueen vakautta ja edistetty turvallisen ympäristön luomista maahan;ao)perustetaan mekanismi, jolla varmistetaan ja taataan kaikkien Serbian ja Kosovon välillä tähän mennessä tehtyjen sopimusten täytäntöönpano ja raportoidaan säännöllisesti parlamentille, jotta voidaan välttää uudet jännitteet ja tehostaa sovittelu- ja välitystoimia osapuolten välillä muun muassa osoittamalla enemmän resursseja EU:n välityksellä käytävälle Belgradin ja Pristinan väliselle vuoropuhelulle ja edistämällä vuoropuheluprosessin kansalaiskeskeisyyttä, jotta voidaan päästä pois nykyisestä umpikujasta;ap)pyritään ottamaan opiksi Armenian ja Azerbaidžanin välillä toteutetuista epäonnistuneista ehkäisevän diplomatian ponnisteluista, jotka johtivat Azerbaidžanin sotilasoperaatioon Vuoristo-Karabahissa, sekä sellaisista tilanteista, jotka vallitsivat vuoden 2020 sodan aikana ja sen jälkeen, kun Etyjin kansainvälisen vuoropuhelukehyksen kariuduttua EU:n passiivinen asenne ei riittänyt estämään ajautumista uuteen väkivaltaiseen konfliktiin ja vähensi EU:n vaikutusvaltaa verrattuna muihin alueellisiin toimijoihin, kuten Venäjään, Iraniin ja Turkkiin, jotka myös käyttävät edelleen vaikutusvaltaansa ja heikentävät EU:n vaikutusvaltaa alueella, eikä estämään heijastusvaikutuksia Armeniassa; reagoidaan Etelä-Kaukasian alueella laajemmin ilmenevään epävakauteen ja vahvistetaan EU:n diplomaattisia pyrkimyksiä Geneven kansainvälisten keskustelujen yhteydessä ja muulla tavoin sen varmistamiseksi, että Venäjä täyttää EU:n välityksellä 12. elokuuta 2008 tehdyn tulitaukosopimuksen mukaiset velvoitteensa ja erityisesti vetää miehitysjoukkonsa pois Georgiasta Abhasian ja Tshinvalin/Etelä-Ossetian alueilta;aq)puututaan Israelin ja Palestiinan pitkäaikaisen konfliktin perimmäisiin syihin, ottaen huomioon, että konfliktia pahensi entisestään Hamasin Israelia vastaan 7. lokakuuta 2023 tekemä halveksittava terrori-isku, joka johti Israelin vastahyökkäykseen, jotka ovat aiheuttaneet tuhansia kuolonuhreja kummallakin puolella ja valtavaa kärsimystä viattomille siviileille; tehostetaan yhteistyössä alueen kumppaneiden ja kansainvälisen yhteisön kanssa ponnisteluja kahden valtion neuvotteluratkaisun aikaansaamiseksi kansainvälisesti jaetun yhteisen käsityksen pohjalta, jonka mukaan tämä tarjoaa parhaat mahdollisuudet elinkelpoiseen rauhanratkaisuun, jonka tavoitteena on lopettaa toistuva väkivalta ja antaa Israelin ja Palestiinan kansalaisille mahdollisuus elää turvallisissa, vapaissa ja ihmisarvoisissa oloissa ja yhtäläisin oikeuksin; varmistetaan, että EU:ta pidetään rehellisenä välittäjänä, joka noudattaa kansainvälistä oikeutta, jotta se voi toimia tehokkaammin kansainvälisellä areenalla;ar)edistetään EU:n osallistumista välitystoimintaan, rauhanrakentamiseen ja konfliktinratkaisuun, kuten Kolumbian rauhanprosessiin, jossa unionin tuella keskityttiin käsittelemään konfliktin perimmäisiä syitä, muun muassa eriarvoisuutta ja ihmisoikeusloukkauksia, sovittelutoimien, maaseudun integrointiin perustuvan taloudellisen aluekehityksen ja monitasoisen poliittisen vuoropuhelun avulla;as)asetetaan hiljainen diplomatia etusijalle, kun toteutetaan ehkäiseviä aloitteita, korjataan