(1)Oikeudenmukaisen verotuksen varmistaminen sisämarkkinoilla ja pääomamarkkinaunionin moitteeton toiminta ovat Euroopan unionin (EU) politiikan painopistealueita. Tässä yhteydessä on ratkaisevan tärkeää poistaa rajatylittävien sijoitusten esteitä samalla kun torjutaan veropetoksia ja verotukseen liittyviä väärinkäytöksiä. Tällaisia esteitä ovat esimerkiksi tehottomat ja suhteettoman raskaat menettelyt, joilla alennetaan rajoitetusti verovelvollisilta sijoittajilta julkisesti noteeratuista osakkeista tai joukkovelkakirjoista maksetuista osinko- tai korkotuloista tulon lähteellä perittyjä ylimääräisiä veroja. Tällaiset esteet ovat erityisen haastavia vähittäissijoittajille. Lisäksi on osoittautunut, että nykytilanteessa ei pystytä riittävästi estämään toistuvia veropetosten, veronvilpin ja veronkierron riskejä, kuten äskettäiset cum ex- ja cum cum -skandaalit osoittavat. Tällä ehdotuksella pyritään tekemään EU:n lähdeveromenettelyistä tehokkaampia ja samalla suojaamaan niitä veropetosten ja verotukseen liittyvien väärinkäytösten riskiltä. Se perustuu asiaan liittyviin aiempiin EU:n ja kansainvälisen tason toimiin, kuten vuonna 2009 annettuun komission suositukseen lähdeveromenettelyjen yksinkertaistamisesta ja OECD:n Treaty Relief and Compliance Enhancement (TRACE) -aloitteeseen28.

_________________

28 Komission suositus, annettu 19 päivänä lokakuuta 2009, lähdeveron alentamiseen sovellettavista menettelyistä (EUVL L 279, 24.10.2009, s. 8).

(2)Jäsenvaltioiden valmiuksia ehkäistä ja torjua mahdollisia petoksia ja väärinkäytöksiä haittaavat tällä hetkellä hajanaisuus sekä sijoittajia koskevien luotettavien ja oikea-aikaisten tietojen puute. Näiden valmiuksien vahvistamiseksi on tarpeen ottaa käyttöön yhteinen veropetosten ja verotukseen liittyvien väärinkäytösten riskiä kestävä kehys, joka koskee arvopapereihin tehtäviin rajatylittäviin sijoituksiin liittyvien ylimääräisten lähdeverojen alentamista. Kehyksen pitäisi johtaa EU:ssa sovellettavien eri alennusmenettelyjen lähentymiseen ja samalla varmistaa avoimuus ja varmuus sijoittajien henkilöllisyydestä tapauksen mukaan arvopapereiden liikkeeseenlaskijoille, lähdeveroasiamiehille, rahoituksen välittäjille ja jäsenvaltioille. Kehyksen olisi tämän vuoksi perustuttava automatisoituihin menettelyihin, kuten verotuksellista kotipaikkaa koskevan todistuksen digitalisointiin (menettelyn ja muodon osalta), mikä on edellytys sille, että sijoittajat voivat käyttää mahdollisia alennus- tai palautusmenettelyjä. Tällaisen kehyksen olisi myös oltava riittävän joustava, jotta siinä voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon eri jäsenvaltioissa sovellettavat erilaiset järjestelmät ja samalla varmistaa suurempi lähentyminen ja tarjota asianmukaiset väärinkäytön vastaiset välineet veropetosten, veronvilpin ja veronkierron riskien lieventämiseksi. Tämän direktiivin onnistumisen kannalta on tarpeen, että jäsenvaltiot antavat verohallinnoille välineet, joiden avulla ne voivat hallinnoida veron palautusta ja alentamista tulon lähteellä koskevia menettelyjä turvallisesti ja oikea-aikaisesti sekä tehostaa toimiaan digitalisoitujen, automatisoitujen ja paremmin koordinoitujen keskeisten toimintojen tarjoamisessa. Tätä varten on myös tarpeen kouluttaa asiaankuuluvaa henkilöstöä digitaalisten välineiden valvonnassa.

