P9_TA(2024)0035Euroopan oikeusasiamiehen toiminta – vuosikertomus 2022Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. tammikuuta 2024 Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2022 (2023/2120(INI))Euroopan parlamentti, joka

–ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2022,

–ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 10 artiklan 3 kohdan,

–ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15 artiklan, 24 artiklan 3 kohdan, 228 artiklan ja 298 artiklan 1 kohdan,

–ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan (perusoikeuskirja) 11, 41, 42 ja 43 artiklan,

–ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (YK:n vammaisyleissopimus),

–ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen tehtävien hoitamista koskevasta ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista (Euroopan oikeusasiamiehen ohjesääntö) ja päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom kumoamisesta 24. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin asetuksen (EU, Euratom) 2021/1163 EUVL L 253, 16.7.2021, s. 1.,

–ottaa huomioon 6. syyskuuta 2001 hyväksymänsä Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön,

–ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2006,

–ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta,

–ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan ja 142 artiklan 2 kohdan,

–ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A9-0414/2023),

A.ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen vuosikertomus 2022 luovutettiin virallisesti Euroopan parlamentin puhemiehelle 28. huhtikuuta 2023 ja että oikeusasiamies Emily O’Reilly esitteli kertomuksen vetoomusvaliokunnalle Brysselissä 27. kesäkuuta 2023;

B.ottaa huomioon, että SEUT 20, 24 ja 228 artiklalla Euroopan oikeusasiamiehelle annetaan valtuudet ottaa vastaan kanteluja unionin toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä;

C.ottaa huomioon, että SEUT 15 artiklan mukaan ”unionin toimielimet, elimet ja laitokset toimivat mahdollisimman avoimesti edistääkseen hyvää hallintotapaa ja varmistaakseen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen” ja ”kaikilla unionin kansalaisilla sekä kaikilla luonnollisilla henkilöillä, jotka asuvat jossain jäsenvaltiossa, tai kaikilla oikeushenkilöillä, joilla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjoihin”; ottaa huomioon, että kansalaisten oikeuksien ja perusvapauksien suojelemisen kannalta on olennaisen tärkeää varmistaa, että EU:n kansalaiset saavat korkeatasoisia palveluja ja että EU:n hallinto ottaa huomioon heidän tarpeensa ja huolenaiheensa;

D.ottaa huomioon, että oikeutta hyvään hallintoon koskevan perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaan ”jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa”;

E.ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 43 artiklan mukaan ”jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä ja oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, on oikeus tehdä Euroopan oikeusasiamiehelle kantelu, joka koskee unionin toimielinten, elinten tai laitosten toiminnassa ilmenneitä epäkohtia, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä”;

F.ottaa huomioon, että SEUT 298 artiklan 1 kohdassa todetaan, että ”unionin toimielimet, elimet ja virastot tukeutuvat tehtäviään hoitaessaan avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon”;

G.toteaa, että vuonna 2022 oikeusasiamies käynnisti 348 tutkimusta, joista 344 käynnistettiin kantelun perusteella ja neljä oli oma-aloitteisia, ja saattoi päätökseen 330 tutkimusta (325 kantelun perusteella ja viisi oma-aloitteista);

H.toteaa, että vuonna 2022 suuri enemmistö tutkimuksista kohdistui komissioon (197 tutkimusta eli 57,1 prosenttia) ja seuraavaksi suurin osa Euroopan unionin henkilöstövalintatoimistoon (22 tutkimusta eli 6,3 prosenttia), parlamenttiin (19 tutkimusta eli 5,5 prosenttia) ja Euroopan ulkosuhdehallintoon (16 tutkimusta eli 4,6 prosenttia); toteaa, että loput tutkimukset jakautuivat seuraavasti: Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) (14 tutkimusta eli 4,3 prosenttia), Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto (7 tutkimusta eli 2 prosenttia), muut EU:n toimielimet tai elimet (46 tutkimusta eli 13,5 prosenttia) ja muut EU:n virastot (23 tutkimusta eli 6,7 prosenttia);

I.toteaa, että vuonna 2022 suurin osa oikeusasiamiehen tutkimuksista koski komissiota, jonka hallinnolliseen työhön kohdistuu paljon julkista huomiota, koska se on EU:n toimeenpaneva elin;

