–ottaa huomioon Norjan parlamentin 9. tammikuuta 2024 tekemän päätöksen kaivostoiminnasta Norjan mannerjalustalla, alueen avaamisesta ja luonnonvarojen hallintastrategiasta,
–ottaa huomioon Norjan energiaministeriön 27. lokakuuta 2022 tekemän strategisen ympäristövaikutusten arvioinnin merenpohjan mineraaleista Norjan mannerjalustalla,
–ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2023 annetun Norjan hallituksen raportin mineraalivaroihin kohdistuvasta toiminnasta Norjan mannerjalustalla, alueiden avaamisesta ja luonnonvarojen hallinnointistrategiasta,
–ottaa huomioon Norjan ympäristöviraston 27. tammikuuta 2023 antaman lausunnon Norjan mannerjalustalla harjoitettavaa mineraalivaroihin kohdistuvaa toimintaa koskevasta kuulemisesta ja vaikutustenarvioinnista,
–ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (COM(2019)0640),
–ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020)0380), siitä 9. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman EUVL C 67, 8.2.2022, s. 25. ja siitä 23. lokakuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät,
–ottaa huomioon 17. toukokuuta 2021 annetun komission tiedonannon uudesta lähestymistavasta kestävään siniseen talouteen EU:ssa – EU:n sinisen talouden muuttaminen kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi (COM(2021)0240),
–ottaa huomioon 3. toukokuuta 2022 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti kestävää sinistä taloutta EU:ssa: kalastuksen ja vesiviljelyn merkitys” EUVL C 465, 6.12.2022, s. 2.,
–ottaa huomioon 7. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman arktisesta alueesta: mahdollisuudet, huolenaiheet ja turvallisuushaasteet EUVL C 132, 24.3.2022, s. 113.
–ottaa huomioon 16. tammikuuta 2018 antamansa päätöslauselman kansainvälisestä valtamerten hallinnoinnista: valtamerten tulevaisuusohjelma vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden yhteydessä EUVL C 458, 19.12.2018, s. 9.,
–ottaa huomioon 6. lokakuuta 2022 antamansa päätöslauselman uudesta ponnesta valtamerten hallinnointiin ja biodiversiteetin vahvistamiseen EUVL C 132, 14.4.2023, s. 106.,
–ottaa huomioon komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 24. kesäkuuta 2022 antaman yhteisen tiedonannon ”Kestävä tulevaisuus siniselle planeetalle – Yhteinen tiedonanto EU:n kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin ohjelmasta” (JOIN(2022)0028),
–ottaa huomioon 10. marraskuuta 2016 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon” (JOIN(2016)0049),
–ottaa huomioon lokakuussa 2023 päivätyn komission verbaalinootin nro 21/13 Norjan kuningaskunnan ulkoministeriölle,
–ottaa huomioon 29. joulukuuta 1993 voimaan tulleen biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen, maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen vuoden 2020 jälkeiselle ajalle sekä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten 15. konferenssin tekemän päätöksen nro 15/24 merten ja rannikkoalueiden biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä ja kestävästä käytöstä,
–ottaa huomioon YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) ja erityisesti sen meriympäristön suojelua koskevan 145 artiklan,
–ottaa huomioon merioikeusyleissopimuksen nojalla tehdyn sopimuksen merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla (BBNJ-sopimus),
–ottaa huomioon merioikeusyleissopimuksella perustetun Kansainvälisen merenpohjajärjestön toimeksiannon ja vuonna 1994 tehdyn sopimuksen merioikeusyleissopimuksen XI osan täytäntöönpanosta,
