P9_TA(2024)0042EU:n kannan muodostaminen yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevaan oikeudellisesti sitovaan YK:n välineeseen, erityisesti oikeussuojakeinojen saatavuuden ja uhrien suojelun osaltaEuroopan parlamentin päätöslauselma 18. tammikuuta 2024 EU:n kannan muodostamisesta yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevaan oikeudellisesti sitovaan YK:n välineeseen, erityisesti oikeussuojakeinojen saatavuuden ja uhrien suojelun osalta (2023/2108(INI))Euroopan parlamentti, joka

–ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 3, 8, 21 ja 23 artiklan,

–ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2011 annetussa YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmassa 17/4 hyväksytyt yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet,

–ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2014 annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 26/9,

–ottaa huomioon avoimen hallitustenvälisen työryhmän puheenjohtajan ja raportoijan 31. heinäkuuta 2023 jakaman oikeudellisesti sitovan välineen päivitetyn luonnoksen ja kahdeksannen istunnon perusteella laaditun kolmannen tarkistetun luonnoksen,

–ottaa huomioon korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen,

–ottaa huomioon 28. heinäkuuta 2022 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 76/300 ihmisoikeudesta puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön,

–ottaa huomioon vastuullista liiketoimintaa koskevat taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toimintaohjeet monikansallisille yrityksille,

–ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2023 annetun Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toimikunnan päätöslauselman yritystoiminnasta ja ihmisoikeuksista Afrikassa,

–ottaa huomioon yritystoiminnan ja ihmisoikeuksien alan oikeussuojakeinojen saatavuuden parantamista koskevan 10. huhtikuuta 2017 annetun Euroopan unionin perusoikeusviraston lausunnon ”Improving access to remedy in the area of business and human rights at EU level” Euroopan unionin perusoikeusvirasto, ”Improving access to remedy in the area of business and human rights at the EU level”, 2017. ja yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia sekä oikeussuojakeinojen saatavuutta koskevan 6. lokakuuta 2020 annetun perusoikeusviraston raportin ”Business and Human Rights – Access to Remedy” Euroopan unionin perusoikeusvirasto, ”Business And Human Rights – Access To Remedy”, 2020.,

–ottaa huomioon 20. helmikuuta 2023 hyväksytyt neuvoston päätelmät EU:n prioriteeteista YK:n ihmisoikeusfoorumeilla vuonna 2023,

–ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman yritysten vastuusta kolmansissa maissa tehdyistä vakavista ihmisoikeusrikkomuksista EUVL C 215, 19.6.2018, s. 125.,

–ottaa huomioon 4. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n osallistumisesta monikansallisten yhtiöiden ja muiden rajat ylittävää toimintaa harjoittavien liikeyritysten vastuuta ihmisoikeuksista koskevan sitovan YK:n välineen laatimiseen EUVL C 11, 13.1.2020, s. 36.,

–ottaa huomioon 18. tammikuuta 2023 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla – vuosikertomus 2022 EUVL C 214, 16.6.2023, s. 77. sekä aiemmat päätöslauselmansa aiemmista vuosikertomuksista,

–ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–ottaa huomioon kehitysvaliokunnan lausunnon,

–ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0421/2023),

A.ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaisesti unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen; ottaa huomioon, että sen kansainvälisissä toimissa on noudatettava näitä periaatteita ja niiden on oltava Lissabonin sopimuksen 208 artiklassa vahvistetun kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden periaatteen mukaisia;

B.ottaa huomioon, että kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja ”ketään ei jätetä” -periaatteen täytäntöönpano merkitsee sitä, että talouden kehitys kulkee käsi kädessä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, hyvän hallintotavan ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen kanssa;

C.ottaa huomioon, että liikeyritykset ovat merkittäviä toimijoita talouden globalisaatiossa, finanssipalveluissa ja kansainvälisessä kaupassa, ja niiden edellytetään noudattavan kaikkia sovellettavia lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia sekä kunnioittavan ihmisoikeuksia; ottaa huomioon, että liikeyritykset voivat aiheuttaa tai edistää haitallisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin, kuten nykyajan orjuutta, ihmiskauppaa, pakkotyötä, lapsityötä ja muita työntekijöiden hyväksikäytön muotoja, maan sisällä siirtymään joutumista, erittäin huonoa palkkausta ja työntekijöiden järjestäytymisen estämistä, sekä haitallisia vaikutuksia ja ympäristöön, mukaan lukien pilaantuminen, ilmastonmuutos, ympäristön tilan heikkeneminen ja luontokato, tai olla suoraan yhteydessä niihin;

D.ottaa huomioon, että yhtiöt voivat edistää kestävää kehitystä luomalla työpaikkoja ja kehittämällä taloutta ja että niillä voi siksi olla merkittävä rooli ihmisoikeuksien ja ympäristönormien edistämisessä sekä ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemisessä;

