1 artiklaDirektiivin 2013/11/EU muuttaminenMuutetaan direktiivi 2013/11/EU seuraavasti:-1) Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Kohde

Tämän direktiivin tarkoituksena on saavuttamalla korkeatasoinen kuluttajansuojan taso edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa varmistamalla, että kuluttajat voivat halutessaan toimittaa elinkeinonharjoittajiin kohdistuvia valituksia sellaisten elinten käsiteltäviksi, jotka antavat mahdollisuuden riippumattomiin, puolueettomiin, avoimiin, tehokkaisiin, nopeisiin ja oikeudenmukaisiin vaihtoehtoisiin riidanratkaisumenettelyihin.

Asetuksen (EY) N:o 261/2004 soveltamisalaan kuuluvien lentoliikenteen harjoittajien osallistumisen vaihtoehtoisiin riidanratkaisumenettelyihin on oltava pakollista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta osapuolten oikeutta saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Tällä direktiivillä ei rajoiteta sellaisen kansallisen lainsäädännön soveltamista, jolla osallistuminen tällaisiin menettelyihin tehdään pakolliseksi muilla kuin toisessa alakohdassa tarkoitetuilla talouden aloilla edellyttäen, että tällaisella lainsäädännöllä ei estetä osapuolia käyttämästä oikeuttaan saattaa asia tuomioistuimen ratkaistavaksi.”; [tark. 23]

1.Korvataan 2 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tätä direktiiviä sovelletaan tuomioistuimen ulkopuolisiin riidanratkaisumenettelyihin, jotka käydään unionissa asuvien kuluttajien ja heille tavaroita tai palveluja, mukaan lukien digitaalinen sisältö ja digitaaliset palvelut, tarjoavien elinkeinonharjoittajien välillä ja jotka toteuttaa vaihtoehtoinen riidanratkaisuelin, joka ehdottaa ratkaisua tai määrää ratkaisun taikka saattaa osapuolet yhteen auttaakseen näitä löytämään sovintoratkaisun, joka koskee jotakin seuraavista:a)sopimusvelvoitteet, jotka johtuvat myyntisopimuksista, digitaalisen sisällön toimittamista koskevat sopimukset mukaan lukien, tai palvelusopimuksista;, mukaan lukien sopimuksen tekemistä edeltävät ja sopimuksen tekemisen jälkeiset velvoitteet, ja jotka liittyvät erityisesti seuraaviin:i) sopimattomat kaupalliset menettelyt ja ehdot;ii) pakolliset ennen sopimuksen tekemistä annettavat tiedot;iii) matkustajien oikeudet;iv) oikeussuojakeinot siinä tapauksessa, että tuotteet ja digitaalinen sisältö eivät ole vaatimusten mukaisia; jav) toimitusten saanti; [tark. 24]b)kuluttajan oikeudet, joita sovelletaan sopimuksenulkoisiin ja sopimusta edeltäviin tilanteisiin sellaisen unionin lainsäädännön nojalla, joka koskee [tark. 25]i)sopimattomia kaupallisia menettelyjä ja ehtojakansalaisuuteen tai asuinpaikkaan perustuvan syrjinnän kieltoa; [tark. 26]ii)ennen sopimuksen tekoa annettavia pakollisia tietoja,palvelujen käyttömahdollisuutta; [tark. 27]iii)kansalaisuuteen tai asuinpaikkaan perustuvan syrjinnän kieltoa,oikeutta vaihtaa palveluntarjoajaa; ja [tark. 28]iv)palvelujen ja toimitusten saatavuuttasopimattomia kaupallisia menettelyjä, jotka eivät kuulu a alakohdan i alakohdan soveltamisalaan, edellyttäen että1) vaihtoehtoinen riidanratkaisuelin on kyseessä olevan koko alan kattava elin, jolla on tarvittava tietämys sopimattomista kaupallisista menettelyistä;2) vaihtoehtoisella riidanratkaisuelimellä on riittävät resurssit ja rahoitus;3) sopimaton menettely on aiheuttanut kuluttajalle aineellista tai aineetonta vahinkoa; ja4) elin soveltaa sovellettavaa lakia käsitellessään sopimattomia kaupallisia menettelyjä. [tark. 29]v) oikeussuojakeinoja siinä tapauksessa, että tuotteet ja digitaalinen sisältö eivät ole vaatimusten mukaisia, [tark. 30]vi) oikeutta vaihtaa palveluntarjoajaa tai [tark. 31]vii) matkustajien oikeuksia. [tark. 32]