J.toteaa, että 37 prosentissa oikeusasiamiehen vuonna 2022 päättämistä tutkimuksista ei havaittu hallinnollista epäkohtaa, 46,1 prosentissa toimielin sopi asian, 12,7 prosentissa lisätutkimukset eivät olleet perusteltuja ja 4,5 prosentissa havaittiin hallinnollinen epäkohta;

K.toteaa, että oikeusasiamiehen vuonna 2022 päättämien tutkimusten kolme yleisintä aihetta olivat avoimuus ja vastuuvelvollisuus (esimerkiksi tietojen ja asiakirjojen saatavuus) (32 prosenttia), palvelukulttuuri (20 prosenttia) ja perusoikeuksien kunnioittaminen (15 prosenttia); toteaa, että muita aiheita olivat harkintavallan asianmukainen käyttö (myös rikkomusmenettelyissä), palvelukseenotto, henkilöstöasioiden hyvä hallinnointi, prosessuaalisten oikeuksien kunnioittaminen, rikkomusmenettelyjen asianmukainen hallinnointi, moitteeton varainhoito, etiikka ja yleisön osallistuminen EU:n päätöksentekoon;

L.ottaa huomioon, että vuonna 2022 oikeusasiamies pyysi neuvostoa antamaan lainsäädäntöasiakirjat nopeammin saataville, jotta yleisö voi osallistua tehokkaasti keskusteluihin EU:n lainsäädäntöehdotuksista Euroopan oikeusasiamies, ”Council should give faster public access to legislative documents”, 29. kesäkuuta 2022.;

M.ottaa huomioon, että oikeusasiamies havaitsi hallinnollisen epäkohdan Euroopan oikeusasiamies, ”Decision on the European Commission’s refusal of public access to text messages exchanged between the Commission President and the CEO of a pharmaceutical company on the purchase of a COVID 19 vaccine (case 1316/2021/MIG)”, 12. heinäkuuta 2022., Euroopan oikeusasiamies, ”Ombudsman criticises how Commission handled request for access to President’s text messages”, 28. tammikuuta 2022. siinä, miten komissio käsitteli pyyntöä saada tutustua komission puheenjohtajan ja lääkeyhtiön (Pfizer) toimitusjohtajan välisiin tekstiviesteihin;

N.ottaa huomioon, että oikeusasiamies käynnisti vuonna 2022 tutkimuksen siitä, miten Euroopan keskuspankki (EKP) käsittelee pyöröovi-ilmiötä Euroopan oikeusasiamies, ”Ombudsman opens inquiry into how ECB handles “revolving doors””, 3. maaliskuuta 2022.;

O.ottaa huomioon, että oikeusasiamies käynnisti strategisen tutkimuksen järjestelmällisistä ja merkittävistä viivästyksistä siinä, miten komissio käsittelee asiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä; ottaa huomioon, että oikeusasiamies havaitsi hallinnollisen epäkohdan komission tavassa käsitellä tällaisia pyyntöjä, erityisesti käsiteltäessä alkuperäisten päätösten uudelleentarkastelua koskevia pyyntöjä (”uudistetut pyynnöt”) Euroopan oikeusasiamies, ”Decision on the time the European Commission takes to deal with requests for public access to documents (strategic inquiry OI/2/2022/OAM)”, 18. syyskuuta 2023.;

P.ottaa huomioon, että oikeusasiamies teki vuonna 2022 myös laajempia EU:n toimielinten systeemisiä ongelmia koskevia strategisia tutkimuksia ja aloitteita, joiden aiheina olivat eettiset kysymykset, pyöröovi-ilmiö, vastuuvelvollisuus päätöksenteossa, asiakirjojen saaminen tutustuttavaksi ja perusoikeudet;

Q.ottaa huomioon, että oikeusasiamies antoi vuonna 2022 neuvostolle suosituksen antaa yleisön tutustuttavaksi täysimääräisesti pyydetyt lainsäädäntöasiakirjat sen jälkeen, kun oli tehty tutkimus neuvoston tätä koskevasta kieltäytymisestä digimarkkinasäädösluonnoksesta käytyjen neuvottelujen yhteydessä, minkä jälkeen oikeusasiamies totesi, että kyse oli hallinnollisesta epäkohdasta;