(4)Sen varmistamiseksi, että kaikilla EU:n verovelvollisilla on käytössään yhteinen, asianmukainen ja tehokas todiste verotuksellisesta kotipaikastaan, jäsenvaltioiden olisi käytettävä automaattisia menettelyjä, joilla myönnetään samansisältöisiä verotuksellista kotipaikkaa koskevia todistuksia samassa tunnistettavassa ja hyväksyttävässä digitaalisessa muodossa. Tehokkuuden lisäämiseksi todistuksen olisi oltava voimassa vähintään koko myöntämisvuoden ajan ja muiden jäsenvaltioiden olisi tunnustettava se kyseiseksi ajaksi. eTRC-todistuksen olisi sisällettävä myös viittaus sovellettaviin kaksinkertaista verotusta koskeviin sopimuksiin. Jäsenvaltiot voivat peruuttaa myönnetyn eTRC-todistuksen, jos verohallinnolla on näyttöä siitä, että siinä esitetty verotuksellinen kotipaikka ei pidä paikkaansa kyseisenä vuonna. Jotta EU:n yritykset voidaan tunnistaa tehokkaasti, todistuksessa olisi oltava tiedot eurooppalaisesta yksilöivästä tunnisteesta (EUID).

(6)Cum ex- ja cum cum ‑järjestelmillä tai osinkoarbitraasiin perustuvilla kaupankäyntijärjestelmillä tarkoitetaan osakkeilla käytävää kauppaa siten, että todellisen omistajan henkilöllisyys salataan, jolloin molemmat tai useat osapuolet voivat vaatia lähdeveron palautusta pääomatuloverosta, joka on kuitenkin maksettu vain kerran, minkä lisäksi näissä rikollisissa käytännöissä käytetään rahoituksen välittäjiä. Koska arvopaperien maksuketjuihin useimmiten osallistuvat rahoituksen välittäjät ovat vakavaraisuusasetuksessa29 määriteltyjä suuria laitoksia sekä lähdeveroasiamiespalveluja tarjoavia arvopaperikeskuksia, nämä yhteisöt olisi velvoitettava hakemaan rekisteröintiä edellä mainitulla tavalla perustetuissa jäsenvaltioiden kansallisissa rekistereissä. Muiden rahoituksen välittäjien olisi voitava hakea rekisteröintiä harkintansa mukaan. Rahoituksen välittäjän olisi itse haettava rekisteröintiä toimittamalla jäsenvaltion nimeämälle toimivaltaiselle viranomaiselle hakemus, joka sisältää todisteet siitä, että rahoituksen välittäjä täyttää tietyt vaatimukset. Vaatimusten tarkoituksena on varmistaa, että rekisteröintiä hakeva välittäjä täyttää asiaa koskevan EU:n asetuksen vaatimukset ja että sen noudattamista valvotaan. Jos rahoituksen välittäjä on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle, siihen on sovellettava sen kolmannen maan lainsäädäntöä, jossa on sen kotipaikka, jos kyseinen lainsäädäntö on verrattavissa tämän direktiivin tarkoituksiin eikä kolmas maa, jossa on sen kotipaikka, ole veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon liitteessä I eikä suuririskisiä kolmansia maita koskevassa EU:n luettelossa (rahanpesun vastainen luettelo). Kolmanteen maahan sijoittautuneen rahoituksen välittäjän rekisteröinti olisi toteutettava mahdollisimman vähäisin hallinnollisin toimin. Komission olisi autettava jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden kesken vallitsee koordinoitu yhteisymmärrys vastaavasta lainsäädännöstä kolmansissa maissa. Se, että kolmannen maan rahoituksen välittäjä noudattaa asiaan liittyviä EU:n vaatimuksia, koskee ainoastaan tässä direktiivissä säädettyjä tarkoituksia, eikä sillä ole vaikutusta EU:n muun lainsäädännön mukaisten muiden oikeuksien ja velvoitteiden käyttämiseen tai soveltamiseen. Kun rahoituksen välittäjät on rekisteröity, niitä olisi pidettävä kyseisessä jäsenvaltiossa sertifioituina rahoituksen välittäjinä, ja niihin olisi sovellettava tämän direktiivin mukaisia asiaankuuluvia raportointi- ja ilmoitusvelvollisuuksia samalla, kun niille myönnetään oikeus pyytää tässä direktiivissä säädettyjen alennusmenettelyjen soveltamista. Kansallista rekisteriä ylläpitävien jäsenvaltioiden olisi myös toteutettava toimia poistaakseen rekisteristä kaikki sertifioidut rahoituksen välittäjät, jotka sitä pyytävät tai jotka eivät enää täytä asiaankuuluvia vaatimuksia. Lisäksi nämä jäsenvaltiot voivat päättää poistaa kansallisesta rekisteristään sertifioidut rahoituksen välittäjät tai evätä niiltä pääsyn alennusjärjestelmään, jos niiden on todettu rikkoneen velvoitteitaan useita kertoja. Jos jäsenvaltio toteuttaa tällaisen poistamis- tai epäämistoimen, sen olisi ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille, jotka ylläpitävät kansallista rekisteriä, jotta ne voivat arvioida saman sertifioidun rahoituksen välittäjän poistamista omasta kansallisesta rekisteristään. Asianomaisten jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä sovelletaan asianomaisten osapuolten oikeuksiin ja velvollisuuksiin, muutoksenhaku mukaan lukien, kun on kyse jäsenvaltion tekemästä päätöksestä, joka liittyy rekisteröintiin ja poistamiseen kansallisesta rekisteristä.

