P9_TA(2024)0048Nousevien elinkustannusten ja energiakriisin vaikutusten sukupuolinäkökohdatEuroopan parlamentin päätöslauselma 18. tammikuuta 2024 nousevien elinkustannusten ja energiakriisin vaikutusten sukupuolinäkökohdista (2023/2115(INI))Euroopan parlamentti, joka

–ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan, 3 artiklan 1 kohdan sekä 3 artiklan 3 kohdan,

–ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8, 9, 10, 119, 122, 127 ja 151 artiklan, 153 artiklan 2 kohdan sekä 156, 157, 191 ja 194 artiklan,

–ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen sosiaalisia oikeuksia ja naisten ja miesten tasa-arvoa koskevat määräykset,

–ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman, ketään ei jätetä jälkeen -periaatteen ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 1, joka koskee köyhyyden poistamista, tavoitteen 5, joka koskee sukupuolten tasa-arvon toteuttamista ja naisten elinolojen parantamista sekä tavoitteen 8, joka koskee kestävän talouskasvun aikaansaamista,

–ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” (COM(2020)0152),

–ottaa huomioon maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY EUVL L 211, 14.8.2009, s. 94.,

–ottaa huomioon energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1.,

–ottaa huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82.,

–ottaa huomioon sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 5. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944 EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125.,

–ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12. helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.,

–ottaa huomioon miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla 10. toukokuuta 2023 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2023/970 EUVL L 132, 17.5.2023, s. 21.,

–ottaa huomioon 20. lokakuuta 2023 annetun komission suosituksen (EU) 2023/2407 energiaköyhyydestä,

–ottaa huomioon 19. toukokuuta 2022 antamansa päätöslauselman Venäjän Ukrainassa käymän sodan sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista EU:hun – EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen EUVL C 479, 16.12.2022, s. 75.,

–ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2022 antamansa päätöslauselman naisten köyhyydestä Euroopassa EUVL C 47, 7.2.2023, s. 2.,

–ottaa huomioon 26. toukokuuta 2021 annetun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen ”Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen EU:n talousarvioon: aika siirtyä sanoista tekoihin” Euroopan tilintarkastustuomioistuin, ”Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen EU:n talousarvioon: aika siirtyä sanoista tekoihin”, 26. toukokuuta 2021.,

–ottaa huomioon 14. lokakuuta 2020 annetun komission suosituksen (EU) 2020/1563 energiaköyhyydestä EUVL L 357, 27.10.2020, s. 35.,

–ottaa huomioon 14. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan rakennusten perusparannusaalto – ympäristöystävällisempiä rakennuksia, lisää työpaikkoja ja parempaa elämänlaatua” (COM(2020)0662),

–ottaa huomioon Kansainvälisen energiajärjestön loppukäytön energian hintoja ja veroja koskevat tiedot Kansainvälinen energiajärjestö, ”End-Use Prices Data Explorer”, 28. huhtikuuta 2023.,

–ottaa huomioon Kansainvälisen valuuttarahaston lokakuussa 2022 julkaiseman raportin ”The Fog of War Clouds the European Outlook” Kansainvälinen valuuttarahasto, ”The Fog of War Clouds the European Outlook”, lokakuu 2022.,

–ottaa huomioon Eurostatin vuonna 2022 julkaiseman tutkimuksen ”Living conditions in Europe” Eurostat, ”Living conditions in Europe”, 2022.,

–ottaa huomioon 10. helmikuuta 2022 julkaistun Eurostatin katsauksen ”Energy prices on the rise in the euro area in 2021” Eurostat, ”Energy prices on the increase in the euro area in 2021”, 10. helmikuuta 2022.,

–ottaa huomioon 28. lokakuuta 2022 julkaistun Eurofoundin raportin ”The cost-of-living crisis and energy poverty in the EU: Social impact and policy responses – Background paper” Eurofound, ”The cost-of-living crisis and energy poverty in the EU: Social impact and policy responses – Background paper”, lokakuu 2022.,

–ottaa huomioon Eurofoundin kevään 2023 viimeisimmän kyselytutkimuksen ”Living and Working in Europe”,

–ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin vuosien 2021 ja 2022 tasa-arvoindeksit Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE), ”2022 Gender Equality Index”., EIGE, ”2022 Gender Equality Index”.,

–ottaa huomioon syksyn 2022 Eurobarometri-tutkimuksen Euroopan unioni, ”Euroopan parlamentin syksyn 2022 kyselytutkimus: Parlametri”, tammikuu 2023.,

–ottaa huomioon Maailman talousfoorumin 26. tammikuuta 2023 tekemän tutkimuksen Maailman talousfoorumi, This is why women are bearing the brunt of the cost of living crisis, according to research, tammikuu 2023.,

–ottaa huomioon unionin sisäasioiden pääosastonsa 18. joulukuuta 2017 energian saannin sukupuolinäkökohdista julkaiseman tutkimuksen ”Gender perspective on access to energy in the EU” Euroopan parlamentin unionin sisäasioiden pääosaston kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikkö, ”Gender perspective on access to energy in the EU”, 18. joulukuuta 2017.,

–ottaa huomioon unionin sisäasioiden pääosastonsa energiaköyhyyden sukupuoliulottuvuudesta 1. maaliskuuta 2023 julkaiseman katsauksen ”Gender Aspects of Energy Poverty” Euroopan parlamentin unionin sisäasioiden pääosaston kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikkö, ”Gender Aspects of Energy Poverty”, 1. maaliskuuta 2023.,

–ottaa huomioon unionin sisäasioiden pääosastonsa 6. joulukuuta 2022 55-valmiuspaketin sukupuoliulottuvuudesta ja vaikutuksista julkaiseman tutkimuksen ”The Gender Dimension and Impact of the Fit for 55 Package” Euroopan parlamentin unionin sisäasioiden pääosaston kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikkö, ”The Gender Dimension and Impact of the Fit for 55 Package”, 6. joulukuuta 2023.,

–ottaa huomioon tutkimuspalvelujen pääosastonsa energiaköyhyydestä EU:ssa 18. syyskuuta 2023 julkaiseman katsauksen ”Energy poverty in the EU” Euroopan parlamentin parlamentin tutkimuspalvelujen pääosasto, ”Energy poverty in the EU”, 18. syyskuuta 2023.,

–ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaalin maksimoinnista EUVL C 385, 22.9.2021, s. 68.,

–ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan 12. toukokuuta 2022 antaman lausunnon ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi energiatehokkuudesta,

–ottaa huomioon kehitysvaliokunnan 7. huhtikuuta 2021 antaman mietinnön ilmastonmuutoksen vaikutuksista kehitysmaiden haavoittuviin väestöihin ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan 2. lokakuuta 2020 antaman lausunnon,

