sekä katsoo seuraavaa:(1)Komissio on esittänyt arvioinnin neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11). vahvistetun vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta sen ensimmäisten täytäntöönpanovuosien jälkeen, mukaan lukien arvio menojen enimmäismäärien kestävyydestä.
(2)Unioni on kohdannut useita ennennäkemättömiä ja odottamattomia haasteita joulukuun 2020 jälkeen. Unioni on toiminut nopeasti ja käyttänyt kaikkia saatavilla olevia keinoja, mutta vuosia 2021–2027 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvä rajallinen talousarviojousto on nyt käytetty lähes loppuun, mikä heikentää unionin talousarvion mahdollisuuksia vastata edes kaikkein kiireellisimpiin haasteisiin.
(3)Monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisten vuosien aikana on käytetty laajalti erityisrahoitusvälineitä moninaisiin haasteisiin vastaamiseksi. Lisätoimia tarvitaan edelleen, mutta käytettävissä olevat talousarviovarat tällaisiin tilanteisiin vastaamiseksi monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevalla kaudella ovat rajalliset.
(4)Unionin talousarvion olisi mahdollistettava se, että unioni voi toteuttaa tarvittavat politiikkatoimet, joilla vastataan uusiin haasteisiin ja täytetään oikeudelliset velvoitteet, joita ei voida hoitaa nykyisten enimmäismäärien tai loppuun käytetyn joustavuuden puitteissa. Otsakkeiden 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 maksusitoumusmäärärahoja koskevia menojen enimmäismääriä olisi muutettava vuosien 2024, 2025, 2026 ja 2027 osalta. Vaikka maksumäärärahoja koskevat menojen enimmäismäärät voidaan näin ollen säilyttää nykyisellä tasollaan, olisi yhden ainoan liikkumavaravälineen maksumäärärahojen ylärajaa mukautettava vuoden 2026 osalta, jotta vältetään maksamattomat määrät. Lisäksi olisi muutettava asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 5 artiklassa ja sen liitteessä II olevassa asiaan liittyvässä taulukossa säädetyn ohjelmakohtaisen mukautuksen mukaisten lisämäärärahojen kokonaismäärää.
(5)Brexit-mukautusvaraukseen ja Euroopan globalisaatiorahastoon kohdennettuja määriä olisi myös muutettava.
(6)Venäjän Ukrainaa vastaan käymä laiton hyökkäyssota on tuonut sodan takaisin Euroopan maaperälle. Unioni tukee Ukrainaa niin kauan kuin se on tarpeen ja on Ukrainan vankkumattomana apuna sen tiellä kohti EU:ta. Tätä varten Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/... Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/..., annettu … päivänä …kuuta …, Ukrainan tukivälineen perustamisesta (EUVL, ..., ELI: ...).+ Virallinen lehti: lisätään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 10/24 (2023/0200(COD)) olevan asetuksen numero ja alaviitteeseen kyseisen asetuksen numero, päivämäärä ja EUVL-viite., joka on unionin vastaus Ukrainan makrovakauden, jälleenrakentamisen ja nykyaikaistamisen tukemiseksi, samalla kun tuetaan Ukrainan uudistuspyrkimyksiä osana unioniin liittymistä koskevia valmisteluja, jäljempänä ’Ukrainan tukiväline’.
(7)Kun otetaan huomioon Venäjän hyökkäyssotaan liittyvät epävarmuustekijät, Ukrainan tukivälineen olisi oltava joustava väline, jonka avulla tukea voidaan tarjota oikeassa muodossa ja riittävällä tasolla vuoteen 2027 asti. Ukrainan tukivälineestä myönnettävä tuki olisi asetettava saataville lainoina, tukena, jota ei makseta takaisin, sekä talousarviotakuina.
(8)Ukrainan tukivälineestä lainoina myönnettävän tuen osalta on aiheellista jatkaa vuoteen 2027 saakka nykyistä unionin talousarviotakuuta, joka kattaa Ukrainan saataville asetettavan rahoitusavun. Tästä seuraa, että tarvittavat määrärahat olisi voitava ottaa käyttöön unionin talousarviosta siten, että monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylitetään siltä osin kuin on kyse Ukrainalle myönnettävästä, vuoden 2027 loppuun saakka käytettävissä olevasta rahoitusavusta. Unionin talousarviotakuun olisi Ukrainalle asetuksessa (EU) 2022/2463 jo säädetyn lyhyen aikavälin taloudellisen hätäavun lisäksi katettava myös Ukrainalle myönnettävä rahoitusapu, joka on määrältään asetuksessa (EU) 2024/...+ Virallinen lehti: lisätään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 10/24 (2023/0200(COD)) olevan asetuksen numero. täsmennetyn mukaisesti enintään 33 miljardia euroa.
