1.muistuttaa EIP:n tärkeästä roolista jäsenvaltioiden omistamana EU:n julkisena pankkina ja ainoana jäsenvaltioiden täysin omistamana kansainvälisenä rahoituslaitoksena, joka noudattaa kaikilta osin EU:n toimintapolitiikkaa, johon sovelletaan EU:n oikeudellisia normeja ja jonka tavoitteena on sosiaalisen ja taloudellisen elpymisen tukeminen ja unionin tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavien investointien kohdentaminen;

2.arvostaa sitä, että EIP on jatkuvasti valmis mukautumaan ja uudistumaan EU:n muuttuvien toimintapoliittisten vaatimusten mukaisesti noudattaen samalla pitkän aikavälin tavoitteitaan;

3.kehottaa jälleen korottamaan pääomaa, jotta EIP voi antaa lisää pitkäaikaista takaisinmaksettavaa rahoitustukea ja ottaa käyttöön innovatiivisia välineitä; toteaa, että tämä on tarpeen sellaisen oikeudenmukaisen ja osallistavan kestävän kasvun kannalta, jolla tuetaan keskeisiä reaalitalouden investointeja, joita ei muuten tehtäisi ja joihin sisältyy potentiaalia maksimoida innovaatiohyödyt keskeisillä EU:n toimintapolitiikan aloilla, kuten digitalisaatiossa ja vihreässä siirtymässä; toteaa, että näillä investoinneilla olisi autettava lieventämään kilpailukykyyn kohdistuvia rajoitteita, kuten korkeita energian hintoja, osaamisvajeita ja riittämättömiä investointeja innovointiin ja uuteen teknologiaan, ja autettava panemaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet; odottaa EIP:n varmistavan, että sen rahoitus osaltaan edistää markkinoiden toimintapuutteiden korjaamista, että sen yhteydessä vältetään syrjäytysvaikutuksia ja että se tuottaa mitattavissa olevia vaikutuksia vaarantamatta kuitenkaan sen rahoitustarjonnan kokonaisvaltaista houkuttavuutta;

4.korostaa, että EIP:n on säilytettävä AAA-luottoluokituksensa ja pääomamarkkinoiden täysi luottamus sen toimintaan;

5.panee merkille, että EIP:n rahoituksella on yhä tärkeämpi rooli covid-19-kriisin ja Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen aiheuttamien merkittävien sosiaalisten ja taloudellisten seurausten, erityisesti inflaation, korkeiden korkojen ja julkisen talouden tiukan tilanteen, yhteydessä; panee lisäksi merkille, että EIP:n rahoituksella on suurempi rooli tilanteessa, jossa talousnäkymät ovat haastavat ja maailmanlaajuinen kilpailu lisääntyy, mikä vaikuttaa myös käynnissä oleviin hankkeisiin;

6.katsoo, että EIP voisi tehostaa toimiaan parantaakseen alakohtaista tasapainoa ja sopeutuakseen EU:n alueelliseen monimuotoisuuteen, jotta sen tarjoama rahoitus olisi houkuttelevampaa; kehottaa EIP:tä käsittelemään systeemisiä puutteita, jotka estävät tiettyjä alueita tai maita hyödyntämästä täysimääräisesti sen rahoitustoimintaa, kunnioittaen kuitenkin EIP:n rahoitusoperaatioiden kysyntään perustuvaa luonnetta; kehottaa komissiota arvioimaan, onko InvestEU-ohjelman rahoituksen maantieteellinen jakautuminen tasapainoista erityisesti pienempien jäsenvaltioiden osalta;

7.kehottaa EIP:tä tukemaan sellaisia hankkeita, joilla pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja edistetään sosiaalista osallisuutta ja eriarvoisuuden vähentämistä ympäristö- ja sosiaalinormien mukaisesti; kehottaa EIP:tä laajentamaan rooliaan sosiaaliseen infrastruktuuriin ja hyvinvointiin liittyvien investointivajeiden arvioimisessa ja korjaamisessa sellaisilla aloilla kuin kohtuuhintainen ja energiatehokas sosiaalinen asuntotuotanto, julkinen terveydenhuolto, julkiset laitokset, julkinen liikenne, kestävä liikenne, kulttuuri ja koulutus sekä varmistamaan samalla lisäisyyden ja täydentävyyden muun julkisen rahoituksen ja kaupallisten luotonantajien kanssa; kehottaa EIP:tä lisäämään sosiaalitukien painotusta hankearvioinneissa, jotta voidaan tarjota pitkän aikavälin kohtuuhintaisia ratkaisuja elinkustannuskriisin ja yleisten talousnäkymien Euroopan unionin kotitalouksille aiheuttamien haasteiden yhteydessä; pyytää EIP:tä tehostamaan riskinottoa hankkeissa, jotka tarjoavat keskeisiä palveluja, jotka tuovat pitkäaikaisia selkeitä ja mitattavissa olevia etuja; kehottaa EIP:tä asettamaan rahoituksessa etusijalle hankkeet, joihin osallistuu haavoittuvassa asemassa olevia tai marginalisoituneita henkilöitä, erityisesti nuoria, ja kansalaisjohtoisia hankkeita aina kun se on mahdollista;

