P9_TA(2024)0036EU:n talousarviosta rahoitettavien valtiosta riippumattomien järjestöjen avoimuus ja vastuuvelvollisuusEuroopan parlamentin päätöslauselma 17. tammikuuta 2024 EU:n talousarviosta rahoitettavien valtiosta riippumattomien järjestöjen avoimuudesta ja vastuuvelvollisuudesta (2023/2122(INI))Euroopan parlamentti, joka

–ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 2, 3 ja 5 artiklan, 11 artiklan 2 kohdan ja pöytäkirjan (N:o 2),

–ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 322 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 325 artiklan 4 kohdan,

–ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1., jäljempänä ’varainhoitoasetus’,

–ottaa huomioon 16. toukokuuta 2022 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (COM(2022)0223),

–ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan 4. toukokuuta 2023 antaman mietinnön ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä,

–ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta 2. joulukuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2116 EUVL L 435, 6.12.2021, s. 187.,

–ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä 24. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159.,

–ottaa huomioon 3. joulukuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmasta (COM(2020)0790),

–ottaa huomioon 18. joulukuuta 2018 annetun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 35/2018 ”Valtiosta riippumattomien järjestöjen toteuttaman EU‑rahoituksen avoimuus: lisätoimia tarvitaan”,

–ottaa huomioon unionin sisäasioiden pääosaston 25. marraskuuta 2010 julkaiseman tutkimuksen valtiosta riippumattomien järjestöjen rahoittamisesta EU:n talousarviosta ”Financing of non-governmental organisations (NGO) from the EU Budget” Tutkimus – ”Financing of Non-governmental Organisations (NGO) from the EU Budget”, Euroopan parlamentti, unionin sisäasioiden pääosasto, politiikkayksikkö D – talousarvioasiat, 25.11.2010.,

–ottaa huomioon unionin sisäasioiden pääosaston 24. tammikuuta 2017 julkaiseman tutkimuksen EU:n talousarviosta rahoitettavien valtiosta riippumattomien järjestöjen demokraattisesta vastuuvelvollisuudesta ja talousarvion valvonnasta ”Democratic accountability and Budgetary Control of non-governmental organisations funded by the EU Budget” Tutkimus – ”Democratic accountability and Budgetary Control of non-governmental organisations funded by the EU Budget”, Euroopan parlamentti, unionin sisäasioiden pääosasto, politiikkayksikkö D – talousarvioasiat, 24.1.2017. ja 21. tammikuuta 2019 julkaistun tutkimuksen päivitetyn version,

–ottaa huomioon unionin sisäasioiden pääosaston 28. syyskuuta 2023 julkaiseman tutkimuksen unionin alueella ja unionin politiikan aloilla toimiville valtiosta riippumattomille järjestöille myönnetyn EU:n rahoituksen avoimuudesta ja vastuuvelvollisuudesta ”Transparency and accountability of EU funding for NGOs active in EU policy areas within EU territory” Tutkimus – ”Transparency and accountability of EU funding for NGOs active in EU policy areas within EU territory”, Euroopan parlamentti, unionin sisäasioiden pääosasto, politiikkayksikkö D – talousarvioasiat, 28.9.2023., jäljempänä ’avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta koskeva tutkimus’,

–ottaa huomioon maaliskuussa 2021 julkaistut komission toimintaohjeet EU:n rahoituksen saajille EU:n tunnuksen käytöstä vuosien 2021–2027 EU:n ohjelmien yhteydessä,

–ottaa huomioon 17. helmikuuta 2022 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle eurooppalaisten rajatylittävien yhdistysten ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen säännöistä EUVL C 342, 6.9.2022, s. 225.,

–ottaa huomioon 10. toukokuuta 2023 antamansa päätöslauselman, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0137.,

–ottaa huomioon 10. toukokuuta 2023 antamansa päätöslauselman, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021, pääluokka I – Euroopan parlamentti Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0138.,

–ottaa huomioon 13. heinäkuuta 2023 antamansa päätöslauselman suosituksista avoimuutta, lahjomattomuutta, vastuuvelvollisuutta ja korruption torjuntaa koskevien Euroopan parlamentin sääntöjen uudistamiseksi Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0292.,

–ottaa huomioon komissiota ja toimeenpanovirastoja koskevan menettelyn vastuuvapauden myöntämisestä EU:n yleisen talousarvion toteuttamisesta vuonna 2021 Euroopan parlamentti, ”Vastuuvapaus 2021: EU:n yleinen talousarvio – Komissio ja toimeenpanovirastot”, 10.5.2023.,

–ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot,

–ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0446/2023),

A.toteaa, että EU on suunnitellut avoimuus- ja vastuuvelvollisuusmekanismit sen varmistamiseksi, että avustuksen saajille, kuten valtiosta riippumattomille järjestöille, myönnetyt EU:n varat käytetään vaikuttavasti, tehokkaasti ja EU:n arvojen ja politiikkatoimien mukaisesti ja niiden käytössä noudatetaan muun muassa varainhoitoasetuksessa vahvistettuja varainhoitosääntöjä, ja toteaa, että varainhoitoasetuksen mukaan avoimuus on yksi ohjaavista budjettiperiaatteista ja siinä edellytetään, että komissio asettaa asianmukaisella tavalla ja ajoissa saataville EU:n varoja koskevat tiedot;

B.ottaa huomioon, että EU on yksi suurimmista kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rahoittajista Komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 25. maaliskuuta 2020 julkaistu yhteinen tiedonanto ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta 2020–2024 (JOIN(2020)0005).;

C.toteaa, että kansalaisyhteiskunta kattaa kaiken ruohonjuuritason yhteisötoiminnasta valtiosta riippumattomiin järjestöihin; toteaa, että EU:n rahoitusta saavien valtiosta riippumattomien järjestöjen kirjo käsittää monenlaisia rakenteita, toimintatapoja, rahoituslähteitä ja toiminnan kohteita, minkä seurauksena EU:n varoilla rahoitetaan monenlaisia hankkeita; ottaa huomioon, että perussopimuksissa edellytetään, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot käyvät avointa, läpinäkyvää ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa; katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi annettava riittävästi rahoitusta ohjelmille, joiden tavoitteena on suojella ja edistää EU:n perussopimuksissa vahvistettuja oikeuksia ja arvoja; toteaa, että valtiosta riippumattomilla järjestöillä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on tärkeä rooli näiden ohjelmien täytäntöönpanossa; toteaa, että joissakin tapauksissa viranomaiset ulkoistavat tehtäviä valtiosta riippumattomille järjestöille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille; ottaa huomioon, että komissio hallinnoi EU:n varoja suoraan, välillisesti tai yhteistyöhön perustuen; ottaa huomioon, että toissijaisuusperiaatteen mukaisesti komissio seuraa varoja, jotka myönnetään suoraan avustuksen saajille, kuten valtiosta riippumattomille järjestöille, ja raportoi niistä;

