1.panee merkille, että teknologioiden kehittyminen on laajentanut kustannustehokkaiden geotermisen energian hankkeiden toteuttamiseen soveltuvaa toiminta-alaa ja niiden soveltamisalaa;

2.korostaa matalalta otettavien matalan lämpötilan geotermisten resurssien potentiaalia, sillä niitä esiintyy kaikkialla ja ne ovat saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa; painottaa syvän geotermisen energian mahdollisuuksia, sillä sitä voidaan käyttää suoraan lämmön ja sähkön tuotantoon;

3.toteaa, että geotermisellä energialla on edelleen usein vähäpätöinen rooli uusiutuvaa energiaa koskevassa keskustelussa; kiinnittää huomiota siihen, että geotermiset voimalaitokset eivät tarvitse kriittisiä raaka-aineita samassa määrin kuin muut uusiutuvat energialähteet; toteaa, että kestävän elinkaariajattelun perusteella geotermisen energian ympäristövaikutus on vähäinen, sen edellyttämä maankäyttö on yleensä rajallista ja sen infrastruktuuri voidaan helposti sulauttaa maisemaan;

4.korostaa, että geoterminen energia tarjoaa pitkän aikavälin hyötyjä, jotka voivat olla suuremmat kuin sen kehittämiseen liittyvät korkeat alkukustannukset, sillä se on kestävä energialähde, jonka ympäristövaikutukset ovat vähäiset, sen energiakustannukset ovat vakaat ja ennakoitavat ja käyttökustannukset alhaiset, sen pitkä elinkaari ja luotettavuus luovat liiketoiminta- ja työllisyysmahdollisuuksia paikallisyhteisöissä ja se auttaa vähentämään riippuvuutta tuontipolttoaineista;

5.pitää valitettavana, että geotermisen energian potentiaalia ei ole hyödynnetty riittävästi jo aiemmin ja että sen viimeaikaisen käyttöönoton moottorina on suurelta osin ollut energiakriisi ja kiireellinen tarve lievittää lämmityksen ja jäähdytyksen kysynnän sosioekonomista painetta Euroopassa; varoittaa, että tuetun kaasun toimitukset, yleisön rajallinen tietous aiheesta ja suuret ennakkoinvestoinnit ovat huomattavasti haitanneet geotermisen energian kehittämistä jo vuosien ajan;

6.korostaa, että geoterminen energia voi edistää merkittävästi joidenkin EU:n keskeisten strategisten tavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien ilmastotavoitteiden saavuttaminen teollisuuden eri alojen hiilestä irtautumisen myötä, EU:n avoimen strategisen riippumattomuuden tukeminen vahvistamalla energiavarmuutta, riippuvuuden katkaiseminen epäluotettavista kolmansista maista, kuten Venäjältä, tuotavista polttoaineista ja Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn sekä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen kohtuuhintaisen ja luotettavan lämmön- ja sähköntuotannon ansiosta;

7.korostaa, että raaka-aineiden uuttaminen geotermisistä suolavesistä ympäristön kannalta kestävällä tavalla voisi auttaa turvaamaan paikallisen ja luotettavan strategisten kriittisten raaka-aineiden, kuten litiumin, tuotannon ja vahvistaa siten EU:n talouden häiriönsietokykyä; toteaa tässä yhteydessä, että sekä geotermistä energiaa että geotermisiä raaka-aineita hyödyntävillä laitoksilla on suurempia vaikutuksia työllisyyteen kuin perinteisillä geotermisillä voimalaitoksilla ja ne ovat myös houkuttelevia yrityksille, jotka haluavat hyödyntää useita resurssivirtoja;

8.kiinnittää huomiota geotermisiin ratkaisuihin, joilla voidaan varastoida ylimääräistä tuuli- ja aurinkoenergiaa käytettäväksi myöhemmin lämmitykseen, jäähdytykseen ja sähköntuotantoon, ja niiden ratkaisevan tärkeään rooliin uusiutuvan energian käyttöön perustuvien järjestelmien kehittämisessä; korostaa tässä yhteydessä, että käytöstä poistetut kaivokset soveltuvat erityisen hyvin laajamittaiseen kausiluonteiseen lämmön varastointiin tai pitkäaikaiseen sähkön varastointiin; korostaa geotermisen energian mahdollisuuksia verkon tasapainottamisessa ja liitännäispalvelujen tarjoamisessa sen suuren energiakäyttökertoimen, tarjonnan joustavuuden ja kysynnän mukaisen säädettävyyspotentiaalin ansiosta;