Jäsenvaltiot voivat soveltaa tässä direktiivissä esitettyjä vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä myös muihin kuin ensimmäisen alakohdan b alakohdassa lueteltuihin riita-asioiden luokkiin.”

2.Korvataan 4 artiklan 1 kohdan e ja f alakohta seuraavasti:

”e) ’valtion sisäisellä riidalla’ kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välistä riitaa, joka liittyy 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin sopimusvelvoitteisiin ja/tai unionin lainsäädännössä säädettyihin kuluttajan oikeuksiin, kun kuluttaja asuu samassa jäsenvaltiossa, johon elinkeinonharjoittaja on sijoittautunut;f)’valtioiden rajat ylittävällä riidalla’ kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välistä riitaa, joka liittyy 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin sopimusvelvoitteisiin ja/tai unionin lainsäädännössä säädettyihin kuluttajan oikeuksiin, kun kuluttaja asuu muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, johon elinkeinonharjoittaja on sijoittautunut, tai kun kuluttaja asuu jäsenvaltiossa ja elinkeinonharjoittaja on sijoittautunut unionin ulkopuolelle;”.

2 a) Lisätään 4 artiklaan alakohta seuraavasti:

”f a) ’sopimattomalla kaupallisella menettelyllä’ direktiivin 2005/29/EY liitteessä I tarkoitettuja harhaanjohtavia kaupallisia menettelyjä.”. [tark. 33]

3.Muutetaan 5 artikla seuraavasti:a)korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jäsenvaltioiden on edistettävä kuluttajien mahdollisuuksia käyttää vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä ja varmistettava, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat riidat, joissa on osallisena niiden alueelle sijoittautunut elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittaja, joka ei ole sijoittautunut minkään jäsenvaltion alueelle mutta tarjoaa niiden alueella asuville kuluttajille tavaroita tai palveluja, mukaan lukien digitaalinen sisältö ja digitaaliset palvelut, voidaan saattaa sellaisen vaihtoehtoisen riidanratkaisuelimen käsiteltäväksi, joka täyttää tässä direktiivissä säädetyt vaatimukset. Jäsenvaltiot voivat edistää itsenäisten ammatinharjoittajien tai mikroyritysten mahdollisuuksia käyttää vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä.”; [tark. 34]

b)korvataan 2 kohdan a–d alakohta seuraavasti:

”-a) pitävät yllä ajantasaista verkkosivustoa, josta osapuolet saavat helposti tietoa vaihtoehtoisesta riidanratkaisumenettelystä; [tark. 35]a)varmistavat, että kuluttajat voivat toimittaa valituksia ja tarvittavia liiteasiakirjoja jäljitettävissä olevalla tavalla verkon kautta ja että kuluttajat voivat pyynnöstä toimittaa näitä asiakirjoja ja käsitellä niitä myös muussa kuin digitaalisessa muodossa;a a) varmistavat, että kuluttajat voivat tehdä valituksia asuinjäsenvaltiossaan; [tark. 36]b)tarjoavat digitaalisia vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä helposti saavutettavissa olevien ja osallistavien välineiden avulla;c)myöntävät riidan osapuolille oikeuden pyytää, että luonnollinen henkilö tarkistaa vaihtoehtoisen riidanratkaisumenettelyn lopputuloksen, jos menettely on toteutettu automatisoiduin keinoin, varmistavat, että riidan osapuolilla on mahdollisuus hakea muutosta riippumattomalta ja puolueettomalta luonnolliselta henkilöltä; [tark. 37]d)voivat yhdistää samankaltaiset asiat tiettyä elinkeinonharjoittajaa vastaan yhteen menettelyyn sillä edellytyksellä, että asianomaisille kuluttajille ilmoitetaan asiasta eivätkä he vastusta sitäja he nimenomaisesti hyväksyvät yhdistämisen ja että vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä vastaavilla luonnollisilla henkilöillä on 6 artiklan mukaisesti riittävästi osaamista tapauksen käsittelemiseksi;”; [tark. 38]