D.ottaa huomioon, että komission varainhoidon avoimuuden järjestelmä on tärkein lähde julkisesti saatavilla oleville tiedoille, joiden avulla voidaan tehdään laajamittaisia analyysejä komission suoraan hallinnoimista avustuksista ja sopimuksista; toteaa, että valtiosta riippumattomat järjestöt työskentelevät herkissä olosuhteissa ja arkaluontoisten ongelmien parissa, ja katsoo siksi, että olisi erotettava selvästi toisistaan julkinen avoimuus ja avoimuus, jonka tarkoituksena on talousarvion oikeutettu valvonta;

E.toteaa, että varainhoidon avoimuuden järjestelmän tietojen analyysi osoittaa, että vuonna 2022 valtiosta riippumattomille järjestöille myönnettiin suoran hallinnoinnin puitteissa kaikista EU:n ohjelmista ja rahastoista ainakin 2,6 miljardia euroa EU:n rahoitussitoumuksia, EU:n koulutus- ja tutkimusalan ohjelmat pois lukien;

F.katsoo, että EU:n avoimuus- ja vastuuvelvollisuusvaatimuksia ja -valvontaa olisi sovellettava kaikkiin EU:n rahoitusta saaviin edunvalvojiin; ottaa huomioon, että EU:n avoimuusrekisterin luokkaan ”Kansalaisjärjestöt, keskusteluryhmät ja verkostot ja vastaavat” on rekisteröitynyt 3 377 yhteisöä Lähde: EU:n avoimuusrekisteri, tiedot haettu 22.9.2023.; katsoo, että vaatimusten ja valvonnan luonteen on vastattava avoimuusrekisterissä vahvistettua luokitusta, jotta pelkkien valtiosta riippumattomien järjestöjen sijaan voidaan ottaa huomioon yhteisöjen kaikki oikeudelliset muodot; toteaa, että EU:n vaatimusten ja valvonnan ei tarvitse liittyä ainoastaan avoimuusrekisteriin, koska jotkin EU:n varoja saavat yhteisöt saattavat haluta pysyä rekisterin ulkopuolella, jottei niiden olemassaolo vaarantuisi;

G.katsoo, että EU:n avoimuus- ja vastuuvelvollisuusvaatimusten ja -valvonnan olisi koskettava kaikkia EU:n varojen saajia, myös valtiosta riippumattomia järjestöjä, joiden on pidettävä täsmällistä ja läpinäkyvää kirjanpitoa EU:n varojen käytöstä ja niiden rahoituslähteiden alkuperästä, joista ne rahoittavat toimintaansa, koska ne ovat vastuuvelvollisia jäsenilleen, lahjoittajilleen, kumppaneilleen ja avustuksen saajilleen toimistaan, rahoituksensa lähteistä, EU:n varat mukaan lukien, ja päätöksistä, joita ne tekevät sidosryhmiensä puolesta; ottaa huomioon, että jäsenvaltiot vahvistavat valtiosta riippumattomien järjestöjen oikeusperustan ja että järjestöjen asema rekisteröidään kansallisella tasolla;

H.toteaa, että EU:n varojen käyttö EU:n sääntöjen, periaatteiden ja arvojen vastaisesti yleistyy; toteaa, että yksityishenkilöt ja peitejärjestöt, joihin useimmiten kohdistuu ulkomaista vaikuttamista, pyrkivät saamaan EU:n taloudellista tukea ja arvonantoa, jota unionin rahoitus tuo sen määrästä riippumatta, mutta todellisuudessa käyttävät EU:n varoja toimiin, jotka heikentävät EU:n perusperiaatteita ja -arvoja ja sitoutumistamme demokratiaan;

I.toteaa, että komission vastuulla on varmistaa EU:n talousarvion toteuttaminen ja kunnioittaa EU:n asetuksia ja arvoja; katsoo, että tässä yhteydessä kaikilla ennakko- ja jälkitarkastuksilla on varmistettava, että EU:n varoja myönnetään ainoastaan sellaisille valtiosta riippumattomille järjestöille ja yhteisöille, jotka noudattavat työssään EU:n sääntöjä, periaatteita ja arvoja;

J.ottaa huomioon, että myöntäessään komissiolle vastuuvapauden EU:n yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2021 parlamentti korosti syvää huoltaan rahoituksen osoittamisesta hankkeisiin, joita ovat toteuttaneet kansalaisjärjestöt, joilla on yhteyksiä radikaaleihin uskonnollisiin ja poliittisiin järjestöihin, tai joissa on ollut mukana tällaisia kansalaisjärjestöjä; kehottaa komissiota takaamaan, että EU:n varoilla rahoitetaan ainoastaan organisaatioita, jotka kunnioittavat tiukasti kaikkia unionin arvoja, ja kehottaa komissiota perustamaan ennakointimekanismeja, joissa yksilöidään selkeästi unionin alueella ja sen ulkopuolella toimivat valtiosta riippumattomat järjestöt, jotka ovat myöntäneet olevansa sidoksissa uskonnollisiin fundamentalistisiin verkostoihin ja edistävät agendaa, joka heikentää unionin arvojaEuroopan parlamentti, ”Vastuuvapaus 2021: EU:n yleinen talousarvio – Komissio ja toimeenpanovirastot”, 10.5.2023.;

K.katsoo, että samoja tiukkoja vastuuvelvollisuusvaatimuksia ja avoimuutta koskevia sääntöjä olisi sovellettava kaikkiin EU:n rahoitusta saaviin valtiosta riippumattomiin järjestöihin riippumatta siitä, onko niiden toiminta-alue Euroopan unionissa vai sen ulkopuolella;

L.toteaa, että eräät jäljempänä esitetyt huomiot perustuvat joihinkin avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta koskevan tutkimuksen havaintoihin muista avoimuuteen liittyvistä puutteista, joita liittyy EU:n varojen käyttöön komission, jäsenvaltioiden ja avustuksen saajien, myös valtiosta riippumattomien järjestöjen, toimesta;

Yleisiä huomioita

1.pitää myönteisenä valtiosta riippumattomien järjestöjen ratkaisevan tärkeää roolia kansalaisyhteiskunnan edustajana, joka edistää ja puolustaa perussopimuksissa vahvistettuja oikeuksia ja arvoja ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisia perusoikeuksia; painottaa, että EU:n rahoitusta olisi voitava myöntää ainoastaan sellaisille valtiosta riippumattomille järjestöille, joiden toiminnassa kunnioitetaan näitä oikeuksia ja arvoja; kehottaa kaikkia sidosryhmiä painottamaan EU:n rahoituksessa yhä enemmän EU:n periaatteita ja arvoja ja panee merkille, että valtiosta riippumattomat järjestöt ovat erilaisia niiden koon, resurssien ja henkilöstön osalta;