–ottaa huomioon Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen (OSPAR-yleissopimus), joka kattaa arktiset vesialueet,
–ottaa huomioon Pariisissa 9. helmikuuta 1920 allekirjoitetun Huippuvuoria koskevan kansainvälisen sopimuksen,
–ottaa huomioon Espoossa 25. helmikuuta 1991 allekirjoitetun yleissopimuksen valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista EYVL C 104, 24.4.1992, s. 7. (Espoon yleissopimus) ja sen pöytäkirjan strategisesta ympäristöarvioinnista EUVL L 308, 19.11.2008, s. 35.,
–ottaa huomioon kestävää valtameritaloutta käsittelevän korkean tason paneelin, jonka perustajajäsen Norja on,
–ottaa huomioon Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) päätöslauselman nro 122 syvänmeren ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden suojelusta merenpohjan kaivostoiminnan moratorion avulla,
–ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa 25. syyskuuta 2015 hyväksytyn YK:n yleiskokouksen päätöslauselman kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmasta ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development” ja erityisesti YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteen 14, jossa kannustetaan merten ja merten tarjoamien luonnonvarojen säilyttämiseen ja kestävän käytön edistämiseen,
–ottaa huomioon toukokuussa 2019 julkaistun biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin maailmanlaajuisen arviointiraportin biodiversiteetistä ja ekosysteemipalveluista,
–ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP 21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn sopimuksen (Pariisin sopimus), joka tuli voimaan 4. marraskuuta 2016, ja sitä seuranneet osapuolten konferenssin päätökset,
–ottaa huomioon 24. syyskuuta 2019 julkaistun hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin erityisraportin valtameristä ja kryosfääristä muuttuvassa ilmastossa,
–ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A.ottaa huomioon, että Stortinget (Norjan suurkäräjät) hyväksyi 9. tammikuuta 2024 päätöksen, jonka mukaan arktisella alueella voidaan etsiä mineraaliesiintymiä 281 200 neliökilometrin alueelta mahdollista merenpohjan kaivostoimintaa varten; ottaa huomioon, että prosessi on avoin ja että louhintasuunnitelmia tai kaivoslupia koskevat lisäpäätökset riippuvat Norjan hallituksen tulevista demokraattisista päätöksistä Norjan merenpohjan mineraaleja koskevan lain mukaisesti; ottaa huomioon, että päätöksen mukaan Stortingetin on hyväksyttävä ensimmäiset louhintasuunnitelmat;
B.ottaa huomioon Norjan ympäristöviraston katsovan, että ympäristövaikutusten arvioinnissa on luonnon, teknologian ja mahdollisten ympäristövaikutusten osalta merkittäviä tietopuutteita, minkä vuoksi se ei tarjoa riittävää perustaa mineraalien louhinnalle;
C.ottaa huomioon, että Norjalla ja EU:lla on tiiviit ja pitkäaikaiset suhteet naapureina ja kumppaneina, niillä on yhteiset poliittiset tavoitteet ja perusarvot ja ne osallistuvat Euroopan talousalueen myötä samoille sisämarkkinoille;
D.ottaa huomioon, että suuri osa ehdotuksen mukaisesta etsintäalueesta sijaitsee Norjan laajennetulla mannerjalustalla ja että suurta osaa laajennetun mannerjalustan merialueesta pidetään avomerenä ja kansainvälisinä kalastusalueina; ottaa huomioon, että mannerjalustaan sovelletaan vuoden 1920 Huippuvuoria koskevan sopimuksen määräyksiä; ottaa huomioon, että alue kuuluu Huippuvuorten alueen kalastuksen suojeluvyöhykkeen piiriin, mikä antaa sopimusvaltioille, mukaan lukien 22 EU:n jäsenvaltiota ja 23 muuta valtiota, yhtäläiset mahdollisuudet aloittaa kalastustoiminta;