–ottaa huomioon 10. helmikuuta 2021 antamansa päätöslauselman epätasa-arvoisuuden ja erityisesti työssäkäyvien köyhyyden vähentämisestä EUVL C 465, 17.11.2021, s. 62.,

–ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman mahdollisuudesta kunnolliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen kaikille EUVL C 456, 10.11.2021, s. 145.,

–ottaa huomioon 15. joulukuuta 2021 antamansa päätöslauselman rakennusten energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanosta EUVL C 251, 30.6.2022, s. 58.,

–ottaa huomioon 3. lokakuuta 2023 antamansa päätöslauselman naisten tarpeita vastaavasta Euroopan liikennealasta Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0339.,

–ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A9-0430/2023),

A.ottaa huomioon, että inflaatio on vuodesta 2021 lähtien kiihtynyt jyrkästi, mikä johtuu pääasiassa korkeista energia- ja elintarvikekustannuksista, ja sitä on pahentanut Venäjän Ukrainaa vastaan käymä perusteeton hyökkäyssota Eurostat, ”Energy prices on the rise in the euro area in 2021”, 10. helmikuuta 2022.; ottaa huomioon, että palkkojen ei odoteta nousevan yhtä nopeasti kuin inflaatio, mikä johtaa elinkustannuskriisiin; ottaa huomioon, että tämä kriisi uhkaa vakavasti naisten toimeentuloa, terveyttä, hyvinvointia, taloudellista riippumattomuutta ja asunnon saantia ja rajoittaa samalla heidän ostovoimaansa ja kykyään hankkia perustarpeita, kuten ruokaa, mikä estää heitä nauttimasta kohtuullisesta elintasosta;

B.ottaa huomioon, että hinnat ovat yleisesti ottaen nousseet 11,5 prosenttia EU:ssa lokakuusta 2021 lähtien ja että tämä on koskenut erityisesti elintarvikkeita, joiden osalta inflaatio nousi 17,8 prosenttiin lokakuussa 2022; ottaa huomioon, että vuoden 2023 keskimääräisen inflaation arvioidaan olevan EKP:n syyskuun 2023 makrotaloudellisten ennusteiden mukaisesti 5,6 prosenttia, mikä merkitsee nousua aiempiin ennusteisiin verrattuna; ottaa huomioon, että Eurofoundin mukaan nimellispalkkojen nousu monissa maissa vuonna 2023 ei useissa tapauksissa riittänyt ylläpitämään naistyöntekijöiden ostovoimaa;

C.ottaa huomioon, että covid-19-pandemia, kasvaneet elinkustannukset ja Ukrainan sota ovat voimistaneet jo olemassa ollutta kriisiä ja heikentäneet entisestään monien naisten epävarmoja työ- ja elinolosuhteita; ottaa huomioon, että tällaisten kriisien sukupuolivaikutukset pahentavat entisestään sukupuolten välisiä järjestelmätason eroja useilla eri aloilla;

D.ottaa huomioon, että elinkustannuskriisin seuraukset vaikuttavat suhteettomasti kaikkiin naisiin, koska he kuuluvat yleensä köyhimpään väestönosaan, ja että 1,3 miljardista köyhissä oloissa elävistä ihmisistä 70 prosenttia on naisia The gender security project, ”Can 70 % of the World’s Poor Celebrate International Women’s Day?”, maaliskuu 2022.; ottaa huomioon, että rakenteelliset ja kulttuuriset tekijät, kuten perinteiset roolimallit, asettavat naiset järjestelmällisesti epäedulliseen asemaan;

E.ottaa huomioon, että naiset ovat yliedustettuina epävarmoissa työsuhteissa, joustavan työnteon muodoissa, epätyypillisissä ja joustavissa työsopimuksissa (osa-aikatyö, tilapäistyö, epäviralliset työpaikat) ja yliedustettuina vähimmäispalkkaa ansaitsevien työntekijöiden joukossa; ottaa huomioon, että naisten tulot ovat usein alhaisemmat ja heillä on vähemmän varallisuutta palkka- ja eläke-erojen vuoksi, he ilmoittavat todennäköisemmin vaikeuksista saada rahat riittämään ja he kantavat edelleen suhteettoman suuren osuuden palkattomasta hoivatyöstä, minkä vuoksi heillä on vähemmän resursseja suojautua elinkustannuskriisin kielteisiltä vaikutuksilta; ottaa huomioon, että naisia koskettaa erityisesti myös aikaköyhyys, jolla tarkoitetaan sitä, että yksilöillä ei ole riittävästi aikaa lepo- ja vapaa-aikaan palkkatyöhön ja palkattomaan työhön tarvittavan ajan jälkeen, jolloin he eivät pysty lyhentämään työaikaansa ilman, että he ajautuvat (yhä syvemmälle) köyhyyteen;

F.ottaa huomioon, että naiset ovat yleensä köyhyyteen sopeutujia, jotka kantavat päävastuun ja henkisen taakan perheidensä ruoan suunnittelusta, ostamisesta ja valmistamisesta sekä lukuisten muiden hoiva- ja kotitöiden organisoinnista, kuten köyhien kotitalouksien tulojen ja menojen hallinnoinnista, ja että näin ollen elinkustannusten nousu ja energiakriisi vaikuttavat paljon enemmän naisiin; toteaa, että naisten rooli perheien pääasiallisina huoltajina aiheuttaa sen, että naiset tekevät suhteettoman suuren osuuden palkattomasta hoiva- ja kotitaloustyöstä;

G.ottaa huomioon, että peräkkäisillä kriiseillä on ollut kielteisiä vaikutuksia naisiin kaikkialla maailmassa, mikä on vaikeuttanut sukupuolten tasa-arvon edistymistä; ottaa huomioon, että leikkaukset julkisten palvelujen, kuten opetuksen, terveydenhuollon, liikenteen ja sosiaaliturvan, alan investointeihin ja talousarvioihin koskettavat erityisesti naisia, sillä he työskentelevät todennäköisemmin julkisten palveluiden alalla ja ovat riippuvaisia julkisista palveluista ja että kun julkiset palvelut lopetetaan, naisista tulee näiden palvelujen tarjoajia;

H.katsoo, että on olennaisen tärkeää torjua työn ja työpaikkojen saantiin liittyviä naisten ja miesten välisen syrjinnän muotoja, edistää ammattiuriin ja -ryhmiin sekä ammatilliseen koulutukseen ja palkkoihin liittyvää tasa-arvoa, samalla kun vahvistetaan työntekijöiden oikeuksia kunnioittavia työpaikkoja ja suojellaan työehtosopimuksia ja ammattiyhdistysoikeuksia;