R.toteaa, että oikeusasiamiehen toimisto lisäsi vuonna 2022 yleistä tietoisuutta oikeusasiamiehen roolista EU:n hallinnon vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta koskevien tiukkojen vaatimusten ylläpitämisessä;

S.ottaa huomioon, että oikeusasiamies päätti käynnistää julkisen kuulemisen avoimuudesta ja osallistumisesta ympäristöä koskevaan EU:n päätöksentekoon ilmastohätätilan sekä ympäristön ja ekosysteemien tilan heikkenemisen valossa, jotta voidaan arvioida EU:n toimintatapaa varmistaa Århusin yleissopimuksen sopimuspuolena ympäristötiedon hyvä julkinen saatavuus ja yleisön osallistuminen ympäristöä koskevaan päätöksentekoon;

T.ottaa huomioon, että oikeusasiamies kehotti vuonna 2022 komissiota käsittelemään EU:n elpymisvaroihin liittyviin asiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä johdonmukaisemmin ja perustelemaan perustella paremmin päätöksensä olla antamatta pyydettyjä tietoja Euroopan oikeusasiamies, ”Ombudsman calls for improved transparency around EU recovery funds”, 1. joulukuuta 2022.;

U.ottaa huomioon, että oikeusasiamies käynnisti vuonna 2022 tutkimuksen, joka koski komission kieltäytymistä antamasta yleisön tutustuttavaksi asiakirjoja, jotka liittyvät sen ehdotukseen asetukseksi eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta Euroopan oikeusasiamies, ”The European Commission’s refusal to give public access to documents related to its proposal for a Regulation on the European Health Data Space (COM(2022) 197 final)”, tutkimus käynnistetty 28. marraskuuta 2022.;

V.ottaa huomioon, että oikeusasiamies käynnisti vuonna 2022 tutkimuksen siitä, miten komissio käsitteli pyyntöä saada tutustua sen sääntelyntarkastelulautakunnan jäsenten sidonnaisuuksia koskeviin ilmoituksiin Euroopan oikeusasiamies, ”How the European Commission dealt with a request for public access to declarations of interests of the members of its Regulatory Scrutiny Board”, päätös annettu 20. joulukuuta 2022.;

W.ottaa huomioon, että oikeusasiamies on korostanut, että julkisia hankintoja koskevat EU:n säännöt eivät ole riittävän tiukkoja tai selkeitä eturistiriitojen ehkäisemiseksi, ja on kritisoinut komissiota sen riittämättömästä kriittisestä valvonnasta ennen sopimuksen tekemistä BlackRock Investment Managementin kanssa tutkimuksen tekemisestä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tavoitteiden sisällyttämisestä EU:n pankkisääntöihin, sillä yritys hoitaa investointeja fossiilisiin polttoaineisiin ja pankkialaan, jotka kuuluvat uusien ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa koskevien sääntöjen soveltamisalaan;

1.hyväksyy Euroopan oikeusasiamiehen antaman vuosikertomuksen 2022;

2.onnittelee Emily O’Reillyä hyvästä työstä ja jatkuvista ponnisteluista hallinnollisten käytäntöjen parantamiseksi ja EU:n toimielinten, elinten ja laitosten vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi ja täyden avoimuuden takaamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että EU:n asiakirjat ovat EU:n kansalaisten tutustuttavissa;

3.arvostaa Euroopan oikeusasiamiehen jatkuvaa rakentavaa yhteistyötä Euroopan parlamentin, etenkin vetoomusvaliokunnan, ja muiden EU:n toimielinten kanssa; muistuttaa olevansa sitoutunut tukemaan oikeusasiamiestä tämän hoitaessa tehtäviään;

4.onnittelee oikeusasiamiehen toimistoa siitä, että sen tehokkuusaste on parantunut merkittävästi päätökseen saatettujen tapausten tutkinnan keston osalta, sillä se parani keskimäärin 13 kuukaudesta vuonna 2013 keskimäärin alle kuuteen kuukauteen vuonna 2022; korostaa, että rajallisin resurssein saavutetut tulokset kattavat useita EU:n hallinnon aloja;

