P9_TA(2024)0120EU:n yhdentymisen syventäminen tulevaa laajentumista ajatellenEuroopan parlamentin päätöslauselma 29. helmikuuta 2024 EU:n yhdentymisen syventämisestä tulevaa laajentumista ajatellen (2023/2114(INI))Euroopan parlamentti, joka

–ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan, 48 ja 49 artiklan,

–ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

–ottaa huomioon joulukuussa 2006 ja maaliskuussa 2020 annetut neuvoston päätelmät sekä Kööpenhaminassa 21. ja 22. kesäkuuta 1993 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, jotka tunnetaan myös Kööpenhaminan kriteereinä,

–ottaa huomioon 13. joulukuuta 2023 antamansa päätöslauselman aiheesta ”30 vuotta Kööpenhaminan kriteerejä: uutta pontta EU:n laajentumispolitiikalle” Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0471.,

–ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–ottaa huomioon Ventotenen manifestin,

–ottaa huomioon 23. marraskuuta 2022 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n uudesta laajentumisstrategiasta EUVL C 167, 11.5.2023, s. 105.,

–ottaa huomioon 5.–6. heinäkuuta 2022 annetun alueiden komitean lausunnon komission vuoden 2022 laajentumispaketista sekä 8. marraskuuta 2023 annetun alueiden komitean puheenjohtajan julkilausuman komission vuoden 2023 laajentumispaketista,

–ottaa huomioon 9. helmikuuta 2022 annetun komission kertomuksen koheesiosta Euroopassa kohti vuotta 2050 mentäessä,

–ottaa huomioon 23.–24. kesäkuuta 2022, 29.–30. kesäkuuta 2023 ja 26.–27. lokakuuta 2023 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät sekä 14.–15. joulukuuta 2023 annettavat Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–ottaa huomioon 2. helmikuuta 2023 annetut komission analyysiraportit Ukrainan (SWD(2023)0030), Moldovan (SWD(2023)0032) ja Georgian (SWD(2023)0031) lainsäädännön mukauttamisesta EU:n säännöstöön,

–ottaa huomioon 29. marraskuuta 2023 annetun komission yhteisen tiedonannon Eurooppa-neuvostolle EU:n ja Turkin poliittisten, taloudellisten ja kaupallisten suhteiden tilanteesta (JOIN(2023)0050),

–ottaa huomioon 29. ja 30. huhtikuuta 1997 annetut yleisten asioiden neuvoston päätelmät ehdollisuuden soveltamisesta johdonmukaisen EU:n strategian kehittämiseksi suhteissa Länsi-Balkanin alueen maihin,

–ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa asiasta, erityisesti 24. lokakuuta 2019 antamansa päätöslauselman liittymisneuvottelujen aloittamisesta Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa EUVL C 202, 28.5.2021, s. 86. sekä päätöslauselmansa Kosovoa EUVL C, C/2023/1066, 15.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2023/1066/oj., Serbiaa EUVL C, C/2023/1065, 15.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2023/1065/oj., Albaniaa Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0285., Bosnia ja Hertsegovinaa Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0284., Pohjois-Makedoniaa EUVL C 479, 16.12.2022, s. 33. ja Montenegroa EUVL C 32, 27.1.2023, s. 63. koskevista komission vuoden 2022 kertomuksista,

–ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle Länsi-Balkanista vuoden 2020 huippukokouksen jälkeen EUVL C 362, 8.9.2021, s. 129.,

–ottaa huomioon 19. ja 20. kesäkuuta 2003 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät ja Länsi-Balkania koskevan Thessalonikin toimintasuunnitelman,

–ottaa huomioon EU:n assosiaatiosopimukset Albanian EUVL L 107, 28.4.2009, s. 166., Bosnia ja Hertsegovinan EUVL L 164, 30.6.2015, s. 2., Georgian EUVL L 261, 30.8.2014, s. 4., Kosovon, Moldovan tasavallan EUVL L 260, 30.8.2014, s. 4., Montenegron, Pohjois-Makedonian EUVL L 84, 20.3.2004, s. 13., Serbian, Turkin EYVL L 361, 31.12.77, s. 29. ja Ukrainan EUVL L 161, 29.5.2014, s. 3. kanssa,

–ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Länsi-Balkanin uudistus- ja kasvuvälineen perustamisesta (COM(2023)0692),

–ottaa huomioon 5. helmikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Liittymisprosessin tehostaminen – Uskottavat jäsenyysnäkymät Länsi-Balkanin maille” (COM(2020)0057) ja helmikuussa 2018 annetun komission strategian ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille”,

–ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2022 antamansa päätöslauselman Ukrainan, Moldovan tasavallan ja Georgian ehdokasmaan asemasta,

–ottaa huomioon 5. lokakuuta 2023 antamansa päätöslauselman Moldovan edistymisestä matkalla kohti EU-jäsenyyttä Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0357.,

–ottaa huomioon 10. tammikuuta 2022 annetun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen 01/2022 ”EU:n tuki oikeusvaltioperiaatteen edistämiselle Länsi-Balkanilla: perustavanlaatuiset ongelmat istuvat edistämispyrkimyksistä huolimatta sitkeässä”,

–ottaa huomioon komission 12. lokakuuta 2022 antaman vuoden 2022 laajentumispaketin,

–ottaa huomioon komission 8. marraskuuta 2023 laajentumispakettia varten antaman tiedonannon EU:n laajentumispolitiikasta vuonna 2023 (COM(2023)0690),

–ottaa huomioon liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta 15. syyskuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1529 EUVL L 330, 20.9.2021, s. 1.,

–ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon avoimuuden ja osallistavuuden edistämisestä Euroopan unionin jäsenyyteen tähtäävässä liittymisprosessissa REX/401 – EESC-2014–1609.,

–ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia EUVL C 252, 18.7.2018, s. 215. ja 11. heinäkuuta 2023 antamansa päätöslauselman EU:n perussopimuksiin sisältyvien siirtymälausekkeiden täytäntöönpanosta Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0269.,

–ottaa huomioon 9. toukokuuta 2022 annetun Euroopan tulevaisuuskonferenssin lopullisia tuloksia koskevan mietinnön ja 9. toukokuuta 2022 antamansa päätöslauselman toimista Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin päätelmien johdosta EUVL C 465, 6.12.2022, s. 109.,

–ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2022 antamansa päätöslauselman valmistelukunnan koollekutsumisesta perussopimusten tarkistamiseksi EUVL C 493, 27.12.2022, s. 130. ja 22. marraskuuta 2023 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ehdotuksista perussopimusten muuttamiseksi Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0427. ja SEU 48 artiklan aktivoinnista, jossa Eurooppa-neuvostoa pyydetään sopimaan valmistelukunnan kutsumisesta perussopimusten uudistamiseen,