E.katsoo, että liikeyritysten ja sijoittajien oikeuksien vastapainoksi olisi asetettava sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia velvoitteita, jotka koskevat ihmisoikeus-, työ- ja ympäristölainsäädännön noudattamista;

F.ottaa huomioon, että yritysten väärinkäytösten uhreilla on usein useita päällekkäisiä esteitä mahdollisuuksille käyttää oikeussuojakeinoja, mukaan lukien tuomioistuimissa toteuttavat oikeussuojakeinot ja takeet siitä, ettei väärinkäytöksiä tapahdu uudestaan; toteaa, että nämä esteet ovat vielä vakavampia haavoittuvassa asemassa olevien tai syrjäytyneiden henkilöiden tai ryhmien kannalta; ottaa huomioon, että joidenkin liikeyritysten toteuttamien ihmisoikeusloukkausten rankaisemattomuuteen ei juurikaan puututa, koska ei ole olemassa vankkaa ja kattavaa sääntelykehystä eikä sääntely ole yhdenmukaista maailmanlaajuisella ja alueellisella tasolla;

G.ottaa huomioon, että yritysten harjoittama työntekijöiden oikeuksien väärinkäyttö on lisääntymässä maailmanlaajuisesti ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön globaaleja oikeuksia koskevan indeksin mukaan, ja toteaa, että sen mukaan 113 maata epää työntekijöiltä oikeuden perustaa ammattiliitto tai liittyä siihen ja määrä on noussut vuodesta 2021, jolloin maita oli 106; ottaa huomioon, että 87 prosentissa maista loukattiin lakko-oikeutta ja neljässä maassa viidestä estettiin työehtosopimusneuvottelujen käyminen;

H.ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi 26. kesäkuuta 2014 päätöslauselman, jolla perustettiin avoin hallitustenvälinen työryhmä, jonka tehtävänä on laatia oikeudellisesti sitova kansainvälinen väline, jolla säännellään kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön puitteissa monikansallisten yhtiöiden ja muiden liikeyritysten toimia;

I.ottaa huomioon, että avoin hallitustenvälinen työryhmä, jonka puheenjohtajana Ecuador on toiminut alusta lähtien, on tähän mennessä järjestänyt yhdeksän istuntoa sekä useita alueellisia ja muita kuulemisia sidosryhmien, myös kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin, kanssa; ottaa huomioon, että puheenjohtaja jakoi heinäkuussa 2023 välineen päivitetyn luonnoksen ennen avoimen hallitustenvälisen työryhmän yhdeksättä kokousta, joka on määrä pitää 23.–27. lokakuuta 2023;

J.ottaa huomioon, että EU on laatinut muun lainsäädännön lisäksi yritysten huolellisuusvelvoitetta koskevaa kunnianhimoista lainsäädäntöä, joka toimisi sen neuvotteluvaltuutuksen perustana; ottaa huomioon, että koska neuvotteluvaltuutusta ei ollut, EU:n edustaja osallistui avoimen hallitustenvälisen työryhmän kokouksiin vain tarkkailijana ja otti osaa ainoastaan yleisiin lausumiin; ottaa lisäksi huomioon, että EU:n ulkopuolisten muiden suurten talouksien osallistuminen keskusteluihin on ollut ristiriitaista vuosien mittaan;

K.ottaa huomioon, että myöhemmin EU:n jäsenvaltioiden kanta on vähitellen muuttunut ja useat niistä ovat osallistuneet aktiivisesti avoimen hallitustenvälisen työryhmän viimeisimpiin istuntoihin; ottaa huomioon, että Ranska ja Portugali ovat liittyneet puheenjohtajan tukiryhmään ja avustaneet puheenjohtajaa alueellisten ryhmittymien esittämien yhteisymmärrykseen perustuvien ehdotusten laatimisessa ottaa huomioon, että neuvosto totesi päätelmissään EU:n prioriteeteista ihmisoikeusfoorumeilla vuonna 2023 olevansa sitoutunut osallistumaan aktiivisesti YK:n keskusteluihin oikeudellisesti sitovasta välineestä ja ilmaisi olevansa valmis tekemään yhteistyötä avoimen hallitustenvälisen työryhmän puheenjohtajan ja puheenjohtajan tukiryhmän kanssa, jotta voidaan tutkia yhteisymmärrykseen perustuvaa välinettä, ”jolla voidaan tehokkaasti parantaa uhrien suojelua ja luoda maailmanlaajuisesti tasapuoliset toimintaedellytykset”;