E.ottaa huomioon, että EU lähetti Norjalle lokakuussa 2023 verbaalinootin, jossa se ilmaisi huolensa syvänmeren kaivostoiminnan merkittävistä kielteisistä vaikutuksista kalakantoihin, kalastukseen ja kalastusalueille pääsyyn, myös Huippuvuorten mannerjalustalla;
F.ottaa huomioon, että Norja on allekirjoittanut Espoon yleissopimuksen ja sen strategista ympäristöarviointia koskevan pöytäkirjan, mikä tarkoittaa, että Norjalla on oikeudellinen velvoite välttää merkittävien rajatylittävien vaikutusten aiheuttamista; ottaa huomioon, että Norjalla on myös oikeudellinen velvoite suojella meriympäristöä OSPAR-yleissopimuksen nojalla;
G.ottaa huomioon, että arktisen alueen ekosysteemeillä on todettu olevan ympäristön kannalta keskeinen merkitys biologiselle monimuotoisuudelle, kalakannoille ja ilmaston sääntelylle; ottaa huomioon, että näihin erityisen haavoittuviin ekosysteemeihin kohdistuu jo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paineita, minkä seurauksena valtameret happamoituvat ja lämpenevät, mikä todennäköisesti vaikuttaa tärkeiden kalakantojen vaelluskäyttäytymiseen; ottaa huomioon, että mineraalien louhintaan arktisessa merenpohjassa liittyy metaanipäästöjen riski, sillä metaania on varastoitunut subglasiaalisiin ekosysteemeihin ja arktiseen ikiroutaan; ottaa huomioon, että arktisen alueen ekosysteemit ovat erittäin herkkiä saasteille ja muille ihmisen toiminnan vaikutuksille; ottaa huomioon, että tarvittavia korjaus- tai puhdistusprosesseja on erittäin vaikea toteuttaa ankarien luonnonolojen ja pitkien välimatkojen vuoksi kohdealueelta satamiin;
H.ottaa huomioon, että syvämeri on maapallon vanhin suurekosysteemi ja maapallon vähiten tunnettu alue; ottaa huomioon, että syvänmeren biologisen monimuotoisuuden uskotaan olevan suurinta maailmassa ja että syvämeri tarjoaa elintärkeitä ekosysteemipalveluja, muun muassa sitomalla hiiltä pitkäkestoisesti, ja että se on altis ihmisen toiminnan aiheuttamille häiriöille; ottaa huomioon, että noin 90 prosenttia hukkalämmöstä ja 25 prosenttia maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä sitoutuu valtameriin; ottaa huomioon, että syvänmeren kaivostoiminnan vaikutukset biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen ja ekosysteemin toimintaan ovat herättäneet vakavaa huolta, ja toteaa, että sen vaikutukset koskevat useita tulevia sukupolvia; katsoo, että valtameret olisi tunnustettava kansainvälisellä tasolla maailman yhteiseksi omaisuudeksi ja niitä olisi suojeltava ottaen huomioon niiden ainutlaatuisuus ja keskinäiset yhteydet toisiinsa sekä niiden tarjoamat olennaiset ekosysteemipalvelut; ottaa huomioon, että nykyisten ja tulevien sukupolvien selviytyminen ja hyvinvointi ovat riippuvaisia näistä palveluista;
I.ottaa huomioon, että BBNJ-sopimus tehtiin kesäkuussa 2023; ottaa huomioon, että EU ja Norja olivat sopimuksen ensimmäisiä allekirjoittajia; ottaa huomioon, että BBNJ-sopimus oli yksi EU:n prioriteeteista ja että se johti maailmanlaajuisia neuvotteluja BBNJ:n korkean tavoitetason ryhmässä, joka perustettiin Brestissä helmikuussa 2022 pidetyssä One Ocean -huippukokouksessa ja johon myös Norja liittyi; ottaa huomioon, että BBNJ-sopimuksessa edellytetään, että taloudellisen toiminnan vaikutuksia avomeren biologiseen monimuotoisuuteen arvioidaan;
