1.palauttaa mieliin vapaiden tiedotusvälineiden merkityksen demokratian ylläpitämisessä, julkisten ja yksityisten instituutioiden asettamisessa vastuuseen ja sen mahdollistamisessa, että kansalaiset saavat tosiasioihin perustuvaa tietoa; korostaa tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja journalistisen vapauden merkitystä; tuomitsee jyrkästi sen, että vuonna 2022 maailmassa tehtiin jälleen uusi ennätys vangittujen toimittajien määrässä, ja kehottaa selvittämään oikeudessa perinpohjaisesti tutkivien journalistien surmaamisen EU:ssa;

2.kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön komission suosituksen julkista osallistumista harjoittavien toimittajien ja ihmisoikeuksien puolustajien suojelemisesta ilmeisen perusteettomilta tai aiheettomilta kanteilta ja erityisesti poistamaan kunnianloukkaustapauksissa määrättävät vankeusrangaistukset sekä poistamaan kunnianloukkauksen rangaistavuuden ja suosimaan sen sijaan siviiliprosesseja tai hallinnollisia prosesseja; kehottaa painokkaasti komissiota puuttumaan rikosoikeudellisissa menettelyissä nostettujen SLAPP-kanteiden vakavuuteen ehdottamalla toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että kunnianloukkauksia, herjauksia ja panettelua, jotka ovat useimmissa jäsenvaltioissa rikoksia, ei voida käyttää SLAPP-kanteissa julkis- tai yksityisoikeudellisten vaatimusten esittämiseen; painottaa, että SLAPP-kanteet ovat vain yksi keino hiljentää toimittajat, ja kehottaa komissiota tutkimaan lisää muita käytäntöjä ja puuttumaan niihin; kehottaa poliitikkoja tuomitsemaan julkisesti toimittajiin kohdistuvat uhkaukset ja hyökkäykset;

3.toistaa huolensa perusoikeuksien rikkomisesta, joka liittyy Pegasus-ohjelman ja vastaavien vakoiluohjelmien käyttöön, kun niitä kohdistetaan yksityishenkilöihin ja näkyvästi julkisessa elämässä oleviin henkilöihin, kuten toimittajiin, bloginpitäjiin, ihmisoikeuksien puolustajiin, poliitikkoihin tai muihin toimijoihin; korostaa, että kansallisten hallitusten laiton vakoiluohjelmien käyttö vaikuttaa suoraan ja välillisesti päätöksentekoprosessin luotettavuuteen ja heikentää siten EU:n demokratiaa ja että sen vuoksi valvontateollisuuden avoimuutta ja oikeudellista vastuuvelvollisuutta on lisättävä kiireellisesti;

4.kehottaa jäsenvaltioita, erityisesti Kreikkaa, Unkaria, Puolaa, Espanjaa ja Kyprosta, noudattamaan Pegasus-ohjelman ja vastaavien vakoiluohjelmien käyttöä koskevan mietintönsä suosituksia; palauttaa mieliin suosituksensa, jotka koskevat EU:n yhteisten normien noudattamista, sillä yksilön oikeuksia ei saa vaarantaa sallimalla rajoittamattomat mahdollisuudet tarkkailutoimintaan;

5.kehottaa jäsenvaltioita laatimaan toimittajien turvallisuutta koskevia kansallisia toimintasuunnitelmia ja luomaan suotuisan ympäristön moniarvoisille ja riippumattomille tiedotusvälineille, jotta ne voivat kukoistaa ja toimia keskeisessä asemassaan hallitusten ja muiden toimijoiden vastuuvelvollisuutta valvovana vallan vahtikoirana;

6.muistuttaa, että vakoiluohjelmien kauppaa ja käyttöä on säänneltävä tiukasti; korostaa, että vakoiluohjelmien käyttö on sallittava vain poikkeus- ja erityistapauksissa ja ainoastaan tutkittaessa rajattuun ja tyhjentävään luetteloon kuuluvia selkeästi ja täsmällisesti määriteltyjä vakavia rikoksia ja että käytön on oltava tapauskohtaisesti perusteltua sekä perusoikeuskirjan ja muun asiaankuuluvan unionin oikeuden mukaista, riippumattoman ja puolueettoman oikeusviranomaisen on määrättävä siitä ennakkoon ja sen yhteydessä on oltava käytettävissä tehokkaat, tunnetut ja saatavilla olevat oikeussuojakeinot; korostaa, että kaiken vakoiluohjelmien käytön on oltava riippumattoman jälkikäteisvalvontaviranomaisen valvonnassa ja tämän on varmistettava, että kaikki tarkkailutoiminta, johon on annettu lupa, toteutetaan perusoikeuksia sekä Euroopan unionin tuomioistuimen, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Venetsian komission asettamia ehtoja noudattaen; vaatii, että henkilöillä, joita on tarkkailtu vakoiluohjelman avulla, on käytössään todelliset ja merkitykselliset oikeussuojakeinot;