L.ottaa huomioon, että parlamentti on osoittanut toistuvasti tukensa YK:n keskusteluille oikeudellisesti sitovasta välineestä muun muassa antamalla päätöslauselmia, joissa kehotetaan EU:ta ja jäsenvaltioita osallistumaan rakentavasti neuvotteluihin;

M.ottaa huomioon, että EU on viime vuosina osoittanut olevansa hyvin kunnianhimoinen yritystoiminnan ja ihmisoikeuksien alalla ja käynnistänyt erinäisiä lainsäädäntöaloitteita, joilla pyritään sääntelemään yritystoimintaa ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja ilmastoon liittyvien velvoitteiden kannalta, kuten direktiivi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta, ehdotus asetukseksi pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämisestä unionin markkinoilla, asetus metsäkatoa aiheuttamattomista tuotteista, konfliktialueiden mineraaleja koskeva asetus ja akku- ja paristoasetus;

N.ottaa huomioon, että jotkin EU:n jäsenvaltiot, kuten Ranska, Saksa ja Alankomaat, ovat hiljattain hyväksyneet tai ehdottaneet pakollista huolellisuusvelvoitetta koskevaa lainsäädäntöä ja että jotkin muut jäsenvaltiot taas harkitsevat esimerkin noudattamista; katsoo, että on tärkeää varmistaa jäsenvaltioiden tai EU:n tason huolellisuusvelvoitetta koskevan lainsäädännön ja YK:n oikeudellisesti sitovan välineen johdonmukaisuus;

O.ottaa huomioon, että yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia sääntelyaloitteita, myös lainsäädäntöä, on hyväksytty tai niistä keskustellaan EU:n ulkopuolisissa maissa, kuten Australiassa, Brasiliassa, Kanadassa, Ghanassa, Japanissa, Meksikossa, Uudessa-Seelannissa, Norjassa, Etelä-Afrikassa, Etelä-Koreassa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa; ottaa huomioon, että useat muut maat ovat laatineet yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevan kansallisen toimintasuunnitelman;

P.ottaa huomioon, että oikeudellisesti sitovan välineen luonnos sisältää alueellista yhdentymistä koskevan lausekkeen EU:n ja sen jäsenvaltioiden roolien huomioimiseksi;

Q.ottaa huomioon, että asianomaisten yhteisöjen, alkuperäiskansojen, ammattiliittojen, kansalaisyhteiskunnan jäsenten, tutkijoiden ja asiantuntijoiden keskuudessa ympäri maailmaa on herännyt merkittävää ja yhä suurempaa kiinnostusta ja odotuksia oikeudellisesti sitovaa välinettä koskevia YK:n tasolla käytäviä keskusteluja kohtaan;

Yleisiä huomioita sekä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeva kansainvälinen kehys

1.korostaa, että ihmisoikeuksien toteutumisen yleinen maailmanlaajuinen taso riippuu muun muassa yhtiöiden toimintatavoista, kun otetaan huomioon globalisaation nykyinen laajuus sekä liiketoiminnan ja arvoketjujen kansainvälistyminen; korostaa tässä yhteydessä, että liikeyritysten on voitava luottaa hyvään hallintoon sekä kattavaan ja hyvin toimivaan oikeusjärjestelmään ja -kehykseen, jotta ne voivat täyttää ihmisoikeusvelvoitteensa;

2.kannattaa voimakkaasti vastuullista yritystoimintaa koskevien kansainvälisten normien täysimääräistä täytäntöönpanoa EU:ssa ja sen ulkopuolella, jotta voidaan täydentää ja vahvistaa yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden täytäntöönpanoa; korostaa yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden merkitystä ja niiden saamaa laajaa tukea; muistuttaa, että YK:n ohjaavat periaatteet muodostavat ainoan maailmanlaajuisen kehyksen, jossa esitetään yksityiskohtaisesti se, että yritykset ovat vastuussa liiketoimintaan liittyvien ihmisoikeuksiin kohdistuvien haittavaikutusten riskin ehkäisemisestä ja torjumisesta; korostaa, että kaikessa oikeudellisesti sitovaan välineeseen liittyvässä työssä olisi varmistettava näiden normien täysimääräinen noudattaminen;

3.korostaa, että koska yritysten yhteiskuntavastuu perustuu pelkästään vapaaehtoisuuteen eikä sitä siten ole sisällytetty täytäntöönpanokelpoisiin välineisiin, se saattaa aiheuttaa markkinoiden vääristymistä ja epäreilua kilpailua yrityksille, jotka päättävät noudattaa kansainvälisiä normeja tai joihin sovelletaan kansallisia tai alueellisia velvoitteita; toteaa, että ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu edelleen, vaikka jonkin verran edistystä onkin tapahtunut; suhtautuu siksi myönteisesti toimiin tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi ja pyrkimykseen saada aikaan maailmanlaajuisesti tukea saava sitoutuminen vastuulliseen liiketoimintaan; pitää lisäksi myönteisenä, että normatiivisessa kehityksessä ollaan nykyisin siirtymässä ei-sitovista aloitteista sitoviin normeihin;