c)korvataan 4 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a) kuluttaja ei ole yrittänyt ottaa yhteyttä kyseiseen elinkeinonharjoittajaan keskustellakseen valituksestaan ja pyrkiäkseen ensin ratkaisemaan asian suoraan elinkeinonharjoittajan kanssa, ottamatta käyttöön suhteettomia sääntöjä tällaisen yhteydenpidon muodosta;”

d)lisätään 8 kohta seuraavasti:

”8. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueelle sijoittautuneet elinkeinonharjoittajat, joihin kyseisenniiden oman jäsenvaltion tai toisen jäsenvaltion vaihtoehtoinen riidanratkaisuelin ottaa yhteyttä, ilmoittavat kyseiselle vaihtoehtoiselle riidanratkaisuelimelle, suostuvatko ne osallistumaan ehdotettuun menettelyyn, ja vastaavat kohtuullisen ajan kuluessa, joka saa olla enintään 2015 työpäivää.” Määräaikaa voidaan kuitenkin pidentää enintään 20 työpäivällä monimutkaisissa riita-asioissa tai poikkeuksellisten olosuhteiden, kuten käsiteltävien tapausten suuren määrän tai ulkoisen kriisin, vuoksi.”. [tark. 39]

3 a) Muutetaan 6 artikla seuraavasti:a) korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a) heillä on tarvittavat tiedot ja taidot kuluttajariitojen vaihtoehtoisen riidanratkaisun tai niiden oikeuskäsittelyn alalla sekä yleinen lainsäädännön tuntemus; mukaan lukien kansainvälisen yksityisoikeuden tuntemus, kun käsiteltävänä on rajatylittävä tapaus;”;

b) lisätään 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”a) jos riita-asian käsittelee vaihtoehtoinen riidanratkaisuelin ja riidanratkaisusta vastaavat luonnolliset henkilöt ovat yksinomaan yksittäisen elinkeinonharjoittajan palveluksessa tai saavat siltä palkkion, vaihtoehtoisella riidanratkaisuelimellä on pääsy ainoastaan tapaukseen liittyviin ja erityisesti elinkeinonharjoittajan tai kuluttajan toimittamiin tietoihin;”;

c) korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Edellä olevaa 1 kohdan a alakohtaa sovellettaessa jäsenvaltioiden on varmistettava, että vaihtoehtoiset riidanratkaisuelimet antavat säännöllistä koulutusta vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta vastaaville luonnollisille henkilöille erityisesti kuluttajaoikeudesta ja muusta asiaankuuluvasta alakohtaisesta lainsäädännöstä. Toimivaltaisten viranomaisten on valvottava vaihtoehtoisten riidanratkaisuelinten perustamia koulutusjärjestelmiä niille 19 artiklan 3 kohdan g alakohdan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella.” [tark. 40]

4.Muutetaan 7 artiklan 2 kohta seuraavasti:a)korvataan johdantokappaleen ensimmäinen virke seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vaihtoehtoiset riidanratkaisuelimet asettavat kahden vuoden välein laadittavat toimintakertomukset julkisesti saataville verkkosivustolleen sekä pyydettäessä pysyvällä välineellä ja muilla asiaankuuluviksi katsomillaan tavoilla.”

b) kumotaan h alakohta. [tark. 41]4 a) Muutetaan 8 artikla seuraavasti:a) korvataan c alakohta seuraavasti:

”c) vaihtoehtoinen riidanratkaisumenettely on kuluttajille maksuton tai heidän saatavissaan nimellistä korvausta vastaan ja jos kuluttajilta veloitetaan nimellinen maksu, kansalliset viranomaiset korvaavat sen, kun riita-asia on ratkaistu;”;

b) lisätään alakohta seuraavasti:

”d a) osapuolilla on kuluttajan pyynnöstä mahdollisuus osallistua menettelyyn, jonka yhteydessä voidaan järjestää fyysinen kokous;”. [tark. 42]

4 b) Lisätään artikla seuraavasti:

”11 a artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos elinkeinonharjoittajat eivät noudata vaihtoehtoisen riidanratkaisumenettelyn tulosta, niiden on annettava muille vaihtoehtoisen riidanratkaisumenettelyn osapuolille kirjallinen selitys riippumatta siitä, onko kyseisen menettelyn tulos sitova.”. [tark. 43]

5.KumotaanKorvataan 13 artiklan 32 kohta. seuraavasti:

”2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettavaa) elinkeinonharjoittajien verkkosivustolla, jos sellainen on, selkeästi, näkyvästi, ymmärrettävästi ja helposti saatavilla olevalla tavalla;b) elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisten kauppa- tai palvelusopimusten yleisissä ehdoissa; jac) elinkeinonharjoittajan laatimissa laskuissa.

2 a. Elinkeinonharjoittajat ottavat käyttöön sähköpostiosoitteen, jonka kautta kuluttajat voivat ottaa niihin yhteyttä muun muassa yksinomaan vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä koskevissa asioissa.”. [tark. 44]

6.Korvataan 14 artikla seuraavasti:

”14 artikla

Kuluttajille annettava apu

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kuluttajat ja elinkeinonharjoittajat voivat valtioiden rajat ylittävissä riita-asioissa saada apua löytääkseen yhden tai useamman kyseisessä asiassa toimivaltaisen vaihtoehtoisen riidanratkaisuelimen.

1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kuluttajat voivat toteuttaa rajatylittäviä vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä jollakin asuinjäsenvaltionsa virallisella kielellä. [tark. 45]

2.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä vaihtoehtoisen riidanratkaisun yhteyspiste, joka vastaa 1 kohdassa tarkoitetusta tehtävästä. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle vaihtoehtoisen riidanratkaisun yhteyspisteensä nimi ja yhteystiedot. Jäsenvaltioiden on annettava vastuu vaihtoehtoisen riidanratkaisun yhteyspisteiden toiminnasta Euroopan kuluttajakeskusten verkostoon kuuluvalle keskukselleen tai, jos se ei ole mahdollista, kuluttajajärjestöille tai muille kuluttajansuojasta vastaaville elimille, ja varmistettava, että niillä on riittävät talousarvio- ja henkilöresurssit. [tark. 46]

2 a. Rajatylittäviin riita-asioihin osallistuvien kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien on käytettävä vaihtoehtoisen riidanratkaisun yhteyspistettä, joka on nimetty kuluttajan asuinpaikan perusteella, ja kuluttajan asuinjäsenvaltion vaihtoehtoista riidanratkaisuelintä. [tark. 47]

3.Vaihtoehtoisen riidanratkaisun yhteyspisteet helpottavat pyydettäessä osapuolten ja toimivaltaisen vaihtoehtoisen riidanratkaisuelimen välistä yhteydenpitoa, mihin voivat sisältyä erityisesti seuraavat:a)avustaminen valituksen ja tarvittaessa asiaankuuluvien asiakirjojen toimittamisessa;a a) osapuolten ja vaihtoehtoisten riidanratkaisuelinten avustaminen tarvittaessa tietojen, asiakirjojen tai menettelysääntöjen kääntämisessä; [tark. 48]b)Yleisen tiedon antaminen EU:n kuluttajaoikeuksista osapuolille ja vaihtoehtoisille riidanratkaisuelimille;b a) asiaankuuluvien tietojen antaminen jäsenvaltion kuluttajalainsäädännöstä osapuolille ja vaihtoehtoisille riidanratkaisuelimille; [tark. 49]c)asiaa käsittelevien vaihtoehtoisten riidanratkaisuelinten soveltamien menettelysääntöjen selittäminen osapuolille;d)tietojen antaminen valituksen tekevälle osapuolelle muista oikeussuojakeinoista, jos riitaa ei voida ratkaista vaihtoehtoisen riidanratkaisumenettelyn avulla.