7.painottaa, että korruptio on ristiriidassa demokratian ja oikeusvaltion arvojen kanssa, koska se syventää eriarvoisuutta ja heikentää kansalaisten luottamusta hyvään hallintotapaan; on syvästi huolissaan lisääntyvästä korruptiosta monissa jäsenvaltioissa ja erityisesti tapauksista, joissa on osallisina korkean tason viranhaltijoita ja poliitikkoja; toistaa tuomitsevansa väitetyt korruptiotapaukset, joissa on osallisina Euroopan parlamentin nykyisiä ja entisiä jäseniä; korostaa tässä yhteydessä, että sen työjärjestykseen on tehty muutoksia, joilla pyritään vahvistamaan sen nuhteettomuutta, riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta; on huolissaan siitä, että EU:n korruptiontorjuntakehyksen täytäntöönpanoaste vaihtelee jäsenvaltioissa; vaatii, että korruptiota koskevan nollatoleranssin on oltava sääntö; vaatii riippumattoman eettisen elimen perustamista; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että väärinkäytösten paljastajia koskeva direktiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23. lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17). pannaan täytäntöön kaikilta osin;

8.korostaa, että oikeuslaitoksen riippumattomuus ja tehokas keskinäinen valvonta, jonka keinot voivat vaihdella jäsenvaltiosta toiseen, ovat oikeusvaltion keskeisiä osatekijöitä; korostaa, että oikeusvaltioon ja oikeuslaitoksen riippumattomuuteen liittyy edelleen vakavia huolenaiheita useissa jäsenvaltioissa; tuomitsee jäsenvaltioiden hallitusten yritykset käyttää poliittista vaikutusvaltaa tuomioistuinlaitoksen riippumattomaan päätöksentekoon tai valvoa sitä joko suoraan tai organisatorisin keinoin;

9.kannattaa sellaisen EU:n strategian luomista, jolla varmistetaan konkreettinen ja koordinoitu toiminta EU:n tasolla muun muassa perustamalla EU:n ulkopolitiikan esimerkkien pohjalta Euroopan ihmisoikeuksien puolustajien suojelumekanismi ennaltaehkäisyn, suoran avun ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi;

10.tukee elpymis- ja palautumistukivälineen sekä horisontaalisten mahdollistavien edellytysten käyttöä EU:n rahoituksen jäädyttämiseksi, jotta voidaan torjua korruptiota ja oikeusvaltioperiaatteesta lipsumista jäsenvaltioissa; korostaa, että eri ehdollisuustoimenpiteiden kautta pidätettyjä varoja saa vapauttaa vasta, kun keskeiset mahdollistavat edellytykset täyttyvät; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa asetettujen välitavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa Eurooppa-neuvostoa ryhtymään toimiin ja määrittämään, onko Unkari loukannut vakavasti ja jatkuvasti EU:n arvoja SEU 7 artiklan 2 kohdan nojalla; pitää erittäin valitettavana, että Unkarin viranomaiset ovat järjestelmällisesti mustamaalanneet hlbtqi+-yhteisöä; korostaa, että neuvostolla on yhteinen vastuu SEU 2 artiklassa vahvistettujen arvojen suojelusta ja että sen laiminlyönnillä olisi pitkäaikaisia ja mahdollisesti haitallisia seurauksia; vaatii kunnioittamaan parlamentin roolia ja toimivaltaa;

11.pitää valitettavana, että jotkin jäsenvaltiot jatkavat poikkeustilatoimenpiteitä pidempään kuin on tarpeen ja oikeasuhteista ja että ne kiirehtivät hyväksymään lainsäädäntöä ilman asianmukaista kuulemista;

12.toteaa jälleen välittömän tarpeen perustaa demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskeva EU:n mekanismi ja kehottaa komissiota ja neuvostoa aloittamaan parlamentin kanssa välittömästi neuvottelut tästä sopimuksesta;

13.pitää myönteisenä, että unionin tuomioistuin otti vuonna 2022 käyttöön yleisradiolähetykset ja suorat lähetykset helpottaakseen yleisön osittaista mahdollisuutta tutustua sen oikeudelliseen toimintaan;

14.ilmaisee syvän huolensa yhdistymis-, sanan- ja kokoontumisvapauteen kohdistuvasta kasvavasta uhasta; toistaa, että oikeutta kokoontua rauhanomaisesti voidaan rajoittaa vain lailla ja ainoastaan, kun se on välttämätöntä ja oikeasuhteista unionin tunnustaman yleisen edun tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi; tuomitsee lainvalvontaviranomaisten joissakin tapauksissa väkivaltaiset ja kohtuuttomat toimenpiteet rauhanomaisten mielenosoitusten aikana ja tuomitsee mahdollisten mielenosoittajien mielivaltaiset joukkopidätykset; kehottaa asiasta vastaavia kansallisia viranomaisia varmistamaan avoimet, puolueettomat, riippumattomat ja tehokkaat tutkinnat tapauksista, joissa voimankäytön epäillään tai väitetään olleen kohtuutonta; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään yleisen järjestyksen ylläpitämiseen vaihtoehtoisia käytäntöjä, jotka ovat jo osoittautuneet tehokkaiksi muissa jäsenvaltioissa;