4.korostaa, että on tärkeää poistaa lainsäädännön ja sääntelyn porsaanreiät, joita jotkin liikeyritykset, myös sijoittajat, hyödyntävät ihmisoikeuksien ja ympäristön kustannuksella;

5.panee huolestuneena merkille, että monien maiden oikeusjärjestelmissä on edelleen uhrien oikeussuojan saatavuudelle lukuisia menettelyyn liittyviä, aineellisia ja käytännön esteitä, mukaan lukien vaikeudet toimivaltaisen tuomioistuimen määrittämisessä, oikeudenkäyttöä koskeviin normeihin liittyvät esteet, lyhyet lakisääteiset vanhentumisajat, liiallinen näyttötaakka, monimutkaisista yritysrakenteista johtuva rajallinen tai epäselvä vastuu, vaikeudet oikeudellisen edustuksen ja tietojen saatavuudessa, kohtuuttomat kustannukset, jotka estävät edustuksen ulkomailla, sekä kantajien ja vastaajien välinen muunlainen eriarvoisuus; panee lisäksi huolestuneena merkille tapaukset, joissa asianomaiset yritykset pelottelevat uhreja tai harjoittavat väkivaltaa uhreja kohtaan, kun nämä yrittävät saada oikeutta; korostaa, että haavoittuvassa asemassa olevilla tai syrjäytyneillä henkilöillä tai ryhmillä, jotka voivat tarvita lisähuomiota sidosryhmien osallistamistoimien yhteydessä, on suurempia esteitä korvausten ja muiden hyvitysten yhdenvertaiselle saamiselle;

6.korostaa, että on tärkeää ottaa käyttöön emoyhtiöihin perustuva ekstraterritoriaalinen sääntely ja oikeussuojan saatavuus monikansallisten yhtiöiden toteuttamien ihmisoikeusloukkausten uhreille monikansallisten yhtiöiden kotivaltiossa; korostaa erityisesti tarvetta määritellä monikansallisille yhtiöille selkeät velvoitteet, jotka koskevat lapsityövoiman ja pakkotyön poistamista niiden toimitusketjuista ja toiminnasta;

7.ilmaisee jälleen kannattavansa voimakkaasti YK:ssa avoimen hallitustenvälisen työryhmän avulla tehtävää työtä välineen kehittämiseksi; toteaa arvostavansa Ecuadorista kotoisin olevien peräkkäisten puheenjohtajien työtä tämän monimutkaisen hankkeen ohjaamisessa ja pitää myönteisenä puheenjohtajan tukiryhmän tukiroolia;

8.kehottaa avoimen hallitustenvälisen työryhmän puheenjohtajaa ja YK:n jäsenvaltioita varmistamaan, että neuvottelut käydään avoimesti ja että kaikki sidosryhmät, mukaan lukien kansalaisyhteiskunta, ammattiliitot, työntekijöiden edustajat ja yksityinen sektori, osallistuvat mielekkäällä tavalla ja että haavoittuvassa asemassa olevat sidosryhmät huomioidaan asianmukaisesti; korostaa lisäksi, että on tärkeää varmistaa kaikkien alueiden aktiivinen osallistuminen, jotta voidaan kehittää tehokas väline, jossa otetaan huomioon ihmisoikeuksiin vaikuttavien oikeudellisten, sosiaalisten ja taloudellistan realiteettien maailmanlaajuinen monimuotoisuus ja joka perustuu kansallisella ja alueellisella tasolla toteutettuihin parhaisiin käytäntöihin; kannustaa alueellisia ihmisoikeusjärjestöjä ja talouselämän järjestöjä sekä viranomaisia auttamaan tämän yleisen osallistumisen helpottamisessa;

EU:n ja jäsenvaltioiden osallistuminen YK:n prosessiin

9.muistuttaa, että EU on sitoutunut perussopimusten nojalla edistämään ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti ja monenvälisiä ratkaisuja yhteisiin ongelmiin YK:ssa, mutta tämä ei vielä ilmene sen osallistumisessa neuvotteluvaltuuksin avoimeen hallitustenväliseen työryhmään;

10.toteaa, että avoin hallitustenvälinen työryhmä on ainoa maailmanlaajuinen ja monenvälinen foorumi, jossa keskustellaan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevista sitovista säännöistä, ja katsoo sen vuoksi olevan olennaisen tärkeää, että EU ja pienin vaadittava määrä YK:n jäseniä osallistuvat aktiivisesti tähän prosessiin, jotta voidaan saada aikaan yhteisymmärrykseen perustuva lopputulos, jota kannatetaan kattavasti maailmanlaajuisesti;