2.korostaa erityisesti avustuksen saajien, kuten valtiosta riippumattomien järjestöjen, roolia EU:n talousarvion toteutuksessa sekä niiden velvollisuutta noudattaa tässä roolissa kaikkia EU:n varainhoitosääntöjä ja EU:n taloudellisten etujen suojaamista koskevia periaatteita; muistuttaa, että EU:n alueella toimivien valtiosta riippumattomien järjestöjen on noudatettava sovellettavaa kansallista oikeutta kussakin jäsenvaltiossa, jota niiden toiminta koskee, sekä unionin oikeutta ja kansainvälistä oikeutta; muistuttaa, että EU:n avoimuus ja vastuuvelvollisuus ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan vahvistaa demokratiaan, perusvapauksiin, osallisuuteen ja monimuotoisuuteen perustuvaa suotuisaa ja oikeudenmukaista eurooppalaista järjestelmää;

3.korostaa, että valtiosta riippumattomat järjestöt tukeutuvat sekä julkiseen taloudelliseen tukeen että yksityisiin lahjoituksiin ja että nämä eivät ole toisensa pois sulkevia; muistuttaa, että kyky hakea, hankkia ja käyttää muita resursseja kuin EU:n varoja tai kansallisen tai paikallisen tason julkisia varoja on olennaisen tärkeää valtiosta riippumattomien järjestöjen olemassaololle ja toiminnalle;

4.korostaa, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ansaitsevat mitä suurinta kunnioitusta ja kiitollisuutta jokapäiväisestä työstään; panee merkille työn, jota kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tekevät joka päivä eri puolilla Eurooppaa ja koko maailmaa, ja toteaa, että nämä valtiosta riippumattomat järjestöt ansaitsevat mitä suurimman kiitoksen ja tuen; painottaa, että on tärkeää vastata näiden järjestöjen taloudellisiin ja muihin tarpeisiin;

5.antaa valtiosta riippumattomille järjestöille tunnustusta niiden ratkaisevan tärkeästä roolista EU:ssa ja EU:n ulkopuolisissa maissa oikeusvaltioperiaatteen ja demokraattisten arvojen puolustamisessa, korruption torjunnassa ja ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisessä; muistuttaa, että valtiosta riippumattomat järjestöt ovat usein viimeisiä demokratian puolustajia valtioissa, joissa on autoritaarinen tai epädemokraattinen hallinto, ja että autoritaariset hallinnot kaikkialla maailmassa yrittävät hiljentää nämä järjestöt esimerkiksi hyväksymällä lainsäädäntöä ja asettamalla syrjiviä velvoitteita, ja toteaa, että tämän vuoksi nämä järjestöt tarvitsevat tukea ja suojelua; kehottaa komissiota tässä yhteydessä harkitsemaan suojalausekkeita ja -mekanismeja; korostaa, että on tärkeää varmistaa riittävä ja avoin EU:n rahoitus näillä aloilla toimiville valtiosta riippumattomille järjestöille ja yhteisöille;

6.ylistää valtiosta riippumattomien järjestöjen toimintaa konfliktialueilla sen varmistamiseksi, että humanitaarinen apu tavoittaa siviiliväestön ja sitä tarvitsevat ihmiset nopeasti ja tehokkaasti; panee merkille valtiosta riippumattomien järjestöjen merkityksen sen varmistamisessa, että EU, joka on maailman suurin kehitysavun antaja, myös jatkossa edistää osaltaan vakautta, köyhyyden poistamista ja maailmanlaajuista kehitystä;

7.huomauttaa, että käytännössä lainsäädäntöprosesseissa saatetaan jättää huomiotta paikallisten, alueellisten ja kansallisten valtiosta riippumattomien järjestöjen näkemykset; toteaa, että monimutkaisten hallinnollisten menettelyjen vuoksi pienillä valtiosta riippumattomilla järjestöillä on usein vaikeuksia saada EU:n rahoitusta; kehottaa komissiota edelleen yksinkertaistamaan ja järkeistämään menettelyjä, jotta pienemmät valtiosta riippumattomat järjestöt, paikallistason järjestöt mukaan lukien, voivat hakea EU:n rahoitusta ja hyötyä siitä; korostaa, että pienempien valtiosta riippumattomien järjestöjen prioriteetit ja tarpeet jätetään usein huomiotta tai ne saavat vähemmän huomiota, vaikka usein nämä järjestöt tuntevat tilanteen parhaiten ja tekevät valtavan määrän työtä; painottaa, että pienten järjestöjen työlle olisi osoitettava mitä suurinta kunnioitusta ja että EU:n rahoitus olisi asetettava paremmin niiden saataville, koska ne ovat tärkeitä toimijoita, jotka vahvistavat monimuotoisuutta ja monipuolisuutta kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella; toteaa, että valtiosta riippumattomilla järjestöillä on Euroopassa ratkaiseva tukirooli julkisten palvelujen täydentämisessä;

8.on edelleen erittäin huolestunut siitä, että joissakin jäsenvaltioissa valtiosta riippumattomiin järjestöihin kohdistuu uhkailua ja perusteettomia hyökkäyksiä, esimerkiksi ehdotettua ja hyväksyttyä lainsäädäntöä, jolla valtiosta riippumattomille järjestöille asetetaan syrjiviä velvoitteita niiden toiminnan rajoittamiseksi tai kieltämiseksi, sekä järjestöjen henkilöstön pelottelua ja häirintää verkossa ja sen ulkopuolella, kielteisiä julkisia lausuntoja ja mustamaalauskampanjoita, sanallista uhkailua ja oikeudellisia ja fyysisiä hyökkäyksiä; korostaa, että joihinkin valtiosta riippumattomiin järjestöihin kohdistetaan myös kohtuuttomasti hallinnollista valvontaa tai tarkastuksia, poliittisin perustein tehtyjä rahoitusleikkauksia ja liian tiukkoja oikeudellisia vaatimuksia niiden perustamiselle ja rekisteröinnille; painottaa, että valtiosta riippumattomia järjestöjä on suojeltava ja niiden olisi saatava asianmukaista rahoitusta ja tukea;

9.on vakuuttunut siitä, että avoimuus ja vastuuvelvollisuus ovat ratkaisevan tärkeitä myös, jotta valtiosta riippumattomat järjestöt ja muut voittoa tavoittelevat tai tavoittelemattomat yhteisöt voivat tuoda esiin arvokasta työtään, saada tunnustusta ja kehittää uskottavuuttaan; katsoo, että valtiosta riippumattomiin järjestöihin olisi sovellettava erityissäännöksiä, jos ne toimivat demokraattisesti haastavissa ympäristöissä ja noudattavat toiminnassaan kaikkia EU:n arvoja ja varainhoitosääntöjä ja kunnioittavat kaikilta osin unionin perusoikeuskirjaa; katsoo, että unionin kansalaiset on vakuutettava siitä, että EU:lla on tarkat tiedot kaikkien unionin varojen käytöstä; on siksi huolissaan siitä, että nykyisistä avoimuusvaatimuksista huolimatta tiedot siitä, kenelle tai mihin EU:n varoja myönnetään, sekä asiaa koskeva valvonta ovat puutteellisia; muistuttaa, että avoimuus- ja vastuuvelvollisuusvaatimusten olisi aina oltava kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksia koskevan oikeuden mukaisia, erityisesti kansalaisvapauksien harjoittamisen osalta, ja niiden olisi oltava ehdottoman tarpeellisia ja oikeasuhteisia asetettuihin erityisiin tavoitteisiin nähden;