4.Jäsenvaltiot voivat myöntää vaihtoehtoisen riidanratkaisun yhteyspisteille oikeuden antaa kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille tässä artiklassa tarkoitettua apua myös silloin kun ne käyttävät vaihtoehtoisia riidanratkaisuelimiä valtion sisäisissä riidoissa.

5.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimijat, jotka avustavat kuluttajia valtioiden rajat ylittävissä tai valtion sisäisissä riita-asioissa, toimivat vilpittömässä mielessä, jotta riidan osapuolet voivat päästä sovintoratkaisuun, ja antavat kuluttajille asiaankuuluvat tiedot täysin läpinäkyvästi, mukaan lukien tiedot menettelysäännöistä ja mahdollisesti sovellettavista maksuista.”.

6 a) Korvataan 15 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että keskeiset kuluttajajärjestöt ja elinkeinonharjoittajien järjestöt asettavat julkisesti saataville verkkosivustoillaan ja esitteissään sekä muilla asiaankuuluviksi katsomillaan tavoilla 20 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun luettelon vaihtoehtoisista riidanratkaisuelimistä.”. [tark. 50]

6 b) Korvataan 17 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Yhteistyöhön on erityisesti sisällyttävä vastavuoroinen tiedonvaihto tiettyjen liiketoiminta-alojen käytännöistä, joista kuluttajat ovat toistuvasti tehneet valituksia. Siihen on myös tarvittaessa sisällyttävä vaihtoehtoisten riidanratkaisuelinten velvoite ohjata kuluttajat 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisten viranomaisten puoleen aina, kun he ilmoittavat sopimattomista kaupallisista menettelyistä. Lisäksi siihen on tarvittaessa sisällyttävä vaihtoehtoisten riidanratkaisuelinten velvoite ilmoittaa sopimattomista kaupallisista menettelyistä ja ehdoista kansallisille toimivaltaisille viranomaisille tai kuluttajajärjestölle aina, kun ne saavat niistä tiedon. Siihen on sisällyttävä myös tällaisten kansallisten viranomaisten vaihtoehtoisille riidanratkaisuelimille tarjoamat tekniset arvioinnit ja tiedot, jos tällaiset arvioinnit tai tiedot ovat tarpeen yksittäisten riitojen käsittelemistä varten ja jos niitä on jo saatavilla.”. [tark. 51]

6 c) Korvataan 17 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5. Jos kuluttaja saattaa sopimattoman kaupallisen menettelyn vaihtoehtoisen riidanratkaisuelimen tietoon, luottamuksellisuuden periaatetta ei sovelleta. Jos on uskottavia syitä epäillä, että tällainen menettely on esiintynyt, vaihtoehtoisen riidanratkaisuelimen on ilmoitettava siitä kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle ja tarvittaessa pidettävä se ajan tasalla riidanratkaisun tuloksesta.”. [tark. 52]

6 d) Korvataan 18 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen, joka suorittaa 19 ja 20 artiklassa säädetyt tehtävät. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaisilla valvontaviranomaisilla on tehtäviensä asianmukaista suorittamista varten riittävät voimavarat, mukaan lukien riittävät talousarvio- ja muut resurssit, kuten riittävästi pätevää henkilöstöä, asiantuntemus, menettelyt ja muut järjestelyt. Toimivaltaisten viranomaisten palveluksessa olevien luonnollisten henkilöiden olisi oltava puolueettomia ja riippumattomia valvomistaan vaihtoehtoisista riidanratkaisuelimistä. Kukin jäsenvaltio voi nimetä useamman kuin yhden toimivaltaisen viranomaisen. Jos jäsenvaltio tekee näin, sen on määriteltävä, mikä nimetyistä toimivaltaisista viranomaisista toimii keskitettynä yhteyspisteenä komission suuntaan. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle nimeämänsä toimivaltainen viranomainen tai, tapauksen mukaan, toimivaltaiset viranomaiset, keskitetty yhteyspiste mukaan lukien.”. [tark. 53]

6 e) Korvataan 19 artiklan 3 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d) vaihtoehtoisissa riidanratkaisumenettelyissä saavutettujen ratkaisujen noudattamisaste, jos se on tiedossa, sekä elinkeinonharjoittajat, jotka järjestelmällisesti ja perusteettomasti kieltäytyvät noudattamasta vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen tuloksia;”. [tark. 54]

7. Kumotaan 19 artiklan 3 kohdan f, g ja h alakohta. [tark. 55]8.Lisätään 20 artiklaan kohtaMuutetaan 20 artikla seuraavasti:a) lisätään 2 kohtaan toisen alakohdan jälkeen alakohta seuraavasti:

”Toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava säännöllisesti vaihtoehtoisten riidanratkaisuelinten toiminnan tarkastuksia tämän direktiivin vaatimusten noudattamisen valvomiseksi.”;

b) lisätään kohta seuraavasti:

”8. Komissio kehittää käyttäjäystävällisen digitaalisen interaktiivisen välineen, joka tarjoaa yleistä tietoa kuluttajien oikeussuojakeinoista, käytännön tietoja kuluttajille vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen käyttömahdollisuuksista rajatylittävissä yhteyksissä ja sellaisia ja linkkejä komissiolle tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitettujen vaihtoehtoisten riidanratkaisuelinten verkkosivuille, jotka ohjaavat kuluttajat heidän riita-asiansa ratkaisemisessa toimivaltaisen elimen puoleen, ja vastaa sen ylläpidosta.

Jos kansallisella tasolla on samanlaisia digitaalisia välineitä, niissä olisi oltava linkki komission digitaaliseen välineeseen, jotta voidaan antaa tietoa rajatylittävässä riita-asiassa mukana oleville kuluttajille.”. [tark. 56]

8 a) Korvataan 21 artikla seuraavasti:

”21 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamuksia, joita sovelletaan tämän direktiivin, erityisesti 5 artiklan 8 kohdan ja 13 artiklan, nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen, koskevat säännöt ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.” [tark. 57]

9.Lisätään 24 artiklaan 4 kohta seuraavasti:

”4. Jäsenvaltioiden on 14 artiklan 2 kohdan nojalla ilmoitettava nimettyjen vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen yhteyspisteiden nimet ja yhteystiedot komissiolle viimeistään [lisätään päivämäärä].”

2 artiklaDirektiivin (EU) 2015/2302 muuttaminenKorvataan direktiivin (EU) 2015/2302 7 artiklan 2 kohdan g alakohta seuraavasti:

”g) tiedot käytettävissä olevista sisäisistä valitustenkäsittelymenettelyistä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/11/EU mukaisista vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä sekä tarvittaessa vaihtoehtoisesta riidanratkaisuelimestä, joiden piiriin elinkeinonharjoittaja kuuluu;”.

5 artiklaSaattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä1.Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin 1 artiklan noudattamisen edellyttämät toimenpiteet viimeistään [pp/kk/vuosi – 1 vuosi tämän direktiivin voimaantulosta]. Niiden on viipymättä ilmoitettava tästä komissiolle.Niiden on sovellettava kyseisiä toimenpiteitä [X päivästä xxkuuta XXXX].2.Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin 2, 3 ja 4 artiklan noudattamisen edellyttämät toimenpiteet viimeistään [pp/kk/vuosi... 1 vuoden kuluttua asetuksen xx/... [ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kuluttajariitojen verkkovälitteisestä riidanratkaisusta annetun asetuksen (EU) N:o 524/2013 kumoamisesta] voimaantulosta]. Niiden on viipymättä ilmoitettava tästä komissiolle.Niiden on sovellettava kyseisiä toimenpiteitä [X päivästä xxkuuta XXXX].3.Näissä jäsenvaltioiden 1 ja 2 kohdan nojalla antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.4.Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.