varhaisvaroituksen ja varhaisen toiminnan välisiä puutteita, tehostetaan yhteistyötä muiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja parannetaan EU:n sisäistä koordinointia, myös siviili- ja sotilasasioissa, sekä lisätään paikallista vastuuta EU:n aloitteista;at)hyödynnetään EU:n kokemuksia ja EU:n ulkopuolisten maiden parhaita käytäntöjä rajat ylittävästä yhteistyöstä, joka on erittäin hyödyllinen väline kestävässä rauhanrakentamisessa ja konfliktien ratkaisemisessa naapurimaiden välillä, erityisesti konfliktitilanteiden vakauttamisen jälkeen;au)laaditaan varapuheenjohtajan / korkean edustajan johdolla rauhaa ja diplomatiaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma, sopimus tai suuntaviivoja;av)nimitetään rauhaa ja konflikteja käsitteleviä neuvonantajia, jotka koordinoivat edustustojen poliittisten osastojen sekä lehdistö-, tiedotus- ja yhteistyöosastojen työtä;aw)perustetaan konfliktinestoa ja välitystoimintaa käsittelevä neuvoston työryhmä käsittelemään ehkäisevän toiminnan mahdollisuuksien priorisointia sekä siihen perustuvaa analysointia, seurantaa ja valvontaa;ax)ehdotetaan, että tehdään institutionaalisia parannuksia uuden rauhaa ja konfliktinestoa käsittelevän keskuksen kautta, joka toimii EUH:n keskitettynä asiointipisteenä konfliktinestoa koskevissa asioissa, tehostetaan alueellista yhteistyötä ja parannetaan valmiuksia toimia konflikteihin, rauhaan, konfliktinestoon ja diplomatiaan liittyvissä asioissa;

Kumppanuuksien ja kansainvälisen koordinoinnin lujittaminen

ay)vahvistetaan ehkäisevää diplomatiaa koskevia kumppanuuksia ja koordinointia kansainvälisten, alueellisten ja osa-alueellisten toimijoiden, kuten YK:n, Etyjin ja sen demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston, Naton, Afrikan unionin ja sen alueellisten osatekijöiden, alueellisten afrikkalaisten järjestöjen (kuten ECOWASin), Amerikan valtioiden järjestön ja Kaakkois-Aasian maiden liiton, kanssa; todetaan, että tiivistämällä kumppanuutta YK:n ja sen elinten, erityisesti rauhanrakennuskomission, kanssa voidaan vahvistaa konfliktineston koordinointia maailmanlaajuisesti;az)varmistetaan koordinoitu, dynaaminen ja monenvälinen lähestymistapa varhaisvaroitus-, konfliktinesto- ja välitystoimintaan EU:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n, rauhanrakennuskomission, Euroopan neuvoston, OECD:n ja Etyjin, välillä; varmistetaan, että EU:n edustustot ovat jatkuvasti yhteydessä YK:n mekanismeihin kentällä, kuten paikan päällä olevaan YK:n maakoordinaattoriin tarpeen mukaan;ba)käytetään diplomatian keinoja ja tehdään yhteistyötä monenvälisten rauhanfoorumeiden, erityisesti YK:n rauhanrakennuskomission ja poliittisten ja rauhanrakennusasioiden osaston, OECD:n rauhanrakentamista ja valtiorakenteiden kehittämistä koskevan kansainvälisen vuoropuhelun ja Etyjin konfliktinestokeskuksen kanssa, ennakoivien suhteiden vahvistamiseksi ja vakiinnuttamiseksi ennen konfliktien syntymistä;bb)todetaan jälleen, että EU:n ja YK:n kumppanuudessa olisi hyödynnettävä olemassa olevia päätöslauselmia ja konfliktinestosta saatuja kokemuksia ja tehtävä yhteistyötä uusien toimintalinjojen luomiseksi säännöllisten kuulemisten ja käytäntöjen