9.korostaa, että geotermisen energian käytön suurin potentiaali EU:ssa on kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysjärjestelmissä ja matalalta geotermistä lämpöä ottavien geotermisen voimalaitosten verkostoissa; korostaa, että ne voivat tarjota energiaa perusenergiantuotantoon sekä paikallista ja joustavaa uusiutuvaa energiaa ja myös suojata epävakailta ja kohoavilta fossiilisten polttoaineiden hinnoilta; painottaa, että geotermisellä energialla voidaan auttaa lämmitys- ja jäähdytysalaa irtautumaan hiilestä, sillä tämä ala aiheuttaa lähes puolet energian kokonaisloppukulutuksesta EU:ssa ja jopa 35 prosenttia energiankäyttöön liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa; panee merkille geotermisen kaukojäähdytyksen potentiaalin ja kasvavan tarpeen, sillä se on tärkeä osa kestävää sopeutumista ilmastonmuutokseen kaupungeissa, kun kuumuuden ja helleaaltojen odotetaan yleistyvän;

10.panee merkille geotermisen lämmön merkittävän potentiaalin teollisissa prosesseissa, erityisesti matalan tai keskisuuren tason energiaintensiivisissä prosesseissa (alle 200 astetta) ja että sen osuus on jopa puolet teollisuuden lämmöntuotannosta Euroopassa; korostaa tässä yhteydessä, että geotermisen lämmön käytön kehittäminen tähän tarkoitukseen vauhdittaisi eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä tarjoamalla luotettavan ja kohtuuhintaisen lämmönlähteen;

11.korostaa myös geotermisen lämmön suurta potentiaalia EU:n elintarviketuotannossa, erityisesti maatalous-, puutarha- ja vesiviljelytuotteiden tuotannossa; toteaa, että näillä aloilla on jo nähty onnistuneita esimerkkejä geotermisen energian käytöstä eri puolilla Eurooppaa; korostaa, että geotermisen lämmön käyttö edistää näiden alojen hiilestä irtautumista sekä kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä käytäntöjä ja vähentää samalla tuotantokustannuksia, korkeita energiakustannuksia ja tuottajahintojen epävakautta sekä edistää elintarvikejärjestelmien häiriönsietokykyä;

12.panee merkille kaskadikäytön tarjoamat mahdollisuudet, sillä siinä samaa geotermistä nestettä käytetään moniin eri tarkoituksiin; korostaa tarvetta edistää toimialojen välisiä synergioita geotermisen energian ja muiden alojen välillä muun muassa tuotantopaikkojen, infrastruktuurin, datan ja henkilöstön valmiuksien yhteiskäytön avulla;

13.katsoo, että geoterminen energia olisi otettava huomioon päätettäessä nettonollateollisuuslaaksojen maantieteellisestä sijainnista osana nettonollateollisuutta koskevaa säädöstä;

14.kehottaa komissiota esittämään geotermistä energiaa koskevan EU:n strategian, jossa annetaan jäsenvaltioille ja paikallishallinnoille konkreettista ohjausta geotermisen energian käyttöönoton nopeuttamiseksi, jotta voidaan irtautua hiilestä lämmityksessä, edistää EU:n energiaomavaraisuutta sekä saavuttaa EU:n aurinkoenergiastrategiassa ilmoitettu tavoite, jonka mukaan aurinkolämmityksen ja geotermisen energian osuus vähintään kolminkertaistettaisiin vuoteen 2030 mennessä; muistuttaa, että 151 yritystä ja toimialaa kehottivat vuonna 2022 komissiota laatimaan geotermisen energian potentiaalin hyödyntämistä koskevan EU:n strategian;

15.korostaa, että geotermistä energiaa koskevien kansallisten ja EU:n laajuisten toimenpiteiden olisi perustuttava Euroopan geotermisen energian potentiaalia koskevaan arviointiin ja niissä olisi otettava huomioon erilaiset geologiset ja ilmasto-olosuhteet sekä arvio geotermisten ratkaisujen käyttöönoton kustannustehokkuudesta;

16.kehottaa komissiota laatimaan strategian sellaisen kattavan arvioinnin perusteella, jossa arvioidaan geotermisen energian potentiaalia matalissa, keskisyvissä, syvissä ja erittäin syvissä pinnanalaisissa olosuhteissa kaikissa 27 jäsenvaltiossa; toteaa, että tämän arvioinnin olisi autettava tunnistamaan geotermisen energian potentiaali erilaisiin käyttötarkoituksiin, muun muassa kaukolämmitykseen, jäähdytykseen, teollisiin prosesseihin, elintarviketuotantoon, lämpöpumppuihin, sähköntuotantoon sekä uusiutuvan vedyn ja litiumin tuotantoon; toteaa, että tässä tutkimuksessa olisi myös arvioitava vaikutusta, joka geotermisen energian kehittämisellä on hiilivapaaseen talouteen pyrkimiseen, työpaikkojen luomiseen, kilpailukykyyn, kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen ja kustannustehokkuuteen muihin energialähteisiin verrattuna;