5.kehottaa neuvostoa noudattamaan täysimääräisesti parlamentaarisen ja osallistavan demokratian avoimuusvaatimuksia, kuten perussopimuksissa edellytetään ja kuten oikeusasiamies on pyytänyt; muistuttaa EU:n tuomioistuimen todenneen, että julkisuutta ja avoimuutta koskevat periaatteet ovat luontainen osa EU:n lainsäädäntöprosessia ja että avoimuuden ja tiedon puute heikentää kansalaisten luottamusta koko EU:n lainsäädäntöprosessin legitiimiyteen;

6.kehottaa neuvostoa antamaan kansalaisten tutustua ajoissa lainsäädäntöasiakirjoihinsa meneillään olevien lainsäädäntömenettelyjen aikana, jotta voidaan kunnioittaa kaikilta osin kansalaisten perussopimuksiin perustuvaa oikeutta osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa, mikä puolestaan lisäisi kansalaisten luottamusta EU:n yleiseen päätöksentekoprosessiin;

7.panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamies käynnisti oma-aloitteisen tutkimuksen arvioidakseen, miten komissio varmistaa avoimuuden sen ja tupakkateollisuuden edunvalvojien välisessä vuorovaikutuksessa; korostaa, että se, että komissio ei kokonaisuudessaan julkaissut ennakoivasti tietoja kokouksistaan tupakkateollisuuden edunvalvojien kanssa, merkitsi hallinnollista epäkohtaa, kuten oikeusasiamies totesi alustavissa havainnoissaan; muistuttaa, että EU allekirjoitti ja vahvisti virallisesti tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön puitesopimuksen ja on velvollinen noudattamaan sen määräyksiä, joiden mukaan vuorovaikutuksen tupakkateollisuuden kanssa olisi tapahduttava vain silloin, kun se on sääntelyn kannalta ehdottoman välttämätöntä, sekä tekemään tästä vuorovaikutuksesta avointa, jotta estetään tupakkateollisuuden kielteinen vaikutus kansanterveyspolitiikkaan;

8.pitää erittäin tärkeänä, että oikeusasiamies käynnistää tutkimuksen komission perustaman EU:n energiafoorumin teollisuuden neuvoa-antavan ryhmän riippumattomuuden arvioimiseksi;

9.tukee oikeusasiamiehen tutkimuksen tuloksia siitä, miten komissio varmistaa, että Euroopan puolustusrahaston hanke-ehdotusten arviointiin osallistuvilla ulkopuolisilla asiantuntijoilla ei ole eturistiriitoja; korostaa, että ennen asiantuntijoiden nimittämistä on erittäin tärkeää arvioida perusteellisesti eturistiriitoja ja varmistaa, että avoimuutta ja eettisiä velvoitteita noudatetaan määrätietoisesti;

10.suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen muuttaa varainhoitoasetusta oikeusasiamiehen BlackRock-tapausta koskevan tutkimuksen tulosten seurauksena, ja toteaa, että muutoksen myötä asetukseen sisältyisi mahdollisuus hylätä tarjoajat, jos niillä on eturistiriita; kehottaa komissiota noudattamaan täysimääräisesti oikeusasiamiehen ehdotuksia hyväksymällä tiukempia ja selkeämpiä sääntöjä, joilla pyritään estämään eturistiriidat kaikissa julkisiin hankintoihin liittyvissä menettelyissä, myös komission sisäisissä suuntaviivoissa;