15.painottaa, että kaikkien demokratioiden perustana oleva oikeus sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen voidaan varmistaa vain, jos tietoa on yleisesti saatavilla ja se on monimuotoista; korostaa, että taiteellinen vapaus on taattava; korostaa, että disinformaatio voi olla erittäin vahingollista demokraattisten yhteiskuntien, talouksien ja poliittisten järjestelmien toiminnalle; muistuttaa, että medialukutaito ja digitaalinen lukutaito on sisällytettävä kansalaiskasvatukseen disinformaation leviämisen torjumiseksi; toistaa suosituksensa toteuttaa tehokkaita toimia vihamielisten ulkovaltojen disinformaation torjumiseksi erityisesti tulevia EU-vaaleja silmällä pitäen; painottaa, että riippumaton ja moniarvoinen mediaympäristö sekä verkossa että sen ulkopuolella on välttämätön disinformaation ja propagandan torjumiseksi tehokkaasti ja että tällaista mediaympäristöä on siksi edistettävä muun muassa tehokkailla toimilla tiedotusvälineiden keskittymistä vastaan;

16.korostaa, että unionin oikeuden mukaan kansallisten sääntelyviranomaisten ja/tai -elinten on oltava toiminnallisesti riippumattomia hallituksestaan eivätkä ne saa pyytää tai ottaa vastaan ohjeita miltään muulta elimeltä; toteaa, että jäsenvaltioiden ja komission toteuttaman tiedotusvälineiden sääntelyn ja valvonnan poliittinen riippumattomuus, toimituksellisen riippumattomuuden suojelu kaikkialla EU:ssa sekä toimittajien suojelu valvonnalta ja journalististen lähteiden suojelu ovat äärimmäisen tärkeitä; kehottaa tältä osin hyväksymään vakaan eurooppalaisen medianvapaussäädöksen, jolla taataan tiedotusvälineiden riippumattomuus, moniarvoisuus ja vapaus kaikkialla EU:ssa ja varmistetaan tiedotusvälineiden omistussuhteiden ja rahoituksen avoimuus;

17.korostaa kansalaisyhteiskunnan järjestöjen keskeistä roolia aktiivisen kansalaisuuden, perusoikeuksien ja demokraattisen osallistumisen edistämisessä Euroopassa; kehottaa komissiota esittämään strategian ja laatimaan vähimmäisvaatimukset kansalaisyhteiskunnan järjestöjen suojelemiseksi kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan edistää sellaista sääntely- ja poliittista ympäristöä, joka on vapaa lamaannuttavista vaikutuksista, uhkauksista ja hyökkäyksistä, tarjota kansalaisyhteiskunnan järjestöille kestävä ja syrjimätön pääsy resursseihin ja tukea niiden osallistumista kansalaisvuoropuheluun ja poliittiseen päätöksentekoon; pitää valitettavana, että ihmisoikeuksien puolustajien tilanne EU:ssa on heikentynyt hälyttävästi viime vuosina; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisoikeuksien puolustajat voivat työskennellä esteettömästi ja turvallisesti;

18.muistuttaa, että perusoikeuskirjan 6 artiklan nojalla jokaisella on oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, mikä tarkoittaa, että jokaista EU:ssa olisi suojeltava laittomalta ja mielivaltaiselta pidätykseltä; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan epäiltyjen ja syytettyjen henkilöiden prosessuaalisista oikeuksista annettua komission suositusta vankeusolosuhteiden parantamiseksi ja siten vapautta ja turvallisuutta koskevan oikeuden korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi;

19.tuomitsee uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän ja rasististen välikohtausten lisääntymisen EU:ssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään päättäväisiin toimiin tässä asiassa, myös kansainvälisellä tasolla; palauttaa mieliin, että perusoikeuskirjan 10 artiklan mukaan jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen; pitää valitettavana, että syrjintään ja rasistisiin ja muukalaisvihamielisiin rikoksiin liittyvistä välikohtauksista ei usein ilmoiteta viranomaisille, mikä johtaa tosiasialliseen rankaisemattomuuteen; pitää valitettavana, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole saattaneet täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä puitepäätöstä rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmentymien torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin;

20.on huolestunut romaniväestöön kohdistuvien poliisiväkivaltatapausten lisääntymisestä; kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan perusteellisesti nämä tapaukset sen varmistamiseksi, että yksittäisiin romaneihin tai romaniyhteisöihin kohdistuvien väkivaltaisten sortotoimien käyttöönotto ja/tai täytäntöönpano ei jää rankaisematta; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita puuttumaan puolueellisiin poliisitallenteisiin, ilmoituksiin, syytteeseenpanoon ja tuomioistuinten tuomioihin sekä romaniväestön riittämättömään oikeussuojan saatavuuteen;