I.toteaa, että Euroopan energiakriisi on korostanut tarvetta uudistaa Euroopan sähkömarkkinoita; ottaa huomioon, että sähkön hintojen indeksointi kaasun hintoihin on mahdollistanut näillä markkinoilla huomattavan keinottelun, josta aiheutuu merkittäviä vaikeuksia yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, ja kotitalouksille ja etenkin haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille tai maaseutualueilla eläville ihmisille, myös naisille, jotka ovat erityisen suuressa vaarassa; ottaa huomioon, että tämä taloudellinen keinottelu on osaltaan lisännyt energiakustannuksia; katsoo, että energia-alan hintasääntely on yksi keskeisistä välineistä, joilla taataan ihmisten taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet ja varmistetaan, että sähkö, lämmitys ja jäähdytys ovat kaikkien saatavilla siirryttäessä vihreään energiaan;

J.ottaa huomioon, että neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen sähkömarkkinauudistuksesta, jolla pyritään vähentämään sähkön hintojen riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden epävakaista hinnoista, suojelemaan kuluttajia hintapiikeiltä, nopeuttamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja parantamaan kuluttajansuojaa;

K.ottaa huomioon, että ilmastonmuutos ja ilmastonmuutokseen liittyvät katastrofit pahentavat elinkustannuskriisiä ja että ne vaikuttavat erityisesti naisiin, koska tilastollisesti köyhyysriski kohdistuu eniten naisiin; ottaa huomioon, että fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan energiajärjestelmän epävakaus kurittaa pahiten jo ennestään marginaaleissa eläviä ryhmiä, kun taas suuret taloudelliset ryhmät, kuten energia- ja elintarvikeyritykset, tuottavat ennätyksellisiä voittoja;

L.ottaa huomioon, että energiaköyhyys on valtava haaste ja vakava sosiaalinen ongelma EU:lle; ottaa huomioon, että jo ennen nykyistä kriisiä vuonna 2021 6,9 prosenttia kaikista unionin kotitalouksista ei kyennyt maksamaan ajoissa kaasu-, sähkö- ja vesilaskujaan ja 6,4 prosenttia ilmoitti, etteivät ne pystyneet pitämään kotiaan lämpimänä; ottaa huomioon, että vuonna 2020 lähes 15 prosenttia kaikista kotitalouksista asui kodeissa, joissa oli vuotoja, rikkoutuneita kattoja tai hometta Eurostat, EU:n tulo- ja elinolotilastot.;

M.ottaa huomioon, että vuonna 2022 yli 41 miljoonaa eurooppalaista ei pystynyt pitämään kotiaan riittävän lämpimänä; ottaa huomioon, että tämä määrä vastaa Kreikan, Portugalin, Unkarin ja Ruotsin yhteenlaskettua väestömäärää ja tarkoittaa, että näiden ihmisten on valittava kodin lämmittämisen ja elintarvikkeiden ostamisen välillä; ottaa huomioon, että arvioiden mukaan luku voi olla paljon suurempi, sillä EU:n energiaköyhyyden seurantakeskuksen mukaan ongelmasta kärsii yli 50 miljoonaa kotitaloutta; ottaa huomioon, että energiaköyhyys on moniulotteinen ilmiö, jonka katsotaan johtuvan pienituloisuuden, korkeiden energiakustannusten ja rakennusten heikon energiatehokkuuden yhdistelmästä;

N.ottaa huomioon, että rakennukset aiheuttavat 40 prosenttia EU:n energian loppukulutuksesta ja 36 prosenttia EU:n energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä samaan aikaan kun 75 prosenttia EU:n rakennuskannasta on yhä energiatehotonta;

O.ottaa huomioon, että energiaköyhyyttä pahentaa miesten ja naisten nykyinen eriarvoisuus, erityisesti tuloihin liittyvät erot, kuten sukupuolten välinen palkka- ja eläke-ero ja ero sukupuolten osallistumisessa työelämään; ottaa huomioon, että sukupuolten välinen palkkaero on edelleen 12,7 prosenttia EU:ssa Euroopan komissio, ”The Gender Gap in Pensions in the EU”.; ottaa huomioon, että sukupuolten välisten palkkaerojen kumulatiivinen vaikutus koko naisen eliniän ajan johtaa siihen, että naiset saavat eläketuloja, jotka ovat EU:ssa keskimäärin 35 prosenttia alhaisempia kuin miesten saamat eläketulot; ottaa huomioon, että oikeutta samaan palkkaan ei aina taata ja että se on edelleen yksi suurimmista haasteista palkkasyrjinnän poistamisessa; ottaa huomioon, että EU:n jäsenvaltioissa on sukupuolten välisessä eläke-erossa edelleen huomattavia eroja, jotka vaihtelevat Viron 2,6 prosentista Maltan 46,1 prosenttiin; ottaa huomioon, että sukupuolten välinen eläke-ero johtaa siihen, että naisten vanhuusiän köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski on suurempi kuin miehillä;

P.ottaa huomioon, että naiset, erityisesti yksinhuoltajaäidit ja etniseen alkuperään, rotuun, maahanmuuttaja-asemaan, seksuaaliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen tai ikään perustuvaa intersektionaalista syrjintää kokevat naiset, kärsivät todennäköisemmin energiaköyhyydestä; toteaa tämän tarkoittavan sitä, että jatkuva elinkustannuskriisi pahentaa sukupuolisidonnaista energiaköyhyyttä EU:ssa; toteaa, että tarvitaan lisää sukupuolen ja intersektionaalisen tasa-arvon mukaan eriteltyjä tietoja; toteaa, että YK:n mukaan maailmaa koittelee sukupolven suurin elinkustannuskriisi;

Q.toteaa, että vuonna 2022 yli viidesosa EU:n väestöstä, joka asui kotitalouksissa, joissa oli huollettavia lapsia, oli köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa; ottaa huomioon, että vuoden 2022 lopussa 44 prosenttia yksinhuoltajaäideistä ja 31 prosenttia yksin elävistä naisista ennakoi kohtaavansa energiakustannusten kattamiseen liittyviä vaikeuksia tulevina kuukausina Eurofound, ”The cost-of-living crisis and energy poverty in the EU: Social impact and policy responses – Background paper”, lokakuu 2022.;

R.ottaa huomioon, että energiakriisit ja energiakustannusten suurempi osuus naisten kokonaistuloista heikentävät heidän taloudellisia valmiuksiaan rakentaa itsenäistä elämää, minkä vuoksi ilman tuloja olevien tai pienituloisten naisten on vaikeampi paeta sellaisen kumppanin, johon he ovat taloudellisesti sidoksissa, harjoittamaa perheväkivaltaa ja hyväksikäyttöä;