17.kehottaa komissiota ottamaan strategiassa huomioon geotermisen energian hankkeiden kehittämisen esteet, rajat ylittävät ongelmat mukaan luettuina, ja antamaan kansallisille ja paikallisille viranomaisille, hankkeiden toteuttajille ja rahoituslaitoksille opastusta geotermisen energian käytön parhaista käytännöistä EU:ssa;

18.pitää myönteisenä, että kansallisella tasolla tietoisuus geotermisestä energiasta on kasvanut ja sen saama tuki on lisääntynyt; pyytää jäsenvaltioita seuraamaan niiden maiden esimerkkiä, jotka ovat laatineet geotermistä energiaa koskevia etenemissuunnitelmia, tavoitteita ja erityisiä poliittisia toimenpiteitä Esimerkiksi Puolan (geotermisen energian käytön kehittämiseksi käynnistetty monivuotinen ohjelma Puolassa – 2022), Ranskan (kansallinen geotermisen energian toimintasuunnitelma – 2023) ja Saksan (Saksan geotermisen energian strategia 2022) käynnistämät kansalliset aloitteet.; korostaa, että geotermistä energiaa koskevien toimintapolitiikkojen tukemiseksi on edistettävä näitä toimia ja dataa koskevaa tietojenvaihtoa sekä kannustettava olemassa olevien parhaiden käytäntöjen käyttöön ja tiedon jakamiseen;

19.kehottaa komissiota perustamaan geotermisen energian yhteenliittymän, johon kuuluvat jäsenvaltiot, geotermisen energian käyttöönoton mahdollistajat, teollisuus, tiedeyhteisö ja kansalaisyhteiskunta ja joka helpottaisi parhaiden käytäntöjen vaihtoa, sekä panemaan tulevaisuudessa täytäntöön geotermisen strategian;

20.pyytää komissiota tutkimaan geotermisen energian mahdollisuuksia edistää REPowerEU-suunnitelmassa vahvistettujen puhtaan vedyn tuotantoa koskevien tavoitteiden saavuttamista;

21.korostaa tarvetta nykyaikaistaa nykyisiä lämmitys- ja jäähdytysverkkoja ja rakentaa uusia verkkoja, joissa hyödynnetään geotermisen energian potentiaalia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan vahvoja kannustimia edellä mainitun tukemiseksi sekä suosimaan neljännen ja viidennen sukupolven lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien; toteaa, että lämmitys- ja jäähdytysverkkojen kehittäminen on olennainen osa kuntien kattavien lämmityssuunnitelmien laatimista energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti ja se on linjassa kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien tavoitteiden kanssa; kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille ohjeita näiden suunnitelmien valmistelua varten, myös geotermisen potentiaalin arvioinnin osalta;

22.suhtautuu myönteisesti yhä lisääntyviin hankkeisiin, joissa jo olemassa oleva kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysinfrastruktuuri muunnetaan geotermiseen energiaan perustuvaksi kaukolämmitykseksi ja kaukojäähdytykseksi; korostaa erityisesti edellä mainittuun muuntamiseen liittyviä mahdollisuuksia Keski- ja Itä-Euroopan maissa, joissa se voi merkittävästi edistää hiilivapaaseen talouteen tähtääviä toimintapolitiikkoja; korostaa, että näitä toimia olisi tuettava laajalti modernisaatiorahastosta, oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta ja koheesiorahastosta; kehottaa ottamaan modernisaatiorahastosta tuettavien investointien, joilla tuetaan nykyisten kaukolämpöjärjestelmien muuntamista, yhteydessä aina huomioon geotermisen energian käyttöpotentiaalin tällaisissa järjestelmissä;

23.ilmaisee huolensa siitä, että aivan liian usein geotermiseen energiaan liittyvien hankkeiden kehittäminen estyy tai viivästyy merkittävästi kehittyneiden kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkojen puuttumisen vuoksi; korostaa tarvetta varmistaa energiayhtiöiden ja paikallisviranomaisten välinen koordinointi, jotta ne voivat yhdessä suunnitella kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysverkkoja, investoida niihin ja hallita niitä;

24.kiinnittää huomiota siihen, että joitakin viimeaikaisia geotermisiä kaukolämmitys- ja kaukojäähdytyshankkeita on toteutettu käyttäen uusia liiketoimintamalleja, joiden ansiosta yksityiset yritykset, myös yleishyödyllisiä palveluja tarjoavat yritykset, voivat rakentaa julkista infrastruktuuria paikallisviranomaisten puolesta; kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan innovatiivisia sääntelymahdollisuuksia, jotta voidaan edistää geotermisen kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen kehittämistä;