11.kiinnittää huomiota siihen, että pyöröovi-ilmiötä koskevan oikeusasiamiehen tutkimuksen seurauksena komissio tekee parhaillaan työtä parantaakseen asian käsittelyä ja pyytää entisiltä henkilöstön jäseniltä tietoja siitä, miten ne noudattavat asiaankuuluvia rajoituksia; panee merkille, että komissio julkaisee nopeammin vuosikatsauksensa korkeammassa virka-asemassa olevista henkilöstön jäsenistä, jotka pyytävät lupaa siirtyä uuteen työpaikkaan, sekä näitä pyyntöjä koskevan arviointinsa; korostaa, että komission ei pitäisi myöntää lupaa, jos kyseiseen työhön ei voida kohdistaa rajoituksia, joilla lievennetään riittävästi eturistiriitojen riskejä, tai jos näitä rajoituksia ei voida uskottavasti valvoa ja panna täytäntöön, mukaan lukien uuden työnantajan velvollisuus julkistaa rajoitukset; katsoo, että komission olisi julkaistava oikea-aikaisesti tiedot kaikkien arvioimiensa korkeammassa virka-asemassa olleiden henkilöstön jäsenten virkasuhteen jälkeisistä toimista, mikä parantaa näiden päätösten julkista valvontaa, joka on olennaisen tärkeää seurannan kannalta; suhtautuu myönteisesti siihen, että palkattomalla vapaalla olevia henkilöstön jäseniä on kielletty ottamasta vastaan työtä aloilla, joilla on riski eturistiriidasta; kannustaa oikeusasiamiestä seuraamaan, miten komissio käsittelee näitä kysymyksiä;

12.suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen käynnistämään oma-aloitteiseen tutkimukseen EKP:n tavasta hallinnoida pyöröovi-ilmiötä ja tukee oikeusasiamiehen EKP:lle esittämää kehotusta soveltaa tiukempia sääntöjä henkilöstön siirtymisiin yksityiselle sektorille; kannattaa suositusta siitä, että EKP:n henkilöstöön olisi sovellettava tiukempia karenssiaikaa koskevia vaatimuksia ja että olisi pidennettävä ajanjaksoa, jona EKP:n henkilöstön entiset jäsenet eivät saa lobata entisiä työtovereitaan;

13.korostaa, että Qatargate toi lisäselvyyttä lobbauksesta ja päätöksenteosta EU:ssa; panee merkille oikeusasiamiehen kriittisen arvion skandaalista ja suhtautuu myönteisesti sellaisten uusien toimenpiteiden kehittämiseen, joiden tarkoituksena on parantaa nuhteettomuutta koskevia vaatimuksia Euroopan parlamentissa EU:n demokratian turvaamiseksi; katsoo, että nämä toimet ovat tärkeä ensimmäinen askel EU:n sääntelykehyksen parantamiseksi, koska niillä pyritään edistämään korkeampia eettisiä ja korruption vastaisia normeja ja tekemään siten EU:n toimielimistä esimerkkejä nuhteettomuudesta ja vastuuvelvollisuudesta;

14.suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen jatkuviin pyrkimyksiin parantaa lobbauksen avoimuutta ja etiikkaa erityisesti vaatimalla komissiota vahvistamaan komission jäsenten toimintasääntöjä, luomaan julkinen rekisteri komission jäsenten ja edunvalvojien välisistä kokouksista ja julkaisemaan ennakoivasti komission jäsenten matkakulut;

15.korostaa, että kansalaisten osallistuminen EU:n päätöksentekoon on tärkeää päätöksenteon oikeutukselle; arvostaa oikeusasiamiehen sitoutumista EU:n päätöksenteon vastuuvelvollisuuden edistämiseen erityisesti ympäristöön liittyvissä päätöksissä; pitää myönteisinä ja tukee oikeusasiamiehen Euroopan investointipankille (EIP) esittämiä pyyntöjä toteuttaa useita avoimuustoimia, jotta yleisö voi helpommin nähdä sen rahoittamien hankkeiden mahdolliset ympäristövaikutukset, sekä oikeusasiamiehen aikomusta tehostaa EIP:n toimintaa koskevaa valvontaansa, kun otetaan huomioon EIP:n tähänastiset riittämättömät jatkotoimet, jotka koskevat erityisesti ympäristöön ja EIP:n rahoitukseen liittyviä hankkeita koskevien tietojen oikea-aikaista julkaisemista, jotta yleisöllä olisi riittävästi aikaa tuoda esiin huolenaiheita;