21.huomauttaa, että arjen datafikaation ja dataskandaalien seurauksena oikeus henkilötietojen suojaan on yhä tärkeämpi; toistaa huolensa yleisen tietosuoja-asetuksen epäyhtenäisestä soveltamisesta; tukee aloitteita, joilla vahvistetaan tekoälyä koskevaan EU:n sääntelykehykseen liittyvää lainsäädäntöprosessia, joka tarjoaa vahvat takeet perusoikeuksille;

22.tuomitsee jyrkästi laajalle levinneet perusoikeuksien loukkaukset ja suhteettoman väkivallan käytön EU:n rajoilla muuttajia, myös pakolaisia, vastaan, kuten mielivaltaiset vangitsemiset, epäinhimilliset elinolot ja terveydenhuollon saatavuuden puute, laittomat palautukset ja väkivaltaiset pakkokäännyttämiset; on erityisen huolestunut siitä, että jäsenvaltiot kodifioivat pakkokäännytysten käytön kansalliseen lainsäädäntöönsä; tuomitsee kaikki jäsenvaltioiden lait, jotka heikentävät pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja muuttajien ihmisoikeuksien tehokasta suojelua maalla ja merellä, ja humanitaaristen työntekijöiden ja aktivistien kriminalisoinnin; painottaa, että lähes kolmasosa turvapaikanhakijoista on lapsia, ja toteaa jälleen, että maahanmuuton yhteydessä tapahtuvaa lasten säilöönottoa ei pitäisi sallia;

23.kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita varmistamaan, että käyttöön otetaan tehokkaat valvontamekanismit, joilla varmistetaan perusoikeuksien noudattaminen ulkorajoilla ja joiden olisi katettava myös rajavalvontatoimien seuranta; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että henkilöille, joiden tietoja säilytetään EU:n laaja-alaisten tietojärjestelmien tietokannoissa, tiedotetaan heidän oikeuksistaan ja että heillä on käytettävissään oikeussuojakeinoja;

24.pitää erittäin valitettavana pakolaisten ja maahanmuuttajien lukuisia kuolemantapauksia merellä ja toteaa, että he ovat usein ihmiskaupan uhreja ja joutuvat kohtaamaan epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua ilman, että heidän turvallisuuttaan otetaan millään tavoin huomioon; palauttaa mieliin, että jäsenvaltioilla on kansainvälisen merioikeuden mukainen velvollisuus auttaa hädässä olevia henkilöitä, ja kehottaa kiireellisesti suorittamaan jatkuvia koordinoituja etsintä- ja pelastusoperaatioita ja kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kaikkia mahdollisia toimia merihädässä olevien ihmisten hengen pelastamiseksi; kehottaa kunnioittamaan kaikkien merellä pelastettujen henkilöiden oikeutta turvapaikkaan arvioimalla yksilölliset olosuhteet tapauskohtaisesti;

25.toteaa, että monet jäsenvaltiot käyttävät kansallista turvallisuutta sisäpolitiikkaa määrittävänä tekijänä, kuten muuttoliikkeen kohdalla; korostaa, että kansallisen turvallisuuden perusteella toteutettavien toimenpiteiden on oltava välttämättömiä ja oikeasuhteisia eivätkä ne saa heikentää perusoikeuskirjassa taattuja oikeuksia; muistuttaa, että perusoikeuskirjan 19 artiklassa määrätään suojasta palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa kieltämällä joukkokarkotukset ja siten edellytetään yksilöllistä arviointia ja kielletään kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten hylkääminen yksinomaan tietyn kansalaisuuden perusteella;

26.suhtautuu myönteisesti EU:n tilapäistä suojelua koskevan direktiivin Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20. heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12). käyttöönottoon Ukrainan sodan seurauksena ja toteaa, että direktiivin tavoitteena on varmistaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden suojelu heidän alkuperästään riippumatta; palauttaa mieliin, että tilapäistä suojelua koskevan direktiivin mukaisissa majoitus-, työllisyys-, koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa on otettava huomioon sukupuolinäkökulma; pitää valitettavana eriarvoista kohtelua, rotusyrjintää ja väkivaltaa, jota konfliktia pakenevat muut kuin ukrainalaiset ja erityisesti tummaihoiset henkilöt sekä hlbtiq+-henkilöt kohtaavat; pitää valitettavana maahanmuuttajia ja pakolaisia koskevaa kaksinaismoraalia EU:ssa ja kehottaa tekemään tästä tilanteesta lopun;

27.suhtautuu myönteisesti Euroopan neuvoston ministerikomitean suositukseen maahanmuuttaja-, pakolais- ja turvapaikanhakijanaisten ja -tyttöjen oikeuksien suojelemisesta ja kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä tällaisten naisten syrjinnän estämiseksi muun muassa edistämällä työllistymistä ja seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuoltoa sekä helpottamalla palvelujen ja oikeuden saatavuutta sukupuolistuneen väkivallan uhreille Euroopan neuvosto, ”Recommendation CM/Rec(2022)17 of the Ministers to Member States on protection the rights of migrants, Refugee and asylum-seeking women and girls”, 20. toukokuuta 2022.;