25.korostaa, että on tärkeää asettaa tiedot olemassa olevista kaukolämpöverkoista saataville geotermisen energian sidosryhmille kaikkialla Euroopassa, myös nykyaikaistamisen ja lämmön kysynnän tasoista; korostaa, että nämä tiedot ovat ratkaisevan tärkeitä kunkin alueen potentiaalin arvioimiseksi ja yhteistyön tekemiseksi paikallisten viranomaisten kanssa hankkeiden alkuvaiheessa; kehottaa komissiota helpottamaan ja koordinoimaan olemassa olevien kaukolämmitys- ja kaukojäähdytystietojen saatavuutta;

26.panee merkille, että pinnanalaisia kerroksia koskevan tiedon huono saatavuus on tällä hetkellä merkittävä este riskien vähentämiselle geotermiseen energiaan liittyvissä hankkeissa ja siten myös hankkeiden nopealle käynnistämiselle; korostaa, että hankkeiden arviointivaiheessa on ratkaisevan tärkeää saada helposti ja tasapuolisesti pinnanalaisia kerroksia koskevaa tietoa jäsenvaltioista; korostaa lisäksi, että tietojen saatavuuden puute estää tutkijoita luomasta geologisia malleja, jotka ovat keskeisiä geotermisen energian potentiaalin ja tuoton ennustamiseksi tietyllä maanalaisella alueella ja jotka ovat siten ratkaisevan tärkeitä epävarmuuden vähentämiseksi hankkeiden kehittäjien parissa;

27.kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tutkimaan menetelmiä erityyppisen geologisen datan keräämiseksi julkisilta ja yksityisiltä tahoilta sekä sen järjestämiseksi, systematisoimiseksi ja saattamiseksi julkisesti saataville laajentamalla olemassa olevia geologisia perustietokantoja siten, että käytetään digitaalisia tietojen keräämismuotoja ja asetetaan tiedot saataville; toteaa, että tämän toteuttamisessa olisi noudatettava sovellettavia tietosuojasääntöjä ja kunnioitettava kaupallisesti arkaluonteisten tietojen suojaa, mukaan lukien liikesalaisuuksien suoja, ja teollis- ja tekijänoikeuksia sekä otettava huomioon turvallisuusnäkökohdat; katsoo, että menetelmiin olisi tarvittaessa sisällyttävä yksityisille tahoille kannustimia tai korvauksia tietojen jakamisesta; on sitä mieltä, että geotermisen energian hankkeita varten tarvittavat geologiset tiedot, joiden hankkimiseen on saatu julkista rahoitusta (kuten tiedot, jotka on saatu koeporaukseen myönnetyn julkisen tuen ansiosta), olisi saatettava yleisesti saataville lyhyessä määräajassa, jonka asianomainen jäsenvaltio asettaa; kiinnittää huomiota siihen, että joissakin jäsenvaltioissa yksityisten tahojen hallussa olevat geologiset tiedot asetetaan maksutta yleisesti saataville tietyn ajan kuluttua;

28.kehottaa komissiota tutkimaan niitä hyötyjä ja esteitä, joita liittyy tutustumisoikeuden myöntämiseen kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamiseen pinnanalaisia kerroksia koskeviin tietoihin, sekä arvioimaan geologisten tietojen tallentamista EU:n tason keskitettyyn portaaliin, joka olisi maksutta ja helposti kaikkien saatavilla;

29.korostaa, että alueilla, joista ei ole saatavilla riittävästi pinnanalaisia kerroksia koskevaa tietoa, julkisyhteisöt voivat osaltaan auttaa rahoittamaan geotermisten resurssien kartoitusta ja koeporauksia; pitää myönteisenä, että osa jäsenvaltioista on jo toteuttanut tähän liittyviä toimia; kehottaa komissiota tukemaan edelleen tätä tiedonkeruuta asiaankuuluvilla hankkeilla, kuten Euroopan geologista tietoinfrastruktuuria koskevalla hankkeella (EGDI), jonka tavoitteena on luoda EU:n laajuinen geotermisten resurssien kartasto; korostaa Copernicuksen maakartoituspalvelun (CLMS) merkitystä, sillä se voi tarjota luotettavia maalämpötilatietoja, jotka ovat erityisen hyödyllisiä maanpinnan geotermisen energian seuraamisen kannalta;

30.korostaa käytöstä poistettujen öljy- ja kaasulähteiden ja kaivosten geotermistä potentiaalia, jota voitaisiin hyödyntää niiden käyttötarkoitusta muuttamalla; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan yhteistyössä öljy-, kaasu- ja hiiliyhtiöiden kanssa julkisia luetteloita ja karttoja sekä asiaankuuluvat erittelyt tyhjentyneestä, hylätystä ja käytöstä poistetusta hiilivetyinfrastruktuurista, jota voitaisiin mahdollisesti käyttää geotermisenä resurssina; korostaa, että on priorisoitava varoja, joiden avulla voidaan tehdä yksityiskohtaisia tutkimuksia tällaisen infrastruktuurin olosuhteista kunkin kohteen potentiaalin arvioimiseksi;

