A.ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 21 artiklassa kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan; ottaa huomioon, että perussopimusten soveltamisalan puitteissa ja rajoittamatta niiden erityismääräysten soveltamista kansalaisuuteen perustuva syrjintä on myös kiellettyä; ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuimen laajan tulkinnan mukaan sukupuoleen perustuva syrjintä olisi ymmärrettävä niin, että se kattaa kaikki sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja sukupuoliominaisuuksiin liittyvät syrjinnän muodot Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 30.4.1996, P v. S ja Cornwall County Council, C-13/94, ECLI:EU:C:1996:170; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 7.1.2004, K. B. v. National Health Service Pensions Agency ja Secretary of State for Health, C-117/01, ECLI:EU:C:2004:7; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 27.4.2006, Sarah Margaret Richards v. Secretary of State for Work and Pensions, C-423/04, ECLI:EU:C:2006:256; ja unionin tuomioistuimen tuomio 26.6.2018, M.B. v. Secretary of State for Work and Pensions, C-451/16, ECLI:EU:C:2018:492.;

B.toteaa, että kaikki vihan ja suvaitsemattomuuden muodot ja ilmentymät, myös vihapuhe ja viharikokset, ovat ristiriidassa SEU 2 artiklassa vahvistettujen ihmisarvoa, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksien, myös vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien, kunnioittamista koskevien unionin arvojen kanssa; toteaa, että unionin perusarvojen edistäminen ja suojelu riippuvat siitä, että EU:n toimielimet, jäsenvaltiot ja muut asianomaiset toimijat torjuvat ennakkoasenteita, ennakkoluuloja ja suvaitsemattomuutta, sekä vihan kitkemisestä;

C.toteaa, että vihapuhe ja viharikokset ovat monimutkaisia ja moniulotteisia ilmiöitä, joilla on kauaskantoisia seurauksia ihmisoikeuksille ja oikeusvaltioperiaatteelle demokraattisissa yhteiskunnissa; toteaa, että muukalaisvihaan, rasismiin, ihmisvihaan, homofobiaan, transfobiaan ja muihin muun muassa poliittisiin tai muihin mielipiteisiin perustuviin ennakkoasenteisiin, suvaitsemattomuuteen ja syrjintään sekä tiettyihin yksilöihin tai yhteiskuntaryhmiin kohdistuvaan vihaan puuttuminen edellyttävät, että EU ja sen jäsenvaltiot suunnittelevat kokonaisvaltaisia toimia tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien ja myös kansalaisyhteiskunnan kanssa; ottaa huomioon, että kriminalisointi on yksi väline vihapuheen ja viharikosten torjunnassa;

D.katsoo, että verkossa ja sen ulkopuolella tapahtuvan vihapuheen ja viharikosten torjunta vaatii moniulotteista lähestymistapaa ja tarvittaessa niihin on puututtava erilaisin keinoin, joihin kuuluvat rikos- ja siviilioikeudelliset sekä hallinnolliset menettelyt ja muut merkittävät toimintapolitiikat tai sosiaaliset toimenpiteet; toteaa, että jäsenvaltiot ovat jo sitoutuneet hyväksymään lainsäädäntöä ja toimenpiteitä, joilla viharikoksista tehdään rangaistavia, puututaan aliraportointiin ja otetaan käyttöön tai kehitetään edelleen lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten valmiuksien kehittämistoimia ETYJin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston vuotuinen viharikostilasto.; toteaa, että vihapuheen ja viharikosten tehokas torjunta edellyttää puuttumista niiden taustalla oleviin perimmäisiin syihin ja erityisesti stereotypioihin; toteaa, että tässä ovat keskeisiä ennaltaehkäisevät toimenpiteet, koulutus, myös digitaalinen koulutus sekä digilukutaito ja -osaaminen, joilla edistetään turvallisia digitaalisia ympäristöjä, koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä; katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä ymmärrystä monimuotoisuuden ja vuoropuhelun tarpeesta demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen puitteissa, lisättävä yleistä tietoisuutta moniarvoisuuden kunnioittamisen merkityksestä sekä torjuttava kielteisiä stereotypioita ja leimautumista;