28.panee huolestuneena merkille kansalaisuudettomien henkilöiden suuren määrän EU:ssa ja erityisesti lasten syntymisen kansalaisuudettomina; kehottaa komissiota laatimaan kattavan strategian ja toimintasuunnitelman, joilla puututaan kansalaisuudettomuuteen EU:ssa ja suojellaan näitä henkilöitä karkottamiselta; pyytää, että jäsenvaltiot asianmukaisesti tunnistavat ja tunnustavat kansalaisuudettomat henkilöt, suojelevat heitä ja puuttuvat kansalaisuudettomien henkilöiden erityisiin haavoittuvuustekijöihin;

29.kehottaa komissiota varmistamaan, että oikeutta syrjimättömyyteen ja yhdenvertaiseen kohteluun kunnioitetaan kaikkialla EU:ssa; pitää valitettavana, että ehdotus horisontaaliseksi syrjinnän vastaiseksi direktiiviksi on ollut pysähdyksissä neuvostossa vuodesta 2008; katsoo, että jos komissio tekee tähän ehdotukseensa päivityksiä, niiden on perustuttava parlamentin kantaan, niissä on käsiteltävä intersektionaalista syrjintää ja niillä on nimenomaisesti kiellettävä syrjintä minkä tahansa perusoikeuskirjassa lueteltujen perusteiden yhdistelmän perusteella; pahoittelee, että neuvosto on jättänyt nämä pyynnöt huomiotta, ja kehottaa neuvostoa sisällyttämään ne sen neuvotteluvaltuutukseen ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet syrjinnän torjumiseksi EU:ssa;

30.kehottaa komissiota valvomaan jäsenvaltioiden kansallisten rasismin vastaisten toimintasuunnitelmien ja EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja varmistamaan niiden asianmukaiset jatkotoimet; kehottaa lisäksi komissiota ottamaan rasismin ja syrjinnän torjunnan huomioon kaikissa EU:n toimintapolitiikoissa; kehottaa neuvoston tulevia puheenjohtajavaltioita harkitsemaan vakavasti sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsittelevän neuvoston kokoonpanon perustamista;

31.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita torjumaan rotusyrjintää kaikilla yhteiskunnan aloilla ja painottamaan erityisesti koulutusta ja koulusegregaation ehkäisemistä toteuttamalla tehokkaita lainsäädäntö- ja politiikkatoimenpiteitä sekä jäsenvaltioissa että laajentumisprosessissa mukana olevissa maissa;

32.muistuttaa digitalisaation osalta, että on kiinnitettävä erityistä huomiota tapauksiin, joissa uusiin teknologioihin sisällytetään syrjiviä ennakko-oletuksia, ja toteaa, että kehittäjiä ja käyttöönottajia on vaadittava antamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja siitä, miten nämä järjestelmät on koulutettu; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla estetään se, että uusi teknologia, tekoäly mukaan luettuna, pahentaa syrjintää, olemassa olevaa eriarvoisuutta ja köyhyyttä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tekoälyjärjestelmiä ohjaavat avoimuuden, selitettävyyden, oikeudenmukaisuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteet ja että perusoikeusvaikutusten arvioinnit otetaan käyttöön; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan sukupuolten väliseen kuiluun ja puutteelliseen moninaisuuteen tieto- ja viestintätekniikan alalla sekä luonnontieteiden, tekniikan, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) aloilla, erityisesti kehitettäessä uutta teknologiaa ja etenkin päätöksentekoasemissa toimivien kohdalla;

33.muistuttaa, että on tärkeää, että kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset voivat löytää kouluja, jotka tarjoavat opetusta heidän kielellään; kannustaa ottamaan kansallisten vähemmistöjen edustajat mukaan päätöksentekoprosesseihin, joilla on vaikutusta heidän koulutusjärjestelmiinsä;

34.muistuttaa, että sukupuolistunut väkivalta on erittäin yleistä kaikissa jäsenvaltioissa eri puolilla EU:ta; tuomitsee jyrkästi naisten ja hlbtiq+-henkilöiden oikeuksien nopean taantumisen useissa jäsenvaltioissa; tuomitsee jyrkästi sen, että naisilta evätään turvallinen ja laillinen aborttihoito, ja toteaa, että tämä on sukupuolistuneen väkivallan muoto; korostaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että rajoittavat aborttilait ja niiden puutteellinen täytäntöönpano loukkaavat naisten oikeutta fyysiseen itsemääräämisoikeuteen ja koskemattomuuteen; toteaa jälleen suhtautuvansa tuomitsevasti Puolan lainsäädäntöön, jossa abortti kielletään lähes kokonaan; muistuttaa, että kansalaisia, jotka auttavat ihmisiä pääsemään aborttipalvelujen piiriin tapauksissa, joissa niitä ei ole vapaasti ja laillisesti saatavilla, ei pitäisi vainota; kehottaa jälleen sisällyttämään aborttioikeuden perusoikeuskirjaan;