31.on huolissaan geotermistä energiaa koskevien tilastojen hajanaisuudesta; korostaa, että geotermisen energian käyttöönoton tasoa Euroopassa on hyvin vaikea arvioida, koska standardit toimialan tietojen raportoimiselle puuttuvat; kehottaa jäsenvaltioita uudistamaan geotermistä energiaa koskevan tilastotiedon nykyisiä keruumenettelyjä yhteistyössä toimialan ja komission kanssa ja levittämään alalla parhaita käytäntöjä luomalla toimialatietojen raportointistandardit;

32.toteaa jälleen, että maanalaisiin luonnonvaroihin liittyvä epävarmuus tekee hankerahoituksen varmistamisesta haastavaa; panee merkille, että hankkeen alkuvaihe, kuten koeporaus- ja rakennusvaihe, edellyttää huomattavia alkukustannuksia ja merkitsee yrittäjille suuria riskejä, jotka voivat estää investointipäätöksen tekemisen; kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan paikallisten markkinoidensa kypsyysasteen kannalta sopivia taloudellisten riskien vähentämisratkaisuja, kuten avustuksia, avustuksiksi muutettavissa olevia lainoja, valtion tukemia takuita, koeporausvakuutuksia ja suojausmekanismeja, ja panee merkille esimerkkejä riskinkattamismekanismeista, joita tuetaan paitsi julkisin varoin myös yksityisen sektorin rahoituksella; toteaa tässä yhteydessä, että EU:n rahoitusriskien hallintajärjestelmä olisi erityisen hyödyllinen geotermisen energian alan vähiten kehittyneille markkinoille; toteaa, että on tärkeää toteuttaa muita riskien vähentämistoimia, esimerkiksi varmistamalla pinnanalaisia kerroksia koskevien tietojen helppo saatavuus ja jakamalla parhaita käytäntöjä uudentyyppisistä liiketoimintamalleista, jotka tarjoavat synergioita julkisen ja yksityisen rahoituksen välillä;

33.on huolissaan siitä, että maalämpöpumppujen suuret poraus- ja asennuskustannukset johtavat usein vähemmän tehokkaiden teknologiaratkaisujen valitsemiseen; kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan mahdollisia taloudellisia kannustimia tilanteen korjaamiseksi, myös pay-as-you-save ‑rahoitusmalleja (PAYS); kehottaa komissiota käsittelemään tätä kysymystä tulevassa EU:n lämpöpumppuja koskevassa toimintasuunnitelmassa;

34.korostaa, että korkeat alkukustannukset hidastavat geotermisen energian alan kasvua; toteaa tämän koskevan erityisesti toimijoita, joilla on rajalliset taloudelliset resurssit, minkä vuoksi ne suosivat investointeja, jotka ovat tuottoisempia lyhyellä aikavälillä mutta vähemmän kestäviä ympäristön kannalta; kehottaa komissiota toteuttamaan asiaankuuluvia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että geotermisen energian hankkeet otetaan paremmin huomioon EU:n nykyisten varojen ja välineiden käytössä; pyytää komissiota osoittamaan nykyisistä rahastoista varoja erityisesti innovatiivisiin teknologioihin perustuvien geotermisten hankkeiden koeporausten, kehittämisen ja nykyaikaistamisen tukemiseen sekä työntekijöiden uudelleen- ja täydennyskoulutukseen;

35.painottaa, että nopeammat lupamenettelyt voimassa olevan EU:n ympäristölainsäädännön mukaisesti helpottaisivat geotermisen energian hankkeiden käynnistämistä kaikkialla EU:ssa; panee merkille, että syvän geotermisen energian hankkeisiin sovelletaan tällä hetkellä suuria kaivoshankkeita koskevia lakeja, joita on tässä yhteydessä vaikea noudattaa erityisesti pienemmissä geotermisen energian hankkeissa; kehottaa siksi jäsenvaltioita tarkistamaan nykyistä kaivoslainsäädäntöään, jotta se vastaisi paremmin geotermisten hankkeiden erityisluonnetta, ja kehittämään sääntöjä nimenomaan geotermistä energiaa koskeville lupamenettelyille ottaen samalla huomioon, että erilaisilla geotermisillä teknologioilla on huomattavan erilaisia geologiaan ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ja riskejä; pyytää komissiota antamaan ohjeita vaadittavan johdonmukaisuuden varmistamiseksi vastaavasti kuin hiilidioksidin varastointia tukevassa sääntelykehyksessä (direktiivi 2009/31/EY Direktiivi 2009/31/EY, annettu 23. huhtikuuta 2009, hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 114).);