vaihdon avulla; painotetaan, että tällainen koordinointi voi olla ratkaisevan tärkeää konfliktinestostrategioiden kannalta;bc)suhtaudutaan myönteisesti YK:n uuteen rauhanohjelmaan ja rauhanrakennuskomission rooliin ja toimiin ihmisoikeuksien suojelun ja rauhanrakentamisen aloilla; ehdotetaan kansallisten konfliktinestostrategioiden koordinointia EUH:n kanssa ja niiden esittämistä rauhanrakennuskomission asialistalla sekä yhteistyön tiivistämistä YK:n kanssa; todetaan, että konfliktinestoa EU:n etujen kannalta tärkeillä aloilla voitaisiin edistää merkittävästi tällaisen vaihdon avulla ja parantamalla kumppanuutta kansainvälisten ja alueellisten rahoituslaitosten kanssa sekä toteuttamalla pienempiä ehkäiseviä operaatioita, joissa voitaisiin arvioida epävakauksia, joita ilmenee sen jälkeen, kun siviilioperaatiot ovat vetäytyneet konflikteista kärsivistä maista tai maista, jotka ovat mahdollisesti alttiina konflikteille, ja että näiden operaatioiden tehtävänä olisi poistaa turvallisuutta uhkaavia tekijöitä;bd)varmistetaan, että EU on suurin yksittäinen YK:n toiminnan rahoittaja ja toimii YK:ssa johtavassa asemassa oikeassa suhteessa sen järjestölle suorittamien maksuosuuksien mittakaavaan, sillä ne kattavat 30 prosenttia koko YK:n kustannuksista ja 33 prosenttia YK:n rauhanturvaoperaatioiden kustannuksista;be)hyödynnetään EU:n edustusta YK:n päätoimipaikoissa New Yorkissa, Wienissä, Genevessä ja Nairobissa aktiivisen yhteistyön tekemiseksi muiden YK:n jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan edistää ja suojella diplomaattista sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä, joka perustuu YK:n peruskirjaan, sekä hyvin toimivaa, uudistettua monenvälistä järjestelmää, jonka ytimessä on osallistava ja tehokas YK;bf)jatketaan jäsenneltyä tiedonvaihtoa, yhteistä tulevaisuuden haasteiden kartoitusta, strategista ennakointia ja sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa konfliktianalyysiä EU:n ja sen kumppaneiden toimien yhdenmukaisuuden varmistamiseksi EU:ssa ja sen ulkopuolella; todetaan, että näiden toimien avulla EU:sta voisi tulla johtava toimija konfliktineston ja konfliktien ratkaisemisen alalla kaikkialla maailmassa;bg)tunnustetaan uskonnollisten järjestöjen merkitys toimijoina konfliktien ratkaisemisessa ja sovittelussa, mikä tekee niistä kumppaneita ehkäisevässä diplomatiassa; tuomitaan tässä yhteydessä uskonnollisiin toimijoihin kohdistuvat hyökkäykset, erityisesti piispojen ja pappien vangitseminen Nicaraguassa, mukaan lukien Saharov-palkintoehdokas Monlando Álvarez;bh)tunnustetaan asiaankuuluvien alueellisten järjestöjen, jäsenvaltioiden sidosryhmien, samanmielisten kumppanien ja muiden asiaan liittyvien toimijoiden, kuten kansalaisyhteiskunnan ja muiden valtiosta riippumattomien toimijoiden, rooli keskeisinä toimijoina tehokkaassa ennaltaehkäisyssä ja sovittelussa ja konfliktien ratkaisussa, mukaan lukien naiset ja nuoret, ja rauhantoimijoina hyödyntämällä niiden historiallisia suhteita ja tunnettuja henkilöitä mahdollisten kriisien lieventämiseksi;bi)otetaan nuoret aktiivisesti ja osallistavasti mukaan toimiin ja yhteistyöhön konfliktien estämiseksi ja rauhan ylläpitämiseksi ja pannaan