8.panee merkille havainnot, jotka sisältyvät EIP:n investointiraporttiin 2022/2023 ”Resilience and reform in Europe”, jossa analysoidaan investointeja ilmastotoimiin kaikkialla EU:ssa sekä investointivajeita eri aloilla; panee merkille myös EIP-ryhmän toimintasuunnitelman vuosiksi 2023–2025, jossa vahvistetaan EIP:n mukautuminen EU:n poliittisiin painopisteisiin ja sen sitoutuminen kunnianhimoisempiin vihreää ja digitaalista siirtymää koskeviin tavoitteisiin; kehottaa komissiota kehittämään menetelmän vihreän rahoitusvajeen arvioimiseksi EU:ssa ja arvioimaan EIP:n mahdollista roolia tämän rahoitusvajeen korjaamisessa;

9.muistuttaa, että EIP on maailman suurin eri valuutoissa olevien vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskija; huomauttaa, että euromääräisten joukkolainojen osuuden lisääminen vahvistaisi entisestään euron kansainvälistä asemaa;

10.muistuttaa, että vihreän siirtymän on oltava osallistava ja oikeudenmukainen ja että vihreiden investointien on oltava toteuttamiskelpoisia, ja odottaa EIP:n näin ollen käyttävän lainanantoaan, rahoitusvälineitään, teknistä apuaan ja neuvontapalvelujaan sellaisten kansalaisten ja yritysten tukemiseen, joilla on sosioekonomisia haasteita, jotka johtuvat ponnisteluista ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi viimeistään vuoteen 2050 mennessä; kehottaa EIP:tä tukemaan hankkeita, joilla varmistetaan uusiutuvan energian, asumisen ja julkisten palvelujen kohtuuhintainen saatavuus, sekä yhteisölähtöisiä aloitteita ja pieniä hankkeita kiinnittäen erityisesti huomiota energiaköyhyyden torjuntaan painopistealana;

11.pitää myönteisenä, että EIP on jo saavuttanut tavoitteensa osoittaa vähintään puolet resursseistaan ilmastotoimiin ja ympäristökestävyyteen ja että se on saavuttamassa tavoitteensa 1 biljoonan euron vihreiden investointien tukemisesta vuoteen 2030 mennessä; odottaa, että EIP mukautuu vuonna 2024 tehtävän ilmastopankkietenemissuunnitelman väliarvioinnin myötä kaikilta osin 1,5 asteen kehityspolkuun ja tavoitteeseen saavuttaa ilmastoneutraalius viimeistään vuoteen 2050 mennessä samalla, kun varmistetaan oikeudenmukainen siirtymä kaikille; katsoo, että vertailuarvoksi olisi asetettava mahdollisimman kunnianhimoiset julkisen pankkitoiminnan käytännöt; toistaa kehotuksensa sisällyttää väliarviointiin kutakin hanketta koskeva perusteellinen arviointi vähemmän hiili-intensiivisistä vaihtoehdoista ja scope 3 -päästöistä;

12.pitää myönteisenä vastapuolten mukautumista Pariisin sopimukseen (PATH) ja odottaa sen täysimääräistä täytäntöönpanoa sekä päästövähennysten maksimoinnin että ilmastokestävyyden parantamisen osalta; panee merkille EIP:n reagoinnin EU:n energiahätätilanteeseen mukauttamalla PATH-kehystä; odottaa, että PATH-kehyksen puitteissa REPowerEU-suunnitelman tueksi myönnetyt vapautukset ovat poikkeuksellisia, väliaikaisia ja kaikilta osin perusteltuja, jotta voidaan nopeuttaa vihreää siirtymää ja lopettaa Euroopan riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista, myös Venäjältä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä EIP:n REPowerEU-suunnitelmalle antaman tuen lisäämistä 45 miljardilla eurolla lainojen ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen muodossa sellaisille hankkeille, jotka liittyvät uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuuteen, verkkoihin ja varastointiin, sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuriin ja läpimurtoteknologioihin seuraavien viiden vuoden aikana;