10.muistuttaa, että avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta ei saisi käyttää riippumattoman kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventamiseen tai kriittisten äänten vaientamiseen;

11.korostaa, että on äärimmäisen tärkeää varmistaa, että EU:n avoimuus- ja vastuuvelvollisuusvelvoitteet eivät vaaranna EU:n varojen lopullisia saajia; katsoo, että julkisia avoimuusvaatimuksia olisi poikkeuksellisesti sovellettava tarkoituksenmukaisella tavalla asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, erityisesti kun on kyse valtiosta riippumattomista järjestöistä maissa, joissa on autoritaarinen hallitus tai joissa on todettu valtiosta riippumattomiin järjestöihin kielteisesti vaikuttavia oikeusvaltioon liittyviä ongelmia, joissa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ovat rajalliset ja joissa valtiosta riippumattomien järjestöjen luonnetta tai työtä koskevan tiedon julkinen levittäminen voisi johtaa kostotoimiin ja vaarantaa kyseisten järjestöjen olemassaolon ja niiden henkilöstön turvallisuuden;

12.katsoo, että tietyt julkista tyytymättömyyttä herättäneet väitetyt korruptiotapaukset, kuten Qatargate, olisi voitu estää valvomalla johdonmukaisesti nykyisten avoimuusvaatimusten täytäntöönpanoa ja velvoittamalla osallisina olleet yhteisöt, valtiosta riippumattomat järjestöt mukaan lukien, ilmoittamaan rahoituslähteensä ja sisäiset rakenteensa; panee merkille, että joissakin tapauksissa osallisena olleet yhteisöt olivat saaneet EU:n rahoitusta;

13.tuomitsee sen, että EU:n varoja käytetään yhä enemmän EU:n periaatteiden ja arvojen vastaisesti, etenkin kun varojen käyttö ja niiden siirrot muille organisaatioille eivät ole täysin jäljitettävissä; varoittaa siitä vaarasta, että EU:n varoja saattaa lopulta päätyä korruptoituneiden piirien käyttöön ja niihin saattaa kohdistua petoksia ja sääntöjenvastaisuuksia, ulkomaista sekaantumista tai poliittista soluttautumista; painottaa, että lopullista avustuksen saajaa koskeva avoimuus on erittäin tärkeää EU:n varojen käytössä;

Valtiosta riippumattomat järjestöt ja yhteisöt talousarvion valvonnassa

14.muistuttaa, että kansalaisten luottamus valtiosta riippumattomiin järjestöihin ja tuki näille järjestöille ovat ensiarvoisen tärkeitä; on tietoinen siitä, että tällaisista organisaatioista käytettyihin termeihin sovelletaan eri jäsenvaltioissa erilaisia oikeudellisia ja julkisia tulkintoja;

15.korostaa, että termi ’valtiosta riippumaton järjestö’ on laaja kattotermi, joka käsittää monenlaisia yhteisöjä suurista kansainvälisistä organisaatioista pieniin alueellisiin tai paikallisiin organisaatioihin ja enimmäkseen työntekijöiden voimin toimivista organisaatioista pääasiassa vapaaehtoisista koostuviin organisaatioihin; korostaa, että myös valtiosta riippumattomien järjestöjen toiminta-alat ja -menetelmät voivat olla hyvinkin erilaisia; tiedostaa, että tämä monimuotoisuus vaikeuttaa valtiosta riippumattomia järjestöjä koskevan yhteisen määritelmän luomista EU:ssa; toteaa kuitenkin, että yhdenmukaistetun EU:n laajuisen lähestymistavan kehittämisestä saataisiin hyötyjä esimerkiksi ottamalla käyttöön yhdenmukaistettu määritelmä, joka toisi lisäarvoa lisäämällä avoimuutta, vastuuvelvollisuutta, ennustettavuutta ja kansalaisten luottamusta; kannustaa siksi lainsäätäjiä pääsemään sopimukseen yhdenmukaistetusta EU:n tason lähestymistavasta valtiosta riippumattomiin järjestöihin ja asiaankuuluviin yhteisöihin, millä helpotettaisiin huomattavasti EU:n talousarvion valvontamenettelyjä erityisesti rajatylittävien yhdistysten osalta; muistuttaa, että on ensisijaisen tärkeää varmistaa kaikkien sellaisten yhteisöjen avoimuus ja vastuuvelvollisuus, joille myönnetään EU:n varoja; toteaa, että olisi hyödyllistä kehittää yhdenmukaistettu lähestymistapa siihen, mitä nämä yhteisöt ovat suhteessa EU:hun ja sen elimiin eri yhteyksissä;

16.panee merkille, että vuonna 2022 annetussa komission ehdotuksessa varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimiseksi asetukseen lisätään yhteinen valtiosta riippumattomien järjestöjen määritelmä; muistuttaa, että parlamentti pyysi valtuutuksessaan selventämään valtiosta riippumattoman järjestön määritelmää, erityisesti sitä, missä määrin niiden on oltava olemassa virallisessa muodossa, miten suurta avoimuutta niiden on noudatettava ja minkä tasoinen niiden jäsenten tai perustajien vastuuvelvollisuus on; kannustaa komissiota järjestämään perusteellisen kuulemisen valtiosta riippumattoman järjestön määritelmästä jäsenvaltioiden virkamiesten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen edustajien kanssa ja ottamaan tässä huomioon myös menetelmän, jota noudatettiin määriteltäessä termiä ”pieni ja keskisuuri yritys” (pk-yritykset);

17.katsoo, että jotta järjestöä voidaan pitää valtiosta riippumattomana järjestönä, sillä on oltava myös muita rahoittajia kuin valtio ja komissio;