11.korostaa, että uusin yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeva EU:n tason normatiivinen kehitys on tärkeä ensiaskel kohti oikeuden ja uhrien oikeuksien toteutumisen käsittelyä, ja toteaa, että nämä ovat keskeisen ihmisoikeussopimuksen, oikeudellisesti sitovan välineen, ytimessä; korostaa tässä yhteydessä molempien eri tasoilla toimivien normatiivisten toimintalinjojen toisiaan täydentävää luonnetta, tavoitteita ja soveltamisalaa sekä niiden keskinäisen johdonmukaisuuden tarvetta;

12.katsoo, että EU:n olisi osallistuttava aktiivisesti käynnissä oleviin neuvotteluihin, jotta voidaan erityisesti kehittää edelleen oikeudellisesti sitovan välineen luonnosta ja samalla keskittyä yritystoimintaan liittyvien väärinkäytösten uhreihin koko arvoketjussa, poistaa oikeuden toteutumisen ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen esteitä, varmistaa yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset ja oikeusvarmuus, ottaa huomioon pienten ja keskisuurten yritysten erityispiirteet sekä tehostaa yhteistyötä hyödyntämällä kansainvälisiä näkökulmia ja parhaita käytäntöjä; katsoo, että osallistuminen myötävaikuttaisi viime kädessä ihmisoikeuksien toteutumisen ja sen valvonnan parantamisen varmistamiseen kansainvälisesti ja edistäisi samalla kansainvälisesti tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja tarjoaisi maailmanlaajuisen välineen, jota kannatetaan laajalti ja jonka ratifioivat valtiot kaikilla alueilla, muun muassa Euroopan unionissa, ja jolla on edelleen merkitystä, kun otetaan huomioon kehittyvät ihmisoikeusuhkat;

13.pitää myönteisenä neuvoston lupausta, että EU vahvistaa sitoutumistaan ja osallistuu aktiivisesti avoimeen hallitustenväliseen työryhmään; katsoo kuitenkin, että ainoa mielekäs ja konkreettinen tapa pitää tämä lupaus on EU:n neuvotteluvaltuutuksen hyväksyminen; kehottaa siksi neuvostoa hyväksymään mahdollisimman pian kunnianhimoisen neuvotteluvaltuutuksen, jotta EU voi osallistua aktiivisesti neuvotteluihin tulevan oikeudellisesti sitovan välineen muokkaamiseksi; painottaa, että EU:n kannalla on pyrittävä saamaan aikaan vahvat täytäntöönpano- ja seurantamekanismeja koskevat määräykset sekä rikkomuksista kärsivien henkilöiden oikeussuojan saatavuuteen liittyvät määräykset;

14.kehottaa jäsenvaltioita tällä välin osallistumaan prosessiin erikseen ja koordinoimaan samalla kantojaan neuvottelujen aikana, jotta voidaan puolustaa vahvaa, yhteistä ja selkeää EU:n kantaa, jossa esitetään rakentavasti lainsäädäntöaloitteet, joilla pyritään sääntelemään liiketoimintaa ihmisoikeuksiin ja ilmastoon liittyvien velvoitteiden osalta, ja osoitetaan samalla arvostusta tähän mennessä saavutetulle edistykselle; odottaa, että Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) ja komissio ja erityisesti Genevessä sijaitseva EU:n edustusto YK:ssa toimivat ennakoivasti ja rakentavasti tässä prosessissa;

15.kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita olemaan ennakoivasti yhteydessä kaikkiin kumppanimaihin ja sisällyttämään asian vuoropuheluihinsa EU:n ulkopuolisten maiden ja alueellisten järjestöjen kanssa erityisesti EU:n jäsenneltyjen ihmisoikeusvuoropuhelujen puitteissa; kannustaa EU:ta olemaan yhteydessä erityisesti keskeisiin kumppaneihin, jotka laativat parhaillaan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia omia kehyksiään kansallisella tasolla, kuten Brasilia ja Japani, tai alueellisella tasolla, kuten Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toimikunta ja Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikunta;

Oikeudellisesti sitovaa välinettä koskevan EU:n kannan osatekijät

16.suhtautuu myönteisesti heinäkuussa 2023 julkaistuun oikeudellisesti sitovan välineen päivitettyyn luonnoksen ja katsoo, että se tarjoaa vankan ja lupaavan perustan neuvottelujen edistämiselle, mutta toteaa kuitenkin, että siihen on tehtävä parannuksia ja se on sovitettava YK:n ohjaavien periaatteisiin, OECD:n toimintaohjeisiin ja muihin nykyisiin kansainvälisiin normeihin;