35.suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta ja kehottaa saattamaan neuvottelut nopeasti päätökseen ja sisällyttämään sukupuolistuneen väkivallan EU-rikosten luetteloon; korostaa, että tällaisella direktiivillä olisi taattava Istanbulin yleissopimuksessa asetetut velvoitteet vähimmäisnormina ja pyrittävä vahvistamaan näitä normeja suojelun tason korottamiseksi; suhtautuu myönteisesti siihen, että EU ratifioi Istanbulin yleissopimuksen ja että sopimus tuli voimaan 1. lokakuuta 2023; kehottaa kaikkia niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä niin tehneet, ratifioimaan yleissopimuksen, jotta naisia suojellaan väkivallalta;

36.painottaa, että vammaisiin henkilöihin ja erityisesti vammaisiin naisiin kohdistuu edelleen moninkertaista ja risteävää syrjintää, joka perustuu heidän vammaisuuteensa, sukupuoleensa, rotuunsa, etniseen alkuperäänsä, ikäänsä, uskontoonsa tai vakaumukseensa, seksuaaliseen suuntautumiseensa, maahanmuuttaja-asemaansa tai sosioekonomiseen taustaansa; korostaa, että vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuu erityisesti sukupuolistunutta väkivaltaa, johon sisältyy fyysistä, seksuaalista, henkistä ja taloudellista väkivaltaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että vammaisiin henkilöihin kohdistuvan väkivallan ilmoitusmekanismeja ja uhrien tukipalveluja otetaan käyttöön ja että niistä tehdään esteettömiä;

37.korostaa, että lapsen oikeudet ovat yleismaailmallisia ja että jokaisella lapsella olisi oltava samat oikeudet ketään syrjimättä, kuten oikeus vanhemmuussuhteen tunnustamiseen, myös samaa sukupuolta olevien pariskuntien osalta; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen asetukseksi toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä vanhemmuusasioissa sekä eurooppalaisen vanhemmuustodistuksen käyttöönotosta, jotta kaikkien lasten oikeuksia voidaan suojella varmistamalla, että yhdessä jäsenvaltiossa syntyneet vanhemmuussuhteet, mukaan lukien erityisesti samaa sukupuolta olevat vanhemmat, tunnustetaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa;

38.kehottaa jäsenvaltioita tekemään pakkosteriloinnista rangaistavan rikoksen; toistaa kantansa, jonka mukaan pakkosterilointi olisi sisällytettävä naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumista koskevaan direktiiviin SEUT 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna rikoksena;

39.muistuttaa, että viharikokset ja vihapuhe, joiden taustalla ovat rasismi, muukalaisviha tai uskonnollinen suvaitsemattomuus taikka henkilön vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja sukupuolitettuihin kehon piirteisiin perustuva vihamielisyys tai ennakkoluulo, ovat ääriesimerkkejä syrjinnästä; toteaa, että jäsenvaltioilla on velvollisuus torjua ja tutkia viharikoksia, rangaista rikoksentekijöitä ja toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä; korostaa, että lainvalvontaviranomaisten on kirjattava viharikokset asianmukaisesti, jotta saadaan enemmän tietoa ilmiön luonteesta ja esiintyvyydestä sekä sen vaikutuksista uhreihin ja jotta sen perimmäisiin syihin voidaan puuttua;

40.pitää tervetulleena komission aloitetta SEUT 83 artiklan 1 kohdassa olevan EU-rikosten luettelon laajentamisesta kattamaan vihapuheen ja viharikokset ja korostaa tarvetta varmistaa EU:n vankka rikosoikeudellinen reagointi vihapuheeseen ja viharikoksiin; pitää erittäin valitettavana, että aloitteen hyväksyminen on viivästynyt, ja kehottaa jälleen neuvostoa työskentelemään ahkerasti yhteisymmärryksen saavuttamiseksi;

41.palauttaa mieliin, että vihapuhetta ja viharikoksia koskevalla EU:n lainsäädännöllä olisi suojeltava yleismaailmallisesti ihmisarvoa ja torjuttava vihaa ja suvaitsemattomuutta riippumatta niiden perusteista ja että siinä olisi keskityttävä erityisesti kohteena oleviin henkilöihin, ryhmiin ja yhteisöihin; tuomitsee jyrkästi kaikenlaisen vihapuheen ja loanheittokampanjat julkisissa tiedotusvälineissä toimittajia, poliitikkoja, viranhaltijoita, aktivisteja ja muita toimijoita vastaan;

42.kehottaa komissiota seuraamaan tehokkaasti eri tasa-arvostrategioihin, kuten EU:n hlbtiq+-henkilöitä koskevaan tasa-arvostrategiaan 2020–2025, sukupuolten tasa-arvoa koskevaan EU-strategiaan 2020–2025, romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevaan EU:n strategiakehykseen sekä EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmaan 2020–2025, sisältyvien toimenpiteiden täytäntöönpanoa; kehottaa jäsenvaltioita nopeasti laatimaan ja panemaan täytäntöön kansallisia rasismin vastaisia toimintasuunnitelmia;