E.ottaa huomioon, että vihapuhe ja viharikokset voivat olla erityisen vakavia rikoksia ja vaikuttavat paitsi yksittäisiin uhreihin ja heidän yhteisöihinsä aiheuttaen heille kärsimystä ja rajoittaen heidän perusoikeuksiaan ja -vapauksiaan myös koko yhteiskuntaan heikentäen EU:n perustuksia;

F.toteaa, että kaikki vihapuhe ei täytä rikoksen tunnusmerkistöä mutta se kuitenkin edistää vihan, väkivallan ja suvaitsemattomuuden ilmentymien normalisointia yhteiskunnassa;

G.ottaa huomioon, että viime vuosikymmeninä syrjintä, viharikokset ja vihapuhe ovat lisääntyneet jyrkästi kaikkialla EU:ssa Ks. esimerkiksi ECRIn vuotuinen toimintakertomus ajanjaksolta 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2019, ECRIn vuotuinen toimintakertomus ajanjaksolta 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2020 ja heinäkuussa 2020 julkaistu Euroopan parlamentin kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikön teettämä tutkimus ”Hate speech and hate crime in the EU and the evaluation of online content regulation approaches”., rasismin, juutalaisvastaisuuden, islaminvastaisuuden, muukalaisvihan, homofobian, transfobian ja muun suvaitsemattomuuden eri muodot ovat yleistyneet ja vihapuhe ja yllytys ovat lisääntyneet hälyttävästi verkossa ja sen ulkopuolella; toteaa, että haavoittuviin ryhmiin kuuluvat, kuten hlbtiq+-henkilöt, rodullistetut ihmiset, etniset, uskonnolliset tai kielelliset vähemmistöt, alkuperäisyhteisöt Lingaas, C., ‘Hate Speech and Racialised Discrimination of the Norwegian Sámi: Legal Responses and Responsibility’, Oslo Law Review, Vol. 8, No 2, 2021, s. 88–107., Civil Rights Defenders, ”Joint submission to the UN Universal Periodic Review of Sweden –35th Session of the UPR Working Group of the Human Rights Council – January 2020”, 2019., vammaiset henkilöt, sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat henkilöt, turvapaikanhakijat, pakolaiset ja siirtolaiset, ovat toistuvasti vihapuheen ja viharikosten kohteina; ottaa huomioon, että hlbtiq‑henkilöihin kohdistuvat viharikokset ja vihapuhe samoin kuin naisten syrjintä ja naisviha ovat lisääntyneet huomattavasti Euroopassa ILGA Europe, ”2023 Annual Review of the Human Rights Situation of Lesbian, Gay, Bisexual, Trans and Intersex People in Europe and Central Asia”, helmikuu 2023.; ottaa huomioon, että moniperusteinen ja intersektionaalinen syrjintä on hedelmällinen peruste vihapuheelle ja viharikoksille; toteaa, että vihapuheen kohteet jätetään yhä useammin yhteiskunnan ulkopuolelle;

H.ottaa huomioon, että monissa jäsenvaltioissa syrjinnän ja vihan lisääntymistä pahentavat ääriliikkeet ja populistiset liikkeet sekä verkkoympäristön ja sosiaalisen median kerrannaisvaikutus, jotka edistävät uudelleen rikoksen uhriksi joutumista; toteaa, että tämä johtaa vaarallisiin jakolinjoihin koko yhteiskunnassa ja uhkaa demokratiaa;

