1.muistuttaa, että yhteinen markkinajärjestely (YMJ) on suojelu- ja rahoitustoimenpiteiden ohella erottamaton osa yhteistä kalastuspolitiikkaa (YKP) ja se on ratkaisevan tärkeä niiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

2.korostaa, että YMJ-asetuksen vuonna 2013 tehdyn tarkistuksen myötä siirryttiin tietyntyyppisistä interventioista lähestymistapaan, joka on suuntautunut enemmän kohti pitkän aikavälin markkinoita ja jossa keskitytään alan kehitykseen ja innovointiin, ilman että otetaan riittävässä määrin huomioon SEUT 349 artiklassa tarkoitettujen alueiden poikkeuksellinen tilanne;

3.katsoo, että tuottajaorganisaatiot ovat kalastus- ja vesiviljelyalan selkäranka ja tukevat YKP:n päivittäistä hallinnointia ja mahdollistavat sen kollektiivisen täytäntöönpanon tuottajatasolla sekä takaavat terveellisten proteiinien toimitukset ja turvaavat taloudellisen toiminnan ja kulttuuriperinnön jatkumisen rannikkoalueilla;

4.katsoo, että tuottajaorganisaatioilla ja toimialakohtaisilla organisaatioilla on keskeinen rooli YKP:n tavoitteiden saavuttamisessa, minkä vuoksi niitä on tuettava ja vahvistettava edelleen; toteaa, että on keskeisen tärkeää jatkaa tuottajaorganisaatioiden perustamisen, vakiinnuttamisen ja rahoituksen edistämistä kaikkialla EU:ssa, myös parantamalla taloudellista tukea (joka vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen), ja erityisesti jäsenvaltioissa, joissa alkutuotanto on edelleen suurelta osin hajanainen (vesiviljely, äyriäisten kerääjät, pienimuotoinen kalastus); katsoo, että tuottajaorganisaatioiden ja toimialakohtaisten organisaatioiden vahva läsnäolo on ratkaisevan tärkeää rannikko- ja saariyhteisöjen vaurauden lisäämiseksi, meriympäristön suojelemiseksi ja kalastajien ja vesiviljelyalan tuottajien aseman vahvistamiseksi toimitusketjussa sekä kestävän kalastus- ja vesiviljelytoiminnan edistämiseksi, erityisesti syrjäisimmillä alueilla;

5.panee tyytyväisenä merkille, että komissio tunnustaa tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevista suunnitelmista olevan merkittävää apua pyrittäessä saavuttamaan YKP-asetuksen 35 artiklassa YMJ:lle asetetut tavoitteet ja että hyvin toimivien tuottajaorganisaatioiden vahva läsnäolo on ratkaiseva tekijä; toteaa kuitenkin, että tarvitaan edelleen lisätoimia, jotta voidaan tukea tuottajaorganisaatioiden päivittäistä työtä tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien suunnitelmien täytäntöönpanon parissa ja varmistaa, että kaikilla tuottajaorganisaatioilla on konkreettinen mahdollisuus saada rahoitusta; kehottaa tämän vuoksi komissiota laatimaan henkilöstölle päivitettyjä toimintaohjeita tältä osin sekä ryhtymään toimiin kaikkien laivastonosien markkinoille pääsyn helpottamiseksi;

6.toteaa, että asianmukaisesti toimivilla tuottajaorganisaatioilla ja toimialakohtaisilla organisaatioilla on yleensä onnistuneita toimenpiteitä ja toimia, mutta panee merkille, että edelleen on pulaa pienimuotoista kalastusta harjoittavien, äyriäisten kerääjien ja etenkin vesiviljelyä harjoittavien tuottajaorganisaatioista ja toimialakohtaisista organisaatioista, erityisesti syrjäisimmillä alueilla; panee merkille, että taloudelliset esteet joissakin jäsenvaltioissa aiheuttavat hankaluuksia, erityisesti pienimuotoiselle kalastukselle; panee merkille, että tällä hetkellä toiminnassa olevat vesiviljelyalan tuottajaorganisaatiot ovat olleet erityisen menestyksekkäitä menekinedistämis- ja viestintätoimissaan;