S.ottaa huomioon, että energiaköyhyyteen liittyy merkittäviä vaikutuksia ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, sillä esimerkiksi alhaiset sisälämpötilat ovat yhteydessä stressin, unihäiriöiden, hengityselinsairauksien ja verenkiertosairauksien lisääntyneeseen riskiin EIGE,” Gender Equality Index 2023”.; ottaa huomioon, että naiset kohtaavat merkittäviä terveys- ja turvallisuusriskejä kotitalouksien ilmansaasteiden ja valaistuksen puutteen vuoksi ja että WHO:n tutkimuksen mukaan naisilla on miehiä suurempi riski, että heille kehittyy haitallisia terveysvaikutuksia kiinteiden polttoaineiden savulle altistumisen seurauksena, mukaan lukien krooninen keuhkoahtaumatauti ja keuhkosyöpä; ottaa huomioon, että kylmät asunnot ja niihin liittyvät terveysriskit on tunnustettu yhdeksi talvella esiintyvän lisääntyneen kuolleisuuden mahdolliseksi syyksi EIGE,” Gender Equality Index 2023”.;

T.ottaa huomioon, että maaseutu- ja sisämaa-alueet, erittäin syrjäiset alueet ja alueet, joilla väestökadon riski on suuri, ovat erityisen alttiita energiaköyhyydelle, koska näillä alueilla sijaitsevien kotitalouksien suhteelliset tulot ovat alhaisemmat ja koska viljelijöiden kotitalouksissa on erityisiä energiatarpeita; ottaa lisäksi huomioon, että asuntojen energiatehokkuuden parantamiseen tehdään vähemmän investointeja; ottaa huomioon, että näillä alueilla asuvat naiset ovat alttiimpia energiaköyhyydelle ja että he kärsivät suhteettomasti puhtaan ja kohtuuhintaisen energian riittämättömästä saatavuudesta, koska he ovat usein kotitalouksien energian ensisijaisia käyttäjiä;

U.ottaa huomioon, että energiaköyhyyden vaikutuksista naisiin EU:ssa ei juurikaan olla tietoisia ja siitä on saatavilla vain vähän tietoa; ottaa huomioon, että EU:n energiaköyhyyden seurantakeskus ei tarjoa sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja julkisesti saatavilla olevissa indikaattoreissaan; ottaa huomioon, että vain muutamat jäsenvaltiot ovat hyväksyneet energiaköyhyyden määritelmiä ja energiaköyhyysindikaattoreita, joissa ei yleensä oteta huomioon sukupuolinäkökulmaa;

V.ottaa huomioon, että aurinkoenergia voi tarjota nykyisen energiakriisin ratkaisun lisäksi myös myönteisen vaikutuksen sukupuolten tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen maailmanlaajuisesti;

W.toteaa, että energia-alalla naiset työskentelevät yleensä enemmän yrityksissä, joissa palkat ovat alhaisempia, ja että tämä on yleisempää energia-alalla kuin muilla aloilla; ottaa huomioon, että naisilla on vain 20 prosenttia ylemmän johdon tehtävistä energia-alalla ja että näin ollen naisilla ei ole riittävää roolia energiayhtiöiden johtotasolla; ottaa huomioon, että naisten täysimääräinen osallistuminen näihin tehtäviin auttaisi edistämään innovointia, ottamaan käyttöön uusia johtamistapoja ja edistämään työvoiman monimuotoisuutta ja edistäisi siten sukupuolten tasa-arvon myönteistä sykliä ja vihreään energiaan siirtymistä;

X.ottaa huomioon, että YK:n mukaan naiset voivat olla voimakkaita muutostekijöitä puhtaaseen energiaan siirtymisessä; toteaa, että naisten yrittäjyyden ja kestävän energian mahdollistavan ympäristön luominen edellyttää yhteistyötä monenlaisten yksityisen sektorin sidosryhmien kanssa; katsoo, että on tärkeää puuttua sukupuolten välisiin eroihin rahoituksen, tiedon, teknologian, tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa, jotta voidaan vähentää investointiriskejä ja kannustaa naisyrittäjiä hankkimaan yritysrahoitusta kestävän energian alalla;

Y.ottaa huomioon, että naisten kestävän energian ja mahdollisuuksien saannin lisääminen on edellytys köyhyyden lieventämiselle ja naisten taloudellisen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiselle maailmanlaajuisesti;

Z.ottaa huomioon, että Maailman talousfoorumin mukaan energia-ala kärsii valitettavasti naispuolisten STEAM-tutkinnon (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taideala ja matematiikka) suorittaneiden puutteesta, mikä vähentää potentiaalisten hakijoiden määrää; ottaa huomioon, että naisia on EU:n väestöstä 52 prosenttia ja että suurin osa korkea-asteen tutkinnon suorittaneista on naisia, mutta heidän osuutensa insinööritieteiden ja teknologian alan professoreista on vain 17,9 prosenttia Euroopan komissio, ”She figures 2021”, marraskuu 2021. ja että heidän osuutensa luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) alan työpaikoista on vain 34 prosenttia Euroopan komissio, ”Towards a manifesto for gender-inclusive STE(A)M education and careers”, lokakuu 2022.; toteaa, että energiasiirtymä voi hyötyä merkittävästi naisten tietämyksestä ja kokemuksesta;

AA.ottaa huomioon, että komissio ei ole täyttänyt sukupuolten tasa-arvostrategiassa esitettyä sitoumustaan sisällyttää sukupuolinäkökulma kaikkiin komission tärkeisiin aloitteisiin, mukaan lukien Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja siihen liittyvät toimintapolitiikat;

AB.ottaa huomioon, että komissiolla on perussopimusten mukaisesti velvollisuus edistää sukupuolten tasa-arvoa; ottaa kuitenkin huomioon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin katsoo, että sukupuolinäkökulmaa ei ole sisällytetty EU:n talousarvioon, koska keskeiset tekijät, kuten tasa-arvoanalyysi, sukupuoleen liittyvät tavoitteet, indikaattorit ja vastuuvelvollisuus raportointiin perustuen, puuttuvat suurelta osin;

AC.ottaa huomioon, että elpymis- ja palautumistukivälineen vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen pilareista puuttuvat suurelta osin sukupuolten tasa-arvoa koskevat huolenaiheet, mikä merkitsee menetettyä mahdollisuutta sisällyttää sukupuolten tasa-arvo tehokkaasti ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin;

AD.ottaa huomioon, että naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan (FEMM) tilaama tutkimus osoittaa, että miehiä suositaan usein naisten ja muiden marginalisoituneiden ryhmien sijaan 55-valmiuspaketin mukaisten tukien ja tukirakenteiden suunnittelussa sekä muissa vihreän siirtymän politiikoissa, ohjelmissa ja rahoituksessa;