17.katsoo, että EU:n olisi ponnisteltava sellaisen oikeudellisesti sitovan välineen puolesta, joka on yhteensopiva EU:n tasolla käynnissä olevan normatiivisen kehityksen kanssa ja täydentää sitä ja edistää näin ollen johdonmukaisemman maailmanlaajuisen yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevan oikeudellisen kehyksen perustamista;

18.kannattaa oikeudellisesti sitovan välineen laajaa soveltamisalaa, joka varmistaisi, että vastuuta sovelletaan maailmanlaajuisissa arvoketjuissa kauttaaltaan; katsoo, että se, että osapuolina oleville valtioille annettaisiin joustovaraa erotella kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, miten liikeyritykset ja erityisesti pk-yritykset täyttävät oikeudellisesti sitovan välineen mukaiset ennaltaehkäisyvelvoitteet kokonsa, alansa, omistusrakenteensa, toimintaympäristönsä ja ihmisoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten vakavuuden kannalta oikeasuhteisesti, antaisi merkittävää liikkumavaraa kansalliselle sopeutumiselle ja olisi johdonmukainen yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden yleisen soveltamisalan kanssa; korostaa, että mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset ovat usein paikallisen talouden liikkeellepaneva voima monilla alueilla maailmassa; korostaa, että 90 prosenttia kaikista yrityksistä on mikroyrityksiä tai pieniä tai keskisuuria yrityksiä, niissä on 60–70 prosenttia työpaikoista ja niiden osuus maailmanlaajuisesta bruttokansantuotteesta on 50 prosenttia; muistuttaa, että on tärkeää varmistaa, että välineen velvoitteet ja vaatimukset ovat oikeassa suhteessa yritysten kokoon, resursseihin ja vaikutusvaltaan, ja kehottaa EU:ta tarjoamaan suojatoimia mikro- ja pk-yrityksille välinettä koskevissa neuvotteluissa;

19.katsoo, että liiketoiminta olisi ymmärrettävä YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti;

20.tähdentää, että oikeudellisesti sitovan välineen olisi katettava ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden mukaisesti monenlaisia kansainvälisiä välineitä, mukaan lukien muun muassa ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, kaikki keskeiset kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja Kansainvälisen työjärjestön keskeiset yleissopimukset;

21.pitää valitettavana, että oikeudellisesti sitovan välineen viimeisimmästä luonnoksesta on poistettu useita viittauksia ympäristöön ja ilmastonmuutokseen, myös niihin liittyvän vastuun osalta; katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi ponnisteltava sen puolesta, että liiketoiminnan ympäristö- ja ilmastovaikutukset sisällytetään oikeudellisesti sitovan välineen soveltamisalaan EU:n lainsäädännön, toimintapolitiikkojen ja alaa koskevien tavoitteiden mukaisesti, ja otettava sen vuoksi huomioon kasvava tietoisuus liiketoiminnan vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja ympäristön tilan heikkenemiseen, jotka puolestaan vaikuttavat ihmisoikeuksiin;

22.korostaa, että oikeudellisesti sitovan välineen olisi tarjottava kunnianhimoinen, kattava, reagointikykyinen ja pakollinen kehys yhtiöiden tekemien ihmisoikeusloukkausten ehkäisemiseksi erityisesti siten, että osapuolina olevat valtiot velvoitetaan hyväksymään asianmukaisia ja tehokkaita lainsäädäntö-, sääntely- ja muita menettelyjä yritysten väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja sen varmistamiseksi, että kaikki liikeyritykset noudattavat ympäristöä koskevaa huolellisuusvelvoitetta ja kunnioittavat ihmisoikeuksia; toteaa tässä yhteydessä, että se, että osapuolina oleville valtioille annettaisiin joustovaraa mukauttaa ennaltaehkäiseviä kehyksiään oikeusjärjestelmiinsä ja samalla säilytettäisiin ihmisoikeuksien ensisijaisuus, olisi keskeinen tekijä sen varmistamisessa, että oikeudellisesti sitovaa välinettä noudatetaan laajasti;

23.kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita varmistamaan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden määräysten mukaisesti, että oikeudellisesti sitovan välineen ennaltaehkäisevässä kehyksessä yritystoimijat velvoitetaan noudattamaan tehostettua huolellisuusvelvoitetta niiden toimiessa alueilla, joilla vakavien ihmisoikeusloukkausten riski on suurempi, kuten konfliktialueilla tai miehitetyillä tai toiseen valtioon liitetyillä alueilla, muun muassa lisäämällä oikeudellisesti sitovan välineen soveltamisalaan viittauksia kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen, kansainväliseen rikosoikeuteen ja kansainväliseen tapaoikeuteen; katsoo, että oikeudellisesti sitovalla välineellä olisi puututtava myös näkökohtiin, jotka liittyvät yritysten toimintaan katastrofialueilla tai ilmastonmuutokselle haavoittuvien yhteisöjen suhteen, joista on tulossa entistä merkityksellisimpiä ilmastokriisin yhteydessä;