J.ottaa huomioon, että nykyisen tieteellisen tiedon perusteella ei voida arvioida tarkasti merenpohjan kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia ja että tarvitaan lisää kansainvälistä tutkimustyötä, jotta asiasta päästäisiin tieteelliseen yhteisymmärrykseen; ottaa huomioon komission korostaneen, että tarvitaan pitkän aikavälin tutkimusta, jotta syvänmeren kaivostoiminnan vaikutuksia voidaan todella arvioida; ottaa huomioon, että ennenaikaiset koeporaukset ja kaivostoiminta voivat aiheuttaa pysyvää ja peruuttamatonta vahinkoa ekosysteemeille; katsoo, että tarvitaan lisää tieteellistä tutkimusta, jotta voidaan täysin ymmärtää syvänmeren kaivostoiminnan mahdolliset vaikutukset meriympäristöön ja biologiseen monimuotoisuuteen;
K.katsoo, että syvänmerenpohjan kaivostoiminnan aloittaminen tällä alueella voisi olla haitallista sen kalakannoille ja kalastukselle ja vaikuttaa EU:n jäsenvaltioiden alusten pääsyyn alueen kalastusalueille; toteaa, että kansainvälisiä kalastusintressejä, EU:n kalastustoiminta mukaan luettuna, ei ole otettu huomioon päätöstä koskevassa vaikutustenarvioinnissa; ottaa huomioon, että Euroopan aavanmeren ja pitkän matkan laivastojen neuvoa-antava toimikunta, pelagisten vesien neuvoa-antava toimikunta ja luoteisten vesien neuvoa-antava toimikunta kehottivat marraskuussa 2021 keskeyttämään syvänmeren kaivostoiminnan vuosina 2020 ja 2019 annettujen vastaavien suositusten mukaisesti; ottaa huomioon, että myös Norjan kalastajayhdistys on suhtautunut päätökseen erittäin kriittisesti;
L.ottaa huomioon, että yhä useammat valtiot, mukaan lukien seitsemän EU:n jäsenvaltiota (Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Portugali, Espanja ja Ruotsi), ovat ilmaisseet kannattavansa syvänmeren kaivostoiminnan moratoriota eli keskeyttämistä, varotoimenpiteenä toteutettavaa taukoa tai täydellistä kieltoa; ottaa huomioon, että Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton maailmankongressi, mukaan lukien Kansainvälinen merenpohjajärjestö, hyväksyi syyskuussa 2021 ylivoimaisesti esityksen syvänmeren kaivostoiminnan keskeyttämisestä muun muassa Itävallan, Saksan, Portugalin, Romanian, Espanjan ja Ruotsin tuella;
M.ottaa huomioon, että 37 rahoituslaitosta, joiden varojen arvo on yhteensä 3,3 biljoonaa euroa, on esittänyt huolenaiheitaan merenpohjan kaivostoiminnasta Kansainvälisen merenpohjajärjestön jäsenvaltioille; ottaa huomioon, että kansainväliset yritykset, kuten Volvo, BMW, Google, Samsung, Phillips, Northvolt ja Volkswagen, ovat ilmaisseet tukensa syvänmerenpohjan kaivostoiminnan keskeyttämiselle ja ovat sitoutuneet olemaan hankkimatta syvänmerenpohjasta peräisin olevia mineraaleja tai rahoittamatta niiden louhintaa; ottaa huomioon, että Norjan suurin yritys Equinor on korostanut tarvetta hankkia enemmän tietoa Norjan rannikon edustalla harjoitettavasta syvänmeren kaivostoiminnasta ja todennut, että se ei ole ympäristöriskien vuoksi vielä toteuttamiskelpoista; ottaa huomioon, että YK:n ympäristöohjelman rahoitusaloite on varoittanut rahoitusyhteisöä siitä, että ei vaikuta todennäköiseltä, että syvänmeren nykymuotoisen kaivostoiminnan rahoitus olisi kestävän sinisen talouden rahoitusperiaatteiden mukaista;
N.katsoo, että suureen osaan raaka-aineiden kysynnästä voidaan ja pitäisi vastata kierrätys- ja kiertotalouden toimenpiteillä, korvaavien materiaalien kehittämisellä ja kysynnän vähentämiseen tähtäävillä politiikoilla;