7.panee tyytyväisenä merkille, että komissio toteaa, että on keskeisen tärkeä rahoittaa ja luoda rakenteita, joiden avulla taloudellista tukea voidaan jakaa ja järjestää ylikansallisille ammatillisille organisaatioille; toteaa, että tämä on erityisen tärkeää kirjavalle pienimuotoisen rannikkokalastuksen alalle, jossa pääosa EU:n laivastosta toimii;

8.kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan riittävää hallinnollista ja taloudellista tukea uusien tuottajaorganisaatioiden perustamista ja toimintaa varten, etenkin pienimuotoista rannikkokalastusta varten, korostaen etenkin niiden sosiaalista ja kulttuurista merkitystä, sekä edistämään säännöksiä niiden hyväksymiseksi;

9.kehottaa jäsenvaltioita parantamaan kansallisten viranomaisten tuottajaorganisaatioille tarjoaman tuen johdonmukaisuutta ja vähentämään mahdollisimman paljon olemassa olevia puutteita ja pienentämään eroja EU:n sisällä, myös tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien suunnitelmien rahoituksen osalta, jotta tuottajaorganisaatioille voidaan varmistaa tasapuolisemmat toimintaedellytykset; kehottaa komissiota jatkossakin antamaan tätä koskevaa tukea jäsenvaltioille;

10.panee merkille, että jäsenvaltioissa on tällä hetkellä organisaatioita, jotka suorittavat tuottajaorganisaatioiden ja toimialakohtaisten organisaatioiden toimialaan kuuluvia tehtäviä ja toimintoja mutta joita ei voida pitää YMJ-asetuksen mukaisina tuottajaorganisaatioina, kuten Prud’homie de pêche ja Cofradías -kalastuskomiteat; katsoo, että näillä organisaatioilla on keskeisen tärkeä rooli paikallisten resurssien hallinnassa, kiintiöiden jakamisessa ja kalavarojen säilyttämiseen liittyvien kysymysten käsittelemisessä, perinteisten tuotteiden markkinoinnissa ja säilyttämisessä, erityisesti tietyissä rannikkoyhteisöissä;

11.on sitä mieltä, että nämä organisaatiot olisi hyväksyttävä YMJ-asetuksen mukaisesti, jotta niille voidaan antaa samat oikeudet, mukaan lukein taloudellinen tuki, ja velvoitteet kuin tuottajaorganisaatioille; kehottaa komissiota ryhtymään tältä osin yhteistyössä asianosaisten jäsenvaltioiden kanssa toimiin, tarvittaessa myös harkitsemalla YMJ:n sääntöjen mukauttamista vastaavasti, ja varmistamaan, että käytössä on asianmukaisia järjestelmiä sen varmistamiseksi, että tuottajaorganisaatioiden toiminta on sovellettavien sääntöjen mukaista;

12.toteaa, että covid-19-kriisi johti useimpien tuoreiden elintarvikkeina käytettävien vesiviljeltytuotteiden myyntipisteiden äkilliseen sulkemiseen, myös syrjäisimmillä alueilla, minkä vuoksi on aiheellista palauttaa mahdollisuus käyttää varastointitukimekanismeja ja laajentaa ne koskemaan vesiviljelyalan ja simpukanviljelyalan tuottajaorganisaatioita;

13.muistuttaa, että monet vuoden 2013 YMJ-asetukseen sisältyvistä kaupan pitämisen vaatimuksista ovat peräisin 1980- ja 1990-luvuilta; toteaa, että komission arvioinnin mukaan nämä vaatimukset ovat yleisesti ottaen olleet merkityksellisiä ja tehokkaita ja tuoneet lisäarvoa;

14.huomauttaa, että komission arvioinnissa ja sen perustana olevissa kuulemisissa yksilöitiin mahdollisuuksia yksinkertaistaa, virtaviivaistaa ja nykyaikaistaa vaatimuksia; panee merkille, että se havaitsi myös, että vaatimusten noudattamisen varmistamista koskeva kansallisten viranomaisten suorittama seuranta on suhteellisen vähäistä, joten on entistäkin tärkeämpää yhdenmukaistaa seurantaan ja tarkastuksiin liittyvää lainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa;