36.kiinnittää huomiota siihen, että joissakin jäsenvaltioissa hankearvioinnin määräajat perustuvat hiljaisen hyväksynnän periaatteeseen selkeästi määritellyin ehdoin, ellei EU:n tai kansallisessa lainsäädännössä edellytetä vastauksen antamista; kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan tämän periaatteen soveltamisen etuja ja esteitä geotermisen energian hankkeiden yhteydessä ja harkitsemaan sen sisällyttämistä lainsäädäntöönsä;

37.ilmaisee huolensa siitä, että geotermisen energian hankkeiden lupaprosessit ovat pitkäkestoisia; kehottaa jäsenvaltioita luomaan tehokkaampia virtaviivaistettuja ja digitalisoituja lupaprosesseja uusia geotermisen energian hankkeita ja olemassa olevien laitosten laajentamista varten, myös perustamalla keskitetyn asiointipisteen, joka kattaa koko lupamenettelyn eri viranomaisten välillä, jos sellaista ei vielä ole, ja tarjoamaan paikallisviranomaisille tukea sen varmistamiseksi, että niiden henkilöstöllä on asiaan riittävä pätevyys; katsoo, että näiden keskitettyjen palvelupisteiden olisi myös edistettävä tiedottamista rahoitusmahdollisuuksista, jotka komissio kerää keskitettyyn portaaliin;

38.panee merkille erot geotermisen energian hyödyntämisen välillä kaupunki- ja maaseutuympäristöissä; kiinnittää huomiota kaupunkien geotermisiä lämmityshankkeita koskeviin erityispiirteisiin ja kehottaa jäsenvaltioita kehittämään tehokkaampia ja virtaviivaistettuja lupamenettelyjä geotermisiä lämmityshankkeita varten, mukaan lukien helpottamalla geotermisille voimalaitoksille soveltuvien kaupunkitonttien saatavuutta; kehottaa siksi komissiota antamaan jakeluverkonhaltijoille suosituksia siitä, miten paikallisviranomaisten kanssa voidaan laatia paikallisia lämmitys- ja jäähdytyssuunnitelmia, joissa keskitytään geotermiseen energiaan, jotta helpotetaan geotermisen energian käytön sisällyttämistä sekä kaupunkisuunnitteluun että nykyaikaisiin maanalaisen tilan hallintatapoihin;

39.panee merkille, että geotermisten voimalaitosten lupien saamista on helpotettava siten, että hankkeiden toteuttajat voivat laajentaa toimintaansa kattamaan strategisten raaka-aineiden uuttamisen tai vedyn tuotannon olemassa olevan kapasiteetin ja saman luvan puitteissa;

40.kehottaa komissiota antamaan lupaviranomaisille ohjeita parhaista käytännöistä, jotka koskevat matalalta otettavan geotermisen lämmön lupahakemuksia ja mahdollisia vaikutuksia pohjavesiin, jotta lupaprosessia voidaan nopeuttaa ja varmistaa samalla ympäristönormien täysimääräinen soveltaminen;

41.pitää valitettavana, että geotermisen energian kohdalla edellytetään elinkaariarviointia toisin kuin muiden uusiutuvien energialähteiden kohdalla, mikä on ristiriidassa luokitusjärjestelmäasetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18. kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13). teknologianeutraalin lähestymistavan kanssa, vähentää geotermisen energian huomattavaa potentiaalia hiilestä irtautumisen edistämisessä, erityisesti lämmönhankinnan osalta, ja altistaa sen eriarvoisille kilpailuolosuhteille muihin uusiutuviin energialähteisiin verrattuna; kehottaa siksi komissiota tarkastelemaan uudelleen geotermisen energian sovellusten luokitusta luokitusjärjestelmää koskevissa säännöksissä, jotta geoterminen energia olisi tasavertaisessa asemassa tuuli- ja aurinkoenergian kanssa;

42.korostaa, että geotermisellä energialla olisi oltava sama sääntelyasema kuin muilla uusiutuvilla energialähteillä jo on, myös EU:n hankinnoissa, tilapäisissä kriisi- ja siirtymäpuitteissa sekä mahdollisissa myöhemmissä toimenpiteissä;

43.on huolissaan tiedoista, joiden mukaan maalämpöpumppujen asennukset, kaivojen poraukset ja vaadittavien lupien myöntäminen ovat pätevän henkilöstön puutteen vuoksi ruuhkautuneet ja niissä on viivästyksiä; korostaa, että ammattitaitoisen työvoiman tarve kasvaa entisestään tulevaisuudessa, ja kehottaa jäsenvaltioita yhteistyössä toimialan ja tarvittaessa ammattiliittojen kanssa tehostamaan toimenpiteitä geotermisen energian asiantuntijakoulutuksen ja uudelleenkoulutuksen varmistamiseksi, sillä riittävän työntekijäreservin olemassaolo on ratkaisevan tärkeää geotermisen energian käyttöönottoa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi;