(9)Ukrainan tukivälineen sisältämän tuen, jota ei makseta takaisin, ja talousarviotakuiden rahoittamisen muodossa myönnettävän tuen osalta määrärahat olisi asetettava käyttöön uuden temaattisen erityisrahoitusvälineen eli Ukraina-varauksen kautta. Maksusitoumusmäärärahat ja niitä vastaavat maksumäärärahat olisi otettava vuosittain käyttöön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 314 artiklassa määrätyn talousarviomenettelyn puitteissa siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät. Asetuksen (EU) 2024/...+ Virallinen lehti: lisätään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 10/24 (2023/0200(COD)) olevan asetuksen numero. asiaa koskevien säännösten mukaisesti suunniteltavien menojen asianmukaista kehitystä varten ja erityisesti Ukraina-suunnitelmassa vahvistettavat määrät huomioon ottaen on aiheellista vahvistaa kokonaismäärät ja vuotuiset enimmäismäärät, jotka voidaan asettaa Ukraina-varauksen käyttöön kaudella 2024–2027. Jotta voidaan varmistaa täysimääräinen täytäntöönpano ja joustavuus vuodesta toiseen kokonaismäärän puitteissa, vuotuisesta määrästä tiettynä vuonna käyttämättä jäänyt osuus olisi asianomaista vuotta koskevan vuotuisen enimmäismäärän lisäksi oltava mahdollista käyttää seuraavina vuosina vuoteen 2027 saakka.
(10)Kaikkien joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden, myös unionin, korot ovat nousseet voimakkaasti vuodesta 2022 unionissa ja useimmissa suurissa talouksissa. Tämän vuoksi Euroopan unionin elpymisvälineeseen (Next Generation EU), jäljempänä ’elpymisväline’, liittyvän lainanoton varainhankintakustannusten, jotka katetaan unionin talousarviosta neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1). 5 artiklan 2 kohdan nojalla, odotetaan ylittävän arviot, joiden perusteella monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät alun perin asetettiin, kun kehys hyväksyttiin joulukuussa 2020. Kyseiset määrät olivat 2 332 miljoonaa vuonna 2025 (vuoden 2018 hintoina), 3 196 miljoonaa vuonna 2026 (vuoden 2018 hintoina) ja 4 168 miljoonaa vuonna 2027 (vuoden 2018 hintoina).
(11)Kun otetaan huomioon korkojen tulevaan kehitykseen muuttuvissa markkinaolosuhteissa liittyvä epävarmuus ja elpymisvälineestä rahoitettavien käynnissä olevien unionin ohjelmien rahoituksen kokonaislainanottotarpeet, on aiheellista perustaa poikkeuksellinen ja väliaikainen väline, joka on kestoltaan rajattu nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kestoon ja jolla katetaan sellaiset elpymisvälineeseen liittyvän lainanoton varainhankintakustannukset, jotka ylittävät alun perin suunnitellut määrät; väline olisi vahvistettava osana säännöksiä, joita tarvitaan vuotuisen talousarviomenettelyn sujuvuuden varmistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että käytettävissä on varoja, joiden avulla unioni voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa. Sen vuoksi olisi luotava uusi temaattinen erityisrahoitusväline, jäljempänä ’EURI-väline’, jonka ainoana tavoitteena on kattaa jäljellä olevat kustannusten ylitykset. Välineen olisi oltava poikkeuksellinen, eikä se voi toimia ennakkotapauksena tuleville vuoden 2027 jälkeisiä monivuotisia rahoituskehyksiä koskeville järjestelyille, erityisesti kun kyseessä on sellaisten kustannusten kattaminen, jotka koskevat markkinoilta EURI-välineen rahoittamiseksi lainattujen varojen korkomaksuja.