15.katsoo, että EU:n markkinoille saatettujen elintarvikkeina käytettävien vesieläintuotteiden kaupan pitämisen vaatimuksissa olisi niiden alkuperästä riippumatta pidettävä kiinni yhdenmukaistetuista ympäristökestävyyttä ja sosiaalista kestävyyttä koskevista vaatimuksista; kehottaa sisällyttämään nämä vaatimukset kauppasopimuksiin ja toimiin, joita hyväksytään alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä, sillä on tärkeää varmistaa, että toimijoilla on tasapuoliset toimintaedellytykset ja että EU:n tuottajat eivät ole perusteettomasti muita huonommassa asemassa markkinoilla; pitää erittäin tärkeänä, että vesiviljelytuotteiden markkinoimiseksi hyödynnetään sertifioinnin tarjoamia mahdollisuuksia, etenkin suojattuja alkuperänimityksiä ja niihin ympäristökestävyyden kannalta liittyviä hyötyjä;

16.korostaa, että komission arvioinnissa havaittiin puutteita nykyisessä kehyksessä siltä osin kuin on kyse siitä, voidaanko sen avulla saavuttaa YMJ-asetuksen tavoitteet;

17.kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan, jotta voidaan havaita tapaukset, joissa lainsäädäntöä ei noudateta, ja varmistaa, että kaikissa jäsenvaltioissa on tasapuoliset toimintaedellytykset; ehdottaa erityisesti, että hyvät käytänteet, jotka liittyvät kaupan pitämistä ja ekosysteemien suojelua koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoon ja noudattamiseen, olisi otettava paremmin huomioon;

18.huomauttaa, että kaikkiin EU:n markkinoilla kaupan pidettäviin tuotteisiin sovellettavien kaupan pitämistä koskevien vaatimusten yhteensovittaminen ja päivittäminen YKP:n vaatimusten ja tavoitteiden mukaisesti on keskeisen tärkeää, jotta edistetään reilua kilpailua ja selkeyttä kaikkien toimijoiden keskuudessa, ja keskeistä on painottaa sosiaalisten ja ympäristöä koskevien vertailuarvojen integrointia kestävän kehityksen turvaamiseksi maailmanlaajuisesti; toteaa tässä yhteydessä, että SEUT 349 artiklassa tarkoitettujen alueiden erityispiirteet on otettava huomioon;

19.on yhtä mieltä siitä, että YMJ:n tavoitteiden täysimääräinen saavuttaminen edellyttää, että toimivaltaiset viranomaiset varmistavat kuluttajien saavan myynninedistämis-, markkinointi- ja valistuskampanjoiden avulla tietoa kalastus- ja vesiviljelytuotteiden syöntiin liittyvistä ravitsemuksellisista hyödyistä, terveyshyödyistä ja kestävyyteen liittyvistä hyödyistä sekä saatavilla olevien lajien laajasta valikoimasta ja tuotteiden merkintöihin sisältyvien tietojen ymmärtämisen merkityksestä, samalla kun vältetään johtamasta kuluttajia harhaan ja varmistetaan yhdenmukaisuus EU:n elintarvikejärjestelmien kanssa; katsoo, että kuluttajien olisi saatava selkeitä ja kattavia tietoja EU:n markkinoilla myytävistä tuotteista, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja, ja on sitä mieltä, että näiden tietojen olisi oltava samojen sääntöjen mukaisia tuotteiden alkuperästä ja tuotantovälineistä riippumatta;