44.kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että saatavilla on sertifiointijärjestelmiä tai vastaavia pätevöittämisjärjestelmiä etenkin pienimuotoisten matalalta geotermistä energiaa ottavien järjestelmien ja lämpöpumppujen asentajille;

45.panee merkille, että vain rajallisessa määrässä yliopistotason kursseja keskitytään geotermiseen energiaan, että ne ovat lyhytkestoisia ja valinnaisia ja että suurin osa tarjotusta opetuksesta kattaa vain perusteet; kannustaa siksi jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä oppilaitosten kanssa geotermiseen energiaan painottuvien tutkintojen päivittämiseksi ja vahvistamiseksi, jotta alan tulevia työntekijäsukupolvia voidaan kouluttaa asianmukaisesti; suhtautuu myönteisesti Erasmus+ -ohjelmasta tuettaviin hankkeisiin, joilla pyritään korjaamaan puutetta pätevistä vastavalmistuneista geotermisen energian arvoketjussa ja luodaan perusta tulevalle geotermisen energian insinööriopintojen Erasmus Mundus -maisteriohjelmalle; korostaa, että geotermisen energian toimialan on lisättävä opiskelijoiden ja opetushenkilöstön tietoisuutta geotermisen energian alasta ja sen uramahdollisuuksista;

46.korostaa, että vaikka EU:lla on johtoasema geotermisen energian tutkimuksessa ja kehityksessä, paljon lisäarvoa tuovissa patenteissa, julkaisuissa sekä siihen liittyvässä tuotannossa, tämän aseman säilyttämiseksi tarvitaan EU:n ja kansallisen tason toimenpiteitä, joilla tuetaan uuden sukupolven geotermisen energian teknologioita erityisesti geotermisen energian varastoinnissa ja teollisessa soveltamisessa;

47.panee merkille, että investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen ovat saaneet huomattavasti vähemmän rahoitusta geotermisen energian alalla kuin muilla aloilla ja että innovaatiorahastosta on tähän mennessä tuettu vain kahta geotermisen energian alan hanketta; kehottaa siksi komissiota tukemaan investointeja geotermisen energian teknologian tutkimukseen ja kehitykseen, kuten luotettavan pumpputeknologian ja uusien poraustekniikoiden kehittämiseen;

48.korostaa erityisesti maanalaisten pumppuvoimalahankkeiden ja lämmön varastointihankkeiden merkitystä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan tällaisia ratkaisuja koskevaa tutkimusta ja kehitystä ja perustamaan suuria pilottilaitoksia; pyytää laajempaa tukea näille hankkeille EU:n innovaatiorahaston ja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman ehdotuspyyntöjen perusteella, erityisesti hankkeille, jotka on kehitetty käytöstä poistettujen kaivosten ja vesivarastoiksi muunnettavissa olevien louhosten pohjalta, koska nämä ratkaisut voivat olla tärkeä osa hiilettömien sähköntuottojärjestelmien kehittämistä;

49.tuo esiin, että osa jäsenvaltioista on ilmaissut huolensa siitä, että joidenkin unioniin tuotujen lämpöpumppujen energiatehokkuus ei täysin vastaa niiden osalta ilmoitettua energiatehokkuutta; korostaa, että ekosuunnittelua ja energiamerkintöjä koskevien sääntöjen tarkistamisen yhteydessä olisi käsiteltävä mahdollisuutta soveltaa kolmannen osapuolen suorittamaa vaatimustenmukaisuuden arviointia oman ilmoituksen sijaan;

50.korostaa, että geotermistä potentiaalia olisi hyödynnettävä ja erityisesti kaukolämmityksessä, sillä se on yksi luonnonvaroista, joilla voidaan edistää oikeudenmukaista energiasiirtymää kompensoimalla työpaikkojen häviämistä tietyillä alueilla kaivosten ja muiden kaivannaislaitosten toiminnan loputtua, energiaköyhyyden poistamista ja paikallisyhteisöjen ja niiden hallintojen omavaraisuuden vahvistamista vähentämällä niiden riippuvuutta energiantuonnista;

51.pitää valitettavana, että potentiaalia, joka on tyhjentyneiden, hylättyjen tai käytöstä poistettujen hiilivetyvarastojen ja öljy- ja kaasukaivojen käyttötarkoituksen muuttamisella geotermisiin sovelluksiin, ei hyödynnetä kaikilta osin;

52.kiinnittää huomiota käytöstä poistettujen kaivosten käyttötarkoituksen muuttamista koskeviin meneillään oleviin hankkeisiin, joissa luolalämpövarastoteknologiaa pystytään käyttämään lämmitykseen tai jäähdytykseen; panee merkille sellaisten hankkeiden kehittämisen, joissa öljysäiliöitä on tarkoitus käyttää geotermisen energian varastointiin; panee merkille meneillään olevat hankkeet, joissa käytöstä poistettujen öljy- ja kaasulähteiden käyttötarkoitusta muutetaan geotermisen energian käyttötarkoituksiin soveltuvaksi, mikä vähentää merkittävästi koeporausten riskejä ja porauskustannuksia;