43.pitää myönteisenä, että komissio vetosi ensimmäisen kerran SEU 2 artiklan erilliseen rikkomiseen, kun se saattoi EU:n tuomioistuimen käsiteltäväksi Unkarin ”lastensuojelulain”, jonka taustalle kätkeytyy muita tavoitteita;

44.toteaa, että köyhyys on yksi syrjinnän muoto, joka johtaa perusoikeuksien loukkaamiseen ja eriarvoisiin mahdollisuuksiin saada tavaroita ja palveluja; korostaa lasten erityistä haavoittuvuutta ja köyhyyden vaikutusta heihin sekä heidän fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseensä; kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita kehittämään köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen tähtääviä politiikkatoimia, ottamaan niissä huomioon intersektionaalisen lähestymistavan ja kiinnittämään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin; suhtautuu myönteisesti eurooppalaisen lapsitakuun hyväksymiseen mutta katsoo, että erityisesti sosiaalisen suojelun alalla tarvitaan lisätoimia; kehottaa jäsenvaltioita takaamaan yhdenvertaiset mahdollisuudet saada laadukasta koulutusta ja laadukkaita työpaikkoja, koska ne ovat ratkaisevassa asemassa pyrittäessä lievittämään eriarvoisuutta ja auttamaan ihmisiä selviytymään köyhyydestä;

45.on erittäin huolestunut köyhyyden, eriarvoisuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen lisääntymisestä EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita torjumaan ”kuukautisköyhyyttä” ja poistamaan henkilökohtaisten hygieniatuotteiden arvonlisäveron; painottaa, että covid-19-pandemian pitkän aikavälin taloudelliset seuraukset sekä elintarvikkeiden ja energian hintojen nousu ovat vaikuttaneet vakavasti pienituloisten tai köyhyydessä elävien oikeuksiin, myös riittävään elintasoon, ruokaan, terveyteen, asumiseen ja sosiaaliturvaan; kehottaa komissiota ja neuvostoa kehittämään makrotalouspolitiikkaa, jota ohjaavat talouskasvun lisäksi myös sosiaaliset normit, ja muistuttaa sosiaalisten normien merkityksestä eurooppalaisessa ohjausjaksossa;

46.on ilahtunut riittävästä vähimmäistoimeentulosta aktiivisen osallisuuden varmistamiseksi 30. tammikuuta 2023 annetusta neuvoston suosituksesta Neuvoston suositus, annettu 30. tammikuuta 2023, riittävästä vähimmäistoimeentulosta aktiivisen osallisuuden varmistamiseksi (EUVL C 41, 3.2.2023, s. 1)., sillä se on edistysaskel Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 14 täytäntöönpanossa; pitää kuitenkin valitettavana, että haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuvan rakenteellisen syrjinnän poistamiseksi ei ole toteutettu konkreettisia toimenpiteitä; kehottaa jäsenvaltioita keräämään vähimmäistoimeentuloa koskevia tietoja näiden ryhmien perusteella eriytettynä;

47.korostaa, että digitalisaatio on läpileikkaava prosessi, joka vaikuttaa kaikkien palvelujen, erityisesti terveydenhuollon, saatavuuteen ja perusoikeuksien käyttämiseen; korostaa, että digitaalista köyhyyttä EU:ssa olisi seurattava ja arvioitava suhteessa keskeisten palvelujen ja perusoikeuksien saatavuuteen, myös ikääntyneiden, syrjäisillä alueilla asuvien, asunnottomien ja romanien osalta; muistuttaa vammaisyleissopimuksen mukaisesta jäsenvaltioiden velvollisuudesta varmistaa, että vammaisilla henkilöillä on täysimittainen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan; palauttaa mieliin, että teknologiariippuvuudet muodostavat kansanterveysongelman, joka vaikuttaa erityisesti alaikäisiin ja heidän fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteensa;

48.huomauttaa, että asuminen ei ole hyödyke vaan välttämättömyys ja että se on edellytys täysimääräiselle osallistumiselle yhteiskuntaan; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään investointeja sosiaaliseen ja kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon kohtuuttoman asumismenorasituksen poistamiseksi, erityisesti epäsuotuisassa ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa, ja välttämään näiden ryhmien välistä kilpailua;

49.on ilahtunut, että YK:n ihmisoikeusneuvosto tunnusti 8. lokakuuta 2021 yleismaailmallisen oikeuden terveelliseen ja kestävään ympäristöön; korostaa, että ympäristövahingoilla ja sillä, että jotkin viranomaiset laiminlyövät tiedottamisen vakavista ympäristöriskeistä, joille ihmiset altistuvat, voi olla heille vakavia haitallisia seurauksia; palauttaa mieliin, että EU:n ilmanlaatunormit on mukautettava kaikilta osin Maailman terveysjärjestön uusimpiin ohjeisiin vuoteen 2030 mennessä;