20.korostaa, että STECF ehdotti kuluttajille tiedottamisen parantamista sisällyttämällä YMJ:hin enemmän yksityiskohtaisia tietoja pyyntialueesta, kalastusvälineistä ja tuotantotavoista; kehottaa siksi komissiota harkitsemaan kaupan pitämisen vaatimusten vahvistamista siten, että merkintöihin sisällytettäisiin lisää tietoja, kuten muun muassa ainesosat, maantieteellinen kalastusalue ja kalastusvälineet, aiheuttamatta enemmän tarpeetonta hallinnollista rasitusta tuottajille ja tuottajaorganisaatioille; katsoo, että näiden yhdenmukaisten vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi ja tehokkuuden arvioimiseksi olisi tehtävä määräaikaistarkistuksia, sillä se auttaa parannuskohteiden tunnistamisessa ja sen varmistamisessa, että standardit ovat jatkossakin asianmukaisia ja ajantasaisia;

21.katsoo, että kuluttajien olisi pystyttävä tunnistamaan tuotteiden alkuperä selvästi, sillä eurooppalaiset kuluttajat arvostavat tätä tietoa yhä enemmän, ja rohkaisee kuluttajia käyttämään paikallisia elintarvikkeita, jotka on tuotettu tai saatu heidän asuinalueeltaan; korostaa tarvetta muuttaa nykyistä järjestelmää, jossa kalastustuotteet tunnistetaan FAO-pääkalastusalueen perusteella, sillä tuotteiden alkuperää ei tällöin ilmoiteta selvästi tai yksityiskohtaisesti, mikä saattaa aiheuttaa sekaannusta;

22.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ja ottamaan käyttöön uusia suojattuja laatunimityksiä, sillä niistä olisi tunnetusti ja todistetusti hyötyä EU:n kalastus- ja vesiviljelytuotteille, ja kehottaa tekemään kyseiset tuotteet paremmin tunnetuiksi; kehottaa komissiota helpottamaan sellaisten tulevien sääntöjen soveltamista, joista on merkittävää hyötyä näiden laadukkaiden rakenteiden kannalta ja jotka vähentävät mahdollisuuksien mukaan hakemusten käsittelyyn tarvittavaa aikaa;

23.katsoo, että jäljitettävyys ja siihen liittyvät avoimuustoimenpiteet ovat tarpeen sovellettavien YKP:n sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi; katsoo, että jos näitä toimenpiteitä tuetaan asianmukaisella merkintäjärjestelmällä, jota olisi edellytettävä elintarvikkeina käytettävien jalostettujen ja tuoreiden vesiviljeltytuotteiden ja niistä tehtyjen säilykkeiden osalta, kyseisten toimenpiteiden avulla voidaan taata, että kuluttajille annettavat tiedot ovat täsmällisiä, selkeitä, kattavia ja luotettavia; korostaa, että tällainen merkintäjärjestelmä on ratkaisevan tärkeä niin elintarvikepetosten, mukaan lukien virheelliset merkinnät, kuin LIS-kalastuksenkin torjumiseksi; korostaa, että tuotteiden jäljitettävyyttä on parannettava ja jäljitettävyys on taattava arvoketjun kaikissa eri vaiheissa, jotta taloudellisen ja kaupallisen hyödyn saamisen lisäksiedistetään myös pyrkimyksiä suojella terveyttä; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että uudella kalastuksenvalvonta-asetuksella otettiin käyttöön saalistodistus tuontituotteita varten;

24.panee merkille, että komission kuulemisissa tuotiin esille, että kuluttajille tiedottamista koskevia pakollisia vaatimuksia ei ollut noudatettu joissakin jäsenvaltioissa; panee merkille, että täytäntöönpanon katsotaan olevan epätasaista koko EU:ssa ja että tämä on erityisen merkittävää joillakin segmenteillä, kuten kalakauppiaiden ja suurkeittiöiden segmenteillä; muistuttaa, että merkinnöissä on annettava kalastustuotteista ja muista tuotteista tarkka kuvaus ja vältettävä vilpillistä ja harhaanjohtavaa mainontaa, josta on haittaa kuluttajille ja kalastajille, erityisesti kun mainitaan korvaavia tuotteita, koska usein käytetään kuvia, joiden perusteella kuluttajat pitävät tiettyjä tuotteita kalastustuotteina, vaikka ne eivät ole niitä; ilmaisee huolensa siitä, että joissakin markkinoilla olevissa tuotteissa, kuten kasviperäisissä tuotteissa, käytetään ainoastaan kalastustuotteiden yhteydessä käytettäviä termejä, vaikka kyse ei ole kalastustuotteista; katsoo, että komission olisi tutkittava tätä asiaa tarkemmin ilmi tulleiden seikkojen perusteella;