–ottaa huomioon työjärjestyksensä 54 artiklan,

–ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0015/2024),

A.ottaa huomioon, että kymmenestä EU:hun tällä hetkellä pyrkivästä maasta yhdeksällä on ehdokasmaan asema ja että joillakin niistä se on ollut jo useita vuosia; ottaa huomioon, että nämä ehdokasmaat ovat liittymisprosessin ja -neuvottelujen eri vaiheissa;

B.ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto päätti 14. joulukuuta 2023 komission vuoden 2023 laajentumispaketissa antamien suositusten mukaisesti myöntää Georgialle ehdokasmaan aseman ja aloittaa liittymisneuvottelut Ukrainan ja Moldovan tasavallan sekä Bosnia ja Hertsegovinan kanssa heti, kun jäsenyyskriteerien täyttämisessä on saavutettu riittävä taso;

C.ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja muut jatkuvat geopoliittiset haasteet ovat antaneet Euroopan unionin laajentumiselle uuden geostrategisen merkityksen; katsoo, että Länsi-Balkanin ja itäisen naapuruston vakaus, turvallisuus ja demokratian kestävyys liittyvät erottamattomasti EU:n vakauteen, turvallisuuteen ja demokratian kestävyyteen;

D.ottaa huomioon, että laajentuminen on moraalinen ja historiallinen sitoumus ja strateginen geopoliittinen painopiste, joka edustaa geostrategista investointia tulevaisuuteen ja tulee edistämään rauhaa, vakautta, turvallisuutta, demokratiaa, yhtenäisyyttä, ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä vaurauden ja hyvinvoinnin varmistamista Euroopan mantereella; ottaa huomioon, että EU:n turvallisuus perustuu myös sen kykyyn puolustaa, edistää ja ylläpitää rauhaa, demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja perusarvoja; ottaa huomioon, että laajentuminen voi hyödyttää sekä nykyisiä että tulevia jäsenvaltioita ja niiden kansalaisia, niin kauan kuin asianmukaiset edellytykset ja vaatimukset täyttyvät;

E.ottaa huomioon, että laajentumisesta on tullut yksi EU:n vahvimmista poliittisista ja geopoliittisista välineistä; ottaa huomioon, että kesäkuussa 2023 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen mukaan suurin osa EU:n väestöstä kannattaa EU:n tulevaa laajentumista; katsoo, että laajentumisprosessin elvyttämiseksi ja sen jatkuvuuden, johdonmukaisuuden ja vaikutuksen varmistamiseksi tarvitaan kiireellisesti uutta pontta, sitoumusta ja näkemystä; ottaa huomioon, että sitoutumisen puute on aiempina vuosina luonut tyhjiön, joka on avannut tilaa Venäjälle ja Kiinalle sekä muille ulkopuolisille toimijoille; katsoo, että keskinäisen vilpittömän yhteistyön periaatetta on aina noudatettava;

F.katsoo, että EU:hun liittymisen on aina oltava ansioihin perustuva menettely, jossa arvioidaan kokonaisuudessaan kunkin hakijan omia ansioita Kööpenhaminan kriteerien täyttämisessä, mukaan lukien ihmisoikeuksien, myös vähemmistöjen oikeuksien, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen sekä muiden EU:n perusarvojen jatkuvan täysimääräisen kunnioittamisen varmistamisessa; katsoo, että myönteisiin tuloksiin olisi pyrittävä mahdollisimman nopeasti ja samalla olisi vältettävä nopeutettuja tai ennalta määritettyjä määräaikoja;

G.katsoo, että paikallaan polkemisella tai taantumisella on oltava seurauksia, koska koko liittymisprosessin on perustuttava oikeudenmukaiseen ja tiukkaan ehdollisuuteen;

H.ottaa huomioon, että EU:hun liittyminen edellyttää molemmilta osapuolilta, niin EU:lta kuin ehdokasmailta, valmiutta toteuttaa kunnianhimoinen yhdentymisohjelma; katsoo, että oikeuslaitoksen, korruption torjunnan, tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden aloilla tarvitaan perusteellisia uudistuksia, jotta ehdokasmaat voivat edetä kohti EU:ta;

I.katsoo, että seuraavan laajentumisen yhteydessä olisi hyödyllistä saattaa päätökseen nykyisten jäsenvaltioiden keskeneräiset euroalueen ja Schengen-alueen jäsenyydet;

J.katsoo, että Länsi-Balkanin maiden on myös keskityttävä konfliktien ratkaisemiseen, alueelliseen yhteistyöhön ja sovinnon tekemiseen; ottaa huomioon, että EU:ssa tai EU:n jäsenvaltioiksi pyrkivissä maissa ei ole sijaa minkään osapuolen provosoivalle retoriikalle, kansanmurhan kieltämiselle tai sotarikollisten ihannoinnille; toteaa, että vaikean menneisyyden käsittely on ainoa tapa saada aikaan todellinen sovinto, joka on ratkaisevan tärkeää hyvinvoivien yhteiskuntien ja menestyksekkään yhdentymisen kannalta;

K.katsoo, että unionin laajentumis- ja syventämisprosessien on kuljettava rinnakkain, koska ne voivat vahvistaa toisiaan, ja toteaa, että tämä moninkertaistaa niiden vaikutuksen ja edistää merkittävästi yleisiä tavoitteita, joita varten EU perustettiin;

L.ottaa huomioon, että laajempaan Euroopan unioniin liittyvä haaste edellyttää tehostettua laajentumispolitiikkaa, joka perustuu asteittaiseen yhdentymiseen yhteisiin toimintapolitiikkoihin ja joka tuottaa kansalaisille selvää hyötyä koko prosessin ajan;

M.toteaa, että laajentumisen yhteydessä on käsiteltävä kokonaisvaltaisesti nykyisten ja tulevien EU:n toimintapolitiikkojen, rakenneuudistusten, institutionaalisten muutosten ja monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 uudelleentarkastelua;

N.ottaa huomioon, että Länsi-Balkanin maat ovat vuosikymmenten ajan ilmaisseet määrätietoisen halunsa liittyä EU:hun; ottaa huomioon, että EU:n johtajat vahvistivat 23.–24. kesäkuuta 2022 täyden ja yksiselitteisen sitoutumisen Länsi-Balkanin jäsenyysnäkymiin;