I.toteaa, että on todisteita siitä, että vihapuhe ja vihaperusteiset rikokset ovat edelleen aliraportoituja EU:ssa Euroopan unionin perusoikeusvirasto, ”Encouraging hate crime reporting – The role of law enforcement and other authorities”, 2021., mikä tekee ongelman laajuuden määrittämisestä hankalaa;

J.ottaa huomioon, että tiedotusvälineillä ja toimittajilla on keskeinen rooli tiedon tarjoamisessa yhteiskunnalle ja demokraattisten prosessien edistämisessä;

K.toteaa, että poliittiselle keskustelulle on yhä enemmän ominaista vihapuhe; katsoo, että vaalikampanjat tarjoavat hedelmällisen maaperän vihapuheelle ja vihaan yllyttämiselle, mikä vaikuttaa paitsi poliittiseen toimintaan myös koko yhteiskunnan toimintaan ja syventää poliittista vastakkainasettelua; katsoo, että julkisessa asemassa oleviin naisiin kohdistuva vihapuhe on noussut hälyttävälle tasolle; katsoo, että poliittisilla johtajilla on merkittävä rooli ja vastuu vihapuheen ja suvaitsemattomuuden torjunnassa; katsoo, että heidän pitäisi johtaa näyttämällä esimerkkiä ja tuomita julkisesti vihapuhe ja viharikokset;

L.ottaa huomioon, että alaikäiset ovat erityisen haavoittuvia vihapuheen ja viharikosten uhreja esimerkiksi koulussa tai verkossa verkkokiusaamisen kautta; katsoo, että tällaiset hyökkäykset vaarantavat alaikäisten fyysisen ja henkisen koskemattomuuden ja vaikuttavat heidän kehitykseensä sekä fyysiseen ja henkiseen terveyteensä; katsoo, että heihin on kiinnitettävä erityistä huomiota;

M.ottaa huomioon, että jäsenvaltiot eivät puutu vihapuheeseen ja viharikoksiin samalla tavalla omissa rikoslaeissaan, mikä jättää tietyt ryhmät vaille riittävää suojelua joissain unionin osissa; katsoo, että tämä vaikeuttaa yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan määrittämistä vihapuheen ja viharikosten torjumiseksi; toteaa, että oikeussuojan puutteella voi olla tuhoisia seurauksia uhreille;

N.ottaa huomioon, että EU:n nykyinen kehys kattaa ainoastaan rotuun, ihonväriin, uskontoon, syntyperään ja kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvan vihapuheen ja viharikokset; toteaa, että EU:n tasolla ei nykyään ole olemassa kattavaa yhteistä vihapuheen ja viharikoksen oikeudellista määritelmää; katsoo, että on selvä tarve puuttua tehokkaasti vihapuheeseen ja viharikoksiin, jotka perustuvat muihin syihin, kuten sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sosiaaliseen sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuoli-ilmaisuun, sukupuoliominaisuuksiin, ikään, vammaisuuteen ja muihin perustavaa laatua oleviin, erityisesti perusoikeuskirjan 21 artiklassa suojeltuihin ominaisuuksiin tai tällaisten ominaisuuksien yhdistelmään; toteaa, että EU:n on suojeltava yhteiskunnassa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä vihapuheelle ja viharikoksille kaikkein altteimpien henkilöiden, ryhmien tai yhteisöjen tunnistamiseen, jotta voidaan välttää kielteisiä vaikutuksia uhrien suojeluun;

O.toteaa, että SEUT 83 artiklan 1 kohdassa asetetaan selkeät vaatimukset uusien rikollisuuden alojen sisällyttämiseksi rajatylittävien EU-rikosten luetteloon; ottaa huomioon, että verkossa esiintyvällä vihapuheella on selkeästi erityinen rajatylittävä ulottuvuus; ottaa huomioon, että digitaalinen muutos korostaa tarvetta puuttua tähän ilmiöön Euroopan tasolla; katsoo, että vihapuhetta ja viharikoksia on torjuttava yhteiseltä pohjalta ja EU:n tasolla; toteaa, että EU:lla on velvollisuus toimia;