16.antaa tunnustusta oikeusasiamiehen toimille, joilla asetetaan etusijalle EU:n ympäristöä koskevan päätöksenteon avoimuuden arviointi, muun muassa sen jälkeen, kun hän havaitsi hallinnollisen epäkohdan siinä, että komissio ei ollut ottanut asianmukaisesti huomioon EU:n ja Mercosurin välisen kauppasopimuksen ympäristövaikutuksia ennen neuvottelujen päättämistä, ja sen jälkeen, kun hän havaitsi vakavia puutteita ympäristötiedon julkista saatavuutta koskevien pyyntöjen käsittelyssä komissiossa ja selkeiden sääntöjen puuttumisen sen varmistamiseksi, että komission ympäristöpolitiikan yhteydessä kuulemilla asiantuntijoilla ei ole eturistiriitoja;

17.korostaa, että oikeusasiamies piti valitettavana, että ennakoivaa avoimuutta sovellettiin pääasiassa vasta sen jälkeen, kun elpymis- ja palautumistukivälineen mukaiset kansalliset suunnitelmat oli jo hyväksytty, mikä esti yleisöä seuraamasta neuvotteluja asianmukaisesti; on huolissaan pitkistä viivästyksistä, joita komissiolle on aiheutunut elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyviin asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyssä, sillä siihen on joissakin tapauksissa kulunut vuosi tai enemmän; kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita käyttämään julkista portaalia, jossa luetellaan kaikki elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen saajat, jatkamaan alustavien arviointiensa julkaisemista jäsenvaltioiden maksupyynnöistä ja antamaan yleisölle konkreettisia yksityiskohtaisia tietoja valvonta- ja tarkastustyöstään, jotta voidaan varmistaa merkityksellinen vastuuvelvollisuus kaikista käytetyistä varoista; suhtautuu myönteisesti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön yhteistyössä Euroopan oikeusasiamiehen toimiston kanssa julkaisemaan toimintapoliittiseen asiakirjaan ”Towards good practice principles for government transparency in the use of recovery funds”, jossa ohjeistetaan hallituksia covid-19-elpymisvarojen käytön avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden varmistamisessa; panee tältä osin tyytyväisenä merkille oikeusasiamiehen pyrkimykset parantaa elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyviä avoimuusvaatimuksia;

18.korostaa, että oikeusasiamies totesi strategisessa aloitteessaan, joka koski komission tapaa varmistaa avoimuus ja etujen tasapuolinen edustus yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP), että YMP:n kansallisten strategiasuunnitelmien keskeiset osat, mukaan lukien budjettikohtia ja toteutettavia välitavoitteita koskevat erityistoimenpiteet, puuttuivat, minkä vuoksi kansalaisten ja asianomaisten osapuolten on vaikea ymmärtää, millä edellytyksillä jäsenvaltiot voisivat käyttää uuden YMP:n tarjoamaa tukea; kannattaa oikeusasiamiehen komissiolle esittämää kehotusta julkaista ennakoivasti lisätietoja jäsenvaltioiden YMP:n tavoitteiden saavuttamista koskevien strategisten suunnitelmien hyväksymisestä; pyytää maataloudesta vastaavaa komission jäsentä ja hänen kabinettiaan sekä komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastoa noudattamaan oikeusasiamiehen suosituksia ja pyrkimään sekä viljelijöiden että kansalaisyhteiskunnan etujen oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen edustukseen kokouksissaan ja yhteydenpidossa edunvalvojien kanssa, kun otetaan huomioon, että oikeusasiamies totesi helmikuussa 2022 päivätyssä kirjeessään, että maataloudesta vastaava komission jäsen ja hänen kabinettinsa pitivät enemmän kokouksia teollisuuden edustajien kuin ympäristöjärjestöjen ja muiden organisaatioiden, kuten tutkimuslaitosten, kanssa; pyytää komissiota ottamaan aktiivisen roolin sen varmistamisessa, että jäsenvaltioille asetettuja avoimuusvelvoitteita noudatetaan, mukaan lukien velvoite julkistaa laajemmat yhteisöt, joihin varojen saajat kuuluvat, ja velvollisuus julkistaa tuensaajan saamien maksujen kokonaismäärä, jotta voidaan taata, että yleisöllä on mahdollisuus saada kaikki tarvittavat tiedot YMP:n rahoituksen saajista;

19.pitää valitettavana, että komission toimintatapa kansalaisvuoropuheluryhmien perustamisessa YMP:tä koskevissa asioissa ei ollut oikeusasiamiehen suositusten mukainen ja että siinä oli useita puutteita, erityisesti se, että ryhmien kokoonpanossa ei ollut avoimesti ja selkeästi noudatettu taloudellisten ja muiden kuin taloudellisten etujen tasapuolista edustusta;