O.katsoo, että ehdokasmaiden on osoitettava noudattavansa EU:n perusarvoja ja myös mukautumisensa EU:n toimintapolitiikkoihin ja kantoihin, kuten sen yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP);

P.ottaa huomioon, että eräät Länsi-Balkanin maat ovat viime vuosina saavuttaneet korkean mukautumisasteen EU:n YUTP:hen, myös Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan johdosta Venäjälle määrättäviin pakotteisiin; ottaa huomioon, että maaliskuussa 2023 Albanian, Kosovon, Montenegron ja Pohjois-Makedonian ulkoministerit käynnistivät Länsi-Balkanin QUAD-foorumin, jonka tarkoituksena on 100-prosenttinen mukautuminen EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP);

Q.katsoo, että EU:n on osoitettava selkeää poliittista tahtoa tukea ehdokasvaltioita, ja sen olisi lisättävä huomattavasti ehdollista teknistä ja taloudellista tukeaan perustavanlaatuisiin uudistuksiin, kahdenvälisten kiistojen ratkaisemiseen, talouden lähentymiseen ja alueelliseen taloudelliseen yhdentymiseen liittymisneuvotteluja käyvissä maissa; ottaa huomioon, että Länsi-Balkanin kasvusuunnitelmalla pyritään nopeuttamaan perustavanlaatuisia uudistuksia, edistämään maiden yhdentymistä Euroopan unionin sisämarkkinoihin ja vauhdittamaan alueen taloudellista yhdentymistä;

R.toteaa, että vihamieliset ulkomaiset toimijat käyttävät hybridimuotoisia sekaantumiskeinoja vaikuttaakseen EU:n yhdentymiseen ja horjuttaakseen sitä;

S.toteaa, että parlamentti on epäilemättä laajentumista eniten kannattava EU:n toimielin; ottaa huomioon, että parlamentin rooli on edelleen erittäin rajallinen koko laajentumisprosessissa ja että sitä olisi vahvistettava demokraattisen legitimiteetin ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi, myös arvioitaessa liittymisen välivaiheita, muun muassa säännöllisten valiokuntakokousten ja liittymistä valmistelevan rahoituksen parlamentaarisen valvonnan avulla, hyödyntäen samalla sen nykyisiä keinoja ja välineitä, kuten demokratian tukiohjelmia; katsoo, että alue- ja paikallishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olisi osallistuttava rakenteellisesti laajentumisprosessiin ja sen valvontaan;

T.ottaa huomioon, että merkittävät aloitteet, kuten Euroopan poliittinen yhteisö, joka on jo järjestänyt kolme virallista kokousta, mahdollistavat poliittisen yhteistyön ja edistävät alueellista vuoropuhelua eri aloilla EU:n ja muiden maiden välillä, mutta ne eivät ole vaihtoehtoja EU:n jäsenyydelle;

U.katsoo, että tarvitaan merkittäviä laajentumista edeltäviä uudistuksia, jotta voidaan taata laajentuneen EU:n tehokas toiminta ja sen kyky ottaa vastaan uusia jäseniä ja edistää niiden onnistunutta yhdentymistä sekä vastata asianmukaisesti moniin siihen tällä hetkellä kohdistuviin haasteisiin; katsoo, että tämä voisi merkitä huomattavia muutoksia EU:n institutionaaliseen kehykseen ja eriytettyjen integraatioratkaisujen mahdollista edistämistä, kun perussopimukset sen sallivat; ottaa huomioon, että joistakin näistä ratkaisuista on jo keskusteltu jonkin aikaa; toteaa, että tämän saavuttamiseksi EU:n olisi myös hyödynnettävä täysimääräisesti Lissabonin sopimuksen tarjoamaa joustavuutta ennen perusteellisempaa uudistusta perussopimusten mahdollisen tarkistamisen yhteydessä;

V.ottaa huomioon, että EU:lla on edessään huomattavia haasteita kriisinhallinnassa ja erityisesti strategisessa päätöksenteossa; ottaa huomioon, että unionin uskottavuus ja kyky toimia oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti riippuu demokraattisesta ja tehokkaasta päätöksenteosta, ja sitäkin enemmän laajentuneessa EU:ssa, jossa on 30 jäsenvaltiota tai enemmän; pitää selvänä, että EU:n toimielimet ja päätöksentekomekanismit, etenkin neuvostossa, eivät sovellu sellaista unionia varten, jossa on enemmän jäsenvaltioita; katsoo, että poliittinen tahto ja tehokas päätöksenteko, joka johtaa oikea-aikaisiin ja koordinoituihin sisäisiin ja ulkoisiin toimiin, on ratkaisevan tärkeää EU:n etujen ja sen maailmanlaajuisen geopoliittisen johtoaseman ja uskottavuuden turvaamiseksi; katsoo, että EU:n pakotepäätöksiin liittyneet viimeaikaiset ongelmat vahvistavat, että yksimielisyyspäätöksistä on luovuttava; katsoo, että EU:n institutionaalisen kehyksen ja hallintorakenteiden perusteellinen uudistaminen ja yksinkertaistetut, tehokkaammat ja demokraattisemmat päätöksentekomenettelyt on toteutettava tarvittaessa samanaikaisesti meneillään olevien liittymisneuvottelujen kanssa;

W.ottaa huomioon, että siirtymälausekkeita voitaisiin välittömästi käyttää, jotta voidaan siirtyä yksimielisyysvaatimuksesta määräenemmistöpäätöksiin tietyillä politiikanaloilla; ottaa huomioon, että parlamentti on aktivoinut perussopimusten muuttamista koskevan menettelyn ja tehnyt neuvostolle ehdotuksia perussopimusten muuttamiseksi SEU 48 artiklan 2 kohdan mukaisesti; ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja ilmoitti Euroopan parlamentissa 17. tammikuuta 2024 pitämässään puheessa perussopimusten uudistamista koskevan tiedonannon tulevasta esittelystä, joka pohjustaa keskustelua Eurooppa-neuvostossa lähitulevaisuudessa;

X.ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sitoutuneet toteuttamaan vaikuttavia jatkotoimia Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin päätelmien johdosta; ottaa huomioon, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa kehotettiin EU:ta sopimaan vahvasta näkemyksestä ja yhteisestä strategiasta EU:n yhtenäisyyden vahvistamiseksi ja päätöksentekokyvyn parantamiseksi tulevaa laajentumista silmällä pitäen; toteaa, että monet näistä ehdotuksista voidaan panna täytäntöön vain, jos perussopimuksiin tehdään muutoksia;

Y.toteaa, että demokratian taantuminen on Euroopan unionin suurimpia uhkia, sekä sisäisesti että ulkoisesti;

Z.katsoo, että mekanismia, jolla varmistetaan EU:n perusperiaatteiden ja -arvojen sekä yhteisön säännöstön noudattaminen, on myös vahvistettava samanaikaisesti seuraavan laajentumisen kanssa; katsoo, että säännöstön täytäntöönpanoa olisi valvottava tarkasti ja objektiivisesti kunkin ehdokasmaan kohdalla;

AA.toteaa, että laajentuminen on EU:lle sekä merkittävä taloudellinen haaste, erityisesti koheesio- ja maatalouspolitiikassa ja muissa EU:n ohjelmissa ja toimintapolitiikoissa, että mahdollisuus uudistaa unionia; katsoo, että nykyistä ja tulevia monivuotisia rahoituskehyksiä olisi tarkistettava, priorisoitava uudelleen, rakennettava asianmukaisesti ja vahvistettava merkittävästi ja niiden hallintoa olisi korjattava, jotta mahdollistetaan merkittävä EU:n laajentuminen ja tuetaan sitä vaarantamatta nykyisissä jäsenvaltioissa tarvittavaa tukea; katsoo, että tämän taloudellisen perustan on oltava olemassa ennen laajentumista;

AB.ottaa huomioon, että Ukrainan jälleenrakentaminen ja sodan jälkeinen elpyminen on lisähaaste, johon on vastattava laajemmassa kansainvälisten toimien yhteydessä;

Laajentumisen strateginen ulottuvuus

1.pitää myönteisenä monien Euroopan maiden ja niiden kansalaisten pyrkimystä liittyä EU:hun ja antaa tunnustusta niiden poliittisesta tahdosta ja vakavista ponnisteluista, joita ne ovat toteuttaneet täyttääkseen jäsenyysvaatimukset;

2.katsoo, että laajentuminen on EU:lle strategisesti erittäin tärkeää; vahvistaa, että tehostetusta laajentumispolitiikasta on tullut yksi vahvimmista EU:n politiikoista ja geopoliittisista välineistä, ja se edustaa geostrategista investointia pitkän aikavälin rauhaan, demokratiaan, vakauteen, turvallisuuteen, ilmastonsuojeluun ja vaurauteen koko maanosassa ja varsinkin Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan ja muiden yhteisten geopoliittisten haasteiden edessä, mikä edellyttää pitkän aikavälin poliittista visiota ja rohkeita päätöksiä; korostaa, että poliittisesti on erittäin tärkeää osoittaa EU:n sitoutuminen sääntöihin perustuvaan kansainväliseen järjestykseen; korostaa, että Euroopan suurten turvallisuushaasteiden edessä EU:n laajentuminen ja Ukrainan sisällyttäminen länsimaiden yhteisiin turvallisuus- ja puolustusjärjestelmiin vahvistavat Euroopan turvallisuutta;

3.suhtautuu myönteisesti komission vuoden 2023 laajentumispaketissa antamiin suosituksiin ja myös Eurooppa-neuvoston päätöksiin aloittaa liittymisneuvottelut Ukrainan ja Moldovan tasavallan kanssa, myöntää Georgialle ehdokasmaan asema edellyttäen, että 8. marraskuuta 2023 annetussa komission suosituksessa esitetyt asiaankuuluvat toimet toteutetaan, ja aloittaa liittymisneuvottelut Bosnia ja Hertsegovinan kanssa heti, kun jäsenyyskriteerit on täytetty riittävästi; kehottaa neuvostoa antamaan komission tehtäväksi toimittaa välittömästi ehdotuksia asiaankuuluviksi neuvottelukehyksiksi ja hyväksymään ne, kun 8. marraskuuta 2023 annetuissa komission suosituksissa esitetyt asiaankuuluvat toimet on toteutettu;

Liittymismenettelyt ja Euroopan parlamentin rooli

4.panee merkille EU:n historiallisen mahdollisuuden ja haasteen täyttää Albanialle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Pohjois-Makedonialle, Kosovolle, Montenegrolle ja Serbialle sekä Ukrainalle, Moldovan tasavallalle sekä Georgialle ja niiden kansoille antamansa sitoumukset; toteaa, että näiden keskeisten kumppanien yhdentyminen EU:hun on tärkeää; toteaa myös alueellisen yhteistyön merkityksen itäisen kumppanuuden ja Länsi-Balkanin alueilla;

5.toteaa jälleen, että Turkin EU-jäsenyysprosessia ei voida jatkaa nykyisissä olosuhteissa; kehottaa Turkin hallitusta ratkaisemaan nykyisen umpikujan ja etenemään kohti tiiviimpää, dynaamisempaa ja strategisempaa kumppanuutta kehittämällä realistisen rinnakkaisen yhteistyökehyksen, kuten uudistetun assosiaatiosopimuksen, ja kehottaa komissiota tutkimaan tällaisen kehyksen mahdollisia muotoja; muistuttaa, että EU:n ja Turkin suhteiden parantamisen on perustuttava konkreettiseen edistymiseen ihmisoikeuksissa, demokratiassa ja kunnioittavissa naapuruussuhteissa;

6.korostaa, että EU:hun liittymisen on aina oltava ansioihin perustuva menettely ja että kutakin hakijaa on arvioitava sen omien ansioiden perusteella kaikkien Kööpenhaminan kriteerien täyttämisessä; korostaa, että EU:n arvoihin ja perusperiaatteisiin ei voi olla oikotietä; korostaa, että oikeusvaltioperiaate, demokraattiset uudistukset, tiedotusvälineiden vapaus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöjen oikeudet mukaan lukien, olisi asetettava liittymisprosessin kärkeen siten, että oikeuslaitoksen riippumattomuus, korruption torjunta ja kansalaisyhteiskunnan vaikutusvallan lisääminen ovat ratkaisevan tärkeitä edellytyksiä edistymiselle kohti EU-jäsenyyttä;

7.pyytää vahvistamaan tehokkaita seurantamekanismeja unionin perusarvojen ja taloudellisten etujen suojaamiseksi liittymismenettelyjen yhteydessä; toistaa tässä yhteydessä kehotuksensa ottaa ehdokasmaat mukaan EU:n oikeusvaltiomekanismiin ja sitä koskevaan vuotuiseen raportointiin käynnistämällä automaattisesti liittymistä valmistelevan yhteistyön ja seurantamekanismit; tukee komission aikomusta sisällyttää liittymisneuvotteluja käyvät maat oikeusvaltiokertomuksiin ja vaatii, että ne otetaan huomioon vuotuisissa edistymiskertomuksissa;

8.kannustaa laajentumismaita jatkamaan tarvittavien uudistusten päättäväistä toteuttamista ja saavuttamaan konkreettista ja pysyvää edistystä alkaen EU-jäsenyysprosessin perusasioista;

9.korostaa, että tiedotusvälineiden moniarvoisuuden edistämiseksi, toimittajien oikeuksien puolustamiseksi ja sananvapauden takaamiseksi tarvitaan jatkuvia toimia kaikissa ehdokasmaissa;

10.huomauttaa, että mukautuminen EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on myös tärkeä indikaattori EU:n perusperiaatteiden täysimääräisestä noudattamisesta ja tulevasta kestävästä jäsenyydestä; kehottaa kaikkia ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita asettamaan etusijalle politiikkansa nopean ja täysimääräisen mukauttamisen YUTP:hen ja toistaa, että tietyn maan liittyminen voi edetä vasta sitten, kun se on mukautunut EU:n rajoittaviin toimenpiteisiin, mukaan lukien Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan johdosta käyttöön otetut pakotteet;

11.kehottaa arvioimaan perinpohjin EU:n laajentumisstrategiaa sekä syitä, joiden vuoksi joidenkin laajentumismaiden edistyminen on rajallista, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja demokratian aloilla;

12.katsoo, että komission tarkistettu menetelmä, jota olisi päivitettävä siten, että siihen sisällytetään Ukrainan, Moldovan tasavallan ja Georgian liittymisprosessit, on laajentumisprosessia ohjaava pitkän aikavälin poliittinen kehys;

13.korostaa, että vaikka prosessista olisi tultava asteittaisempi ja dynaamisempi ja EU:n olisi asetettava kullekin liittymisneuvotteluja käyvälle maalle konkreettiset yksittäiset uudistustavoitteet, etenemissuunnitelmat ja väliaikataulut, jäsenyydelle ei voida asettaa nopeutettuja tai ennalta määriteltyjä määräaikoja, koska ne voisivat vaikuttaa liittymisprosessin eheyteen; katsoo kuitenkin, että EU:n seuraava laajentuminen olisi toteutettava heti, kun kaikki liittymisehdot on täytetty asianomaisissa ehdokasmaissa ja samaan aikaan kun tarvittavista EU:n uudistuksista on sovittu ja ne on pantu täytäntöön; odottaa, että ensimmäiset ehdokasmaat ovat valmiita liittymään unioniin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä;

14.painottaa, että EU:n nykyiset jäsenvaltiot ja siihen pyrkivät maat ovat yhteisesti vastuussa EU:n laajentumisesta; kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan selkeää ja yksiselitteistä poliittista sitoutumista laajentumisprosessiin objektiivisten kriteerien pohjalta ja niin, että sitä ei käytetä väärin kahdenvälisten kiistojen ratkaisemiseen, vaan ne olisi ratkaistava erillään liittymisprosessista; painottaa, että liialliset viivästykset matkalla kohti täysimittaista EU:n jäsenyyttä voivat vaikuttaa haitallisesti sekä yleiseen mielipiteeseen että ehdokasmaiden poliittiseen sitoutumiseen;

15.korostaa, että liittymisprosessit voidaan toteuttaa peruutettavissa olevalla tavalla, että ansioihin perustuva lähestymistapa voi myös johtaa liittymisneuvottelujen jäädyttämiseen perusarvojen taantuessa ja että niitä voidaan jatkaa vasta, kun uudistuksissa on edistytty merkittävästi; kehottaa tehostamaan ehdokasmaiden uudistusten ja edistymisen seurantaa, raportointia ja arviointia kaikissa neuvotteluluvuissa strategisesti sovellettavilla kohdennetuilla ehdoilla, jotka perustuvat selkeisiin edistymistä mittaaviin vertailuarvoihin, seuraamusten määräämiseen perusasioiden taantumisen tai uudistusten sitkeän paikallaan polkemisen vuoksi sekä palkitsemiseen uudistuksista ja edellytysten täyttämisestä selkeiden neuvotteluaikataulujen avulla;

16.kehottaa komissiota parantamaan liittymistä valmistelevan tuen johdonmukaisuutta, tehokkuutta ja avoimuutta ja ottamaan selkeästi huomioon painopisteet keskeisillä aloilla IPA III -rahoituksen kohdentamisessa; kehottaa erityisesti ottamaan käyttöön tiukemman ja täytäntöönpanokelpoisemman vastuuvelvollisuuden menojen osalta ja parantamaan liittymistä valmistelevan rahoituksen yleistä maksu-, täytäntöönpano- ja valvontasykliä soveltamalla tiukkoja ehtoja, myös talous- ja investointisuunnitelman ja uuden Länsi-Balkanin kasvusuunnitelman täytäntöönpanossa; kehottaa komissiota tekemään IPA III -asetuksen väliarvioinnin ja ehdottamaan Ukrainan, Moldovan tasavallan ja Georgian sisällyttämistä sen edunsaajien luetteloon; kehottaa komissiota panemaan nopeasti täytäntöön Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 01/2022 suositukset;

17.kehottaa tarkastelemaan perussopimusten uudistuksen yhteydessä vaihtoehtoja, joilla voidaan vahvistaa edelleen oikeusvaltioperiaatteen ja EU:n demokraattisten arvojen suojelua sekä uusissa että nykyisissä jäsenvaltioissa tapahtuvaa taantumista vastaan, ja varmistamaan, että EU:n laajentuminen vahvistaa unionia ja sen sisämarkkinoita;

18.korostaa tarvetta varmistaa, että laajentumismaille osoitettu EU:n rahoitus on EU:n omien strategisten tavoitteiden ja etujen mukaista; kehottaa komissiota tukemaan taloudellisesti ainoastaan sellaisia liittymisneuvotteluja käyviä maita, jotka pyrkivät hyviin naapuruussuhteisiin, osallistavaan alueelliseen yhteistyöhön ja kestävään sovintoon, mukaan lukien sotarikollisten syytteeseenpano ja totuuden, oikeuden ja tehokkaiden korvausten saatavuuden varmistaminen sotarikosten, rikosten ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhien uhreille;

19.kehottaa liittymisneuvotteluja käyviä maita tehostamaan oikeudellista yhteistyötä EU:n kanssa rikosasioissa Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa sovittujen työjärjestelyjen mukaisesti, jotta voidaan helpottaa tehokasta tutkintaa ja syytteeseenpanoa EU:n varojen väärinkäytöstä, myös siirtämällä kansallisia yhteyshenkilöitä EPPOon, ja vahvistamalla paikallishallintojen hallinnollisia valmiuksia;

20.toistaa kantansa, jonka mukaan EU:n ja Euroopan neuvoston on tarpeen vahvistaa virallista, jäsenneltyä ja järjestelmällistä yhteistyötä liittymisneuvotteluja käyvien maiden tukemiseksi uudistuksissa ja varmistaa, että ne noudattavat kaikkia Venetsian komission suosituksia tiellään kohti EU:n jäsenyyttä;

21.katsoo, että laajentuneen EU:n haaste edellyttää tehostettua laajentumispolitiikkaa, jossa otetaan käyttöön vähittäinen eteneminen kohti EU-jäsenyyttä, mukaan lukien asteittainen yhdentyminen yhteisiin toimintapolitiikkoihin, kuten sisämarkkinoihin, niille maille, jotka ovat saattaneet tiettyä politiikanalaa koskevat neuvottelut päätökseen tai ovat edistyneet merkittävästi EU:hun liittyvissä uudistuksissa; toteaa, että tällaisen edistymisen olisi mahdollistettava EU:n varojen saatavuus asianomaisilla aloilla, jotta kansalaiset saisivat selkeitä etuja koko prosessin ajan; toteaa, että tämän etenemisen yhteydessä olisi lisättävä teknistä ja ehdollista rahoitustukea, jossa keskitytään perusasioihin ja ulkosuhteisiin, erityisesti neuvottelulukuihin 23, 24, 30 ja 31 kuuluvien lakien täytäntöönpanoon ja noudattamisen valvontaan; kehottaa komissiota esittämään yksityiskohtaisia ehdotuksia vähittäisestä liittymismenettelystä, mukaan lukien selkeät asteittaisuutta ja peruutettavuutta koskevat lausekkeet; korostaa, että ehdokasmaiden asteittainen mukaantulo valikoiduille toimintapolitiikan aloille rajallisin oikeuksin ja velvoittein ei todellakaan ole korvike tai vaihtoehto täysimittaiselle jäsenyydelle;

22.tunnustaa sellaisten Euroopan poliittisen yhteisön kaltaisten aloitteiden merkityksen, jotka mahdollistavat poliittisen yhteistyön ja edistävät alueellista vuoropuhelua ja jotka voisivat helpottaa ehdokasmaiden asteittaista yhdentymistä unioniin ja sen politiikkoihin, mutta jotka eivät ole vaihtoehtoja EU:n jäsenyydelle;

23.korostaa, että voisi olla hyödyllistä perustaa erillinen laajentumisasioista vastaavan komission jäsenen virka;

24.ehdottaa, että harkitaan tarkkailijan aseman myöntämistä ehdokasmaille asiaankuuluvissa elimissä ja instituutioissa, myös parlamentissa, aluksi väliaikaisten järjestelyjen pohjalta, jos neuvottelut ovat edenneet riittävästi erityisesti perusasioita ja ulkosuhteita koskevissa neuvottelukokonaisuuksissa ja jos kaikki ehdot on täytetty ja niistä on sovittu, kunnes liittymissopimukset on allekirjoitettu; suhtautuu tältä osin myönteisesti Euroopan talous- ja sosiaalikomitean päätökseen ottaa ehdokasmaiden tarkkailijoita mukaan toimintaan vuodesta 2024 alkaen;

25.katsoo, että tarvitaan vahvempaa, tehokkaampaa ja merkityksellisempää Euroopan parlamentin päätöksentekoa ja EU:n laajentumispolitiikan ja sen rahoituksen valvontaa demokraattisen legitimiteetin ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi; vaatii vahvistamaan parlamentin roolia koko liittymisprosessin ajan, myös liittymisen välivaiheissa, jotta se voi valvoa täysimääräisesti ehdokasvaltioiden edistymistä eri politiikanaloilla; sitoutuu tehostamaan säännöllistä ja avointa vuoropuhelua ja yhteistyötä ehdokasmaiden kansallisten parlamenttien kanssa mallina EU:hun yhdentymisen parlamentaariselle valvonnalle;

26.korostaa tarvetta vahvistaa demokratiatukea olemassa olevien kanavien ja välineiden, kuten Jean Monnet -vuoropuhelun, puolueiden välisen vuoropuhelun ja parlamentaarisen vuoropuhelun avulla;

27.kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita sitoutumaan täysimittaisesti jatkamaan ehdokasmaiden uudistusprosessien vahvistamista, erityisesti julkishallinnon valmiuksien osalta;

28.korostaa tarvetta lisätä avoimuutta, edistää kansalaisten osallisuutta ja kansalaisyhteiskunnan tiivistä osallistumista laajentumisprosessiin ja sen valvontaan, varmistamalla sen kestävä rahoitus;

29.korostaa, että laajentumisprosessissa ei saa tahattomasti ylläpitää tai kärjistää seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvaa eriarvoisuutta; kehottaa komissiota ja ehdokasvaltioita sisällyttämään laajentumisprosessiin toimenpiteitä, joilla edistetään aktiivisesti hlbtiq-henkilöiden oikeuksia ja varmistetaan ne, kuten sellaisten toimintapolitiikkojen kehittäminen, joilla poistetaan seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä, lisätään hlbtiq-henkilöiden osallistumista päätöksentekoprosesseihin ja edistetään osallisuutta poliittisilla, taloudellisilla ja yhteiskunnallisilla elämänaloilla koulutus- ja tiedotustoimien avulla; kehottaa komissiota ja ehdokasvaltioita seuraamaan ja arvioimaan asianmukaisesti hlbtiq-henkilöiden oikeuksien asemaa ehdokasvaltioissa;

30.katsoo, että liittymisprosessilla on varmistettava, että ehdokasmaat lisäävät vammaisten henkilöiden yhtäläisiin oikeuksiin liittyviä toimiaan; korostaa tarvetta lisätä ehdokasmaihin kohdistuvaa painetta panna täytäntöön vammaisten henkilöiden tilannetta parantavia uudistuksia ja lisätä toimia laitoshoidosta luopumiseksi, mukaan lukien siirtyminen laitoshoidosta perhemäiseen ja yhteisöperustaiseen hoitoon;

EU:n toimielin- ja rahoitusuudistukset

31.katsoo, että laajentumiseen valmistavien prosessien olisi jatkuttava samanaikaisesti EU:ssa ja liittymisneuvotteluja käyvissä maissa; korostaa, että tarvitaan EU:n toimielin- ja rahoitusuudistuksia, jotta voidaan vastata nykyisiin haasteisiin ja varmistaa EU:n kyky ottaa vastaan uusia jäseniä ja edistää niiden yhdentymisen onnistumista; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat uudistukset sen varmistamiseksi, että niiden puuttuminen ei viivästytä uusien jäsenvaltioiden liittymistä; toteaa, että näitä uudistuksia tarvitaan EU:n ja sen toimielinten vahvistamiseksi demokraattisen legitiimiyden, hyvän hallintotavan, toimivuuden, vastuuvelvollisuuden, avoimuuden ja kestävyyden edistämiseksi; korostaa erityisesti, että on tärkeää lujittaa EU:n toimintapolitiikkojen demokraattista legitimiteettiä vahvistamalla uudelleen parlamentin päätöksenteko- ja valvontaoikeuksia; kehottaa siksi jälleen myöntämään parlamentille yleisen ja suoran oikeuden tehdä lainsäädäntöaloitteita;

32.uskoo vakaasti, että EU:n toimielinuudistusten olisi parannettava EU:n toimintakykyä ja että niihin olisi sisällytettävä yksinkertaistetut ja tehokkaammat päätöksentekomenettelyt luopumalla yksimielisyyspäätöksistä; toistaa, että määräenemmistöpäätökset olisi otettava käyttöön sellaisilla aloilla kuin demokratian suojelu, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate, monivuotinen rahoituskehys, pakotteet ja muut asiaankuuluvat ulkopoliittiset päätökset, kuten EU:hun liittymistä koskevien neuvottelujen aloittaminen, yksittäisten neuvottelukokonaisuuksien avaaminen ja sulkeminen sekä taantumisesta määrättävät seuraamukset, lukuun ottamatta päätöksiä, joilla hyväksytään sotilasoperaatioita tai toimeenpanovaltuuden sisältäviä operaatioita;

33.kehottaa vahvistamaan ennen seuraavaa laajentumiskierrosta mekanismia, jolla suojellaan oikeusvaltioperiaatetta ja EU:n perusperiaatteita ja -arvoja, sekä seurantavalmiuksia Kööpenhaminan kriteerien noudattamisen varmistamiseksi; ehdottaa, että SEU 7 artiklan mukaista menettelyä uudistetaan siten, että lakkautetaan neuvoston päätöksiin sovellettava yksimielisyysvaatimus, otetaan käyttöön selkeä aikataulu ja annetaan rikkomusten käsittely unionin tuomioistuimen tehtäväksi; huomauttaa, että määräenemmistöpäätösten käyttöönotto tässä asiassa helpottaisi laajentumisprosessia; painottaa, että tarvitaan oikeusvaltioperiaatetta koskevan ehdollisuuden mekanismin lisäuudistus kattamaan ja varmistamaan kaikki SEU 2 artiklassa määritellyt unionin perusarvot;

34.katsoo, että täysjäsenyyden yhteydessä eriytetty yhdentyminen on osa ratkaisua, jolla saavutetaan tehokas ja syvennetty laajentunut EU; korostaa kuitenkin, että SEU 2 artiklassa vahvistettujen unionin arvojen kunnioittamisesta ei jousteta, että minkäänlaisia poikkeuksia tai oikeutta olla osallistumatta niihin ei pitäisi missään tapauksessa soveltaa ja että unionin jäsenyyden on edellytettävä vahvaa sitoutumista kaiken unionin oikeuden kunnioittamiseen; katsoo myös, että on aina varmistettava laaja eurooppalaisen yhtenäisyyden alue, joka kattaa sellaiset alat kuin tulliliitto, sisämarkkinat ja niiden neljä vapautta, sosiaalialan keskeinen säännöstö sekä maatalous-, kilpailu- ja kauppapolitiikka; toteaa, että tämän yhtenäisyyden alueen ulkopuolella jäsenvaltioiden, jotka ovat halukkaita menemään pidemmälle EU:n yhdentymisessä useammalla politiikanalalla, olisi voitava tehdä niin; korostaa, että tällaisessa eriytetyn yhdentymisen järjestelmässä, samalla kun kaikki jäsenvaltiot osallistuisivat yhtenäisyyden aluetta koskeviin päätöksiin, vain ne jäsenvaltiot, jotka ovat halukkaita osallistumaan syvemmän yhdentymisen aloille, osallistuisivat kyseisiin päätöksiin; toteaa, että eriytetty yhdentyminen edellyttää myös eriytettyjä rahoitusjärjestelyjä;

35.kehottaa hyödyntämään täysimääräisesti Lissabonin sopimuksen tarjoamaa joustavuutta ennen perusteellisempaa uudistusta perussopimusten mahdollisen tarkistamisen yhteydessä; muistuttaa, että monet joustovälineet, kuten siirtymälausekkeet, tiiviimpi yhteistyö, rakentava äänestämästä pidättyminen, pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) ja oikeus olla osallistumatta, ovat jo mahdollisia EU:n nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä, kuten Schengen-alueen, joka on unionin suurimpia saavutuksia, ja euroalueen kokemukset osoittavat selvästi; muistuttaa, että asteittaisista ratkaisuista, väliaikaisista poikkeuksista ja siirtymäkausista voidaan neuvotella liittymismenettelyjen yhteydessä; huomauttaa, että näiden joustomekanismien käyttö ei saisi estää rakentavia keskusteluja perussopimusten tarkistamisesta, jota parlamentti kannatti 22. marraskuuta 2023 antamassaan päätöslauselmassa;

36.toteaa, että laajentumista edeltävissä toimielinuudistuksissa on käsiteltävä myös laajentumisen vaikutuksia parlamentin kokoonpanoon; muistuttaa, että Euroopan parlamentti on ainoa suorilla vaaleilla valittu toimielin, joka edustaa EU:n kansalaisia; korostaa, että parlamentin olisi pysyttävä kokonsa puolesta toimivana samalla kun varmistetaan asianmukainen demokraattinen edustavuus; huomauttaa kuitenkin, että parlamentin koon kohtuullista kasvattamista ei voida sulkea pois, jotta varmistetaan riittävä demokraattinen edustavuus laajentuneessa EU:ssa; vaatii pysyvään matemaattiseen kaavaan, joka on objektiivinen, oikeudenmukainen, avoin ja kestävä, perustuvaa uutta paikkajakojärjestelmää; muistuttaa kannastaan, jonka mukaan Euroopan parlamentin paikkajakoa olisi tarkasteltava yhdessä neuvoston äänestysjärjestelmän kanssa;

37.painottaa, että neuvoston toimintaa ja päätöksentekoprosessia on tarpeen tarkistaa nopeasti laajentumisen osalta; ehdottaa neuvoston kiertävän puheenjohtajavaltion järjestelmän tarkistamista; toteaa, että myös määräenemmistöön tarvittavan vähimmäismäärän laskemistapaa olisi harkittava uudelleen suurempien ja pienempien valtioiden välisen tasapainon parantamiseksi ja tärkeimpiin päätöksiin sovellettavien korkeampien vähimmäismäärien asettamiseksi; kehottaa noudattamaan mahdollisimman suurta avoimuutta ja eheyttä neuvoston päätöksentekoprosessissa laajentumisen yhteydessä;

38.toteaa, että komission kokoonpanossa on otettava huomioon laajentuminen, ja muistuttaa tässä yhteydessä Lissabonin sopimuksen tarjoamasta joustavuudesta; korostaa, että jos käytäntöä, jossa kustakin jäsenvaltiosta nimitetään yksi komission jäsen, arvioidaan uudelleen, on varmistettava, että komission kokoonpano on maantieteellisesti tasapainoinen;

39.kehottaa jälleen vahvistamaan välineitä, jotka mahdollistavat kansalaisten osallistumisen EU:n päätöksentekoprosessiin;

40.korostaa, että laajentuminen on EU:lle sekä merkittävä taloudellinen haaste, erityisesti koheesio- ja maatalouspolitiikassa, että mahdollisuus uudistaa unionia; huomauttaa, että tämä haaste edellyttää asianmukaisesti suunniteltua, priorisoitua ja rahoitettua monivuotista rahoituskehystä ja tehokkaampaa EU:n talousarviota, joka antaa unionille mahdollisuuden tehdä uusia sitoumuksia, samalla kun jatketaan nykyisten ohjelmien ja poliittisten painopisteiden täytäntöönpanoa; korostaa lisäksi, että laajentumishaasteeseen vastaamiseksi tarvitaan myös riittävä määrä uusia, aidosti omia varoja; toteaa, että laajentumisesta aiheutuu lisää kysyntää muun EU:n rahoituksen kasvavan kysynnän lisäksi, jota on rahoitusvakauden, strategisen riippumattomuuden, terveydenhuollon, energian, hiilestä irtautumisen, puhtaaseen energiaan siirtymisen, ympäristönsuojelun, digitalisaation, tutkimuksen ja puolustuksen sekä turvallisuuden aloilla; korostaa, että tällaisia rahoitusuudistuksia on tarkasteltava samanaikaisesti käynnissä olevien liittymisneuvottelujen kanssa ja ne on hyväksyttävä ennen laajentumista; puolustaa kantaansa, jonka mukaan nykyisen ja tulevan monivuotisen rahoituskehyksen rakennetta olisi uudistettava ja vahvistettava merkittävästi häiriönsietokyvyn parantamiseksi; korostaa, että uusien jäsenten liittyminen on otettava huomioon vuosien 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen valmistelussa;

41.kehottaa komissiota ja ehdokasvaltioita takaamaan pk-yritysten erikoisaseman keskeisenä pilarina, jonka avulla vahvistetaan teollisuuspolitiikkaa ja parannetaan maiden kykyä toteuttaa oikeudenmukainen siirtymä ja sopeutua teknologisiin haasteisiin siirryttäessä kohti osallistavaa digitaalista siirtymää;

42.kehottaa jälleen neuvostoa, komissiota ja EUH:ta parantamaan strategista viestintää ja näkyvyyttä laajentumisen molemminpuolisista sosioekonomisista hyödyistä ja haasteista sekä liittymisneuvotteluja käyvissä maissa että jäsenvaltioissa tehokkaan tiedotuskampanjan avulla koko laajentumisprosessin ajan ja osoittamaan konkreettisia tuloksia meneillään olevasta liittymisprosessista ja kustakin neuvottelukierroksesta;

43.toistaa kehotuksensa panna täytäntöön ulkomaista sekaantumista kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvää disinformaatiota käsittelevän erityisvaliokunnan (INGE) suositukset erityisesti tehostamalla toimia disinformaation torjumiseksi ja estämällä ulkomaisen pahantahtoisen sekaantumisen sekä yritykset heikentää demokratiaa ja suistaa EU:n yhdentyminen raiteiltaan sabotoimalla poliittista, taloudellista ja sosiaalista vakautta ehdokasmaissa;

44.huomauttaa, että Ukrainan jälleenrakentaminen ja sodanjälkeinen elpyminen ovat moniulotteinen haaste, johon on vastattava kansainvälisten toimien laajemmassa yhteydessä; korostaa, että Ukrainan rahoituksen on oltava peräisin useista kansainvälisistä lähteistä, myös Venäjän jäädytetyistä varoista; korostaa, että näihin investointeihin liittyy taloudellisia riskejä, ja vaatii, että tätä prosessia on seurattava tiiviisti ja että se on sisällytettävä hyvin suunniteltuun ja räätälöityyn lainsäädäntökehykseen, joka on suojattu korruptiolta ja petoksilta; kehottaa tässä yhteydessä hyväksymään nopeasti asetuksen Ukrainan tukivälineen perustamisesta;

45.suhtautuu myönteisesti laajentumista edeltävää politiikkaa ja rahoituksen uudelleentarkastelua koskevaan komission työhön ja kehottaa tekemään perusteellisen vaikutustenarvioinnin laajentumisen vaikutuksista; kannattaa sellaisen tehokkaan EU:n tukeman konfliktinratkaisu- ja sovittelumekanismin luomista laajentumiskehyksen ulkopuolelle, jolla edistetään sovintoa ja kahdenvälisten kysymysten ratkaisemista ehdokasmaissa ja autetaan kehittämään ja panemaan täytäntöön lopullisia velvoittavia ratkaisuja alueellisiin ja kahdenvälisiin kiistoihin ja menneisyydestä periytyviin ongelmiin;

46.kehottaa käyttämään vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleja tilaisuutena keskustella Euroopan unionin syventämis- ja laajentumisprosessin välttämättömyydestä ja siitä saatavista hyödyistä ja esitellä niitä sekä tarvittavia Euroopan tason poliittisia, institutionaalisia ja taloudellisia uudistuksia;

° °

47.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä liittymisneuvotteluja käyvien valtioiden hallituksille ja parlamenteille.