25.katsoo näin ollen, että tuotenimet, joissa mainitaan ”kala” tai ”kalalaji”, olisi varattava sisämarkkinoilla eläinperäisille kalastus- tai vesiviljelytuotteille; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tarkistamaan nykyistä lainsäädäntöä, joka koskee kalastus- ja vesiviljelytuotteita jäljittelevien kasviperäisten tuotteiden merkintöjä ja esillepanoa, jotta voidaan varmistaa kuluttajien saavan tarkkoja ja täsmällisiä tietoja, jotka eivät aiheuta sekaannusta ja ylläpitävät tasavertaisia mahdollisuuksia EU:n markkinoilla;

26.muistuttaa, että tuottajaorganisaatiot ja toimialakohtaiset organisaatiot voidaan vapauttaa kilpailusääntöjen soveltamisesta tavoitteidensa saavuttamiseksi tietyin edellytyksin, mukaan lukien se, että niiden toiminta ei johda markkinoiden eristämiseen eikä estä tai poista kilpailua;

27.toteaa, että tämä vapautus on olennaisen tärkeä sen kannalta, että voidaan mahdollistaa, erityisesti syrjäisimmillä alueilla, tietyt tuottajaorganisaatioiden ja toimialakohtaisten organisaatioiden käytännöt, kuten niiden jäsenten markkinoille saattamien määrien valvominen, jotta voidaan vakauttaa markkinoita ja hintoja, noudattaa säilyttämistä koskevia vaatimuksia ja välttää ruokahävikkiä; toteaa, että tuottajien yhteiset elimet, joita ei ole hyväksytty (esimerkiksi osuuskunnat ja Cofradías-kalastusyhdistykset), eivät voi hyödyntää vapautusta tuottajaorganisaatioita koskevien nykyisten kriteerien nojalla;

28.korostaa, että noin 70 prosenttia EU:ssa kulutetuista kaloista ja äyriäisistä tuodaan kolmansista maista, minkä seurauksena EU riippuvainen tästä tuonnista kulutuksen osalta; korostaa, että kalastuksen, vesiviljelyn ja niihin liittyvien alojen on oltava kannattavia, jotta toiminnan kannalta tarpeelliset investoinnit voidaan tehdä, mutta kannattavuus on mahdollista ainoastaan, jos tuotteet ovat kilpailukykyisiä EU:n ulkopuolisista maista tulevien tuotteiden kanssa; kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että EU:n kauppapolitiikka tarjoaa tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n tuotteille ja tuontituotteille, ja edistämään (ekologiselta, taloudelliselta ja sosiaaliselta kannalta) kestävien elintarvikkeina käytettävien EU:n vesieläintuotteiden käyttöä;

29.kannustaa komissiota käynnistämään tuottajaorganisaatioiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa vuoropuhelun autonomisista tariffikiintiöistä;

30.palauttaa mieliin, että kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden EU-seurantakeskus (EUMOFA) tarjoaa markkinatietoutta kalastusalan toimijoille auttaakseen näitä ymmärtämään paremmin markkinoiden suuntauksia; panee merkille, että asiaa koskeva verkkosivusto ja tietokanta ovat olleet verkossa huhtikuusta 2013 lähtien ja että ne ovat olleet täysin toiminnassa tarkistetun YMJ:n voimaantulosta lähtien ja hyödyttäneet tutkimuselimiä, sidosryhmiä ja suurta yleisöä parantamalla markkinatietouden ja tietojen saatavuutta;