53.panee merkille, että monen tällaisen hankkeen toteuttajana on fossiilinen polttoaineteollisuus, joka katsoo hankkeiden tarjoavan sille tilaisuuden osallistua energiasiirtymään, ja toteaa, että kyseisen toimialan on osallistuttava vielä tiiviimmin ja varhaisessa vaiheessa geotermisen energian potentiaalin tutkimiseen; korostaa, että resurssien varhaisella arvioinnilla siinä vaiheessa, kun kaivoksiin on vielä mahdollista päästä, varmistetaan kaivosten vaihtoehtoisen käytön tehokkaampi kehittäminen; toteaa, että asiaa koskevat vastuujärjestelyt olisi otettava asianmukaisesti huomioon;

54.kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään EU:n olemassa olevia rahoitusmahdollisuuksia työvoiman uudelleenkoulutuksen tukemiseksi siirtymäalueilla, jotta ne voivat hyötyä geotermistä energiaa koskevien hankkeiden myötä luotavista työpaikoista; panee merkille, että öljy- ja kaasuteollisuudessa saatua osaamista voidaan hyödyntää geotermisen energian alalla, jossa se voi olla erittäin arvokasta; korostaa siksi tarvetta houkutella soveltuvaa työvoimaa geotermisen energian alalle ja tukea työntekijöitä muun muassa luomalla kannustimia ja koulutusohjelmia;

55.kiinnittää huomiota syrjäisimpien alueiden erityisiin tarpeisiin kehittää uusiutuvia energialähteitä niiden maantieteellisten, geologisten ja meteorologisten ominaisuuksien mukaisesti; huomauttaa, että syrjäisen sijainnin takia nämä alueet eivät ole yhteydessä eurooppalaisiin energiaverkkoihin; toteaa, että suuri osa syrjäisimmistä alueista on vulkaanisia alueita, joilla on suuret mahdollisuudet tuottaa sekä matalaa että syvää geotermistä energiaa; korostaa geotermisen energian mahdollista keskeistä roolia näillä alueilla niiden energiaomavaraisuuden takaamisessa;

56.huomauttaa, että tietyssä kaupungissa tai alueella sijaitsevien geotermisten voimalaitosten kartoittaminen internetissä on hyvä käytäntö, jonka avulla voidaan parantaa geotermisten ratkaisujen näkyvyyttä ja tukea julkisia ja yksityisiä investointipäätöksiä;

57.panee merkille, että yleisen hyväksynnän saaminen on edelleen haaste geotermisen energian hankkeille, erityisesti jos vastustus perustuu ympäristöön liittyviin huolenaiheisiin, kuten pohjavesiin kohdistuviin mahdollisiin vaikutuksiin, tiivistymättömiin kaasupäästöihin, veden liikakäyttöön tai seismiseen aktiivisuuteen; muistuttaa, että on tärkeää säilyttää korkeat ympäristö- ja tieteelliset standardit geotermisen energian hankkeiden kaikissa vaiheissa ja noudattaa kestävän elinkaariarvioinnin periaatetta; korostaa, että näiden vaatimusten tiukka noudattaminen, investointien avoimuus, sidosryhmien laajempi osallistuminen ja paikallisyhteisöjen osallistuminen suunnittelu- ja täytäntöönpanovaiheisiin voivat olla tehokas tapa käsitellä kansalaisten huolenaiheita ja saada heidän luottamuksensa; kehottaa komissiota kehittämään yhteistyössä geotermisen energian toimialan ja jäsenvaltioiden kanssa suuntaviivoja ja parhaita käytäntöjä hankkeiden toteuttajien sekä paikallisviranomaisten ja yhteisöjen välistä yhteistyötä varten, jotta voidaan rakentaa luottamusta, antaa tukea ja luoda molempia osapuolia hyödyttäviä suhteita;

58.korostaa tarvetta jakaa parhaita käytäntöjä, teknologista osaamista ja geotermisiä teknologioita koskevan tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia sellaisten kumppanimaiden ja organisaatioiden kanssa, jotka ovat jo kehittäneet syvän ja matalan geotermisen energian hankkeita laajemmassa mittakaavassa tai jotka toteuttavat parhaillaan kunnianhimoisia suunnitelmia geotermisen energian alan kasvattamiseksi nopeasti;

59.korostaa, että on tärkeää sisällyttää geoterminen energia yhteistyöohjelmaan kehitysmaiden kanssa ympäristön kannalta kestävien teknologioiden siirtämiseksi, tietämyksen jakamiseksi ja valmiuksien kehittämiseksi, jotta ne voivat vastata energian kasvavaan kysyntään;

60.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.