AE.ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden ja EU:n toimintapolitiikoista ja toimenpiteistä, joilla pyritään torjumaan ja lieventämään elinkustannuskriisin vaikutuksia, puuttuu sukupuolinäkökulma; ottaa huomioon, että noin kaksi kolmasosaa jäsenvaltioiden inflaatioasteen hillitsemiseksi käyttöön ottamista toimenpiteistä ei kohdistu mihinkään tiettyihin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja ne tarjoavat vain lyhyen aikavälin ratkaisuja sosiaalisesti oikeudenmukaista ja vihreää siirtymää edistävien toimien sijaan, kuten energiansäästön edistäminen tai siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin;

AF.katsoo, että EU:n toimissa olisi otettava huomioon ilmasto-oikeudenmukaisuuden käsite ja kaikkien Pariisin sopimuksen osapuolten sitoutuminen kunnioittaa, edistää ja pohtia ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvo mukaan luettuna, koskevia velvoitteitaan toteuttaessaan toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi;

Sukupuolisensitiiviset ratkaisut energiaköyhyyteen ja elinkustannusten nousuun

1.kehottaa komissiota täyttämään puheenjohtaja von der Leyenin myönteisen sitoumuksen edistää sukupuolten tasa-arvoa kaikessa päätöksenteossa ja korostaa, että on tehtävä enemmän, koska tärkeimmissä ilmasto-, energia- ja ympäristöaloitteissa ei ole sukupuolinäkökulmaa; pyytää, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa varmistetaan oikeudenmukainen ja sosiaalisesti tasapuolinen siirtymä, joka toimii kaikkien hyväksi, kehittämällä sukupuoleen perustuva intersektionaalinen strategia energiaköyhyyden torjumiseksi ja lisäämällä julkisia investointeja sosiaaliseen, kohtuuhintaiseen ja energiatehokkaaseen asumiseen, ottaen huomioon sellaisten naisten erityistarpeet, jotka usein parantavat merkittävästi kotitalouksien energianhallintaa, mutta joilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia käyttää resursseja;

2.pitää valitettavana, että energiaköyhyydestä 20. lokakuuta 2023 annetussa komission suosituksessa (EU) 2023/2407 EUVL L, 2023/2407, 23.10.2023. ja siihen liittyvissä ohjeissa Komission suositus energiaköyhyydestä. EU guidance on energy poverty. Accompanying document (SWD(2023)0647). ei oteta huomioon energiaköyhyyden sukupuolisidonnaisia näkökohtia eikä sitä, että tarvitaan sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja, jotta haavoittuvien kotitalouksien tarpeet voidaan arvioida asianmukaisesti keskeisenä indikaattorina; on huolissaan siitä, että komissio ei noudattanut Euroopan parlamentin, kansalaisyhteiskunnan ja Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) lukuisia kehotuksia kehittää sukupuolisensitiivisiä indikaattoreita sen varmistamiseksi, että vihreä siirtymä on sosiaalisesti oikeudenmukainen;

3.kehottaa EU:ta edistämään poikkeuksellista pakettia, jolla tuetaan voimakkaasti kasvavista elinkustannuksista kärsiviä ihmisiä, mukaan lukien 100 miljardia euroa perheille, erityisesti yksinhuoltajaperheille – joista valtaosassa huoltajana on nainen – jotka kärsivät eniten energiaköyhyydestä, ja vähintään 20 miljardia euroa eurooppalaisen lapsitakuujärjestelmän laajentamiseksi;

4.kehottaa jäsenvaltioita ja EU:ta takaamaan kiireellisesti kohtuuhintaiset yleishyödylliset palvelut ja elintarvikkeet pienituloisille kotitalouksille ja erityisesti niille, jotka kohtaavat intersektionaalista syrjintää; painottaa, että kenenkään ei pitäisi joutua palelemaan talvipakkasilla tai läkähtymään kesähelteillä, ja kehottaa jäsenvaltioita ja EU:ta kieltämään energian toimituksen katkaisemisen; korostaa, että asuntojen peruskorjauksen avulla tapahtuvan energiatehokkuuden parantamisen olisi oltava ensisijainen tavoite kaikissa jäsenvaltioissa;

5.palauttaa mieliin, että pienituloisten kotitalouksien tukemiseksi olisi annettava taloudellista tukea energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten noudattamiseksi, sillä yli 50 miljoonaa ihmistä kärsii energiaköyhyydestä EU:ssa; pitää tärkeänä, että jäsenvaltiot takaavat sähkön saatavuuden haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille;

6.muistuttaa, että energiaköyhyys vaikuttaa suhteettomasti naisiin kaikkialla EU:ssa, ja sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi annettava tarvittavaa tukea naisten energiaköyhyyden lieventämiseksi;

7.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään kiireellisiin toimiin, jotta voidaan puuttua köyhyyteen ja lisääntyvään eriarvoisuuteen naisten keskuudessa, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa, mukaan lukien yksinhuoltajaäidit, vammaiset naiset, rodullisen tai etnisen taustan omaavat naiset, hlbtiq+-henkilöt, maahanmuuttaja- ja pakolaisnaiset, ikääntyneet naiset ja maaseudulla tai väestökatoalueella asuvat naiset; kehottaa komissiota kehittämään kunnianhimoisen vuoteen 2030 ulottuvan Euroopan köyhyyden torjuntastrategian, mukaan lukien aikaköyhyys, johon sisältyy konkreettisia tavoitteita köyhyyden vähentämiseksi ja jossa keskitytään naisten köyhyyden poistamiseen ja ylisukupolvisen köyhyyden riskien kierteen katkaisemiseen;

8.kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan erityistoimenpiteitä vanhuusiän köyhyysriskin torjumiseksi ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon uudistettaessa eläkejärjestelmiä, mukautettaessa eläkeikää ja vahvistettaessa eläkkeitä sekä sosiaalietuuksia ja palveluja, kuten pitkäaikaishoitoa, ottaen huomioon naisten aliedustuksen työmarkkinoilla sekä työmarkkinoiden eriytymisen ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän;

9.kehottaa komissiota arvioimaan ja ehdottamaan tarvittaessa uusia säädöksiä, joilla estetään keinottelijoita tekemästä energiansaannista naisille liian kallista;

10.korostaa, että sähkönsaannilla on keskeinen rooli köyhyyden vähentämisessä ja täysimääräisen ja tasapuolisen yhteiskunnallisen osallistumisen varmistamisessa;

11.kehottaa komission energian pääosastoa laatimaan sukupuolten tasa-arvoa koskevan toimintasuunnitelman, jolla varmistetaan, että kaikessa EU:n energialainsäädännössä, mukaan lukien direktiivissä (EU) 2018/2001 mainittu oikeus energian yhteiskäyttöön, otetaan huomioon sukupuoliulottuvuus ja kehitetään erityistoimenpiteitä, indikaattoreita ja kohdennettuja varoja energiaköyhyyden ja erityisesti sen sukupuolittuneiden seurausten torjumiseksi;