18.toteaa, että komissio ei tee varainhoidon avoimuuden järjestelmässä selkeää eroa termien ”valtiosta riippumattomat järjestöt” ja ”voittoa tavoittelemattomat järjestöt” välillä; pitää valitettavana, että tämä luo epävarmuutta EU:n varojen kohdentamisessa ja seurannassa ja saattaa johtaa väärinkäsityksiin valtiosta riippumattomien järjestöjen ja yhteisöjen saaman rahoituksen määrästä; panee merkille, että varainhoidon avoimuuden järjestelmän usein kysytyt kysymykset -osiossa annetussa valtiosta riippumattoman järjestön määritelmässä järjestön asema voittoa tavoittelemattomana järjestönä on olennainen tekijä, joka on validoitava; pitää valitettavana, että tämä termien epäselvä käyttö on ollut mahdollista, koska tähän asti EU:lla ei ole ollut yhdenmukaistettua lähestymistapaa valtiosta riippumattomiin järjestöihin ja varainhoidon avoimuuden järjestelmässä on käytetty ainoastaan yhteisöjen itseluokittelua, joka perustuu ainoastaan sääntöihin, jotka voivat vaihdella jäsenvaltioittain; kehottaa lisäksi varmistamaan varainhoidon avoimuuden järjestelmässä, että valtiosta riippumattomien järjestöjen tai voittoa tavoittelemattomien järjestöjen eri tyypit luokitellaan asianmukaisesti, jotta vältetään tilanteet, joissa tietyntyyppisten organisaatioiden välillä tehdään vain pieni ero tai ei lainkaan eroa ja joissa yliopistoja, tutkimuslaitoksia, vapaaehtoisjärjestöjä ja muita valtiosta riippumattomia järjestöjä pidetään samanlaisina varainhoidon avoimuuden järjestelmän tietokannassa;

Kohti parempaa EU:n avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta EU:n varojen käytössä

19.katsoo, että petoksia, eturistiriitoja, päällekkäistä rahoitusta, korruptiota ja rahanpesua tai kavalluksia on ehkäistävä ja torjuttava kaikissa tilanteissa ja kaikkien avustuksen saajien kohdalla niiden luonteesta ja oikeudellisesta asemasta riippumatta; on huolissaan siitä, ettei vastuuvapauden myöntävällä viranomaisella ole käytettävissään riittävästi tietoja tällaisista tapauksista; muistuttaa, että kaikkiin EU:n rahoituksen hakijoihin ja saajiin, myös valtiosta riippumattomiin järjestöihin, sovelletaan EU:n varainhoitosääntöjä;

20.korostaa, että varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä on tärkeä väline, jolla suojataan unionin taloudellisia etuja ja varmistetaan monitasoinen suoja havaitsemalla varhaisessa vaiheessa henkilöt tai yhteisöt, jotka aiheuttavat riskin unionin taloudellisille eduille; suhtautuu myönteisesti varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimisesta annettuun komission ehdotukseen, jossa varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä laajennetaan koskemaan yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia ja siihen lisätään uusia poissulkemisperusteita 139 artiklan 1 kohdan i alakohta ja c alakohdan vi alakohta, komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (uudelleenlaadittu), 16.5.2022 (COM(2022)0223).; kehottaa komissiota ottamaan varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän käyttöön kokonaisuudessaan, jotta avustuksen saajia, myös valtiosta riippumattomia järjestöjä, voidaan tehokkaasti estää saamasta lisää EU:n varoja varainhoitoasetuksen mukaisesti;

21.on huolissaan siitä, että avoimuusvaatimukset voivat olla riittämättömiä, erityisesti kun varoja siirretään ketjussa ja käytetään yhteisten hankkeiden rahoittamiseen yhdessä muiden avunantajien kanssa; pitää ongelmallisena, että varainhoidon avoimuuden järjestelmässä annetaan tietoja ainoastaan komission suoraan antamista ja suoraan hallinnoimista avustuksista mutta ei yksityiskohtaisia tietoja varoista, jotka on saatu välillisesti avustuksen saajilta ja kumppaneilta, joilla on oikeudellinen suhde komissioon;

22.korostaa, että kaikki jäsenvaltiot eivät toimita yhtä paljon tietoa avustuksista ja että nykyinen EU:n tietokanta ei ole riittävän yhdenmukainen ja johdonmukainen; kehottaa komissiota vahvistamaan avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta yhteistyöhön perustuvassa ja välillisessä hallinnoinnissa tarkastamalla varojen uudelleenkohdentamisen ja niiden käytön lopullisiin saajiin asti varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimisesta annetun ehdotuksen mukaisesti;

23.kehottaa komissiota vahvistamaan ennakkotarkastusmekanismeja oikeasuhtaisesti, mukaan lukien riittävät satunnaistarkastukset; katsoo, että EU:n varojen käytön jälkitarkastuksissa on vakavia puutteita, ja kehottaa komissiota laatimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa syväluotaavan analyysin ja selkeitä ehdotuksia jälkitarkastusten laadun, määrän ja säännöllisyyden vahvistamiseksi ja tukemaan tätä työtä komission sisäisellä vakiintuneella ja keskitetyllä talousarvion valvontatyöryhmällä, jossa ovat mukana kaikki edunvalvojat ja jolla on selkeä toimeksianto, tutkimusvalmiudet ja resurssit;

24.toteaa, että EU:n rahoittamien toimien kaikilla osa-alueilla on tärkeää noudattaa avoimuutta, jotta voidaan varmistaa varojen vastuullinen ja vastuuvelvollinen käyttö; panee merkille huolet mahdollisesta ulkomaisesta sekaantumisesta EU:n päätöksentekoon ja tiedostaa, että käytössä oleva järjestelmä ei voi täysin estää toimijoita perustamasta, rahoittamasta ja/tai valjastamasta käyttöönsä avustuksen saajia, mukaan lukien valtiosta riippumattomia järjestöjä, edistääkseen vääriä narratiiveja esimerkiksi disinformaation avulla, kuten Qatargate-tapauksessa väitetään tapahtuneen; katsoo, että vallitsevat huolenaiheet eivät saisi johtaa kaikkien valtiosta riippumattomien järjestöjen leimaamiseen, sillä useimmat valtiosta riippumattomat järjestöt kunnioittavat ja edistävät EU:n demokraattisia periaatteita ja arvoja; korostaa, että EU:n talousarviota ei saa käyttää EU:n demokraattisten periaatteiden ja arvojen vastaiseen edunvalvontaan;

25.kehottaa komissiota edellyttämään, että kaikki EU:n varojen saajat, valtiosta riippumattomat järjestöt mukaan lukien, julkaisevat viiden vuoden ajalta yksityiskohtaiset tiedot kaikesta rahoituksesta, jota ne ovat saaneet muista lähteistä liittyen EU:n yhteisrahoittamiin hankkeisiin, niin että samalla säilytetään luottamuksellisuuden periaate, erityisesti asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa avustuksen saajiin, valtiosta riippumattomat järjestöt mukaan lukien, kohdistuu vakava kostotoimenpiteiden uhka; korostaa, että valtiosta riippumattomien järjestöjen EU:n ulkopuolelta tuleva rahoitus voi olla laillinen rahoituksen lähde, mutta painottaa, että ilman selkeitä, luottamuksellisuuden periaatetta kunnioittavia avoimuussääntöjä tällaisiin rahoitusmahdollisuuksiin voi kohdistua väärinkäytöksiä ja sopimatonta vaikuttamista kolmansien valtioiden toimijoiden toimesta; kehottaa EU:n toimielimiä parantamaan avoimuusvaatimustensa täytäntöönpanoa, mukaan lukien edunvalvontatoiminnan pakollista raportointia;