24.katsoo, että yritysten velvoite noudattaa riskiperusteista lähestymistapaa ja tehdä säännöllisiä ihmisoikeusvaikutusten arviointeja ennen toimintaa ja sen aikana sekä ottaa huomioon niiden henkilöiden tarpeet, joilla riski on suurempi, on erityisen tärkeä osa oikeudellisesti sitovan välineen ennaltaehkäisevää kehystä ja sen avulla muun muassa otetaan huomioon paitsi sukupuolinäkökulma myös kysymykset, jotka koskevat haavoittuvaan asemaan joutumisen vaarassa tai syrjäytymisvaarassa olevia ryhmiä, kuten alkuperäiskansoja ja perinteisiä yhteisöjä, vähemmistöjä, ihmisoikeuksien puolustajia ja ympäristönsuojelijoita;

25.kehottaa antamaan asianomaisille sidosryhmille keskeisen roolin oikeudellisesti sitovassa välineessä erityisesti velvoittamalla edistämään asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten ammattiliittojen, kansalaisjärjestöjen, alkuperäiskansojen ja yhteisöperustaisten järjestöjen, sekä yksityisen sektorin aktiivista ja mielekästä osallistumista lainsäädännön, toimintapolitiikkojen ja muiden toimenpiteiden täytäntöönpanoon kiinnittäen huomiota erityisesti oikeuden saamiseen ja oikeussuojakeinojen saatavuuteen;

26.kehottaa antamaan oikeudellisesti sitovassa välineessä asiaankuuluvien sidosryhmien aktiivisen ja merkityksellisen osallistumisen määritelmän, joka kattaa muun muassa vuorovaikutteisen osallistumisen, joka toteutetaan vilpittömässä mielessä, jatkuvasti ja jota seurataan asianmukaisesti ja johon sisältyy mahdollisten osallistumisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen ja sen varmistaminen, että sidosryhmät voivat osallistua turvallisesti ilman pelkoa kostotoimista;

27.korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden on tärkeää varmistaa, että oikeudellisesti sitovaan välineeseen sisältyy velvollisuus suojella ihmisoikeuksien puolustajien, ympäristönsuojelijoiden, toimittajien, työntekijöiden sekä alkuperäiskansojen ja muiden syrjäytyneiden ryhmien oikeuksia ja turvallisuutta, ja valtavirtaistaa näiden ryhmien huomioon ottaminen koko välineessä; korostaa erityisesti, että on tärkeää vahvistaa alkuperäiskansojen vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta koskeva periaate;

28.kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita kannattamaan korruption torjunnan sisällyttämistä oikeudellisesti sitovaan välineeseen korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen mukaisesti ja ottamaan huomioon, että korruptio helpottaa, pahentaa ja institutionalisoi ihmisoikeusloukkauksia;

29.on huolissaan oikeuspaikkakeinottelun riskeistä ja sen vaikutuksesta tasapuolisiin toimintaedellytyksiin myös EU:ssa; kehottaa ottamaan käyttöön EU:n tason välineitä näiden riskien lieventämiseksi, mukaan lukien seurantamekanismi; korostaa tämän vuoksi tarvetta varmistaa, että valtiot panevat täytäntöön lujia ja tehokkaita mutta kuitenkin käytännöllisiä ja oikeasuhteisia valvontamekanismeja ja sääntöjen noudattamisen seurantamekanismeja; toteaa lisäksi painokkaasti, että osapuolina olevilta valtioilta on edellytettävä säännöllistä ja perusteellista raportointia; panee tässä yhteydessä merkille yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien laatimiseksi hyväksyttyjen prosessien mahdollisen roolin; toteaa, että EU:n neuvotteluvaltuutuksella olisi varmistettava, että vaatimukset suunnitellaan siten, että ne voidaan sovittaa EU:n tämän alan nykyiseen lainsäädäntöön;

30.odottaa, että EU ja jäsenvaltiot edistävät oikeudellisesti sitovassa välineessä tiukkoja määräyksiä oikeussuojan saatavuudesta, myös oikeussuojakeinojen saatavuudesta valtion tasolla, uhrien suojelua, rankaisemattomuuden torjumista ja yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden noudattamista koskevien sitoumustensa mukaisesti;