(12)Budjettivallan käyttäjän olisi otettava EURI-väline käyttöön vuotuisessa talousarviomenettelyssä vain, jos se on tarpeen. Rajoittamatta budjettivallan käyttäjän oikeuksia ennen sen käyttöönottoa olisi etsittävä muita rahoitusmahdollisuuksia, mukaan lukien ohjelmien talousarvion toteuttamisesta ja uudelleenpriorisoinnista saadun liikkumavaran ja muiden kuin temaattisten erityisrahoitusvälineiden kautta, joilla voidaan mahdollisuuksien mukaan kattaa huomattava osa tarvittavista määristä, jotka ylittävät otsakkeessa 2 b olevaan EURI-välinettä koskevaan budjettikohtaan alun perin otetut määrät. jotta vertailuarvona voidaan ottaa käyttöön määrä, joka vastaa noin 50:tä prosenttia EURI-välineen korkomaksujen ylityksistä. Tämä tehdään sovellettavien alakohtaisten sääntöjen ja muiden oikeudellisten velvoitteiden mukaisesti ja ottaen huomioon prioriteetit, harkittu budjetointi ja moitteeton varainhoito, jotka edellyttävät erityisesti asianmukaisia marginaaleja ennakoimattomia menoja varten. Tällä ei vaikuteta jäsenvaltioiden kansallisiin määrärahoihin, joihin on sitouduttu oikeudellisesti, etenkään yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja koheesiopolitiikkaan liittyviin määrärahoihin. Unionin talousarvioon otetut EURI-välineen maksusitoumusmäärärahat ja niitä vastaavat maksumäärärahat olisi asetettava saataville siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät. EURI-välineestä olisi ensin käytettävä määrä, joka vastaa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen alusta lähtien vapautettuja määrärahoja, jotka eivät ole ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Voimassa olevien asiaa koskevien säännösten mukaisesti uudelleen saataville asetettuja vapautettuja määrärahoja ei pitäisi ottaa huomioon. EURI-välinettä varten vapautettavien määrärahojen käytettävissä oleva määrä olisi laskettava vuosittain osana monivuotisen rahoituskehyksen teknistä mukautusta, josta käyvät selvästi ilmi käytettävissä olevat kokonaismäärärahat ja määrät, jotka on jo otettu huomioon EURI-välineen aiemmissa käyttöönotoissa. Siinä odottamattomassa tapauksessa, että määrärahojen ylitys on vielä käyttämättä, EURI-välineestä olisi varautumisjärjestelynä ja viimeisenä keinona otettava käyttöön tarvittava lisämäärä kustannusten kattamiseksi kokonaisuudessaan. Jos poikkeuksellisesti yksi tai useampi jäsenvaltio katsoo, että kyseisen varautumisjärjestelyn käyttöönottoon liittyy vakavia huolenaiheita, ne voisivat pyytää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa ottamaan asian seuraavan Eurooppa-neuvoston käsittelyyn. Tämä prosessi saisi yleensä kestää enintään yhden kuukauden, ja siinä olisi otettava täysin huomioon perussopimuksissa vahvistetut toimielinten oikeudet.
(13)Ottaen huomioon jäsenvaltioissa ja unionin kanssa liittymisneuvotteluja käyvissä maissa tapahtuneet luonnonkatastrofit, luonnonkatastrofit ja humanitaariset kriisit kolmansissa maissa ja jotta voidaan varmistaa molempien osalta riittävä rahoitus, nykyistä solidaarisuus- ja hätäapuvarausta (SEAR) olisi vahvistettava, ja se olisi jaettava kahteen erilliseen välineeseen seuraavasti: eurooppalainen solidaarisuusvaraus, jolla tuetaan hätätilanteista kärsiviä maita ja alueita neuvoston asetuksella (EY) N:o 2012/2002 Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EUVL L 311, 14.11.2002, s. 3). perustetusta Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, ja hätäapuvaraus, jotta voidaan lisätä asiaankuuluvien unionin ohjelmien määrärahoja kriisien ja hätätilanteiden varalta unionissa ja sen ulkopuolella.
(14)Joustovälinettä olisi vahvistettava, jotta unioni voi pitää yllä riittävää valmiutta reagoida ennakoimattomiin olosuhteisiin vuoteen 2027 saakka. Eurooppalaisen solidaarisuusvarauksen ja hätäapuvarauksen peruuntuneet määrät olisi asetettava joustovälineen käyttöön vuodesta 2024 alkaen.
(15)Näiden odottamattomien tapahtumien ja uusien haasteiden perusteella on tarpeen tarkistaa monivuotista rahoituskehystä, ja sen vuoksi asetusta (EU, Euratom) 2020/2093 olisi muutettava.
(16)Asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muutokset eivät rajoita velvollisuutta noudattaa päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 3 artiklan 1 kohdassa ja 6 artiklassa vahvistettuja omien varojen enimmäismääriä.
(17)Ukrainan tilanne huomioon ottaen tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sitä olisi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2024,