12.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan sukupuoliulottuvuuden ja intersektionaalisen ulottuvuuden sisällyttämisen kaikkiin energiatehokkuutta ja uusiutuvista energialähteistä tuotettavaa sähköä koskeviin järjestelmiin, mukaan lukien oikeus energian yhteiskäyttöön, jotta voidaan tukea energiaköyhyydestä eniten kärsiviä kansalaisia; panee merkille naisten johtamien aloitteiden panoksen kestäviin energiaratkaisuihin ja naisten keskeisen roolin tällaisten ratkaisujen suunnittelussa kaikilla tasoilla, mukaan lukien kotitalouksissa ja yhteisöissä sekä paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla;

13.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita valtavirtaistamaan sukupuolten tasa-arvon kaikkiin politiikkoihin, jotta voidaan vastata parhaalla mahdollisella tavalla energiakriisiin, joka vaikuttaa suhteettomasti naisiin; kehottaa tässä yhteydessä komissiota laatimaan kertomuksen energiakriisistä johtuvan elinkustannusten nousun sukupuoleen liittyvistä seurauksista, mukaan lukien energiaköyhyydestä annetun komission suosituksen täytäntöönpanon sukupuolivaikutusten arviointi; kehottaa jäsenvaltioita seuraamaan energian, liikenteen ja muiden välttämättömien hyödykkeiden hintoja, jotta voidaan kehittää erityisiä toimenpiteitä sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi keskittyen kohtuuhintaisten asuntojen, liikenteen, oikeussuojan ja energian saatavuuteen;

14.kehottaa komissiota vaatimaan jäsenvaltioita tekemään pakollisia sukupuolivaikutusten arviointeja kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan, myös energiaköyhyydestä raportoitaessa;

15.kehottaa komissiota laatimaan erityisiä suuntaviivoja siitä, miten varmistetaan, että jäsenvaltiot soveltavat asianmukaisesti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja tasa-arvoanalyysiä suunnitellessaan kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia, mukaan lukien toimenpiteet ja toimet energiaköyhyyden lieventämiseksi; katsoo, että tasa-arvoanalyysin ja intersektionaalisen näkökulman sisällyttäminen kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin on keskeisen tärkeää sosiaalisesti oikeudenmukaisen energiasiirtymän edistämiseksi;

16.kehottaa jäsenvaltioita lisäämään julkisia investointeja toimintapolitiikkoihin, joilla pyritään suoraan tai välillisesti torjumaan elinkustannuskriisin kielteisiä vaikutuksia kaikkiin naisiin, suojelemaan sukupuolistuneen väkivallan uhreja, takaamaan laadukkaiden ja ilmaisten julkisten hoito-, koulutus- ja terveyspalvelujen, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet, ja kohtuuhintaisten asuntojen, liikenteen ja energian saatavuus sekä mahdollisuus ihmisarvoiseen työhön; kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota maaseutu-, sisämaa- ja syrjäisiin alueisiin sekä väestökadon uhkaamiin alueisiin, joilla ei useinkaan ole riittävästi näitä palveluja;

17.korostaa, että korkea inflaatio ja energiakustannukset heikentävät julkisia palveluja, joista naiset ovat todennäköisemmin riippuvaisia ja joiden palveluksessa naiset työskentelevät todennäköisemmin; korostaa, että jäsenvaltioiden lastenhoito-, koulutus- ja esikoulutoimintaan sekä omaishoitajille osoitettavien määrärahojen leikkaukset vaikuttavat suoraan naisiin, jotka ottavat hoitaakseen suurimman osan näihin toimiin liittyvistä lisätehtävistä; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään erityisesti terveydenhuolto- ja hoitopalvelujen sosiaalisen infrastruktuurin rahoitusta ja asettamaan etusijalle sosiaalisen asuntotuotannon ja investoinnit asuntojen peruskorjaukseen energiakustannusten vähentämiseksi;

18.korostaa, että energiakustannuskriisillä ja elinkustannuskriisillä on kielteinen vaikutus naisten taloudelliseen ja sosiaaliseen osallisuuteen, terveyteen ja perusoikeuksiin, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet; painottaa, että noin kolmasosa ihmisistä kertoo luopuneensa sairaanhoidosta vuonna 2022 ja että yhä useammat ilmoittavat joutuvansa luopumaan sairaanhoidosta kasvavien kustannusten, pidempien odotusaikojen sekä lääkärien ja lääkkeiden puutteen takia;

19.kehottaa varmistamaan riittävän vähimmäistulon unionin suositusten mukaisesti sukupuolten tasa-arvon, toimeentuloturvan ja naisten taloudellisen riippumattomuuden edistämiseksi; muistuttaa, että riittävät vähimmäispalkat ovat välttämättömiä, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukaisempi palkkajakauma ja taata naisia suojeleva peruspalkkataso; korostaa, että edellä mainituissa välineissä on kunnioitettava työehtosopimuksissa vahvistettuja oikeuksia;

20.kehottaa komissiota pidättymään sellaisten toimintapoliittisten suositusten edistämisestä, jotka johtaisivat epävarmojen työsuhteiden lisääntymiseen, työajan sääntelyn purkamiseen, palkkojen alentamiseen, keskitettyihin sopimusneuvotteluihin kohdistuvaan hyökkäykseen tai julkisten palvelujen ja sosiaaliturvajärjestelmien yksityistämiseen;

21.kehottaa laatimaan julkisen liikennepolitiikan, jossa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvo erityisesti laajentamalla ja parantamalla julkisia liikennepalveluja ja tarjoamalla tehokkaan liikkuvuuden, jotta naiset voivat löytää työtä ja osallistua aktiivisemmin työmarkkinoille (ja saavuttaa paremman työ- ja yksityiselämän tasapainon);

22.kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että ei saada aikaan keinotekoista keinottelukuplaa naisten hyvinvoinnin kustannuksella;

23.palauttaa mieliin, että mahdollisuus asianmukaisiin asumisolosuhteisiin on perusoikeus, jota on suojeltava ja pidettävä muiden perusoikeuksien käyttämisen ja toteutumisen sekä ihmisarvoisen elämän ennakkoedellytyksenä; pitää valitettavana, että asumiseen liittyvän syrjinnän ja epätasa-arvon seurauksena monet naiset elävät epävarmoissa, ala-arvoisissa ja vaarallisissa oloissa ja heitä uhkaa kasvanut asunnottomuuden ja väkivallan riski; korostaa, että pakkohäädöt ja muut asumisoikeuden loukkaukset vaikuttavat suhteettomasti naisiin ja vahvistavat olemassa olevaa eriarvoisuutta, mikä muodostaa merkittävän esteen sukupuolten tasa-arvolle; kehottaa komissiota arvioimaan ja ehdottamaan tarvittaessa uusia säädöksiä, joilla hillitään asuntomarkkinoiden sijoittajavetoisuutta ja estetään keinottelijoita tekemästä asunnoista liian kalliita;