26.kannustaa jäsenvaltioita laatimaan kansallisia edunvalvonta- ja avoimuusrekisterilakeja, joissa olisi myös vaadittava ilmoittamaan lahjoittajat, kansainväliset lahjoittajat mukaan lukien, ja rahoituslähteet siten, että kaikkiin edunvalvojiin sovelletaan yhtäläisiä avoimuusvaatimuksia niiden luonteesta ja oikeudellisesta asemasta riippumatta;

27.muistuttaa, että jäsenvaltiot ovat vastuussa sellaisten tapausten rekisteröinnistä, valvonnasta ja raportoinnista, joissa havaitaan petoksia, varojen väärinkäyttöä tai rahanpesua tai joihin liittyy tuomioita tai käynnissä olevia tutkintoja; toteaa, että kansalliset hallinnot ovat lähempänä kenttää, ja katsoo, että ne ovat näin ollen ensimmäinen tehokas taso, joka valvoo ja seuraa EU:n sääntöjen ja arvojen vastaisesti toimivia organisaatioita, jotta voidaan vahvistaa toimia petosten ja varojen väärinkäytön ennalta ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja torjumiseksi;

28.kehottaa kansallisia viranomaisia vahvistamaan avoimuus- ja vastuuvelvollisuusjärjestelmiään, jotta voidaan havaita kaikki EU:n sääntöjen ja arvojen vastaisesti toimivat organisaatiot ja yhteisöt, ja toteuttamaan oikeudellisia ja hallinnollisia toimenpiteitä, joilla helpotetaan toimia EU:n tasolla ja joiden avulla komissio voi helpommin ja nopeammin sisällyttää tällaiset yhteisöt järjestelmiinsä; kehottaa komissiota sisällyttämään varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmään kaikki edunvalvojat, jotka rikkovat EU:n sääntöjä ja arvoja, ja sulkemaan ne vastaavasti EU:n rahoituksen ulkopuolelle EU:n talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti;

29.katsoo, että jäsenvaltioille ei pitäisi jättää harkintamarginaalia, jonka turvin ne voisivat asettaa valtiosta riippumattomille järjestöille kohtalokkaita rajoittavia vaatimuksia ja velvoitteita; muistuttaa, että komissio käynnisti rikkomusmenettelyn Unkaria vastaan, kun maa hyväksyi vuonna 2017 ulkomaista sekaantumista koskevan lain, ja että unionin tuomioistuin totesi 18. kesäkuuta 2020 antamassaan tuomiossa Unionin tuomioistuimen tuomio, 18.6.2020, komissio v. Unkari, C-78/18, ECLI:EU:C:2020:476. (asiassa Euroopan komissio v. Unkari), että oikeutta yhdistymisvapauteen ja siten EU:n oikeutta rikotaan, jos kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin kohdistetut järjestelmälliset velvoitteet vaikeuttavat huomattavasti kyseisten velvoitteiden kohteena olevien organisaatioiden toimintaa ja toimimista;

30.pitää valitettavana, että tiedot julkaistaan varainhoidon avoimuuden järjestelmässä 6–18 kuukauden viiveellä, ja tämän vaikutusta avoimuuteen; kehottaa komissiota julkaisemaan tiedot valtiosta riippumattomille järjestöille ja yhteisöille myönnetyistä EU:n avustuksista viimeistään kuuden kuukauden kuluttua avustuksen myöntämispäivästä, mikä koskee myös muista lähteistä saatua rahoitusta, niin että samalla otetaan huomioon luottamuksellisuuden periaate asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa avustuksen saajiin, valtiosta riippumattomat järjestöt mukaan lukien, kohdistuu vakavia uhkia; kehottaa komissiota kehittämään ja integroimaan varainhoidon avoimuuden järjestelmään tietojen validointivälineitä, joiden avulla tietojen validointiprosessi toimii automaattisesti, keskeytyksettä ja nopeammin ja kuluttaa vähemmän resursseja;

31.pitää valitettavana, että komission tietojärjestelmät eivät ole käyttäjäystävällisiä ja niissä käytetään erilaisia tapoja hankkeiden edunsaajien ja avustusten saajien tunnistamiseksi, minkä vuoksi niiden tiedot eroavat toisistaan ja komission julkisesti saatavilla olevista eri portaaleista ja tietokannoista peräisin olevat tiedot on vaikea sovittaa yhteen; suosittelee, että komissio laatii yhdenmukaistetut säännöt ja standardoi ohjelmakohtaisten tietokantojen ulkoasun ja toiminnot ottaen huomioon valtiosta riippumattomien järjestöjen erilaiset toimintaympäristöt ja -alat ja aiheuttamatta valtiosta riippumattomille järjestöille ylimääräisiä tarpeettomia rasitteita;

32.kehottaa komissiota käyttämään yhteistä yksilöllistä välinettä, kuten yksilöllistä osallistujan tunnistekoodia, ja hankkeiden tunnisteavaimia kaikissa portaaleissa ja tietokannoissa, myös avustuksen saajien verkkosivustoilla, noudattaen kuitenkin samalla luottamuksellisuuden periaatetta, etenkin asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa avustuksen saajiin, valtiosta riippumattomat järjestöt mukaan lukien, kohdistuu vakava kostotoimien uhka, jotta voidaan helpottaa eri järjestelmien ja verkkosivustojen tarjoamien julkisesti saatavilla olevien tietojen yhteensovittamista; kehottaa komissiota antamaan kaikille avustusten saajille, valtiosta riippumattomat järjestöt mukaan lukien, koodin, joka poimii tiedot rahoituksesta viiden vuoden ajalta suoraan varainhoidon avoimuuden järjestelmästä ja sisältää linkit asiaan liittyviin hankemerkintöihin komission ohjelmatietokannoissa;

33.panee merkille huomattavat epäjohdonmukaisuudet hankkeiden verkkosivustoilla esitettyjen tietojen sisällössä ja laajuudessa, mukaan lukien saatujen varojen jakamista kumppaneille koskevat tiedot ja yhteydet asiaankuuluviin komission tietokantoihin; vaatii omaksumaan ennakoivamman lähestymistavan julkiseen avoimuuteen ja lisäämään yhteistyötä EU:n budjettivallan käyttäjien kanssa tavalla, joka ylittää EU:n avustusrahoituksen nykyiset vähimmäisvaatimukset; kehottaa komissiota vahvistamaan järjestelmää, jolla kaikki hakijat, myös valtiosta riippumattomat järjestöt, sitoutuvat EU:n perusoikeuskirjaan hakiessaan EU:n rahoitusta; kehottaa esittämään EU:n rahoittamien hankkeiden verkkosivustoilla selkeämmin ja järjestelmällisemmin tiedot EU:lta ja muista lähteistä saadusta avustusrahoituksesta;