täytäntöön EU:n ulkoiseen toimintaan liittyvä nuorisotoimintasuunnitelma, jolla tuetaan YK:n nuoriso-, rauha- ja turvallisuusagendan täytäntöönpanoa;bj)taataan, että EU:n edustustoissa on konfliktinestoon ja rauhanrakentamiseen erikoistunut yhteyspiste; varmistetaan, että EU:n edustustot ja erityisesti edellä mainitut yhteyspisteet toimittavat jatkuvasti kentältä tietoja EU:n konfliktien varhaisvaroitusjärjestelmään, EU:n INTCENiin ja EUH:n kriisinhallintakeskukseen;bk)tehostetaan pyrkimyksiä torjua vihamielisten toimijoiden välittämää disinformaatiota ja väärää tietoa sekä niiden harjoittamaa ulkopuolista sekaantumista, sillä ne pyrkivät lietsomaan konflikteja ja polarisoimaan yhteisöjä, mikä voi horjuttaa kokonaisten alueiden vakautta; vahvistetaan yhteistyötä samanmielisten kumppaneiden, kuten Naton, kanssa EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevan disinformaation, hybridiuhkien ja ulkomaisen sekaantumisen torjumiseksi, sillä tällainen yhteistyö on olennainen osa ehkäisevää diplomatiaa;

Ehkäisevä diplomatia ja haavoittuvat tai riskiryhmät

bl)tunnustetaan riskiryhmien, kuten naisten, lasten, vammaisten henkilöiden, vankien – erityisesti poliittisten vankien –, ihmisoikeuksien puolustajien, toimittajien ja hlbti-henkilöiden erityinen haavoittuvuus konfliktitilanteissa;bm)varmistetaan, että EU:n ehkäisevän diplomatian toimissa kiinnitetään riittävästi huomiota näihin haavoittuvuuksiin ja käsitellään riskiryhmien erityishuolia ja ‑tarpeita;bn)tunnustetaan ne erityiset haavoittuvuudet, joita kentällä toimivat kansalaisjärjestöt, erityisesti järjestöt, jotka työskentelevät riskiväestön parissa ja käsittelevät seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia, kohtaavat konfliktitilanteissa;

EU:n ehkäisevän diplomatian välineistön parantaminen

bo)vahvistetaan EU:n valmiuksia toimia tilanteissa, joissa ei ole olemassa samanmielisiä kumppaneita, jotta voidaan parantaa sen asemaa ja geopoliittista vaikutusvaltaa konfliktinestossa ja konfliktien ratkaisemisessa sekä lujittaa EU:n roolia ennakoivampana ja joustavampana toimijana kansainvälisessä järjestyksessä;bp)vahvistetaan NDICI – Globaali Eurooppa -välineen rauhaa, vakautta ja konfliktinestoa koskevaa temaattista ohjelmaa, jotta EU pystyy paremmin rahoittamaan rauhaa, vakautta ja konfliktinestoa edistäviä toimia; lisätään naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineessä (NDICI – Globaali Eurooppa) konfliktinestoon käytettävissä olevia varoja vuoteen 2027 ulottuvalla kaudella ja lisätään asiaankuuluvia hallinnollisia valmiuksia (ISP.2), koska näin otettaisiin huomioon turvallisuusympäristössä erityisesti helmikuun 2022 jälkeen tapahtuneet perinpohjaiset muutokset; pannaan nopeasti täytäntöön humanitaarisen avun, kehityksen ja rauhan yhdistävä lähestymistapa, jotta voidaan tukea konfliktinestotoimia ja vahvistaa yhteisöjen selviytymiskykyä alueilla, joilla on lukkiutuneita konflikteja ja jotka ovat enemmän tai vähemmän hauraita, turvattomia ja köyhiä;bq)muistutetaan, että konfliktinestoa ei voida valjastaa turvallisuus- ja geopoliittisiin tarkoituksiin, koska se saattaisi vaikuttaa pitkällä aikavälillä haitallisesti rauhaan ja