24.kehottaa komissiota antamaan paikallisviranomaisille, myös kaupunkien viranomaisille, mahdollisuuden tiukentaa asuntojen verkkovuokrausalustojen valvontaa; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimiin julkisten asuntojen tarjonnan ja valikoiman lisäämiseksi sekä inflaation aiheuttamien korkojen nousun vaikutuksiin puuttumiseksi;

25.pyytää komissiota vaatimaan jäsenvaltioita takaamaan energiahuollon kaukana kaupunkikeskuksista sijaitsevilla alueilla, jotta varmistetaan maaseutualueiden asuinkelpoisuuden vähimmäisedellytykset naisille ja heidän perheilleen;

26.korostaa, että energiamarkkinoiden epävakaudesta johtuvaa, heikoimmassa asemassa oleville kuluttajille aiheutuvaa taakkaa voidaan vähentää merkittävästi parantamalla rakennusten energiatehokkuutta;

27.kehottaa energiayhtiöitä soveltamaan sähköntoimitusten katkaisemiseen käyttäjiltä oikeasuhteisuuteen perustuvaa lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon naisten, yksinhuoltajaäitien, vammaisten naisten, ikääntyneiden naisten, tyttöjen sekä maaseudulla ja sisämaassa asuvien naisten tarpeet, haasteet ja muut vaikeudet energiakriisiin olennaisesti kuuluvan elinkustannuskriisin aikana;

28.kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sisällyttämään energiaköyhyyden määritelmiinsä sukupuolinäkökulman ja intersektionaalisen näkökulman, jotta tätä todellisuutta voidaan vertailla ja seurata tavalla, joka ulottuu ”haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien” yleistä käsitettä pidemmälle, jolloin voidaan ymmärtää paremmin kunkin kotitalouden erilaisia tilanteita;

29.kehottaa jälleen komissiota, Eurostatia ja jäsenvaltioita kehittämään ja parantamaan edelleen sukupuolen mukaan eriteltyjen ja intersektionaalisten tietojen, tilastojen, tutkimuksen ja analyysien keruuta, koska se on ainoa tapa varmistaa, että erityistilanteita ei sivuuteta ja että ne toimivat tietoon perustuvan päätöksenteon perustana;

30.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyytämään Eurostatilta sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja energiaköyhyydestä; kehottaa tässä yhteydessä EU:n energiaköyhyyden seurantakeskusta käyttämään tällaisia tietoja sellaisten sukupuolispesifien indikaattoreiden kehittämiseen ja valitsemiseen, jotka mahdollistaisivat näyttöön perustuvan toimintapolitiikan laatimisen tällä alalla yhteistyössä Euroopan tasa-arvoinstituutin, Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa;

31.katsoo, että jäsenvaltioiden olisi toteutettava lisätoimia sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen sisällyttämiseksi kansallisiin rakennusten perusparannussuunnitelmiinsa politiikkatoimien ja toimenpiteiden kohdentamiseksi paremmin;

32.korostaa, että on tärkeää edistää jatkuvaa sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa tutkimusta ja innovointia uusiutuvan sähkön alalla;

33.kehottaa jäsenvaltioita ja EU:ta takaamaan kiireellisesti kohtuuhintaiset yleishyödylliset palvelut naisjohtoisille pk-yrityksille ja erityisesti niille, joihin kohdistuu intersektionaalista syrjintää; toteaa, että naisvetoiset yritykset ja paikalliset yritykset, joissa naispuolisten työntekijöiden osuus on suuri, ovat usein olennainen osa välttämättömien hyödykkeiden tuotantoa; korostaa, että naisyrittäjien ei pitäisi kantaa kohtuutonta taakkaa taloudellisesta keinottelusta ja että heille olisi annettava yhtäläiset mahdollisuudet vihreän siirtymän tarjoamiin mahdollisuuksiin samalla kun lievennetään sen epätasaista vaikutusta;

34.korostaa, että yhdenvertaisen kohtelun ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen periaatteiden olisi oltava energiatehokkuus etusijalle -periaatteen ytimessä ja että ne olisi otettava huomioon toimintapolitiikkaa, suunnittelua ja investointeja koskevissa päätöksissä;

Kohti sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa vihreää siirtymää

35.muistuttaa, että oikeudenmukainen vihreä siirtymä on tarpeen vakavien tulevien kriisien ja köyhyyden lisääntymisen välttämiseksi; muistuttaa lisäksi, että vihreä siirtymä on sosiaalisesti oikeudenmukainen vain, jos siihen sisältyy sukupuolinäkökulma ja jos siinä taataan naisten ja intersektionaalista syrjintää kohtaavien yhtäläiset mahdollisuudet sekä heidän merkityksellinen sisällyttämisen päätöksentekoprosessiin; kehottaa siksi komissiota nimittämään EU:lle tasa-arvo- ja ilmastokoordinaattorin, jolla on riittävästi henkilöstöä ja rahoitusta, ja sisällyttämään sukupuolivaikutusten arvioinnit kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin ja lainsäädäntöön ja erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman aloitteisiin;

36.muistuttaa, että vihreän energian saatavuuden laajentaminen ja sen kohtuuhintaisuuden edistäminen on keskeistä osallistavamman ja kestävämmän kehityksen saavuttamiseksi; toteaa, että nopeasti laskevat uusiutuvan energian teknologian kustannukset ja uudet liiketoimintamallit tarjoavat lupaavia energiaratkaisuja, sillä ne voivat nopeuttaa kaikkien naisten kestävää energiansaantia;

37.korostaa, että naisilla on strateginen ja hyödyllinen rooli vihreässä siirtymässä, koska he ovat keskeisiä toimijoita kestävien ja ekologisesti järkevien kulutus- ja tuotantomallien kehittämisessä sekä liiketoiminnassa ja päätöksenteossa kaikilla tasoilla; korostaa välitöntä tarvetta tunnustaa naisten potentiaali kestävän energian edistämisessä ja edistää useiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista;

38.pitää valitettavana, että YK:n mukaan naisten potentiaalia energia-alan yrittäjinä ei hyödynnetä riittävästi; kehottaa komissiota tukemaan kestävän energian alalla toimivia naisyrittäjiä ja jäsenvaltioita poistamaan nykyiset sukupuolten väliset erot ja parantamaan naisten mahdollisuuksiaan saada tietoa, teknologiaa, tavaroita ja palveluja, markkinoita ja rahoitusta erityisesti vahvistamalla perinteisiä ja innovatiivisia rahoituksenvälityspalveluja, kuten integroituja verkkopohjaisia alustoja;