34.kehottaa kirjaamaan yritysten tosiasialliset omistajat EU-maiden keskusrekistereihin, joista henkilöt, joilla on oikeutettu etu, kuten tutkivat toimittajat, asianomaiset kansalaiset ja valtiosta riippumattomat järjestöt, voivat saada nämä tiedot;

35.panee merkille, että vaikka eGrants-järjestelmän valtavirtaistaminen komission yksiköiden yhteiseksi avustusten hallinnointivälineeksi ja hakijoiden rekisteröintijärjestelmäksi on parantanut varainhoidon avoimuuden järjestelmän tietojen laatua ja täydellisyyttä, tällaisten tietojen luotettavuuden parantamiseksi tarvitaan lisätoimia; on huolissaan siitä, että komission nykyisten avoimuusportaalien ja -järjestelmien yhdenmukaisuudessa on edelleen puutteita; kehottaa komissiota lisäksi tehostamaan työtään tietokantojen virtaviivaistamiseksi, jotta varainhoidon avoimuuden järjestelmästä saadaan käyttäjäystävällisempi ja yhteensopiva erityisten ohjelmatietokantojen kanssa ja jotta se voidaan yhdistää avoimuusrekisteriin; korostaa, että varainhoidon avoimuuden järjestelmän olisi sisällettävä lopulliset maksut, jotta avustuksen saajat, valtiosta riippumattomat järjestöt mukaan lukien, voidaan tunnistaa luokittain, myös määrittelemällä valtiosta riippumaton järjestö ja asiaankuuluvat yhteisöt varainhoitoasetuksen mukaisesti; pyytää komissiota valmistelemaan ehdotuksen hallinnollisista lisätoimista vuoden 2024 loppuun mennessä;

36.panee merkille, että joissakin tilanteissa voittoa tavoittelemattoman järjestön päätoimipaikka sijaitsee yhdessä maassa ja toiminta, jolle rahoitus on myönnetty, tapahtuu toisessa maassa; kehottaa voittoa tavoittelemattomia järjestöjä toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä, jotta muualla kuin niiden päätoimipaikan lainkäyttöalueella tarjotuista varoista ja palveluista voidaan pitää kirjaa;

37.suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen perustaa varainhoitoasetuksen 36 artiklan nojalla keskitetty yhteentoimiva tietojärjestelmä tiedonlouhintaa ja riskien pisteytystä varten, jotta voidaan parantaa talousarvion toteutuksen sisäisen valvonnan tehokkuutta; korostaa, että tähän järjestelmään on sisällytettävä saajien tietojen lisäksi myös direktiivin (EU) 2015/849 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20. toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73). mukaiset tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevat tiedot; kehottaa sisällyttämään tähän järjestelmään kaikissa hallinnointitavoissa riski-indikaattorit, jotka perustuvat varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän tietoihin;

38.pitää valitettavana, että päällekkäiset raportointivelvoitteet ja kirjanpitokäytännöt kansallisella ja EU:n tasolla voivat aiheuttaa kohtuuttoman hallinnollisen rasitteen avustuksen saajille, valtiosta riippumattomat järjestöt mukaan lukien; kehottaa komissiota varmistamaan, että unionin ja kansallisen tason raportointivelvoitteet ovat yhdenmukaisia, jotta varmistetaan velvoitteiden noudattamisen helpompi seuranta;

39.painottaa avoimuuden ja EU:n varojen lopullisten saajien tunnistamisen merkitystä; kehottaa komissiota kehittämään yhdenmukaistetun seurantajärjestelmän, jolla pyritään vähentämään byrokratiaa, parantamaan tehokkuutta ja tunnistamaan lopulliset avustuksen saajat; suosittelee, että komissio seuraa EU:n varoja lopullisille avustuksen saajille asti järjestelmällisesti, standardoidusti ja yhdenmukaistetusti kaikilla EU:n tason tieto- ja avoimuusalustoilla; kehottaa myös lisäämään vuoropuhelua komission ja EU:n rahoituksen saajien, valtiosta riippumattomat järjestöt mukaan lukien, välillä siitä, miten kohtuuttomia rasitteita voidaan keventää;

40.on huolissaan tilanteista, joissa EU:n ohjelmien näkyvyyttä koskevia säännöksiä ei täysin noudateta; kehottaa komissiota ohjeistamaan yksiköitään irtisanomaan sopimukset sellaisten avustuksen saajien kanssa, jotka eivät noudata sopimuksiinsa sisältyviä näkyvyysvelvoitteita, tai vähentämään niille suoritettavia maksuja;

41.kehottaa komissiota varmistamaan, että se tarjoaa koulutusta varainhoitoasetuksesta ja EU:n talousarviosta kaikille ohjelmavastaavilleen ja EU:n virastoille; kehottaa komissiota antamaan kaikille EU:n rahoituksen saajille, myös valtiosta riippumattomille järjestöille, koulutusta raportointi- ja varainhoitosäännöistä, ja pyytää, että vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tiedotetaan asianmukaisesti näistä koulutuksista, esimerkiksi niiden sisällöstä, osallistujista ja niihin liittyvistä kustannuksista; kehottaa komissiota yksinkertaistamaan avustusten haku- ja valintamenettelyjä ja varmistamaan yhtenäisen lähestymistavan ja menettelyn avoimuuden, keventämään hallinnollista rasitetta ja mukauttamaan näitä sääntöjä säännöllisin väliajoin muuttuvien olosuhteiden ja saatujen kokemusten mukaisesti;

42.panee merkille tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2018 tekemän havainnon siitä, että rahoituksen edelleenmyöntämisen seurauksena komissio ei voi seurata asianmukaisesti, miten EU:n varoja käytetään; vaatii, että valtiosta riippumattomien järjestöjen kolmansina osapuolina ja porrastettujen avustusten muodossa saamien määrien on oltava selkeästi tunnistettavissa varainhoidon avoimuuden järjestelmässä ja komission vuotuisessa talous- ja vastuuvelvollisuusraportoinnissa;

43.kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä varmistamaan, että EU:n avoimuusrekisteriä koskevat nykyiset säännökset pannaan täytäntöön ja niiden täytäntöönpanoa ja noudattamista valvotaan huomattavasti tiukemmin; kehottaa kohdentamaan avoimuusrekisterin sihteeristölle enemmän resursseja, jotta se voi tarjota tukea kaikille hakijoille ja rekisteröityneille, erityisesti pienille yhteisöille ja valtiosta riippumattomille järjestöille, koko rekisteröintiprosessin ajan ja tarkistaa niiden toimittamat tiedot perusteellisemmin; kehottaa erityisesti sijoittamaan kaikkien valiokuntien sihteeristöihin ja asiaankuuluviin hallintoyksiköihin avoimuusvastaavan; muistuttaa, että avoimuusrekisterin ohjeiden mukaan toimitetuissa tiedoissa tapahtuneista muutoksista olisi ilmoitettava välittömästi ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa; painottaa, että myös kaikki muutokset rekisteröityjen yhteisöjen johtokunnissa tai johdossa olisi merkittävä avoimuusrekisteriin; pyytää antamaan pääsyn avoimuustietokantaan ainoastaan tietyille valtuutetuille henkilöille ja pyynnöstä budjettivallan käyttäjille, jotta vältetään levittämästä tietoja, jotka voisivat vaarantaa yksittäisen ihmisen hengen tai henkilökohtaisen turvallisuuden tai valtiosta riippumattoman järjestön olemassaolon;