31.korostaa, että uhrien ja oikeudenhaltijoiden oikeuksia koskevissa oikeudellisesti sitovan välineen määräyksissä on esitettävä selkeästi keinot, joilla varmistetaan oikeus oikeudenmukaiseen, riittävään, nopeaan, syrjimättömään, asianmukaiseen ja sukupuolisensitiiviseen oikeussuojan saatavuuteen, yksilölliseen tai kollektiiviseen vahinkojen korvaamiseen ja tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin sellaisten ihmisoikeusloukkausten osalta, joita yritykset aiheuttavat tai joihin ne myötävaikuttavat; toteaa, että tähän olisi sisällyttävä oikeus kollektiivisiin oikeussuojakeinoihin, oikeus saada oikeusapua, oikeus tulla kuulluksi menettelyn kaikissa vaiheissa, oikeus tutustua liikeyritysten hallussa oleviin tietoihin asianomaisilla oikeudenkäyttöalueilla määritellyllä tavalla sekä suoja kostotoimia ja uudelleen uhriksi joutumista vastaan; katsoo, että luonnoksessa olisi vahvistettava mekanismit, joilla lievennetään uhrien todistustaakkaa, jotta voidaan edistää uhrien oikeutta käyttää oikeussuojakeinoja; katsoo myös, että osapuolina olevien valtioiden olisi sallittava välitoimien tai turvaamistoimien hyväksyminen kiireellisissä tapauksissa;

32.korostaa, että oikeudellisesti sitovassa välineessä olisi velvoitettava osapuolina olevat valtiot kehittämään kattava ja asianmukainen oikeudellisen vastuun järjestelmä, jossa otetaan huomioon oikeussuojakeinoja koskevat uhrien tarpeet ja joka on oikeassa suhteessa loukkausten vakavuuteen mutta jossa vältetään perusteettomien kanteiden edistämistä; tähdentää lisäksi, että oikeudellisesti sitovalla välineellä olisi vahvistettava edellytykset, joiden täyttyessä voidaan määrittää asianmukaisesti yritysten vastuu niiden aiheuttamista haitoista;

33.tähdentää, että oikeudellisesti sitovalla välineellä olisi puututtava käytännön esteisiin ja menettelyllisiin esteisiin, joita yritysten väärinkäytösten uhrit kohtaavat yrittäessään saada oikeutta, muun muassa puuttumalla haasteisiin, joita tuomioistuimilla on toimivaltaisen tuomioistuimen määrittämisessä erilaisissa tilanteissa, ja varmistamalla, että vanhentumisajat ovat asianmukaisia eivätkä kohtuuttoman rajoittavia; korostaa, että tässä yhteydessä on tärkeää kiinnittää asianmukaista huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin tai syrjäytyneisiin henkilöihin tai ryhmiin;

34.pitää myönteisenä ehdotusta perustaa oikeudellisesti sitovan välineen yhteyteen kansainvälinen uhrien tukirahasto, josta annettaisiin oikeudellista ja rahallista apua uhreille, jotka pyrkivät käyttämään oikeussuojakeinoja;

35.korostaa, että oikeudellisesti sitovan välineen olisi annettava osapuolten konferenssille riittävät valtuudet perustaa mekanismit oikeudellisesti sitovan välineen täytäntöönpanon seurantaa varten ja antaa suosituksia mahdollisista jatkotoimista; katsoo, että oikeudellisesti sitovan välineen nojalla perustetulla komitealla olisi oltava valtuudet vastaanottaa ja käsitellä yksityishenkilöiden, yhteisöjen tai näiden edustajien viestejä ja valituksia, jotka koskevat oikeudellisesti sitovan välineen soveltamisalaan kuuluvia yritysten tekemiä ihmisoikeusloukkauksia, jotka ovat oikeudellisesti sitovan välineen määräysten vastaisia, ja osapuolina olevien valtioiden toteuttamia oikeudellisesti sitovassa välineessä vahvistettujen oikeuksien loukkauksia;

36.kehottaa komissiota lisäämään taloudellista ja teknistä tukeaan EU:n ulkopuolisten maiden kansallisille viranomaisille yritystoiminnan ja ihmisoikeuksien osalta erityisesti i) hyväksymällä ja panemalla täytäntöön yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisia kansallisia toimintasuunnitelmia ii) kehittämällä muita kuin oikeudellisia mekanismeja, kuten oikeusasiamiehen toimistoja tai kansallisia yhteyspisteitä, iii) laatimalla lainsäädäntöaloitteita, joilla pyritään suojelemaan väärinkäytösten paljastajia ja sääntelemään yritystoimintaa ihmisoikeuksien ja ympäristöön liittyvien oikeuksien osalta, ja iv) edistämällä ja tarjoamalla saavutettavissa olevia ja tehokkaita oikeussuojakeinoja uhreille; kannustaa komissiota lisäämään tukeaan näillä aloilla toimiville kansalaisyhteiskunnan järjestöille;

° °

37.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajalle ja avoimen hallitustenvälisen työryhmän puheenjohtajalle.