P.katsoo, että vihapuheeseen ja viharikoksiin liittyvien EU:n rikosoikeudellisten toimien olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja tarkoitukseen räätälöityjä, jotta voidaan suojella asianmukaisesti uhria ja antaa asiaankuuluva painoarvo sananvapaudelle ja tiedonvälityksen vapaudelle, jotka ovat demokratian kulmakiviä; katsoo, että EU:n olisi taattava, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät saisi käyttää väärin vihapuheen ehkäisemiseen ja torjuntaan tarkoitettuja sananvapautta koskevia rajoituksia vähemmistöjen hiljentämiseksi tai kritiikin tukahduttamiseksi; toteaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sananvapaudesta antamia tuomioita on kunnioitettava toteutettaessa vihapuheen vastaisia suojatoimia;

Q.toteaa, että ihmisarvo ja syrjimättömyysperiaate ovat ne perusoikeudet, joita suojellaan vihapuheen ja viharikosten torjunnassa; katsoo, että tällaisen suojelun olisi oltava yleismaailmallista; katsoo, että suojeleminen suvaitsemattomuudelta, perustuu se sitten rotuun, kansalliseen alkuperään, seksuaaliseen suuntautumiseen, uskontoon, ideologiaan, ikään, mielipiteeseen tai muuhun henkilökohtaiseen, fyysiseen tai sosiaaliseen ominaisuuteen tai olosuhteeseen, sen ilmaisumuodosta riippumatta ei saa rajoittua vain tiettyihin syihin tai vaikuttimiin;

R.ottaa huomioon, että sosiaalisen dynamiikan muutokset voivat luoda vihapuheelle ja viharikoksille uusia vaikuttimia, joihin on puututtava EU:n yhteisessä kehyksessä, mikä edellyttää laajennusta SEUT 83 artiklan 1 kohtaan, jossa määritetään EU‑rikosten luettelo;

S.ottaa huomioon vuonna 2021 annetun komission tiedonannon ”Osallistavampi ja suojelevampi Eurooppa: EU-rikosten luettelon laajentaminen kattamaan vihapuheen ja viharikokset”, jotta viharikokset ja vihapuhe voidaan lisätä luetteloon sellaisista rikollisuuden aloista, joilla parlamentti ja neuvosto voivat vahvistaa rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevat vähimmäissäännöt, joita sovelletaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa SEUT 83 artiklan 1 kohdan mukaisesti; toteaa, että neuvoston on tehtävä tätä koskeva päätös;

T.katsoo, että neuvoston päätös olisi ensimmäinen vaihe tarvittavan oikeusperustan luomisessa, jotta toisessa vaiheessa voidaan hyväksyä yhteinen oikeudellinen kehys vihapuheen ja viharikosten torjumiseksi kaikkialla EU:ssa; katsoo, että tällaista yhteistä oikeudellista kehystä tarvitaan kiireellisesti rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevien vähimmäisnormien vahvistamiseksi ja siten vihapuheen ja viharikosten torjumiseksi yhteiseltä eurooppalaiselta pohjalta, jotta voidaan varmistaa tällaisten tekojen mahdollisten uhrien yhdenmukainen suojelu kaikkialla unionissa;

U.ottaa huomioon, että neuvosto ei ole vielä antanut päätöstä; toteaa, että eräät jäsenvaltiot ovat estäneet konkreettisen edistymisen tämän nimenomaisen menettelyn käsittelyssä neuvostossa;

V.ottaa huomioon, että SEUT 83 artiklan 1 kohdassa edellytetään neuvoston yksimielisyyttä, jotta voidaan määritellä ”muita rikollisuuden aloja”; katsoo, että tämä vaatimus on osoittautunut haitalliseksi tarvittavan yhteisen edistyksen saavuttamiselle vihapuheen ja viharikosten torjumisessa unionissa;