31.muistuttaa, että EUMOFA tarjoaa markkinatietoa, joka perustuu EU:n yhteisen tullitariffin olemassa olevaan yhdistettyyn nimikkeistöön; katsoo, että yhteistä tullitariffia olisi päivitettävä siten, että se sisältäisi uusia tuoteryhmiä sellaisia kalatuotteita varten, joilla EU:ssa käydään kauppaa yhä suuremmilla volyymeilla, ja että voitaisiin tarjota intuitiivisempia ja kattavampia digitaalisia työkaluja; kehottaa komissiota tarkastelemaan keinoja parantaa edelleen kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevaa markkinatietoutta, etenkin parantamalla markkina-analyysia erottelemalla Euroopan eri osat, joissa on kalalajien erilaisia kulutustapoja;

32.toteaa, että EUMOFAa käytettiin kriisitoimenpiteiden käynnistämiseen covid-19-pandemian vaikutusten lieventämiseksi;

33.kehottaa komissiota YMJ:n seuraavan tarkistamisen aikana harkitsemaan mahdollisuutta perustaa kriisivaraus tai järjestelmä, mukaan lukien tuki varastoinnille, keinona suojella alaa kaikilta sellaisilta poikkeustilanteilta, joita EU:n kalastus- ja vesiviljelyalalla saattaa ilmetä; muistuttaa, että hiljattain oli tarjottava poikkeuksellista lisäapua covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin ratkaisemista varten; kehottaa komissiota laatimaan kriteerit tällaisen avun käyttämiseksi ja sen varmistamiseksi, että apua voidaan sovittaa tiettyyn markkinahäiriöön, ja ottamaan lähtökohdaksi muilla elintarvikealoilla jo käytössä oleva kriisivaraus sekä harkitsemaan muita toimenpiteitä, joista voisi olla hyötyä vakavien markkinahäiriöiden lievittämisessä;

34.suhtautuu myönteisesti YMJ:n sääntöjen täytäntöönpanossa saavutettuun edistykseen; korostaa, että tarvitaan lisätoimia, joilla varmistetaan, että kuluttajat saavat asianmukaisesti tietoja, parannetaan merkintöjä, lisätään markkinoiden avoimuutta ja parannetaan kalastus-, äyriäis- ja vesiviljelytuotteiden jäljitettävyyttä, sekä toimintapolitiikkoja, jotka mahdollistavat sukupuolinäkökulman ja nuorten huomioimisen; panee merkille, että joissakin jäsenvaltioissa on kansallista tasoa alempia hallintoelimiä, joilla on toimivalta kalastuksen, äyriäisten pyytämisen ja vesiviljelyn osalta, ja komission ja muiden asianosaisten toimielinten olisi otettava tämä huomioon YMJ:n täytäntöönpanon edistämiseksi;

35.katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden on toteutettava enemmän toimia YMJ-asetuksen yhdenmukaisemman täytäntöönpanon takaamiseksi eri aloilla ottamalla riittävässä määrin huomioon erityisolosuhteet, joissa markkinat toimivat syrjäisimmillä alueilla; katsoo, että yhdenmukaisempi täytäntöönpano voisi auttaa varmistamaan kuluttajien luottamuksen sisämarkkinoille saatettuihin elintarvikkeina käytettäviin vesiviljeltytuotteisiin ja siitä voisi olla hyötyä niiden tavoitteiden kannalta, jotka liittyvät sisäiseen kehitykseen ja elintarvikeomavaraisuuteen syrjäisimmillä alueilla;

36.painottaa, että kaikkien sidosryhmien osallistaminen koko toimitusketjussa on tärkeää; korostaa tässä yhteydessä sitä arvokasta työtä, jota toimivaltainen markkina-alan neuvoa-antava toimikunta tekee;

37.suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen esittää ehdotus kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskevaksi lainsäädäntökehykseksi, jotta voidaan lisätä avoimuutta ja tarjota kuluttajille enemmän tietoa; painottaa, että ehdotuksessa olisi tunnustettava terveellisten ja kestävien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden merkitys, mikä vahvistaisi kalatalousalan arvoa; korostaa, että tässä uudessa lainsäädäntökehyksessä on otettava huomioon kalan kulutuksen merkitys osana terveellistä ruokavaliota; korostaa tarvetta varmistaa, että tämä ei lisää hallinnollista taakkaa ja että se on EU:n lainsäädännössä asetetun kestävyysedellytyksen mukainen;