turvallisuuteen;br)vahvistetaan EU:n kykyä puhua yhdellä äänellä ja esiintyä aidosti maailmanlaajuisena toimijana kriiseissä toteuttamalla päätöksentekoprosesseihin tarvittavat uudistukset;bs)tunnustetaan EU:n ilmastodiplomatian rooli EU:n ehkäisevää diplomatiaa koskevan kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamisessa; lisätään investointeja sellaisten yhteisöjen tukemiseen maailmanlaajuisesti, jotka ovat ilmastohätätilan etulinjassa, ja valmistaudutaan äärimmäisten sääilmiöiden määrän väistämättömään kasvuun, jotta voidaan hillitä niistä johtuvien konflikteja ja väkivaltaa aiheuttavien tekijöiden lisääntymistä; käsitellään ilmastoon liittyvän resurssien niukkuuden ja ilmastosta johtuvien luonnonkatastrofien torjunnan merkitystä konfliktien kärjistymisessä ja tarjotaan osallistavia ratkaisuja ilmastosta ja resurssien niukkuudesta johtuvaan turvattomuuteen; hyödynnetään YK:n 28. ilmastonmuutoskonferenssin (COP28) ja erityisesti tänä vuonna ensimmäistä kertaa käsiteltävän rauhan teeman tarjoamaa tilaisuutta johtaa kansainvälistä yhteisöä rauhan- ja ilmastodiplomatian yhdistämisessä ja yhteensovittamisessa;bt)pyritään varmistamaan, että EU ottaa merkittävän johtoaseman rauhanturvaoperaatioissa, rauhanpalauttamisessa ja välitystoiminnassa, konfliktinestossa ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamisessa kaikkialla maailmassa edistämällä joustavampia ja kestävämpiä yhteyksiä muihin maihin välineidensä ja mekanismiensa, kuten Global Gateway -strategian, avulla;bu)muistutetaan, että on kiinnitettävä enemmän huomiota kulttuuriperinnön suojeluun ja säilyttämiseen konfliktien ja kriisien jälkeen, sillä näin voidaan auttaa suojelemaan identiteettiä, kehittämään keskinäistä ymmärrystä ja luomaan perusta kestävälle elpymiselle, sovinnonteolle ja kestävälle rauhalle konfliktin jälkeisissä ympäristöissä; todetaan, että näillä käytännöillä voidaan luoda perusta onnistuneille ehkäisevän diplomatian toimille;bv)toimitaan yhteistyössä komission, neuvoston ja parlamentin kanssa EUH:n taloudellisten ja henkilöstöresurssien vahvistamiseksi sekä sen päätoimipaikassa että EU:n edustustoissa, jotta EUH voi vahvistaa muun muassa ehkäisevän diplomatian valmiuksiaan ja jotta se olisi paremmin valmistautunut käsittelemään nykyisiä ja tulevia maailmanlaajuisia haasteita ja konflikteja;bw)otetaan käyttöön Jean Monnet -vuoropuhelu, parlamenttien välinen vuoropuhelu ja parlamentaarinen vuoropuheluprosessi, joilla voidaan edistää demokraattisen parlamentaarisen kulttuurin rakentamista ja konfliktinestoa liittymisneuvotteluja käyvissä maissa, erityisesti Serbian ja Kosovon välisten suhteiden rauhoittamiseksi;bx)vaaditaan YUTP:n toimien ja muiden asianmukaisten konfliktinesto- ja kriisinhallintavälineiden määrärahojen lisäämistä, jotta EU:n toimet ja valmiudet vastaisivat täysin nykyisiä maailmanlaajuisia haasteita ja konflikteja;by)kehitetään ehkäisevää diplomatiaa koskeva kattava EU:n strategia, johon sisältyy konfliktitilanteessa olevia EU:n ulkopuolisia maita koskevia toimia ja aloitteita, jotka edellyttävät pitkäaikaista sitoutumista; edistetään monitasoisten hallintorakenteiden kehittämistä konfliktitilanteessa oleviin EU:n ulkopuolisiin