20.painottaa, että kaikkien toimielinten on tärkeää käsitellä asiakirjoihin tutustumista koskevat pyynnöt ripeästi, jotta tietojen merkitys ei ehdi vähentyä; tukee oikeusasiamiehen strategisessa tutkimuksessaan julkaisemaa erityiskertomusta, joka koskee aikaa, jonka komissio käyttää asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyyn Euroopan oikeusasiamies, ”Ombudsman opens inquiry into time taken by Commission to deal with access to documents requests”, 6. huhtikuuta 2022.; on huolissaan komission järjestelmällisistä ja merkittävistä viivästyksistä tällaisten pyyntöjen käsittelyssä; korostaa, että yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin on asetuksen (EY) N:o 1049/2001 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30. toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43). mukainen perusoikeus; kehottaa komissiota parantamaan hallinnollisia käytäntöjään, jotta voidaan noudattaa lainsäätäjän asettamia määräaikoja ja osoittaa selkeästi ja ennakoivasti, että avoimuus on sääntönä ja ensisijaisena asiana käsiteltäessä asiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä; korostaa, että EU:n toimielinten on osoitettava riittävästi henkilöresursseja asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyn tehostamiseksi; muistuttaa, että oikeusasiamies suositteli komission lähestymistavan perusteellista uudistamista asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyssä;

21.panee merkille oikeusasiamiehen tutkimuksen, jonka mukaan komissio ei havainnut eikä sen vuoksi arvioinut mahdollisuutta julkistaa komission puheenjohtajan ja lääkeyhtiön toimitusjohtajan välillä covid-19-rokotteen ostamisesta vaihdettujen tekstiviestien mahdollista julkistamista; on huolissaan siitä, että komission lähestymistapa oli hallinnollinen epäkohta; korostaa, että työhön liittyvät teksti- ja pikaviestit ovat asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisia asiakirjoja, ja korostaa, että tämän periaatteen noudattaminen on erityisen tärkeää; panee tyytyväisenä merkille oikeusasiamiehen EU:n hallinnolle antamat suositukset työhön liittyvien teksti- ja pikaviestien säilyttämisestä; korostaa, että EU:n toimielinten on tärkeää noudattaa näitä suosituksia kaikilta osin, jotta EU:n hallinnon käytännöt saadaan nykyaikaisten viestintätapojen mukaisiksi; panee merkille komission vastauksen, jonka mukaan se antaa lisäohjeita nykyaikaisista viestintävälineistä, kuten tekstiviesteistä;

22.kehottaa neuvostoa ottamaan oppia oikeusasiamiehen tutkimuksesta, joka koski neuvoston kieltäytymistä antamasta yleisön tutustuttavaksi täysimääräisesti digimarkkinasäädösluonnosta koskeviin neuvotteluihin liittyviä asiakirjoja, mikä johti vuonna 2022 oikeusasiamiehen päätelmään, että kyse oli hallinnollisesta epäkohdasta; kehottaa neuvostoa soveltamaan näissä tapauksissa tiukimpia avoimuusvaatimuksia erityisesti silloin, kun oikeusasiamies on jo havainnut aiemmissa strategisissa tutkimuksissa ongelmia sen lainsäädäntöprosessin ja päätöksenteon avoimuudessa covid-19-kriisin aikana; muistuttaa, että avoimuus on yksi EU:n perussopimuksissa vahvistetuista keskeisistä periaatteista ja että avoimuuden puute uhkaa heikentää kansalaisten luottamusta unionin toimielimiin ja koko EU:hun;

23.korostaa, että oikeusasiamiehen tutkimukset ihmisoikeuksien noudattamisesta EU:n hallinnossa ovat tärkeitä; tukee oikeusasiamiehen komissiolle esittämää kehotusta perustaa uusi ja erillinen kantelujen käsittelyportaali väitettyjä ihmisoikeusloukkauksia varten ja asettaa portaali EU:n kauppasopimusten piiriin kuuluvissa maissa toimivien kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien käyttöön ihmisoikeuksiin liittyvien kantelujen tekemiseksi;