13.muistuttaa, että kaikkien EIP:n rahoituksen yritysasiakkaiden on sopimusperusteisesti laadittava ja julkaistava uskottava Pariisin sopimukseen sopeutumisstrategia (hiilestä irtautumista koskevat suunnitelmat), johon on sisällyttävä keskipitkää aikaväliä koskevia, jatkuvia ja määrällisiä päästövähennystavoitteita ja pidempää ajanjaksoa koskevia vaihtoehtoja, jotta ilmastoneutraalius saavutetaan viimeistään vuoteen 2050 mennessä; edellyttää, että EIP arvioi järjestelmällisesti näiden suunnitelmien uskottavuutta soveltamalla ennen uusien rahoitussitoumusten allekirjoittamista hiilestä irtautumista koskevia kriteerejä, jotka ovat yhteensopivia 1,5 asteen tavoitteen kanssa; kehottaa jälleen EIP:tä työskentelemään ainoastaan sellaisten rahoituksen välittäjien kanssa, joilla on uskottavat hiilestä irtautumista koskevat suunnitelmat, joihin sisältyy mahdollisimman pian mutta viimeistään vuoteen 2025 mennessä käyttöön otettavia lyhyen aikavälin tavoitteita, jotka ovat yhdenmukaisia 1,5 asteen kehityspolun kanssa; korostaa, että tällaiset uudet vaatimukset eivät saa haitata pk-yritysten rahoituksen saantia;

14.korostaa EIP:n keskeistä roolia oikeudenmukaisen siirtymän varmistamisessa; kehottaa EIP:tä alentamaan oikeudenmukaista siirtymää edistävien yksittäisten hankkeiden tai lainajärjestelyjen vähimmäislainamäärää; kannustaa EIP:tä tehostamaan yhteistyötä kansallisten ja alueellisten rahoituslaitosten kanssa kohdennetun rahoituksen tarjoamiseksi; kehottaa EIP:tä edistämään naisten ja miesten tasa-arvoa koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamista tässä yhteydessä; suhtautuu myönteisesti EIP:n osallistumiseen EU:n oikeudenmukaisen siirtymän mekanismiin nettonollatalouteen siirtymisestä johtuvien sosioekonomisten vaikutusten käsittelemiseksi ja uusien kestävän kehityksen mahdollisuuksien luomiseksi tukikelpoisilla alueilla;

15.kehottaa EIP:tä mukauttamaan riskien vähentämistoimiaan ohjatakseen yksityistä rahoitusta hankkeisiin, joilla on suuri täydentävyys ja jotka edistävät oikeudenmukaista siirtymää, vaarantamatta hankesalkkunsa kaupallista kannattavuutta; kehottaa EIP:tä hyödyntämään ilmasto- ja infrastruktuurirahastojen kaltaisten tuotteiden täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia, mukaan lukien välitetyn oman pääoman merkitys ja tarve parantaa pienempien vihreän infrastruktuurin hankkeiden riski-hyötysuhdetta;

16.pitää myönteisenä sitä, että vetyyn tehtäviä investointeja on lisätty; katsoo ehdottomasti, että vedyn tehtävänä on osaltaan edistää siirtymistä ilmastoneutraaliuteen vähentämällä päästöjä teollisuudenaloilla, joilla niiden vähentäminen on vaikeaa; odottaa, että varmistetaan täydentävyys, jottei resursseja suunnattaisi pois olemassa olevista uusiutuvan sähkön resursseista, kuten asiaa koskevassa delegoidussa säädöksessä Komission delegoitu asetus (EU) 2023/1184, annettu 10. helmikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 täydentämisestä ottamalla käyttöön unionin menetelmä, jossa vahvistetaan muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt (EUVL L 157, 20.6.2023, s. 11). säädetään; on huolissaan vetyhankkeiden mahdollisesta vaikutuksesta tiettyjen alueiden vesihuoltoon sekä biologiseen monimuotoisuuteen; kehottaa EIP:tä lisäämään neuvoa-antavaa asiantuntemustaan EU:n vetyekosysteemin ja -markkinoiden eduksi;

17.korostaa, että EIP:n ympäristö- ja sosiaalipolitiikka vahvistaa sitoumusta edistää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja vuoden 2020 jälkeisen maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen tavoitteita ja panna ne täytäntöön, etenkin vaatimusta siitä, että rahoitetut hankkeet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa biologiselle monimuotoisuudelle ja ekosysteemeille; panee tyytyväisenä merkille, että biologiseen monimuotoisuuteen liittyvä ”ei nettohävikkiä” -periaate on muutettu muotoon ”ei hävikkiä” -periaate; pitää tavoitteena EIP:n ympäristö- ja sosiaalipolitiikan täysimääräistä soveltamista erityisesti uusiutuvaa energiaa koskevissa hankkeissa; kehottaa EIP:tä mukauttamaan ympäristö- ja sosiaalipolitiikkansa kaikilta osin vuoden 2020 jälkeiseen maailmanlaajuiseen biodiversiteettikehykseen;