50.on ilahtunut edistymisestä EU:n liittymisessä Euroopan ihmisoikeussopimukseen sitten neuvottelujen jatkamisen kesäkuussa 2020 sekä siitä, että alustava yhteisymmärrys luonnoksista tarkistetuiksi sopimusvälineiksi saavutettiin maaliskuussa 2023; kehottaa komissiota ja neuvostoa ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti vielä ratkaisemattoman kysymyksen EU:n säädösten tilanteesta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, jotta liittymisprosessi saadaan päätökseen;

51.tukee perusoikeusviraston työtä datan analysoimiseksi, jotta syrjintää voidaan dokumentoida, ja suhtautuu myönteisesti tulevaan edistymiseen tällä alalla; suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin kahdeksi direktiiviksi, joissa vahvistetaan normeja tasa-arvoelimille ja joiden tarkoituksena on varmistaa EU:n syrjinnänvastaisten sääntöjen täytäntöönpano ja sen valvonta; kehottaa perusoikeusviraston kanssa yhteistyötä tekeviä kansallisia elimiä toimittamaan puolueettomia tietoja; kehottaa perusoikeusvirastoa kuulemaan lisälähteitä, jos tietojen laatuun liittyy edelleen vakavia huolenaiheita;

52.tähdentää, että on tärkeää tukea ja vahvistaa yhteistyötä EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, OLAFin ja EPPOn välillä; kehottaa komissiota esittämään kertomuksen, jossa arvioidaan mahdollisuutta laajentaa SEUT 86 artiklassa määrättyä EPPOn toimeksiantoa kattamaan vakavat ympäristörikokset, jotka vahingoittavat unionin etuja tai vaikuttavat ympäristönsuojeluun liittyvien EU:n toimintapolitiikkojen johdonmukaiseen soveltamiseen, sekä tällaisen laajentamisen yksityiskohtaisia järjestelyjä;

53.kehottaa perustamaan perusoikeusviraston kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden kaltaiseksi riippumattomaksi ihmisoikeusviranomaiseksi YK:n yleiskokouksessa vuonna 1993 hyväksyttyjen Pariisin periaatteiden mukaisesti, jotta suojataan ja edistetään unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen sekä jäsenvaltioiden – viimeksi mainittujen soveltaessa EU:n oikeutta – perusoikeuskirjan mukaisia toimintapolitiikkoja ja käytäntöjä; katsoo, että tämä edellyttää, että perussopimuksissa on EU:n perusoikeusviranomaisen perustamiseksi oikeusperusta, jolla vahvistetaan sen riippumattomuus ja otetaan käyttöön tavallinen lainsäätämisjärjestys sen toimeksiannon hyväksymistä ja muuttamista varten; kehottaa antamaan tälle uudelle viranomaiselle oikeuden nostaa kanteita SEUT 263 artiklan nojalla perusoikeuskirjan noudattamatta jättämisen vuoksi; kehottaa sisällyttämään perusoikeusviraston toimeksiantoon sen, että sillä on toimivalta käsitellä kanteluja ja että komission on kuultava sitä valmistellessaan ehdotuksia lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi tai suosituksia, jotka vaikuttavat perusoikeuksiin;

54.muistuttaa asiaan liittyvän Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön merkityksestä perusoikeuksien kunnioittamisen vaalimisessa ja oikeusvaltioperiaatteen tarkemmassa määrittelyssä; on huolestunut siitä, että jotkin jäsenvaltiot kieltäytyvät jatkuvasti panemasta täytäntöön kansallisia, Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioita, ja toteaa, että tämä osaltaan rapauttaa oikeusvaltiota; korostaa, että tuomioiden täytäntöönpanon laiminlyönti voi johtaa siihen, että ihmisoikeusloukkauksiin ei puututa; korostaa, että EU:n oikeuden ensisijaisuus muodostaa EU:n oikeusjärjestyksen perustan; kehottaa komissiota varmistamaan asianmukaiset jatkotoimet, jos tätä periaatetta ei noudateta;

55.painottaa kansallisen ja paikallisen hallinnon sekä jäsenvaltioiden parlamenttien ja lainvalvontaviranomaisten asemaa perusoikeuskirjassa taattujen oikeuksien edistämisessä ja suojelemisessa;

56.ottaa huomioon perusoikeusviraston havainnon, jonka mukaan jäsenvaltiot eivät vaikuta olevan järjestelmällisesti sitoutuneet panemaan täytäntöön komission strategiaa perusoikeuskirjan soveltamisen vahvistamiseksi, esimerkiksi määrittämällä selkeitä tavoitteita, välitavoitteita ja aikatauluja; kehottaa jäsenvaltioita panemaan strategian kaikilta osin täytäntöön;

57.palauttaa mieliin, että oikeutta osallistua demokraattiseen toimintaan ja velvoitetta varmistaa, että päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia, suojellaan perussopimuksilla ja erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklalla; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita varmistamaan, että julkiselle kuulemiselle ja avoimuudelle on riittävästi aikaa, sekä julkaisemaan julkiset asiakirjat ennakoivasti;

58.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.