38.pitää myönteisinä kalastuksenvalvonta-asetuksen tarkistamista koskevien neuvottelujen tuloksia ja erityisesti sääntöjä, joilla pyritään vahvistamaan kaikkien, myös EU:n ulkopuolisista maista tuotujen, kalastus-, äyriäis- ja vesiviljelytuotteiden jäljitettävyyttä koskevia säännöksiä; katsoo, että nämä jäljitettävyystiedot ovat erittäin tärkeitä eurooppalaisille kuluttajille niin mantereella kuin merentakaisilla alueillakin; kehottaa komissiota ehdottamaan lisätoimia, joilla varmistetaan samat vaatimukset kaikille tuotteille riippumatta niiden jalostusasteesta, elintarvikeryhmästä tai yrityksen kotipaikkana olevasta jäsenvaltiosta, sen varmistamiseksi, että annetut tiedot ovat tarkkoja, selkeitä, täydellisiä ja yhdenmukaistettuja kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikilla alueilla, jotka ovat toimivaltaisia kalastusasioissa, sekä kaikissa tuoteryhmissä, ja että loppukuluttajat voivat saada ne yksinkertaisessa ja helposti saatavilla olevassa muodossa;

39.katsoo, että jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä EUMOFAa entistä paremmin etenkin aloilla, joilla EUMOFAa käytetään vähemmän, sillä sen olisi edelleen parannettava kerättyjä tietoja ja markkina-analyysia Euroopan eri osista, joissa on erilaisia kalan kulutustapoja, ja tarjottava intuitiivisempia ja kattavampia digitaalisia työkaluja välineen puitteissa; katsoo, että näin EUMOFAn tiedoista olisi enemmän hyötyä markkinoiden analysoimiseksi myös alueittain eritellysti, erityisesti silloin, kun tapahtuu merkittäviä muutoksia, kuten covid-19-kriisin aikana, jotta voidaan ottaa käyttöön kriisivälineitä ja vaihtoehtoja markkinoiden vakauttamiseksi;

40.on vakuuttunut siitä, että jäljitettävyyden ja avoimuuden parantaminen elintarvikkeina käytettävien vesiviljelytuotteiden alalla on ratkaisevan tärkeää LIS-kalastuksen torjumisen kannalta;

41.kehottaa jälleen kaikkia jäsenvaltioita mukauttamaan tuottajaorganisaatioiden ja toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksymisperusteita siten, että hyväksytään kaikki jäsenvaltioiden eri organisaatiot, jotka hoitavat tehtäviä, jotka kuuluvat suurelta osin tuottajaorganisaation toimialaan; korostaa tässä yhteydessä Cofradías ja Prud’homies de pêche -kalastusyhdistysten kaltaisia organisaatioita sekä syrjäisimmillä alueilla toimivia organisaatioita;

42.kehottaa komissiota panemaan alulle tehokkaampia toimenpiteitä sellaisten esteiden poistamiseksi, jotka estävät tuottajaorganisaatioita toteuttamasta tehtäväänsä kaikilta osin, puuttumalla niihin vaikeuksiin, joita rannikon ja saarten pienillä kalastusalan tuottajaorganisaatioilla on kansallisten hallintojen eriytetyn kohtelun vuoksi, olipa sitten kyse tuottajaorganisaation hyväksymisestä, päivittäisestä rahoituksesta, hallinnollisesta tuesta tai toimenpiteiden tukikelpoisuudesta;

43.korostaa, että on tärkeää varmistaa kaikkien sidosryhmien sitoutuminen kalastus- ja vesiviljelyalan koko toimitusketjussa ja kansalaisyhteiskunnassa, jotta voidaan lisätä luottamusta ja ymmärrystä YMJ:n säännösten soveltamisessa, etenkin ylläpitämällä ja vahvistamalla yhteistyötä markkina-alan neuvoa-antavan toimikunnan kanssa;

44.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.