39.kiittää paikallisia/kansallisia hallintoelimiä tai yksityisiä yrityksiä, jotka ponnistelevat kovasti energiaköyhyyden yhteiskunnallisten ja taloudellisten ulottuvuuksien käsittelemiseksi, ja kehottaa niitä jatkamaan tätä työtä sisällyttämällä siihen sukupuolinäkökulman mahdollisuuksien mukaan ja varmistamalla, että käytettävä kieli ja viestintä on sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa ja että sitä tarjotaan pistekirjoituksena sitä tarvitseville;

40.pitää valitettavana, että naiset ovat huomattavasti aliedustettuina ilmastonmuutosta, energiasiirtymää ja ympäristöä koskevissa keskeisissä päätöksentekoasemissa, ja kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita toteuttamaan myönteisiä toimia, kuten määräaikaisia kiintiöitä, jotta voidaan varmistaa tasapuolinen ja monimuotoinen edustus päätöksentekoasemissa EU:n toimielimissä, hallintoelimissä ja viranomaisissa kaikilla hallintotasoilla ja kaikissa asiaan liittyvissä julkisissa elimissä; kehottaa jäsenvaltioita edistämään naisten merkityksellistä osallistumista sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaan suunnitteluun, toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin, myös finanssipoliittiseen suunnitteluun, ja varmistamaan, että tällaisissa politiikoissa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen ja energiakriisien erilaiset vaikutukset naisiin ja miehiin;

41.toteaa, että sen varmistamiseksi, että EU:n työvoima on täysin valmis työskentelemään aktiivisesti sen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden olisi pyrittävä vähentämään sukupuolten välisiä eroja rake nnusalalla muun muassa kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmiensa avulla;

42.panee tyytyväisenä merkille, että YK:n järjestelmän johtavina ympäristö- ja tasa-arvojärjestöinä UNEP ja UN Women ovat yhdistäneet voimansa kehittääkseen maailmanlaajuisen ohjelman, jolla edistetään naisten yrittäjyyttä kestävän energian hyväksi; kehottaa komissiota ja asiaankuuluvia EU:n virastoja panemaan merkille tämän ohjelman ja edistämään vastaavaa yrittäjyyttä kestävien energiatavoitteiden hyväksi EU:ssa;

43.korostaa, että digitaaliteknologiasta ja -alustoista on tulossa keskeisiä tekijöitä naisten ja tyttöjen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tarjoamisessa sekä monissa työnvalintaprosesseissa; pitää valitettavana teknologian epätasa-arvoisen saatavuuden kielteisiä vaikutuksia, jotka voivat haitata naisten ja tyttöjen digitaalisen lukutaidon kehittymistä, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että energiaköyhyys ei vaikuta suhteettomasti kaikkiin naisiin ja tyttöihin, mukaan lukien yksin elävät naiset ja ikääntyneet naiset sekä maaseudulla, sisämaassa ja väestökadon vaarassa olevilla alueilla asuvat naiset;

44.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kaventamaan sukupuolten välistä kuilua energia-alalla puuttumalla naisten aliedustukseen STEAM-ura-alueilla ja varmistamaan, että naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen ja valistuskursseille STEAM-aloilla, myös energiatehokkuutta ja energian riittävyyttä koskevissa asioissa, ja luomaan myönteisen yhteyden digitaalisen ja vihreän siirtymän tarjoamien uusien työllistymismahdollisuuksien ja niiden kannalta olennaisten tietojen hankkimisen ja taitojen kehittämisen välille;

45.toteaa, että osallisuuden, tasa-arvon ja sukupuolten välisen tasapainon saavuttamisen perimmäisiä tavoitteita ei ole saavutettu energia-alalla; kehottaa jäsenvaltioiden koulutusviranomaisia erityisesti kannustamaan tyttöjä kiinnostumaan energia-alasta torjumalla sukupuolistereotypioita koulutusvalinnoista ja lisäämään heidän luottamustaan siihen, että heillä on tarvittavat taidot, jotta he voivat tulla energia-alan työntekijöiksi, innovoijiksi ja edelläkävijöiksi;

46.korostaa, että energia-ala on yksi sukupuolijakautumaltaan vinoutuneimmista teollisuudenaloista EU:ssa, sillä naisten osuus työvoimasta on vain 24 prosenttia EIGE,” Gender Equality Index 2023”., ja että ala on eriytynyt sekä ammatillisesti että hierarkkisesti sukupuolen mukaan; kehottaa yksityisiä ja julkisia energiayhtiöitä poistamaan kaikenlaisen sukupuoleen tai muihin EU:n perusoikeuskirjan 21 artiklassa tarkoitettuihin seikkoihin perustuvan syrjinnän; korostaa tarvetta torjua sitkeää sukupuolten välistä rakenteellista eriarvoisuutta, joka pitää yllä esteitä energia-alalle pääsylle ja työvoiman pysymiselle alalla, muun muassa kunnioittamalla ja edistämällä äitiyteen ja isyyteen liittyvien oikeuksien käyttämistä; korostaa, että tasa-arvoa edistävät energiayhtiöt ovat houkuttelevampia työympäristöjä kaikille työntekijöilleen ja potentiaalisille työntekijöilleen;

47.panee tyytyväisenä merkille aloitteet, joilla edistetään naisten ryhtymistä aurinkoenergia-, tuulivoima-, maalämpö- ja vesivoimayrittäjiksi, koska tämä hyödyttää sekä asianomaisia naisia että laajempaa yhteisöä, ja kehottaa jäsenvaltioita tunnistamaan kaikki esteet, jotka estävät naisia työskentelemästä näillä aloilla; kehottaa energia-alan yksityisiä yrityksiä varmistamaan, että aurinkoenergia-, tuulivoima-, maalämpö- ja vesivoimateknologialla ja alan naispuolisilla innovaattoreilla on mahdollisuudet tukea energiasiirtymää;

48.panee merkille EU:n aurinkoenergiastrategian sisältämät komission keskeiset tavoitteet, joilla pyritään tekemään EU:n aurinkoenergiajärjestelmistä entistä kilpailukykyisempiä ja kestävämpiä; toteaa, että aurinkoenergian, tuulivoiman, maalämmön ja vesivoiman ansiosta naisten energian saatavuus paranee erityisesti maaseutualueilla; korostaa tarvetta ottaa huomioon valaistuksen käyttöön liittyvät naisten turvallisuusongelmat suunniteltaessa kaupunki- ja liikennepolitiikkaa, jotta voidaan edistää turvallisia ja häirinnästä vapaita julkisia tiloja;

49.kehottaa komissiota ja neuvostoa sitoutumaan sukupuolitietoiseen budjetointiin ja varmistamaan, että sitä sovelletaan koko EU:n talousarvioon ja että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositukset pannaan täysimääräisesti täytäntöön, myös nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa ja elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanossa;

° °

50.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.