44.pitää valitettavana, että avoimuusrekisterissä erityyppisiin organisaatioihin sovelletaan erilaisia ilmoittamisvaatimuksia; kehottaa komissiota asettamaan samat ilmoittamisvaatimukset kaikentyyppisille avoimuusrekisteriin rekisteröityneille organisaatioille; toteaa, että ne kaikki on erityisesti velvoitettava ilmoittamaan tulonsa ja kaikki edunvalvontaan käytetyt määrät Ks. avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta koskeva tutkimus, suositus 24.3.;

45.palauttaa mieliin vuotta 2021 koskevassa parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmassa Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0138, 74 kohta. esitetyt suositukset, joissa kehotetaan tarkistamaan EU:n avoimuusrekisteriä ja sen ohjeita siten, että rekisteröityjä organisaatioita vaadittaisiin antamaan yksityiskohtaiset tiedot kaikista rahoituslähteistä, myös niiden hallussa olevista muiden yhtiöiden osakkeista, ja mahdollistettaisiin EU:n varojen jäljittäminen niiden suorasta vastaanottajasta lopulliseen avustuksen saajaan silloin, kun varoja siirretään ketjussa, myös silloin, kun varoja siirretään yhdeltä avustuksen saajalta, kuten valtiosta riippumattomalta järjestöltä, toiselle, niin että samalla otetaan huomioon luottamuksellisuuden periaate, jos kyseessä on valtiosta riippumaton järjestö, johon kohdistuu vakavia uhkia;

46.kehottaa kaikkia valtiosta riippumattomia järjestöjä ja yhteisöjä, jotka ovat sitoutuneet täydelliseen avoimuuteen ja vastuuvelvollisuuteen, Euroopan unionin perusoikeuskirjaan ja demokraattisten ja EU:n arvojen edistämiseen, pyytämään EU:n varoja hakiessaan, että ne sisällytetään avoimuusrekisteriin;

47.kehottaa valvomaan tiukasti sääntöjä, jotka koskevat pääsyä parlamenttiin ja kutsuja parlamentin valiokuntiin, ja toteaa, että niiden ehtona on, että kunkin valiokunnan sihteeristöön sijoitettava uusi avoimuusvastaava rekisteröi kunkin organisaation avoimuusrekisteriin;

48.kehottaa kaikkia EU:n rahoittamia avustuksen saajia, valtiosta riippumattomat järjestöt mukaan lukien, julkaisemaan verkossa kaikki Euroopan parlamentin jäsenten, Euroopan parlamentin jäsenten avustajien tai muiden EU:n toimielinten, elinten tai virastojen edustajien kanssa pidetyt tapaamiset silloin, kun tällaiset tapaamiset liittyvät käsiteltävänä oleviin EU:n lainsäädäntömenettelyihin tai sellaiseen EU:n rahoitukseen, jota nämä avustuksen saajat saavat tai hakevat, Euroopan parlamentin jäseniä koskevien vastaavien velvoitteiden mukaisesti; kehottaa asiaankuuluvia EU:n toimielimiä ja elimiä tarjoamaan tarvittavat välineet tällaisten tapaamisten julkaisemiseen ja sallimaan perustellut poikkeukset;

49.pitää valtiosta riippumattomia järjestöjä koskevan asetuksen hyväksymistä syrjivänä toimenpiteenä, joka kohdistuu valtiosta riippumattomiin järjestöihin muttei mihinkään muihin EU:n rahoituksen saajiin; katsoo, että pyöröovi-ilmiö, rahoituksen ja lahjoitusten avoimuus, rahanpesun torjunta, ulkomaisen sekaantumisen rajoittaminen, riippumattomuus poliittisesta ja taloudellisesta vaikuttamisesta, väärinkäytösten paljastaminen ja muut vastaavat kysymykset ovat tärkeitä kaikkien EU:n varoja saavien yhteisöjen kannalta eikä niitä saisi käyttää valtiosta riippumattomien järjestöjen toimintamahdollisuuksien kaventamiseen;

50.toistaa vuotta 2021 koskevassa komission vastuuvapauspäätöslauselmassa Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0137. esittämänsä kehotuksen varmistaa, että kaikki EU:n rahoituksen saajat, myös valtiosta riippumattomat järjestöt, jotka ovat käyttäneet väärin tai kavaltaneet unionin varoja tai toimineet vastoin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa ja EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettuja EU:n arvoja, mukaan lukien yllyttäminen terrorismiin ja vihapuheeseen, väkivallan tukeminen tai ihannoiminen, poliittinen ja uskonnollinen ääriliikehdintä sekä disinformaation levittäminen tarkoituksellisesti väärennettyjen tieteellisten tietojen muodossa, merkitään varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmään ja niiden pääsy unionin toimielimiin ja suoran ja yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin alaisiin unionin rahoitusohjelmiin estetään; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita valvomaan parannetun poissulkemisluettelon käyttöönottoa ja julkaisemista parlamentin suosituksen ja varainhoitoasetuksesta tehdyn sopimuksen mukaisesti; odottaa, että komissio raportoi tämän suosituksen täytäntöönpanosta vuoden 2025 alussa;

51.kehottaa komissiota ja tilintarkastustuomioistuinta toimittamaan järjestelmällisesti havainnot ja tarkastuspäätelmät, jotka liittyvät avustuksen saajien, myös valtiosta riippumattomien järjestöjen, riskiperusteisiin paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin, ja niiden tulokset parlamentille eli vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; kannustaa lisäämään yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa; kehottaa komissiota parantamaan erityisesti OLAFin mahdollisuuksia saada tietoja yksittäisten avustuksen saajien taloudellisista väärinkäytöksistä, tutkia niitä ja määrätä asianmukaisia seuraamuksia (eli maksujen keskeyttäminen varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän kautta) petos- ja korruptiotapauksissa ja muiden EU:n varoihin liittyvien sääntöjenvastaisuuksien yhteydessä sovellettavien asetusten mukaisesti;

52.muistuttaa, että valtiosta riippumattomien järjestöjen kaikkiin menoihin kohdistetaan OLAFin ja Euroopan syyttäjänviraston toimeksiantojen puitteissa samantasoista valvontaa ja samantasoisia tutkimuksia kuin kaikkiin muihin EU:n rahoituksen saajiin;

° °

53.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle.