1.korostaa, että rahoituskehysasetuksen tarkistaminen on olennainen edellytys Ukrainan tukivälineen kautta Ukrainalle annettavan keskipitkän aikavälin taloudellisen tuen varmistamiseksi, kohdennettujen poliittisten painopisteiden rahoituksen lisäämiseksi ja unionin ohjelmien ja talousarvion joustavuuden turvaamiseksi ottaen huomioon ennustettua korkeammat korot ja siten unionin suunniteltua suuremmat lainakustannukset;

2.painottaa, että ehdotus neuvoston asetukseksi monivuotisen rahoituskehyksen muuttamisesta on osa lainsäädäntöpakettia ja että sen hyväksymisellä mahdollistetaan nopean tuen antaminen Ukrainalle ja varmistetaan, että lisäyksiä voidaan sisällyttää lisätalousarviolla mahdollisimman nopeasti vuoden 2024 talousarvioon ja monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä oleviin vuosiin; korostaa, että monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus merkitsee selvää parannusta nykytilanteeseen, vaikka jotkin neuvoston asetusehdotukseen sisältyvät näkökohdat ovatkin selvästi valitettavia ja aiheuttavat painetta EU:n talousarvioon, sillä ne rajoittavat marginaaleja ja joustavuutta, leikkaavat keskeisistä ohjelmista, kuten Horisontti Eurooppa- ja EU4Health-ohjelmista sekä koheesiopolitiikasta ja yhteisestä maatalouspolitiikasta, ja laskevat tavoitetasoa tärkeillä tulevaisuuteen suuntautuvilla politiikanaloilla, kuten suvereniteetissa;

3.palauttaa mieliin, että parlamentin mukaan tarkistuksessa olisi keskityttävä ensisijaisesti Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan seurauksiin puuttumiseen ja siihen, että unionille annetaan riittävästi joustovaraa uusiin tarpeisiin ja kriiseihin reagoimiseksi, soveltamalla rakenteellista lähestymistapaa Ukrainan tukemiseen ja Next Generation EU -välineen lainakustannusten hallintaan sekä lisäämällä ulkopolitiikkaan, muuttoliikkeeseen, strategiseen riippumattomuuteen ja kilpailukykyyn suunnattavaa rahoitusta; toteaa, että kaikki nämä painopisteet otettiin huomioon komission kesäkuussa 2023 antamassa tarkistusehdotuksessa ja että ne kaikki sisältyvät ainakin jossain määrin ehdotukseen neuvoston asetukseksi, joka parlamenttia pyydetään hyväksymään;

4.korostaa, että parlamentti on alusta alkaen toiminut ripeästi ja rakentavasti mahdollistaakseen monivuotista rahoituskehystä koskevan paketin nopean hyväksymisen; pitää valitettavana, että prosessia leimasivat jäsenvaltioiden väliset poliittiset vaikeudet, mikä aiheutti epätoivottuja viivästyksiä neuvostossa; kehottaa panemaan tässä tarkistuksessa tehdyt muutokset viipymättä täytäntöön erityisesti sen varmistamiseksi, että taloudellinen tuki Ukrainalle maksetaan oikea-aikaisesti sen tarpeiden kiireellisyys huomioon ottaen;

5.on pettynyt siihen, että neuvosto ja komissio eivät soveltaneet perussopimusten ja toimielinten välisen sopimuksen määräyksiä, millä olisi mahdollistettu asianmukainen sitoutuminen prosessiin sen varhaisemmassa vaiheessa; vaatii, että tulevaisuudessa yhteistyöhön on ryhdyttävä mahdollisen tarkistusmenettelyn alussa;

6.esittää jäljempänä näkemyksensä monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen eri näkökohdista;

7.suhtautuu erittäin myönteisesti Ukrainalle vuosiksi 2024–2027 osoitettuun 50 miljardin euron rahoituspakettiin, joka koostuu avustuksista (17 miljardia euroa) ja erittäin suotuisin ehdoin myönnettävistä lainoista (33 miljardia euroa) ja on kytketty EU:n talousarvioon; painottaa, että rahoituskehysasetuksen muuttaminen, jolle parlamentilta pyydetään hyväksyntää, on Ukrainalle annettavan taloudellisen tuen edellytys;

8.korostaa, että tämä keskipitkän aikavälin rakenteellinen ratkaisu tuo Ukrainan kansalle varmuutta, antaa maan hallitukselle mahdollisuuden ylläpitää keskeisiä palveluja ja auttaa maata jälleenrakennuksen, elpymisen ja EU-jäsenyyden tiellä; katsoo lisäksi, että rahoituspaketti on tärkeä osoitus unionin pitkän aikavälin sitoutumisesta Ukrainaan ja sen kansaan ja että se lähettää merkittävän viestin tästä sitoumuksesta sekä muille keskeisille avunantajille että Venäjän federaatiolle; sitoutuu seuraamaan Ukrainan tulevia rahoitustarpeita kansainvälisen kehityksen huomioon ottaen;

9.korostaa, että sisällyttämällä Ukrainan tukiväline EU:n talousarvioon varmistetaan tarvittava menojen keskinäinen valvonta ja varainkäytön valvonta ja näin budjettivallan käyttäjä ottaa tukivälineen avustusosuuden kattavan Ukraina-varauksen käyttöön vuotuisessa talousarviomenettelyssä;

10.panee tyytyväisenä merkille, että otsakkeeseen 6 (naapurialueet ja muu maailma) osoitetaan 3,1 miljardia euroa uusia varoja sekä vielä 4,5 miljardia euroa vapautettuja ja uudelleenkohdennettuja varoja, joiden käyttötarkoitusta muutetaan otsakkeen sisällä; toteaa, että yhteensä 7,6 miljardia euroa on tarkoitus käyttää muuttoliiketoimenpiteiden ja pakolaisten tukemiseen kolmansissa maissa sekä Länsi-Balkanin liittymistä valmistelevan tuen kasvattamiseen vuosina 2024–2027; korostaa lisäksi, että Ukrainan tukivälineen perustaminen ja Länsi-Balkanin tuen kasvattaminen luovat myös mahdollisuuksia lisätä Moldovalle liittymisvalmisteluihin annettavaa taloudellista tukea;

11.pitää myönteisenä, että otsakkeeseen 6 kohdistuva paine kevenee entisestään, kun siitä poistetaan Euroopan investointipankin Ukrainaan liittyvät takaukset ja yhteensä 1,9 miljardin euron verran Ukrainalle vuonna 2022 myönnettyjen makrotaloudellisen rahoitusavun lainojen korkotukia;

12.on erittäin pettynyt siihen, ettei sen paremmin naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline – Globaali Eurooppa -ohjelman joustovaraa kuin humanitaarista apuakaan ole vahvistettu osana monivuotisen rahoituskehyksen tarkistusta ja että otsakkeeseen parannuksista huolimatta kohdistuu jäljellä olevan rahoituskehyskauden ajan huomattavaa painetta ottaen huomioon haastava geopoliittinen tilanne ja maailmanlaajuisten kriisien yhdistelmä; odottaa humanitaarisen avun tarpeen edelleen ylittävän budjetoidut määrät ja aikoo siksi tarkkaan seurata näitä tarpeita ja tarvittaessa vastata niihin vuotuisessa talousarviomenettelyssä;

13.muistuttaa, että NDICI-asetuksen mukaan vapautetut sitoumukset on sidottava uudelleen alkuperäiseen budjettikohtaan; painottaa, että päätöksissä vapautettujen varojen uudelleenkohdentamisesta on noudatettava NDICI-asetuksessa säädettyä sisäistä tasapainoa ja budjettikohtien välistä jakoa; korostaa, että määrärahojen tarkasta jakautumisesta budjettikohtien kesken päättää yksin budjettivallan käyttäjä vuotuisessa talousarviomenettelyssä, ja pyrkii päättäväisesti varmistamaan, että EU antaa jatkossakin merkittävää taloudellista tukea ja kehitysapua globaalille etelälle;

14.korostaa, että kolmansille maille annettava taloudellinen tuki olisi asetettava käyttöön otsakkeeseen 6 sisältyvistä ohjelmista, joilla varmistetaan tiukka valvonta ja taataan parlamentin valtaoikeudet; painottaa, että tukivälineiden käyttö on taloudellisen tuen antamisen viimeinen keino; korostaa, että Ukrainan tukivälineen hallintomalli, erityisesti neuvoston täytäntöönpanopäätösten laajamittainen käyttö, on ominainen toimintakontekstilleen ja siksi poikkeuksellinen eikä sitä pidä jatkossa toistaa minkään tämänkaltaisen välineen kohdalla;

15.on tyytyväinen otsakkeeseen 4 (muuttoliike ja rajaturvallisuus) osoitettuun lisärahoitukseen, joka on ratkaisevan tärkeää uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanolle ja auttaa keventämään otsakkeen ohjelmiin ja erillisvirastoihin kohdistuvaa painetta;

16.korostaa, että Euroopan strategisten teknologioiden kehysväline on suunniteltu vipuvoimaksi, jolla luodaan synergioita nykyisten ohjelmarakenteiden välille ja autetaan siten turvaamaan unionin avoin strateginen riippumattomuus, vähentämään riippuvuutta EU:n ulkopuolisista maista sekä lisäämään investointeja strategisiin aloihin ja edistämään vihreää ja digitaalista siirtymää; toistaa kantansa, jonka mukaan STEP‑kehysvälineen olisi oltava täysivaltaisen suvereniteettirahaston testialusta seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana;

17.palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että STEP-kehysvälineellä oli tarkoitus yhdistää InvestEU-ohjelman ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, innovaatiorahaston ja Euroopan puolustusrahaston uusi rahoitus nykyisten ohjelmien varojen uudelleenpriorisointiin erityisesti lisäämällä ennakko- ja yhteisrahoitusta koheesiopolitiikan ohjelmissa;

18.pitää myönteisenä, että unionin puolustusalan investointikapasiteettia on lisätty vahvistamalla Euroopan puolustusrahastoa 1,5 miljardilla eurolla; pitää kuitenkin valitettavana, että STEP-tavoitteiden tukemiseen tarkoitetut lisäresurssit ovat yleisesti ottaen rajalliset ja että muille ohjelmille ei ole myönnetty uutta rahoitusta, mikä vaikuttaa kielteisesti vihreisiin ja digitaalisiin investointeihin;

19.pitää myönteisenä, että ehdotuksessa neuvoston asetukseksi otetaan käyttöön rajaamaton, rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät ylittävä erityisrahoitusväline (EURI-väline), jolla katetaan ainakin osa Next Generation EU ‑välineen lainakustannusten vajeesta, mikä tuo varmuutta rahoitusmarkkinoille; muistuttaa, että vajeeksi arvioidaan tällä hetkellä 15 miljardia euroa vuosina 2025–2027; korostaa, että ellei monivuotista rahoituskehystä tarkisteta, mahdolliset vajeet voidaan täyttää vain leikkaamalla ohjelmista ja hyödyntämällä talousarvion kaikki joustavuus;

20.painottaa, että Next Generation EU ‑välineen takaisinmaksukustannukset riippuvat suhdanteista, niihin vaikuttavat ulkoiset tekijät ja ne ovat siten luonnostaan vaihtelevia ja että lainakustannusten takaisinmaksu on unionille oikeudellinen sitoumus, jossa ei ole harkinnanvaraa; toteaa sen vuoksi jälleen vastustaneensa voimakkaasti Next Generation EU -välineen lainakustannusten takaisinmaksun rajoittamista monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen enimmäismäärään monivuotisesta rahoituskehyksestä vuonna 2020 käydyissä neuvotteluissa; palauttaa mieliin vaatineensa toistuvasti, että kaikki Next Generation EU -välineen lainakustannukset olisi rahoitettava rakenteellisena kokonaisratkaisuna monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittäen, jotta voidaan kattaa nousseiden korkojen vuoksi kasvaneet Next Generation EU -välineen takaisinmaksukustannukset, joiden vuoksi talousarvion joustavuutta oli hyödynnettävä merkittävästi vuosina 2023 ja 2024;

21.painottaa, että EURI-välineessä on kaksi osiota, joista ensimmäistä käytetään vapautettuja varoja vastaavan määrän kattamiseen ja joista toinen toimii jäsenvaltioiden ylimääräisistä rahoitusosuuksista koostuvana varautumisjärjestelynä; palauttaa mieliin pitkäaikaisen kantansa, että vapautetut määrärahat olisi säilytettävä EU:n talousarviossa ja että budjettivallan käyttäjän olisi sidottava ne vuotuisessa talousarviomenettelyssä; on sen vuoksi tyytyväinen tähän tärkeään askeleeseen sen tunnustamiseksi, että talousarviossa sidotut määrärahat olisi säilytettävä talousarviossa ja hyödynnettävä apuna kipeästi kaivatun talousarvion joustavuuden aikaansaamisessa;

22.toteaa, että ennen kuin budjettivallan käyttäjä turvautuu erityisrahoitusvälineeseen, sen odotetaan tarkastelevan mahdollisuutta kattaa osa mahdollisista puutteista otsakkeiden sisällä ja joustovälineen ja yhden ainoan liikkumavaravälineen kautta; korostaa, että tämän prosessin on oltava objektiivinen ja perustuttava todellisiin tarpeisiin eikä se saa olla mielivaltaisten vertailuarvojen ohjailemaa; palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että kolmen toimielimen osana vuoden 2020 monivuotista rahoituskehystä koskevaa sopimusta antama yhteinen julistus, jonka mukaan Next Generation EU -välineen rahoituskulut kattavien menojen ”ei ole tarkoitus vähentää EU:n ohjelmia ja rahastoja”, on edelleen voimassa ja toimii budjettivallan käyttäjän lähtökohtana; aikoo siksi varmistaa, että kaikilla ohjelmilla on asianmukaiset resurssit ja että vuotuisessa talousarviomenettelyssä ylläpidetään talousarvion joustavuutta ja reaktiovalmiutta;

23.korostaa, että komission on annettava talousarviomenettelyssä luotettavaa, oikea-aikaista ja tarkkaa tietoa Next Generation EU -välineen lainakustannuksista ja elpymis- ja palautumistukivälineen maksuista;

24.painottaa, että perussopimusten mukaan Eurooppa-neuvostolla ei ole asemaa talousarvio- eikä lainsäädäntömenettelyssä; korostaa, että Eurooppa-neuvostossa EURI‑välineestä käytävät keskustelut eivät saa häiritä toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti vuosittain sovitun talousarviomenettelyn käytännön aikataulua ja että niissä ei saa asettaa minkäänlaisia ehtoja talousarviomenettelyn kululle; korostaa aikovansa olla tässä suhteessa erityisen tarkkaavainen ja aikovansa varmistaa, että budjettivallan käyttäjän perussopimuksissa vahvistettuja oikeuksia kunnioitetaan täysin ja että toimielinten välistä sopimusta noudatetaan kattavasti;

25.huomauttaa, että sitten monivuotisen rahoituskehyksen alun humanitaarisen avun ja hätäavun tarve on lisääntynyt sekä unionissa että sen ulkopuolella, kuten myös tuen tarve luonnonkatastrofien yhteydessä, joita sattuu entistä useammin ja jotka ovat entistä voimakkaampia erityisesti ilmastonmuutoksen vuoksi; on vakuuttunut siitä, että nämä tarpeet todennäköisesti kasvavat; pitää siksi myönteisenä, että solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen (SEAR) määrärahoja korotetaan monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevaksi ajaksi 1,5 miljardilla eurolla, mutta on huolissaan siitä, että tämäkään lisäys tuskin riittää täyttämään tarpeita;

26.panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että parlamentin pitkäaikaisen kannan mukaisesti esityksessä neuvoston asetuksessa väline jaetaan kahteen osaan: solidaarisuusvaraukseen sitä apua varten, jota saa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston kattamien luonnonkatastrofien ja kansanterveysuhkien yhteydessä, ja hätäapuvaraukseen, jolla voidaan reagoida nopeasti hätätilanteisiin unionissa ja sen ulkopuolella; katsoo, että tämä tarkistettu rakenne helpottaa täytäntöönpanoa;

27.on kuitenkin huolissaan siitä, että näiden kahden varauksen osuuksien jakamistapa, eli kahden kolmasosan osoittaminen solidaarisuusvaraukseen ja yhden kolmasosan hätäapuvaraukseen, ei täysin vastaa monivuotisen rahoituskehyksen kolmen ensimmäisen vuoden tarpeita, joiden suhde olisi pikemminkin ollut 65–35;

28.pitää myönteisenä, että solidaarisuusvarauksesta ja hätäapuvarauksesta mahdollisesti käyttämättä jääneet määrät, jotka muuten peruuntuisivat, otetaan seuraavana vuonna käyttöön joustovälineessä, mikä muodostaa tärkeän joustavuutta lisäävän periaatteen;

29.toteaa, että ehdotuksella neuvoston asetukseksi jonkin verran kevennetään talousarvioon kohdistuvaa painetta, koska joustovälineen määrärahoja lisätään 2 miljardilla eurolla vuosina 2024–2027 ja perustetaan EURI-erityisväline Next Generation EU -välineen lainakustannusten ylitysten vuoksi; katsoo kuitenkin, että uuden erityisrahoitusvälineen käyttöönottoon johtavien toimien logiikka ja inflaatiosta johtuva hallintomenojen vaje huomioon ottaen lisäys on kohdennettu suurelta osin jo ennalta; on edelleen huolissaan siitä, että jos määrärahat käytetään monivuotisen rahoituskehyksen alkuvuosien tapaan, lisäys ei välttämättä luo talousarvioon riittävää liikkumavaraa, jonka avulla unioni voisi vastata odottamattomiin olosuhteisiin ja uusiin tarpeisiin;

30.pitää valitettavana, että joustavuuden ja kriisitoiminnan osalta monivuotisen rahoituskehyksen tarkistusta on pidettävä menetettynä tilaisuutena;

31.vahvistaa olevansa sitoutunut toimielinten väliseen sopimukseen sisältyvään oikeudellisesti sitovaan etenemissuunnitelmaan, jossa parlamentti, neuvosto ja komissio sitoutuivat ottamaan käyttöön riittävästi uusia omia varoja, joilla katetaan ainakin Next Generation EU -välineen lainakustannusten takaisinmaksu ja nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen jälkeen myös pääoma;

32.pitää erittäin valitettavana, että neuvostossa ei ole edistytty vireillä olevien omia varoja koskevien ehdotusten käsittelyssä, ja muistuttaa toteuttaneensa kaikki tarvittavat vaiheet, joita nopea hyväksyminen edellyttää; kehottaa neuvostoa hyväksymään ehdotukset viipymättä; korostaa, että nykyisten ehdotusten lisäksi on edelleen olennaisen tärkeää edistyä todellisten uusien omien varojen käyttöönotossa;

33.korostaa, että unionin uskottavuus riippuu sen varmistamisesta, että käytettävissä on riittävät maksumäärärahat, jotta edunsaajat varmasti saavat heille kuuluvat rahat hyvissä ajoin; muistuttaa, että maksumäärärahojen tarpeen odotetaan kasvavan jyrkästi monivuotisen rahoituskehyksen loppuvuosina muun muassa STEP-asetuksesta johtuvan koheesiorahastovarojen soveltamisalan ja niiden käyttöä koskevien sääntöjen mukauttamisen vuoksi;

34.pitää sen vuoksi valitettavana, että ehdotuksessa neuvoston asetukseksi ei hyväksytä parlamentin ehdotusta poistaa maksumäärärahojen vuotuinen enimmäismäärä yhden ainoan liikkumavaravälineen käytössä, millä olisi vältetty maksukriisin riskit;

35.panee merkille, että ehdotus neuvoston asetukseksi tarjoaa jonkin verran joustovaraa maksumäärärahojen enimmäismääriin, sillä siinä annetaan mahdollisuus siirtää vuoden 2025 maksumäärärahojen enimmäismäärää koskevaa vuotuista enimmäismukautusta vastaava käyttämättä jäänyt osuus vuodelle 2026, vaikkakaan tämä ei täysin poista riskiä rästiintymisestä; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti maksutarpeiden kehitystä ja ehdottamaan budjettivallan käyttäjälle hyvissä ajoin mahdollisia tarpeellisia korjaavia toimia;

36.korostaa, että toisin kuin kansallisissa talousarvioissa, joissa inflaatio vaikuttaa sekä tulojen että menojen nimellisarvoon, monivuotisen rahoituskehyksen menojen enimmäismääriä korotetaan vuosittain kahdella prosentilla, kun taas omien varojen enimmäismäärää inflaatiokorjataan; muistuttaa, että inflaatio on komission mukaan pienentänyt monivuotisen rahoituskehyksen reaaliarvoa 74 miljardilla eurolla, kun taas jäsenvaltioilta monivuotisen rahoituskehyksen menoihin vaadittujen tulojen osuus bruttokansantulosta (BKTL) on vähentynyt, ja viidelle edunsaajajäsenvaltiolle myönnetyt alennukset, jotka ovat inflaatiosidonnaisia, ovat kasvaneet nopeammin kuin monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät;

37.on edelleen huolissaan siitä, että tarkistusten jälkeenkin maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärä on vain 1,02 prosenttia BKTL:sta ja maksumäärärahojen kokonaismäärä vain 1,01 prosenttia BKTL:sta; muistuttaa, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen suunniteltiin alun perin olevan 1,10 prosenttia BKTL:sta; on samalla tietoinen monen jäsenvaltion kohtaamista budjettihaasteista;

38.pitää valitettavina monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksessa tehtyjä leikkauksia lippulaivaohjelmiin, erityisesti niihin, joita nimenomaan vahvistettiin osana vuoden 2020 monivuotista rahoituskehystä koskevaa sopimusta, ja on huolissaan erityisesti niistä poliittisista signaaleista, joita näillä leikkauksilla lähetetään;

39.pitää erittäin valitettavana, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelman määrärahoja vähennetään 2,1 miljardilla eurolla, mikä on vastoin neuvoston itsensä ilmoittamaa tavoitetta investoida 3 prosenttia bruttokansantuotteesta tutkimukseen ja kehitykseen; korostaa, että investointien lisääminen eurooppalaiseen tutkimukseen ja innovointiin nyt on edellytys sille, että Eurooppa voi turvata taloudellisen kilpailukykynsä tulevaisuudessa; toteaa, että tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investointien lisääminen on välttämätöntä, jotta Eurooppa voi säilyttää teknologisen johtoasemansa tai kehittää sitä aloilla, joihin vihreä ja digitaalinen siirtymä vaikuttavat eniten; huomauttaa, että EU:n tutkimus- ja innovointitoiminnan leikkaukset ovat vastoin EU:n johtajien lupauksia parantaa EU:n kilpailukykyä ja vahvistaa sen avointa strategista riippumattomuutta; huomauttaa kuitenkin, että parlamentti auttoi lieventämään Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman leikkauksen vaikutuksia ottamalla varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti käyttöön 100 miljoonaa euroa vapautettuja tutkimukseen osoitettuja sitoumuksia ohjelman hyväksi niiden 500 miljoonan euron lisäksi, joista sovittiin jo vuonna 2020; palauttaa mieliin, että vapautettujen tutkimussitoumusten uudelleenkäyttö on parlamentin pitkäaikainen vaatimus;

40.muistuttaa terveyspolitiikan tärkeydestä ja vuoden 2020 monivuotista rahoituskehystä koskevassa sopimuksessa tehdystä yksiselitteisestä poliittisesta sitoumuksesta terveyden rahoituksen priorisointiin; on sen vuoksi hyvin pettynyt, että EU4Health-ohjelmasta leikataan miljardi euroa; katsoo, että tällainen päätös todennäköisesti heikentää varautumista mahdollisiin uusiin pandemioihin ja rajoittaa unionin kykyä tukea julkisia terveydenhuoltojärjestelmiä; huomauttaa kuitenkin, että parlamentin pyynnöstä ohjelman menoprofiilia on mukautettu, jotta voitaisiin lieventää leikkauksen vaikutusta käytännön täytäntöönpanoon jakamalla vaikutus tasaisemmin jäljellä oleville vuosille;

41.palauttaa mieliin kantansa, jonka mukaan jäsenvaltiokohtaisia ennalta kohdennettuja määrärahoja ei pitäisi muuttaa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen yhteydessä; on siksi tyytyväinen päätökseen jättää jäsenvaltiokohtaiset ennalta kohdennetut määrärahat ennalleen ja olla ottamatta niitä huomioon mekanismissa, jolla katetaan Next Generation EU -välineen lainakustannusten vaje; pitää kuitenkin valitettavana leikkauksia koheesiorahastojen suoran hallinnoinnin osa-alueista (‑0,4 miljardia euroa) ja yhteisestä maatalouspolitiikasta (-0,7 miljardia euroa), mikä vähentää näiden toimien koko potentiaalia ja vaikutusta;

42.toteaa, että Euroopan globalisaatiorahastoa (EGR) ja brexit-mukautusvarausta ei ole tarvittu ennakoidussa määrin ja että niiden määrärahoja on mahdollista mukauttaa; katsoo, että näistä erityisrahoitusvälineistä saatavat määrät olisi pitänyt käyttää uudelleen muihin tarkoituksiin talousarviossa, esimerkiksi joustovälineen vahvistamiseen;

43.kehottaa komissiota antamaan budjettivallan käyttäjälle yksityiskohtaisen selvityksen siitä, miten se aikoo hallinnoida kaikkia ohjelmiin ja erityisrahoitusvälineisiin tehtäviä muutoksia siten, että niiden päätavoitteet voidaan saavuttaa mahdollisimman laajasti, ja antamaan yksityiskohtaisia tietoja tarkistuksen vaikutuksista EU:n koko talousarvioon;

44.on asian kiireellisyyden vuoksi valmis toteuttamaan kaikki tarvittavat lainsäädännölliset ja talousarviomuutokset ilman aiheetonta viivytystä; palauttaa tässä yhteydessä mieliin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin tulosten sisällyttämisestä vuoden 2024 talousarvioon;

45.painottaa parlamentin aikovan varmistaa, että sen vuotuiseen talousarviomenettelyyn kuuluvia oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti tämän paketin täytäntöönpanossa;

46.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.