24.huomauttaa, että oikeusasiamies teki strategisen tutkimuksen siitä, miten Frontex noudattaa perusoikeuksia ja avoimuutta koskevia velvoitteitaan asetuksen (EU) 2019/1896 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13. marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1). mukaisen laajennetun toimeksiantonsa mukaisesti, ja korostaa, että on tärkeää soveltaa tiukkoja avoimuusvaatimuksia julkisen valvonnan mahdollistamiseksi ja varmistaa perusoikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen kaikissa Frontexin operaatioissa sen vastuuvelvollisuuden parantamiseksi; kehottaa Frontexia varmistamaan oikeusasiamiehen antamien suositusten asianmukaisen seurannan;

25.panee merkille oikeusasiamiehen tutkimuksen komission järjestelmästä, jolla seurataan, miten Kroatian viranomaiset kunnioittavat perusoikeuksia EU:n varoista tuettujen rajaturvallisuusoperaatioiden yhteydessä, ja toteaa, että tutkimuksen päätelmänä oikeusasiamies arvosteli komissiota sen viivyttelystä rajaturvallisuudesta vastaavien Kroatian viranomaisten toimintaa koskevan asianmukaisen valvontamekanismin perustamisessa; kehottaa komissiota aina reagoimaan nopeasti oikeusasiamiehen parannusehdotuksiin erityisesti tämän kaltaisissa tapauksissa, joissa havaitaan merkittäviä puutteita;

26.suhtautuu myönteisesti siihen, että EU:n virastojen verkosto sopi monikielisiä toimintalinjoja koskevista ohjeista, joiden pohjana ovat oikeusasiamiehen EU:n virallisten kielten käyttöä viestinnässä yleisön kanssa koskevat käytännön suositukset;

27.panee merkille, että vuonna 2022 Euroopan oikeusasiamiehen ohjesääntöä ajantasaistettiin täytäntöönpanosäännöksillä, joissa kuvataan yksityiskohtaisesti oikeusasiamiehen toimiston työskentelymenettelyt; katsoo, että uudet säännökset auttavat parantamaan oikeusasiamiehen työtä;

28.suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen sitoumukseen seurata YK:n vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa EU:n hallinnossa; arvostaa oikeusasiamiehen työtä osana YK:n vammaisyleissopimuksen mukaista EU:n rakennetta;

29.korostaa oikeusasiamiehen oma-aloitteisen tutkimuksen tuloksia siitä, miten komissio valvoo Euroopan rakenne- ja investointirahastoista osoitettujen varojen käyttöä varmistaakseen, että niillä parannetaan vammaisten henkilöiden osallisuutta ja oikeutta itsenäiseen elämään; suhtautuu myönteisesti ehdotukseen selkeämmistä ohjeista, jotka koskevat tarvetta edistää laitoshoidosta luopumista Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käytön yhteydessä;

30.kannustaa oikeusasiamiestä jatkamaan kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa kansallisten oikeusasiamiesten kanssa Euroopan oikeusasiamiesten verkoston (ENO) kautta; arvostaa sitä, että ENO:n vuoden 2022 vuosikokouksessa keskityttiin parhaisiin käytäntöihin pakolaisten auttamisessa ja käsiteltiin julkisten palvelujen digitalisoinnin vaikutusta kansalaisten oikeuksiin; suosittelee Ukrainan ja Moldovan oikeusasiamiehen toimistojen liittämistä ENO:hon;

31.panee tyytyväisenä merkille oikeusasiamiehen jatkuvat pyrkimykset parantaa toimintansa näkyvyyttä muun muassa verkkotyökalujen ja monikielisen verkkosivuston kautta, joka tarjoaa apua kaikilla EU:n 24 virallisella kielellä;

32.on tyytyväinen oikeusasiamiehen ja Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan hedelmälliseen ja pitkäaikaiseen vuoropuheluun; korostaa, että näiden kahden elimen välinen tiivis yhteistyö auttaa lisäämään EU:n toimielinten demokraattista vastuuvelvollisuutta ja tuo niitä lähemmäs kansalaisia;

33.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja niiden oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.