18.suhtautuu myönteisesti ensimmäisiin luontomyönteistä rahoitusta koskeviin yhteisiin periaatteisiin, jotka EIP julkaisi yhdessä muiden kansainvälisten kehityspankkien kanssa COP28-kokouksessa; odottaa EIP:n jatkavan aktiivisempaa osallistumista luontomyönteisiin ja biologista monimuotoisuutta edistäviin investointeihin sekä toimivan aktiivisemmin aloilla, joilla on suurimmat biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät sivuhyödyt, kuten vesivarojen hoito, sanitaatio, metsätalous ja valtameret, noudattaen mahdollisimman suurta tinkimättömyyttä ja takeita erityisesti paikallisyhteisöjen oikeuksien osalta ja ottaen huomioon luonnonpääoman rahoitusjärjestelystä saadut kokemukset; odottaa EIP:n lisäävän rahoitusta ratkaisuille, joilla vähennetään muovisaastetta;

19.odottaa tehostettuja toimia luontonäkökohtien sisällyttämiseksi analyyseihin ja toimiin, joissa arvioidaan luontokadon taloudellista riskiä vastapuolten tasolla; odottaa, että luontomyönteisiä elementtejä sisällytetään järjestelmällisesti laajamittaisiin infrastruktuurihankkeisiin etenkin, kun on kyse kaupunkialueiden investoinneista; varoittaa ilmastotavoitteita edistävistä hankkeista, jotka johtavat biologisen monimuotoisuuden tuhoutumiseen;

20.panee merkille käynnissä olevat neuvottelut ympäristölainoista; on huolestunut näiden lainojen kehityksestä ja asianmukaisuudesta suojelun kannalta ja niiden korkeista transaktiokustannuksista, etenkin kun aiemmat esimerkit ovat osoittaneet näiden huolten olevan aiheellisia; korostaa, että avoimuuden ja maiden omavastuullisuuden on oltava korkealla tasolla;

21.odottaa EIP:n jatkavan tiukkojen eläinten hyvinvointia koskevien normien ja sovellettavan lainsäädännön soveltamista, myös jalostukseen ja rehuun kalanviljelyssä, EU:n ja monenvälisten rahoituslaitosten tiukimpien vaatimusten mukaisesti;

22.korostaa, että kriittisten raaka-aineiden toimitusvarmuus on ratkaisevan tärkeää vihreän ja digitaalisen siirtymän, puolustusalan sekä yleisesti EU:n teollisen perustan kannalta; muistuttaa EIP:n roolista EU:n raaka-aineallianssissa ja unionin pyrkimyksestä lisätä riippumattomuuttaan kriittisten raaka-aineiden tarjonnasta; korostaa, että kriittisiin raaka-aineisiin on tärkeää soveltaa kiertotalousmenetelmää, joka perustuu kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön, jotta vähennetään EU:n riippuvuutta kolmansista maista ja vahvistetaan sen strategista riippumattomuutta; kehottaa siksi EIP:tä investoimaan enemmän kriittisten raaka-aineiden alaan, jotta voidaan parantaa häiriönsietokykyä raaka-aineiden osalta, keskittyen erityisesti uusioraaka-aineiden kierrätykseen, ja edistämään kiertotalouden ratkaisuja, joilla autetaan monipuolistamaan tarjontaa;

23.muistuttaa, että pk-yritykset ovat Euroopan talouden selkäranka; muistuttaa, että EU:n 23 miljoonaa pk-yritystä muodostavat 99 prosenttia kaikista yrityksistä, tarjoavat noin kolme neljäsosaa kaikista työpaikoista ja tuottavat yli 50 prosenttia EU:n yritysten tuottamasta kokonaislisäarvosta; korostaa, että pk-yritysten tukeminen on EIP-ryhmän keskeinen tavoite; huomauttaa, että energiakriisi ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan seuraukset aiheuttavat pk-yrityksille lisähaasteita, kuten tekevät myös nousevat raaka-aineiden hinnat ja korot;

24.muistuttaa, että EIP-ryhmä myönsi vuonna 2022 pk-yrityksille ja markkina-arvoltaan keskisuurille yrityksille investointirahoitusta yhteensä 16,35 miljardia euroa; panee merkille, että EIP-ryhmän arvion mukaan EIP-ryhmän toimilla tuettiin pk-yritysten lainoja allekirjoitettujen toimien vuotuisen nettoarvon mukaan yhteensä lähes 20 miljardilla eurolla vuosina 2010–2020; kehottaa EIP-ryhmää pohtimaan keinoja pk-yrityksille ja erityisesti pienille rahoitushankkeille antamansa tuen helpottamiseksi edelleen;

25.korostaa EIR:n roolia pyrittäessä parantamaan pienempien EU:n alueen yritysten, markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten ja startup-yritysten rahoituksen saantia ja siten sen tukea yrittäjyydelle, kasvulle, innovoinnille, tutkimukselle ja kehittämiselle sekä työllisyydelle unionissa; huomauttaa, että hinnoiltaan kilpailukykyinen vakaa energiahuolto on yksi menestyksekkään teollisuuspolitiikan kulmakivistä erityisesti pk-yritysten kannalta; kehottaa kuitenkin EIP-ryhmää tarjoamaan lisää kasvupääomaa, jotta pk-yritykset voivat laajentaa toimintaansa; kehottaa EIP-ryhmää lisäämään tukea eurooppalaisten startup-yritysten laajentamiseen, muun muassa ottamalla suurempia riskejä riskipääoman käyttämisessä, jotta varmistetaan, että eurooppalaiset startup-yritykset pystyvät laajentamaan toimintaansa pikemmin EU:ssa kuin sen ulkopuolella;

26.korostaa, että EIR:n on keskityttävä voimakkaasti hankkeisiin, joilla luodaan laadukkaita työpaikkoja ja säilytetään ne, mukaan lukien hankkeet, joilla pyritään ratkaisemaan kasvava nuorisotyöttömyysongelma, kuten ns. kaksiosaisen oppisopimusjärjestelmän malli, joka on osoittautunut tehokkaaksi ja onnistuneeksi joissakin jäsenvaltioissa, jotta voidaan luoda turvattuja ja laadukkaita työpaikkoja;

27.toteaa, että pk-yritysten hallinnolliset resurssit ovat usein rajalliset ja ne joutuvat maksamaan suurempia lainakustannuksia kuin suuryritykset pankkien vähemmän suotuisien lainaehtojen vuoksi, ja pitää välttämättömänä tarjota niille mutkattomia ja helposti saatavilla olevia rahoitusvälineitä; kannustaa siksi voimakkaasti EIP-ryhmää suunnittelemaan ohjelmansa siten, että yksinkertaistetaan hallinnollisia menettelyjä ja tarjotaan samalla tarvittava tekninen apu ja riittävä rahoitus neuvontapalveluille, mikä parantaa niiden saatavuutta pk-yrityksille;

28.kehottaa jälleen EIP-ryhmää täydentämään datavetoisten ratkaisujen luomista koskevia toimia keskittyen erityisesti pk-yritysten kilpailukykyyn ja kohdistamaan alan investointinsa digitaalisten erojen kaventamiseen sekä EU:n sisällä että EU:n ja muiden teknisesti kehittyneempien maailman alueiden välillä; kehottaa EIP-ryhmää lisäämään investointeja digitalisaatioon, tekoälyn kaltaisten huipputeknologioiden kehittämiseen sekä työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, jotka ovat olennaisen tärkeitä vahvan teollisen perustan kannalta;

29.suhtautuu myönteisesti EIP:n maaliskuussa 2023 lanseeraamaan EU:n Ukraina-ohjelmaan, jolla rahoitetaan Ukrainan jälleenrakentamista ja elpymistä ja joka on suunniteltu väliaikaiseksi järjestelyksi, joka mahdollistaa EIP:n jatkuvan sitoutumisen maahan samalla, kun odotettavissa oleva EU:n keskipitkän aikavälin tuki otetaan käyttöön; palauttaa tässä yhteydessä mieliin EU:n talousarvion merkityksen takaajana EIP:n toimille, silloin kun tähän liittyy lainojen myöntämistä EU:n ulkopuolelle EU:n ohjelmien täytäntöön panemiseksi; kehottaa lisäämään EIP:lle EU:n talousarviosta myönnettäviä takuita, jotta EIP voi jatkaa elintärkeitä julkisen ja yksityisen sektorin toimia Ukrainassa ja laajentaa toimintaansa globaalissa etelässä; pitää myönteisenä, että kaikkia EIP:n toimia Ukrainassa ohjaavat sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristön elpymisen ja jälleenrakennuksen ensisijaiset tavoitteet paremman jälleenrakentamisen periaatteiden mukaisesti ja että nämä toimet mukautetaan kaikilta osin Ukrainaa koskevaan tulevaan suunnitelmaan; on tyytyväinen teknisen avun osioon, jolla varmistetaan hankkeiden optimaalinen valmistelu ja täytäntöönpano sekä valmiuksien kehittämistoimet; odottaa, että Maailmanpankin yhteistyössä komission, EIP:n ja Ukrainan hallituksen kanssa laatimassa kolmannessa nopean vahinkojen korjaamisen tarvearvioinnissa yksilöidään merkittävästi kasvavat tarpeet; panee tyytyväisenä merkille EIP:n pyrkimykset ehkäistä, estää ja tutkia sen Ukrainassa toteuttamiin hankkeisiin liittyviä petoksia ja korruptiota;

30.korostaa, että Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut myös EU:n alueisiin ja aiheuttanut merkittäviä taloudellisia vaikutuksia erityisesti EU:n itärajalla olevissa maissa ja EU:n naapurustossa sekä vakavan humanitaarisen kriisin; painottaa, että sodan aiheuttamat muutokset toimitusketjuihin sekä kauppa- ja taloussuhteisiin olisi otettava huomioon suunniteltaessa tulevia investointeja; kehottaa EIP:tä ottamaan huomioon geopoliittisen tilanteen ja etulinjan maissa tarvittavat investoinnit, mukaan lukien infrastruktuuri ja rajaturvallisuus;

31.muistuttaa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on ratkaiseva muutos, koska se on muuttanut perusteellisesti Euroopan turvallisuusympäristöä ja edellyttää puolustusvalmiuden lisäämistä ja siten riittäviä investointeja; korostaa tarvetta hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti kaikkia EIP:n käytettävissä olevia välineitä; kehottaa EIP:tä lisäämään tukeaan Euroopan strategiselle turvallisuusaloitteelle ja Euroopan puolustusteollisuudelle, myös pk-yrityksille, erityisesti Ukrainalle annettavan tuen jatkamiseksi; kehottaa EIP:tä uudistamaan kelpoisuusluetteloaan siten, että kaksikäyttöisyyttä laajempia ammuksia ja puolustustarvikkeita ei enää suljeta EIP:n rahoituksen ulkopuolelle;

32.odottaa, että EIB Global -osaston toimet pysyvät edelleen linjassa EU:n strategisten etujen ja ulkopoliittisten tavoitteiden kanssa; pitää myönteisenä EIP:n osallistumista Global Gateway -aloitteeseen, josta on määrä tukea pääasiassa investointeja infrastruktuuriin ja pk-yrityksiin, ja toteaa, että se edistää EU:n tavoitetta vahvistaa strategista riippumattomuuttaan; odottaa EIP Global -osaston varmistavan, että investoinnit ovat selvästi täydentäviä, luovat pitkän aikavälin myönteisiä vaikutuksia ja hyödyttävät vastaanottajayhteisöjä suojelemalla luonnon- ja kulttuuriperintöä, parantamalla ilmastokestävyyttä, luomalla paikallisia työpaikkoja, nostamalla elintasoa ja vähentämällä köyhyyttä; katsoo, että vastaanottajamaiden sidosryhmät, kuten viranomaiset, kansalaisyhteiskunta ja työmarkkinaosapuolet, on otettava mukaan Global Gateway -hankkeita koskevaan päätöksentekoon ja täytäntöönpanoon; muistuttaa lisäksi, että EIP Global -ohjelman menestys riippuu siitä, että paikan päällä on riittävästi henkilöstöä, myös paikallisia työntekijöitä;

33.toteaa, että uuden kehitysrahoitusosaston perustamisen jälkeen EIP Global on käyttänyt ennätyksellisen paljon sille naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineessä – Globaali Eurooppa vahvistettua erityistä investointi-ikkunaa ja myöntänyt vuonna 2022 yli 10 miljardia euroa erityisesti Ukrainan ja Global Gateway -strategian tukemiseen; panee merkille EIP Global -osaston strategisen etenemissuunnitelman ja odotuksen, että sen avulla voidaan saada aikaan vähintään kolmannes niistä 300 miljardin euron investoinneista, jotka on tarkoitus saada aikaan vuoden 2027 loppuun mennessä; suhtautuu myönteisesti tavoitteeseen, jonka mukaan vuoteen 2025 mennessä yli 50 prosenttia vuotuisista lainoista suunnataan ilmastotoimiin ja ympäristökestävyyteen tehtäviin investointeihin; odottaa, että rahoituksella edistetään osallistavaa ja oikeudenmukaista siirtymää maailmanlaajuisesti; odottaa lisäksi, että EIP Global edistää mielekkäällä tavalla EU:n tavoitetta, jonka mukaan 85 prosenttia kaikista uusista ulkoisista toimista tukee sukupuolten tasa-arvoa vuoteen 2025 mennessä; pitää myönteisenä edistymistä Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussan takuun mukaisen Global Gateway -rahaston perustamisessa, sillä sen odotetaan rahoittavan vaikutukseltaan merkittäviä yksityisen sektorin investointeja ja tarjoavan pääoma- ja velkarahoitusta vaikutuksiltaan merkittäviä infrastruktuurihankkeita, puhdasta energiaa ja inhimillistä kehitystä koskevia hankkeita varten kaikkialla maailmassa; ilmaisee huolensa siitä, ettei sidosryhmiä, joihin sen toiminta vaikuttaa, ole kuultu osallistavasti ja merkityksellisesti; kehottaa lisäämään tukea hankkeille, joiden kannattavuus on rajallinen ja julkinen tuotto korkea, ja pienentämään yksittäisten hankkeiden lainojen vähimmäismäärää erityisesti vähiten kehittyneissä maissa;

34.kehottaa jälleen EIP Global -osastoa rajoittamaan rahoitusta yhdistävät toimet aloille, joilla ne voivat tuottaa lisäarvoa paikallistaloudelle, samalla kun vältetään syrjäyttämästä yksityistä pääomaa, ja varmistamaan, että sekarahoitusta ei käytetä keskeisten julkisten palvelujen yhteydessä, etenkään terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaalisen suojelun alalla; muistuttaa, että EU:n kehityspolitiikan tavoitteiden ja erityisesti terveydenhuollon yleisen ja kohtuuhintaisen saatavuuden parantamista koskevan tavoitteen olisi ohjattava EIP:n investointeja alalla, jotta voidaan varmistaa paremmat terveystulokset kaikille ja erityisesti naisille;

35.on huolissaan nopeasti kasvavasta velkatasosta ja lainakustannusten noususta nousevissa ja kehittyvissä talouksissa, sillä arviolta 60 prosenttia alhaisen tulotason maista on jo julkisen velan vuoksi ahdingossa tai suuressa velkaantumisriskissä Maailmanpankin raportti ”Global Economic Prospects”, tammikuu 2024, https://www.worldbank.org/en/publication/global-economic-prospects.; korostaa EIP:n ja muiden monenvälisten laitosten tärkeää roolia rahoituksen tarjoamisessa edullisin ehdoin kestämättömän velkataakan keventämiseksi;

36.katsoo, että EIP Global -osaston olisi oltava vastuuvelvollinen siitä, että avun tuloksellisuudesta annetussa Pariisin julistuksessa ja Accran toimintaohjelmassa vahvistettuja periaatteita (omavastuullisuus, mukauttaminen, yhdenmukaistaminen, toiminnan tuloksellisuuden painottaminen ja keskinäinen vastuu) noudatetaan; on tässä yhteydessä erityisen huolissaan vientiluottolaitosten ja EIP Global -osaston kehitysrahoituksen välisestä eturistiriidasta sekä EIP Global -osaston investointien vaikutuksesta kehitykseen liittyvään täydentävyyteen;

37.panee merkille EIP:n muistion, jossa esitetään yhteenveto sen lähestymistavasta ihmisoikeuksiin; muistuttaa EIP:tä siitä, että on tärkeää sisällyttää ihmisoikeudet asianmukaista huolellisuutta koskeviin menettelyihin, tehdä ihmisoikeuksia koskevia vaikutustenarviointeja ja kytkeä sen yleinen ihmisoikeussitoumus SEUT 2 artiklaan ja toimia täysin sen mukaisesti; kehottaa jälleen kerran laatimaan selkeät ja sitovat säännöt, joilla täydennetään muistiota, jossa esitetään yhteenveto EIP Global -osaston lähestymistavasta ihmisoikeuksiin, ja jotka koskevat erityisesti arviointia ja hankkeista irrottautumista; on erityisen huolissaan siitä, ettei EIP ole vuoden 2015 jälkeen vaatinut hankkeiden toteuttajia tekemään erillisiä ihmisoikeusvaikutusten arviointeja; kehottaa siksi EIP:tä laatimaan ihmisoikeusstrategian sekä ihmisoikeuksia koskevia arviointeja ja arvioimaan ohjelmiaan ja myös vastaanottajamaissa paikan päällä vallitsevaa todellista tilannetta, jotta varmistetaan, että paikallisyhteisöjä kuullaan ja että oikeutta vapaaseen ja tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen kunnioitetaan järjestelmällisesti; kehottaa EIP:tä lisäksi kehittämään ihmisoikeuksien puolustajia koskevia erityisiä toimintapolitiikkoja ja protokollia vastatakseen kostotoimien riskeihin; korostaa, että kuulemisissa olisi toteutettava erityisiä toimenpiteitä alkuperäiskansojen, naisten, vammaisten henkilöiden ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osallistamiseksi;

38.kehottaa jälleen EIP:tä varmistamaan, että sen toimet hyödyttävät naisia ja tyttöjä ja edistävät naisten taloudellista voimaannuttamista ja työllisyyttä; katsoo, että EIP voisi lisätä entisestään mikrorahoituslainoja naisjohtoisille yrityksille, jotka kohtaavat edelleen syrjintää rahoituksen saannissa;

39.pyytää EIP:tä tekemään yhteistyötä muiden kahden- ja monenvälisten instituutioiden kanssa yhteisten menetelmien kehittämiseksi ja soveltamiseksi kehitysvaikutusten analysointia varten, jotta voidaan varmistaa pitkän aikavälin myönteiset vaikutukset ja lisäarvo;

40.muistuttaa, että EIP:n varat ovat julkisia varoja ja niiden käyttöön olisi aina sovellettava julkista valvontaa ja vastuuvelvollisuutta; toteaa, että EIP on ulkomaisten suorien investointien avoimuutta mittaavan vuoden 2023 indeksin (Foreign Direct Investment Transparency Index) mukaan kohtalaisella tasolla; kehottaa EIP:tä julkaisemaan ennakoivasti ja oikea-aikaisesti yksityiskohtaisempia tietoja hankkeista, mukaan lukien hankkeiden perustelut ja tausta, ja selittämään, miten ne ovat EU:n toimintapolitiikan tavoitteiden mukaisia ja edistävät niitä, ja odottaa EIP:n rajoittavan tietojen ilmoittamatta jättämisen asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30. toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43). ja asetuksessa (EY) N:o 1367/2006 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006, annettu 6. syyskuuta 2006, tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin (EUVL L 264, 25.9.2006, s. 13). lueteltuihin sovellettaviin poikkeuksiin; kehottaa EIP:tä panemaan täytäntöön Euroopan oikeusasiamiehen 20. marraskuuta 2023 asiassa 2252/2022/OAM ja 21. huhtikuuta 2022 asiassa 1251/2020/PB antamat suositukset, jotta voidaan arvioida merkityksellisellä tavalla niiden hankkeiden ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia, joita se harkitsee rahoittavansa;

41.kehottaa lisäämään EIP:n vastuuvelvollisuutta EU:n toimielimiä ja erityisesti parlamenttia kohtaan, koska avoimuus on yksi demokratian kulmakivistä; kehottaa näin ollen EIP:tä raportoimaan parlamentille enemmän päätöksistään, saavutetusta edistyksestä ja lainanantotoimiensa vaikutuksista erityisesti parlamentin ja EIP:n välisen säännöllisen jäsennellyn vuoropuhelun avulla; toistaa pyyntönsä, että parlamentti ja EIP tekisivät toimielinten välisen sopimuksen EIP:n asiakirjojen ja tietojen saatavuuden parantamiseksi ja demokraattisen tilivelvollisuuden lisäämiseksi, mukaan lukien mahdollisuus esittää EIP:lle kirjallisesti vastattavia kysymyksiä, kuten Euroopan keskuspankin tapauksessa jo määrätään;

42.kehottaa jälleen EIP:tä vahvistamaan veropetosten, verovilpin ja veronkierron vastaista toimintapolitiikkaansa muun muassa pidättäytymällä antamasta rahoitusta sellaisille edunsaajille tai rahoituksen välittäjille, joista on todistetusti kielteistä näyttöä; kehottaa EIP:tä panemaan täytäntöön ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja säännöllisiä verotusarviointeja, jotka kohdistuvat veroasioissa yhteistyöhaluttomiin lainkäyttöalueisiin sekä veropetoksiin ja -vilppiin sekä laittomaan ja aggressiiviseen veronkiertoon;

43.kehottaa EIP:n varapääjohtajia välttämään osallistumista kotimaidensa hanke-ehdotuksiin; kehottaa EIP:tä panemaan täysimääräisesti täytäntöön kaikki oikeusasiamiehen 27. heinäkuuta 2022 asiassa 1016/2021/KR ja 31. lokakuuta 2023 asiassa 611/2022/KR antamat suositukset johtokunnan entisten jäsenten toiminnan osalta; kehottaa EIP:n johtokunnan jäseniä julkaisemaan suunnitellut tapaamisensa ulkoisten sidosryhmien kanssa ja toistaa pyyntönsä siitä, että EIP:n hallintoelinten kokousten sisältö julkistettaisiin järjestelmällisesti avoimuuden parantamiseksi entisestään;

44.panee merkille, että EIP on edistynyt sukupuolten tasapuolisemman edustuksen aikaansaamisessa työvoimassa, vaikka naiset ovatkin edelleen aliedustettuina johtotehtävissä ja keskeisillä toiminta-aloilla; pitää valitettavana, ettei EIP saavuttanut sukupuolten tasa-arvoa koskevia tavoitteitaan, jotka se asetti eri tasoilla vuosien 2018–2021 monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevassa EIP:n strategiassa; kehottaa siksi pankkia tehostamaan toimiaan sukupuolten moninaisuuden lisäämiseksi, jotta se saavuttaisi sukupuolten tasa-arvon ja sukupuolten tasapuolisemman edustuksen kaikissa tehtävissä ja erityisesti ylemmissä ja johtotehtävissä säilyttäen samalla maantieteellisen tasapainon; kehottaa EIP:tä jatkamaan kaikenlaisen monimuotoisuuden ja osallisuuden edistämistä organisaatiossaan ja asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita;

45.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan investointipankille.