__________________

29 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(8)Jotta pääomamarkkinaunionista tulisi tehokkaampi ja kilpailukykyisempi, olisi helpotettava ja nopeutettava arvopapereiden tuloista perittävien ylimääräisten lähdeverojen alennusmenettelyjä, kun asianomaiset sertifioidut rahoituksen välittäjät ovat toimittaneet riittävät tiedot muun muassa sijoittajan henkilöllisyydestä. Asianomaisia sertifioituja rahoituksen välittäjiä ovat kaikki sijoittajan ja arvopapereiden liikkeeseenlaskijan välisen maksuketjun sertifioidut rahoituksen välittäjät, joita voidaan vaatia toimittamaan tietoja myös ketjun sertifioimattomien rahoituksen välittäjien suorittamista maksuista kunkin jäsenvaltion toimintaperiaatteiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden erilaiset lähestymistavat huomioon ottaen suunnitellaan kahdentyyppisiä menettelyjä: i) veron alentaminen tulon lähteellä soveltamalla suoraan asianmukaista verokantaa lähdeveron pidätyshetkellä ja ii) nopea palautus enintään 50 päivän kuluessa osingon maksupäivästä tai tapauksen mukaan siitä päivästä, jona joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskijan on maksettava korkoa joukkovelkakirjan haltijalle (kupongin irtoamispäivä). Jäsenvaltioiden olisi voitava ottaa valintansa mukaan käyttöön jompikumpi näistä kahdesta menettelystä tai niiden yhdistelmä sen mukaan, mitä ne pitävät tarkoituksenmukaisena, ja varmistettava samalla, että vähintään jompikumpi menettely on kaikkien sijoittajien saatavilla, jos tämän direktiivin vaatimukset täyttyvät. Jotta varmistetaan näiden menettelyjen asianmukainen ja oikea-aikainen täytäntöönpano asianomaisissa jäsenvaltioissa, on aiheellista soveltaa korkoa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien ja näistä menettelyistä hyötymisen edellytykset täyttävien ylimääräisten lähdeverojen viivästyneisiin palautuksiin. Jos asiaankuuluvat vaatimukset eivät täyty tai jos asianomainen sijoittaja niin haluaa, jäsenvaltioiden olisi sovellettava nykyisiä vakiomuotoisia palautusmenettelyjään ylimääräisten lähdeverojen alentamiseksi. Rekisteröityjen omistajien, erityisesti vähittäissijoittajien, ja heidän valtuutettujen edustajiensa olisi joka tapauksessa säilytettävä oikeus hakea siinä jäsenvaltiossa maksetun ylimääräisen lähdeveron palautusta, jossa he toimittavat todisteet kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen edellytysten täyttymisestä. Jäsenvaltiot voivat hylätä palautuspyynnön, kun jokin riskinarviointikriteereihin perustuva ja kansallisen lainsäädännön mukainen todentamismenettely tai verotarkastus käynnistetään. 

(9)Ylimääräisten lähdeverojen alennusjärjestelmien turvaamiseksi jäsenvaltioiden, jotka ylläpitävät kansallista rekisteriä, olisi myös vaadittava sertifioituja rahoituksen välittäjiä tarkistamaan alennusta hakevien sijoittajien soveltuvuus. Sertifioitujen rahoituksen välittäjien olisi erityisesti kerättävä asianomaisen sijoittajan verotuksellista kotipaikkaa koskeva todistus ja ilmoitus siitä, että kyseinen sijoittaja on maksun tosiasiallinen edunsaaja lähdejäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. Niiden on myös tarkistettava sovellettava, sijoittajan erityisolosuhteisiin perustuva lähdeverokanta ja ilmoitettava, ovatko ne tietoisia kohde-etuutena oleviin arvopapereihin liittyvästä rahoitusjärjestelystä, jota ei ole selvitetty, jonka voimassaolo ei ole päättynyt tai jota ei ole muutoin päätetty osingon irtoamispäivänä. Due diligence ‑vaatimuksia voitaisiin soveltaa vuosikohtaisesti. Sertifioidut rahoituksen välittäjät olisi saatettava vastuuseen verotulojen menetyksistä, jotka ovat aiheutuneet näiden velvoitteiden puutteellisen täyttämisen vuoksi, siltä osin kuin niin säädetään sen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä, jossa menetys on aiheutunut. Jotta voidaan varmistaa sertifioiduille rahoituksen välittäjille asetetun taakan ja vastuun oikeasuhteisuus, kevennettyjä todentamisvelvollisuuksia olisi sovellettava kaikkiin alennusmenettelyihin, joissa väärinkäytön riski on pieni, ja erityisesti silloin, kun sijoittajalle maksettavan osingon kokonaismäärä osakeomistuksesta yhtiössä on alle 1 500 euroa. Jos väärinkäyttö osoitetaan muulla tavoin, jäsenvaltiot voivat kuitenkin soveltaa kansallisen lainsäädännön mukaisia seuraamuksia, mukaan lukien tässä direktiivissä säädettyjen alennusjärjestelmien epääminen, mutta ne eivät voi asettaa sertifioituja rahoituksen välittäjiä vastuuseen todentamatta jättämisestä.

(12)Ehdotettujen sääntöjen asianmukainen täytäntöönpano ja sen valvonta kussakin asianomaisessa jäsenvaltiossa on ratkaisevan tärkeää koko pääomamarkkinaunionin edistämisen sekä jäsenvaltioiden veropohjan suojelun kannalta, minkä vuoksi komission olisi seurattava täytäntöönpanoa. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi toimitettava komissiolle säännöllisesti täytäntöönpanosäädöksessä täsmennetyt tilastotiedot, jotka koskevat tämän direktiivin nojalla hyväksyttyjen kansallisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja sen valvontaa niiden alueella. Komission olisi laadittava jäsenvaltioiden toimittamien tietojen ja muiden saatavilla olevien tietojen perusteella arviointi, jossa arvioidaan ehdotettujen uusien sääntöjen tehokkuutta. Komission olisi tässä yhteydessä tarkasteltava tarvetta saattaa tällä direktiivillä käyttöön otetut säännöt ajan tasalle.

(14)Tämän direktiivin mukaisessa henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/67931. Rahoituksen välittäjät ja jäsenvaltiot voivat käsitellä henkilötietoja tämän direktiivin nojalla ainoastaan silloin, kun tietojen käsittelyn tarkoituksena on palvella yleistä julkista etua eli torjua veropetoksia, veronkiertoa ja verovilppiä, suojella verotuloja ja edistää oikeudenmukaista verotusta, mikä vahvistaa sosiaalisen, poliittisen ja taloudellisen osallisuuden mahdollisuuksia jäsenvaltioissa. Vain tämän direktiivin mukaisiin lähdeveron alentamiseen sovellettaviin menettelyihin osallistuvilla tahoilla pitäisi olla pääsy näihin tietoihin. Vain mahdollisimman vähäinen määrä henkilötietoja, jotka ovat tarpeen aliraportoinnin, raportoittamatta jättämisen tai veropetosten tai verotukseen liittyvien väärinkäytösten havaitsemiseksi, olisi lähetettävä. Henkilötietoja olisi säilytettävä vain niin kauan kuin se on tarpeen tätä tarkoitusta varten. Jotta tämä tavoite voidaan saavuttaa tehokkaasti, on tarpeen rajoittaa edellä mainitussa asetuksessa säädettyjä tiettyjä yksilöiden oikeuksia, siltä osin kuin tällaisten oikeuksien käyttö voisi vaarantaa tutkimukset, erityisesti oikeutta saada ilmoitus heidän tietojensa käsittelystä ja sen laajuudesta sekä oikeutta antaa suostumus tietyntyyppiseen tietojenkäsittelyyn. Heti kun rajoituksen perusteena olleet olosuhteet eivät enää toteudu, rekisteröityjen oikeudet olisi palautettava.

_________________

31 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(19)’kaksinkertaista verotusta koskevalla sopimuksella’ sopimusta, jossa määrätään tulojen ja soveltuvin osin pääoman kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta ja joka on voimassa kahden (tai useamman) lainkäyttöalueen välillä;

2.Jäsenvaltioiden on myönnettävä eTRC-todistus käytettävissä olevien tietojen perusteella kolmen työpäivän kuluessa pyynnön esittämisestä, jollei 4 kohdasta muuta johdu. eTRC-todistuksen on oltava liitteen I teknisten vaatimusten mukainen, ja sen on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)verovelvollisen etu- ja sukunimi sekä syntymäaika ja -paikka, jos verovelvollinen on luonnollinen henkilö, tai verovelvollisen nimi ja eurooppalainen yksilöivä tunnistenumero (EUID), jos verovelvollinen on yhteisö, mikäli tiedot ovat saatavilla;

Poistetaan.

4.Jos verovelvollisen verotuksellisen kotipaikan todentamiseen tarvitaan enemmän kuin viisi työpäivää, jäsenvaltion on ilmoitettava todistuksen hakijalle tarvittava lisäaika ja syyt viivästykseen, joka ei missään tapauksessa saa olla viittä työpäivää pidempi.

5.Jäsenvaltioiden on tunnustettava toisen jäsenvaltion myöntämä eTRC-todistus riittäväksi todisteeksi verovelvollisen kotipaikasta kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa 3 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat joka tapauksessa todistaa verotuksellisen kotipaikan lainkäyttöalueellaan. 

6.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan eTRC-todistuksen myöntämiseen käytettävät vakiomuotoiset sähköiset lomakkeet koneiden luettavissa olevassa muodossa, mukaan lukien kielijärjestelyt, ja tekniset protokollat, mukaan lukien turvallisuusstandardit. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rahoituksen välittäjä rekisteröidään sertifioitujen rahoituksen välittäjien kansalliseen rekisteriin kahden kuukauden kuluessa siitä, kun rahoituksen välittäjä on jättänyt rekisteröintihakemuksen, jossa esitetään todisteet kaikista seuraavista vaatimuksista:

b)jos rekisteröintiä hakeva rahoituksen välittäjä on luottolaitos, verotuksellisen kotipaikan lainkäyttöalueella myönnetty toimilupa harjoittaa direktiivin 2013/36/EU liitteessä I olevan 12 tai 14 kohdan tai kolmannen maan vastaavan lainsäädännön mukaista säilytystoimintaa; jos rekisteröintiä hakeva rahoituksen välittäjä on sijoituspalveluyritys, verotuksellisen kotipaikan lainkäyttöalueella myönnetty toimilupa harjoittaa direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan B osan 1 kohdan tai kolmannen maan vastaavan lainsäädännön mukaista säilytystoimintaa; tai jos rekisteröintiä hakeva rahoituksen välittäjä on arvopaperikeskus, asetuksen (EU) N:o 909/2014 tai kotipaikkana olevan kolmannen maan vastaavan lainsäädännön mukainen verotuksellisen kotipaikan lainkäyttöalueelle myönnetty toimilupa; komissio antaa ohjeita vastaavaa lainsäädäntöä koskevista vähimmäisvaatimuksista;

2.Rahoituksen välittäjien on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista a–c alakohdan mukaisesti toimitettujen tietojen muutoksista ja toimitettava asiaankuuluvat asiakirjat tarvittaessa.

3.Jäsenvaltion, joka poistaa sertifioidun rahoituksen välittäjän kansallisesta rekisteristään, on direktiivin 2011/16/EU mukaisesti ilmoitettava asiasta ilman aiheetonta viivytystä kaikille muille jäsenvaltioille, jotka ylläpitävät 5 artiklan mukaista kansallista rekisteriä, ja täsmennettävä 1 ja 2 kohdan mukaiset poistamisen perusteet.

1.Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla niiden kansallisessa rekisterissä olevat sertifioidut rahoituksen välittäjät velvoitetaan raportoimaan toimivaltaiselle viranomaiselle liitteessä II tarkoitetut tiedot mahdollisimman pian ja enintään 20 kalenteripäivän kuluessa täsmäytyspäivän jälkeen, paitsi jos jotakin transaktion osaa koskeva toimitusohje on avoin täsmäytyspäivänä, jolloin kyseistä tapahtumaa koskeva raportointi on tehtävä mahdollisimman pian toimituksen jälkeen. Jos 15 päivän kuluttua täsmäytyspäivästä jonkin transaktion osan toimitus on edelleen kesken, sertifioitujen rahoituksen välittäjien on raportoitava seuraavien 5 kalenteripäivän kuluessa se osa, jonka toimitus on kesken.

2.Jäsenvaltioiden on säädettävä, että sertifioitujen rahoituksen välittäjien ei tarvitse raportoida liitteessä II olevassa E kohdassa tarkoitettuja tietoja, jos rekisteröidylle omistajalle maksettavan osingon kokonaismäärä omistajan omistusosuudesta yhtiössä on enintään 1 500 euroa.

5.Jäsenvaltioiden on vaadittava, että niiden kansallisessa rekisterissä olevat sertifioidut rahoituksen välittäjät säilyttävät raportoituja tietoja tukevat asiakirjat kuuden vuoden ajan ja tarjoavat pääsyn mahdollisiin muihin tietoihin sekä pääsyn tiloihinsa tarkastusta varten, ja niiden on vaadittava, että sertifioidut rahoituksen välittäjät poistavat tai anonymisoivat kaikki tällaisiin asiakirjoihin sisältyvät henkilötiedot heti tarkastuksen päätyttyä ja viimeistään kuuden vuoden kuluttua raportoinnista.

a)osinko on maksettu julkisen kaupankäynnin kohteena olevasta osakkeesta, jonka rekisteröity omistaja on hankkinut osingon irtoamispäivää edeltäneiden viiden päivän aikana;

1.Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sertifioitu rahoituksen välittäjä, joka pyytää 12 artiklan mukaista alennusta ja/tai 13 artiklan mukaista palautusta rekisteröidyn omistajan puolesta, saa tällaiselta rekisteröidyltä omistajalta vakuutuksen siitä, että rekisteröity omistaja

a)on lähdejäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä tai kaksinkertaista verotusta koskevassa sopimuksessa määritelty osingon tai koron tosiasiallinen edunsaaja; ja

2.Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sertifioidut rahoituksen välittäjät, jotka pyytävät 12 artiklan mukaista alennusta ja/tai 13 artiklan mukaista palautusta rekisteröidyn omistajan puolesta, tarkistavat seuraavat:

d)osingonmaksun tapauksessa ja sertifioidun rahoituksen välittäjän käytettävissä olevien tietojen perusteella sellaisen rahoitusjärjestelyn mahdollinen olemassaolo, jota ei ole selvitetty, jonka voimassaolo ei ole päättynyt tai jota ei ole muutoin päätetty osingon irtoamispäivänä, paitsi jos rekisteröidylle omistajalle maksettava osinko kustakin sen omistamasta samanlaisten osakkeiden ryhmästä on enintään 1 500 euroa.

1.Jäsenvaltiot voivat sallia, että sertifioidut rahoituksen välittäjät, jotka ylläpitävät rekisteröidyn omistajan sijoitustiliä, pyytävät ylimääräisen lähdeveron nopeaa palauttamista tällaisen rekisteröidyn omistajan puolesta 10 artiklan mukaisesti, jos tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan 25 kalenteripäivän kuluessa osingon tai koron maksupäivästä.

2.Jäsenvaltioiden on käsiteltävä 1 kohdan mukaisesti esitetty palautuspyyntö 25 kalenteripäivän kuluessa pyynnön päivämäärästä tai siitä päivästä, jona kaikki asianomaiset sertifioidut rahoituksen välittäjät ovat täyttäneet tämän direktiivin mukaiset raportointivelvoitteet, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi. Jäsenvaltioiden on sovellettava tällaisen palautuksen määrään korkoa 14 artiklan mukaisesti kultakin 25. päivän jälkeiseltä viivästyspäivältä, jollei jäsenvaltiolla ole perusteltuja syitä epäillä palautuspyynnön oikeutusta.

Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jos 12 ja 13 artiklaa ei sovelleta osinkoihin, koska tämän direktiivin edellytykset eivät täyty, rekisteröity omistaja tai sen valtuutettu edustaja, joka pyytää tällaisista osingoista kannettavan ylimääräisen lähdeveron palauttamista, toimittaa vähintään liitteessä II olevassa E kohdassa vaaditut tiedot, paitsi jos rekisteröidylle omistajalle maksettavan osingon kokonaismäärä omistajan omistusosuudesta yhtiössä on enintään 1 500 euroa tai jos nämä tiedot on jo toimitettu 9 artiklan mukaisten velvoitteiden mukaisesti.

Yleinen arviointi, uudelleentarkastelu ja tarkistaminen

1.Komissio tarkastelee ja arvioi tämän direktiivin toimintaa viiden vuoden välein sen jälkeen, kun kansalliset säännöt, joilla direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, ovat tulleet voimaan. Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan joulukuuhun 2031 mennessä ja joka viides vuosi kertomus direktiivin ja lähdeveroihin jäsenvaltioissa sovellettavien sääntöjen arvioinnista ja mahdollisesta tarpeesta muuttaa direktiivin yksittäisiä säännöksiä. Arviointikertomuksessaan komissio

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille ja komissiolle 1 kohdassa tarkoitettua arviointia varten tarvittavat tilastotiedot.

3.Komissio täsmentää täytäntöönpanosäädöksillä tilastotiedot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava arviointia varten, sekä kyseisten tietojen toimittamismuodon ja -edellytykset.

5.Jäsenvaltion komissiolle 2 kohdan mukaisesti toimittamia tietoja sekä kaikkia komission tällaisia tietoja käyttäen laatimia kertomuksia tai asiakirjoja voidaan lähettää Euroopan parlamentille ja muille jäsenvaltioille. Lähetettyjä tietoja koskee salassapitovelvollisuus, ja niihin on sovellettava tiedot vastaanottaneen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä samankaltaisille tiedoille säädettyä suojaa.

1.Jäsenvaltioiden on rajoitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/67945 15–19 artiklan mukaisia rekisteröidyn oikeuksia, siltä osin kuin tällaisten oikeuksien käyttö voisi vaarantaa tutkimukset ja vain siinä määrin ja vain niin kauan kuin on ehdottoman välttämätöntä, jotta niiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vähentää veropetosten, veronkierron tai verovilpin riskiä jäsenvaltioissa, erityisesti tarkistamalla, että rekisteröityyn omistajaan sovelletaan oikeaa lähdeverokantaa, tai varmistamalla, että rekisteröity omistaja saa kohtuullisessa ajassa veron alennuksen, jos hänellä on siihen oikeus. Rekisteröityjen oikeudet palautetaan heti, kun rajoituksia tukevat olosuhteet lakkaavat olemasta.

__________________

45 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

3.Tämän direktiivin mukaisesti käsiteltyjä tietoja, henkilötiedot mukaan lukien, on säilytettävä vain niin kauan kuin on tarpeen tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi kunkin rekisterinpitäjän määräaikaa koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti, mutta joka tapauksessa enintään viisi vuotta.