maihin sekä näiden maiden integroimista alueellisiin järjestöihin ja rakenteisiin, mikä auttaa poistamaan väkivaltaa laukaisevia tekijöitä tai estämään konfliktien kärjistymistä ja edistämään konfliktien kestävää ratkaisemista; arvioidaan tässä yhteydessä maailmanlaajuisesti parhaita käytäntöjä ja tuetaan kansallisia konfliktinestoon osallistuvia toimijoita ja mekanismeja antamalla tarvittavaa poliittista, teknistä ja taloudellista tukea;bz)vahvistetaan ja päivitetään vuonna 2018 hyväksyttyä EU:n yhdennettyä lähestymistapaa konflikteihin ja kriiseihin kiinnittäen erityistä huomiota konfliktinestoon ja konfliktien ratkaisemiseen, joissa yhdistyvät ihmisoikeuksien edistäminen ja suojelu, humanitaarinen ja kehitysapu, rauhanrakentaminen ja turvallisuuteen liittyvä apu, sanktiot sekä diplomaattiset toimet ja jossa otetaan kaikilta osin huomioon konfliktin kaikki näkökohdat, myös yhteistyössä paikallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa;ca)painotetaan, että on perustettava Euroopan siviilirauhanturvajoukot, joiden avulla kootaan yhteen institutionaalisten ja muiden toimijoiden asiantuntemus konfliktinestosta, rauhanomaisesta konfliktien ratkaisusta ja sovittelusta, jotta voidaan parantaa EU:n siviilikriisinhallinnan uskottavuutta, johdonmukaisuutta, tehokkuutta, joustavuutta ja näkyvyyttä;cb)harkitaan jossakin kansainvälisessä tuomioistuimessa, kuten Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa tai Kansainvälisessä merioikeustuomioistuimessa, järjestettävien oikeudenkäyntien käyttämistä ehkäisevän diplomatian menetelmänä konfliktien poliittisesta ulottuvuudesta ja ratkaisuista riippumatta;cc)tehostetaan EU:n julkista diplomatiaa ja näkyvyyttä koskevia ponnisteluja sekä viestintäkampanjoja sen varmistamiseksi, että EU nähdään maailmanlaajuisena rauhantoimijana ja keskeisenä toimijana ehkäisevässä diplomatiassa ja rauhanrakentamisessa, mukaan lukien EU:n operaatioiden konfliktinestoulottuvuus, ja että sen toimia ja menestystarinoita ei heikennetä muiden konfliktialueilla toimivien globaalien toimijoiden levittämillä tai esittämillä väärillä narratiiveilla; osoitetaan tarvittavat resurssit EUH:lle ja erityisesti EUH:n ja EU:n edustustojen strategisen viestinnän ja ennakoinnin jaostolle, jotta varmistetaan niiden kumppanimaiden kanssa toteuttamien yhteistyötoimien osallistavuus ja johdonmukaisuus;cd)parannetaan edelleen ehkäisevän diplomatian ammattimaisuutta varmistamalla, että se on osa koulutusohjelmaa, joka sisältyy Euroopan diplomaattikoulun perustamista koskevan parlamentin pilottihankkeen pysyvään rakenteeseen;ce)käytetään hyväksi EU:n nykyisiä hyvin toimivia yhteistyömekanismeja, kuten pelastuspalvelumekanismia ja YTPP-operaatioita, jäsenvaltioiden asiantuntemuksen hyödyntämiseksi ja toimien ja resurssien päällekkäisyyden välttämiseksi; katsotaan, että jäsenvaltioiden olisi osallistuttava nykyistä aktiivisemmin konfliktineston painopisteiden ja toimintavaihtoehtojen määrittelyyn, minkä pitäisi parantaa jäsenvaltioiden välistä yhteiskäyttöä ja koordinointia;

2.kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle, komissiolle sekä komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle.