sekä katsovat seuraavaa:(1)Unioni ja sisämarkkinoiden toiminta perustuvat tulliliittoon. Sekä unionin talouden toimijoiden että tulliviranomaisten edun vuoksi useisiin eri säädöksiin sisältyvä tullilainsäädäntö, joka sisälsi yleiset säännöt ja menettelyt, koottiin yhdeksi säädökseksi unionin tullikoodeksista annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 952/2013Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (uudelleenlaadittu) (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1)., jäljempänä ’koodeksi’, jotta varmistettaisiin tariffitoimenpiteiden ja muiden unionin tasolla toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpano unionin ja unionin tullialueen ulkopuolisten maiden tai alueiden välisessä tavarakaupassa sekä tuontimaksujen kantamista koskevien säännösten täytäntöönpano. Jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat vastuussa kyseisten sääntöjen täytäntöönpanosta operatiivisilla tehtävillä esimerkiksi soveltamalla tullimenettelyjä, tekemällä riskianalyysejä ja tarkastuksia sekä määräämällä seuraamuksia tullirikkomuksista.
(2)Asetuksen (EU) N:o 952/2013 täytäntöönpanossa on ilmennyt puutteita useilla aloilla. Näitä puutteita ovat muun muassa seuraavat: muussa unionin politiikassa kuin tullilainsäädännössä vahvistetut riittämättömät/tehottomat toimet sen varmistamisessa, että unionia ja sen kansalaisia suojataan tavaroihin kohdistuvilta muilta kuin taloudellisilta riskeiltä; tulliviranomaisten valmiudet käsitellä tehokkaasti yhä suurempaa kolmansista maista etämyynnin kautta tuotavaa tavaramäärää (sähköiset liiketoimet); asetuksella (EU) N:o 952/2013 perustetun tietojärjestelmäarkkitehtuurin valmiudet digitalisoida tulliprosesseja teknologisen kehityksen tahdissa erityisesti datan hyödyntämiseen perustuvien teknologioiden osalta; tulliliiton tehokkaiden hallintorakenteiden puuttuminen, joka johtaa erilaisiin käytäntöihin ja sääntöjen epäyhtenäiseen täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa. Kyseiset puutteet johtavat siihen, että tulliliiton ja siten sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta estyy sisäisten ja ulkoisten riskien ja uhkien vuoksi.
(3)On aiheellista, että tullilainsäädännössä otetaan huomioon maailmankaupan rakenteiden, teknologian, liiketoimintamallien ja sidosryhmien, kuten yritysten, kuluttajien ja kansalaisten, tarpeiden nopea kehitys. Sen vuoksi asetukseen (EU) N:o 952/2013 on tehtävä paljon muutoksia. Selvyyden vuoksi mainittu asetus olisi kumottava ja korvattava. [tark. 2]
(4)Jotta tulliliiton tavoitteet saavutettaisiin tehokkaasti, useita sellaisia sääntöjä ja menettelyjä olisi tarkistettava ja yksinkertaistettava, joilla säännellään sitä, miten tavarat tuodaan unionin tullialueelle tai viedään sieltä, olisi tarkistettava, yksinkertaistettava ja yhdenmukaistettava. Tullilainsäädännön täytäntöönpanon kannalta merkityksellisten tietojen keräämistä, käsittelemistä ja vaihtamista varten olisi oltava nykyaikaiset, integroidut ja yhteentoimivat sähköiset palvelut (Euroopan unionin tullidatakeskus, jäljempänä ’EU:n tullidatakeskus’). Euroopan unionin tulliviranomainen, jäljempänä ’EU:n tulliviranomainen’, olisi perustettava operatiiviseksi keskusviranomaiseksi, joka koordinoi tulliliiton hallinnointia tietyillä aloilla. [tark. 3]
(5)Asetuksen (EU) N:o 952/2013 antamisen jälkeen tulliviranomaisten rooli on kehittynyt siten, että siihen kuuluu yhä laajemmin sellaisen unionin ja kansallisen lainsäädännön soveltaminen, jossa säädetään tullivalvonnan alaisia tavaroita koskevia vaatimuksia, erityisesti muita kuin taloudellisia vaatimuksia, jotka ovat tarpeen, jotta nämä tavarat voivat saapua sisämarkkinoille ja liikkua siellä. Tällaiset muut kuin taloudelliset tehtävät ovat lisääntyneet vuosien mittaan räjähdysmäisesti samalla kun turvallisuuteen, vaarattomuuteen, vammaisia henkilöitä koskevaan esteettömyyteen, kestävyyteen sekä ihmisten, eläinten ja kasvien terveyteen ja elämään, ympäristöön, ihmisoikeuksien suojeluun ja unionin arvoihin kohdistuvat unionin yritysten ja kansalaisten odotukset ovat kasvaneet. Uusia välineitä, kuten digitaalinen tuotepassi, on määrä ottaa käyttöön sen varmistamiseksi, että muu tulliviranomaisten soveltama tuotelainsäädäntö vastaa edelleen näihin odotuksiin. Sen vuoksi on tarpeen ottaa huomioon muiden kuin taloudellisten riskien kasvava määrä ja monimutkaisuus sisällyttämällä tulliviranomaisten tehtävien erityinen viittaus kaikkien näiden yleisten etujen ja tarvittaessa kansallisen lainsäädännön suojelemiseen tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Yhtä tärkeää on huomata, että merkittävä määrä suurissa satamissa ja suurilla lentoasemilla käsiteltävistä tavaroista, joita tuodaan muista maanosista ja joita viedään muihin maanosiin, uudelleenlastataan ilman, että ne saapuvat unionin markkinoille. Tällaisten tavaroiden ei aina tarvitse täyttää samoja unionin turvallisuus- ja tuotestandardeja kuin sisämarkkinoille saapuvien tavaroiden. [tark. 4]
(6)Tulliviranomaisten roolin ja liiketoimintamallien kehittyessä on tarpeen esittää tulliviranomaisten tehtävät yksityiskohtaisemmin kuvaamalla tarkemmin niiden tavoitteet ja työtehtävät, jotta tulliviranomaiset voisivat toimia ”yhtenä kokonaisuutena” ja edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa.
(7)Tiettyjä asetukseen (EU) N:o 952/2013 sisältyviä määritelmiä olisi mukautettava tämän asetuksen laajemman soveltamisalan huomioon ottamiseksi, jotta ne saataisiin yhdenmukaistettua muissa unionin säädöksissä vahvistettujen määritelmien kanssa ja jotta voitaisiin selkeyttää terminologiaa, jolla on eri aloilla eri merkitys. Tullilainsäädäntöön olisi lisättävä uusia määritelmiä tiettyjen toimijoiden roolien ja vastuiden selkeyttämiseksi tulliprosesseissa. Tuojan ja viejän tapauksessaKun on kyse tuojasta ja viejästä, jolla tarkoitetaan tavaroiden etämyyntiin osallistuvaa henkilöä, uusilla määritelmillä olisi saatettava kyseiset henkilöt tulliin nähden vastuuseen tavaroiden vaatimustenmukaisuudesta, mukaan lukien taloudelliset ja muut riskit, tuotteiden vaatimustenmukaisuutta koskevan lainsäädännön mukaisesti tullivalvonnan tehostamiseksi. Uuden oletettua tuojaa koskevan käsitteen osalta uusilla määritelmillä olisi varmistettava, että joissakin tapauksissa, kun kyseessä on verkkomyynti unionin ulkopuolelta, talouden toimijaa ei pidetä kuluttajana vaan tuojana, jolle vastaavien velvollisuuksien täyttäminen kuuluu, ja että asianomainen talouden toimija on noudattanut tulliviranomaisten soveltamaa asiaankuuluvaa lainsäädäntöä tavaroiden saapuessa unionin tullialueelle tai poistuessa sieltä ja antaa, pitää saatavilla ja asettaa saataville asianmukaiset tiedot tällaisesta vaatimustenmukaisuudesta. Lisäksi olisi otettava käyttöön uusia määritelmiä tullivalvontaa, riskienhallintaa ja tullitarkastuksia koskevien säännösten soveltamisalan laajenemisen vuoksi. [tark. 5]
(8)Sen lisäksi, että tulliviranomaisilla on perinteinen rooli tullien, alv:n ja valmisteverojen kantamisessa ja tullilainsäädännön soveltamisessa, niillä on keskeinen rooli myös muun unionin lainsäädännön ja tarvittaessa muun kansallisen tullilainsäädännön täytäntöönpanon valvonnassa. Tämä ”muuta tulliviranomaisten soveltamaa lainsäädäntöä” koskeva määritelmä olisi otettava käyttöön, jotta voidaan luoda tehokkaat puitteet näiden tavaroita koskevien erityisvaatimusten soveltamisen ja valvonnan sääntelemiseksi markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1020Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1020, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä direktiivin 2004/42/EY ja asetusten (EY) N:o 765/2008 ja (EU) N:o 305/2011 muuttamisesta (EUVL L 169, 25.6.2019, s. 1). mukaisesti ja tämän asetuksen nojalla vahvistetuissa erityisissä tullitarkastuksissa ja -menettelyissä. Tällaisten kieltojen ja rajoitusten perusteluna voi olla muun muassa julkinen moraali, yleinen järjestys tai turvallisuus, ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojeleminen, ympäristön suojeleminen, taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojeleminen ja teollisoikeuksien tai kaupallisten oikeuksien tai muiden yleisten etujen suojeleminen, mukaan lukien huumausaineiden lähtöaineita, tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia tavaroita ja käteisvaroja koskeva valvonta. Muuta tulliviranomaisten soveltamaa lainsäädäntöä koskevan käsitteen olisi katettava myös kauppapoliittiset toimenpiteet, joihin kuuluvat muun muassa monenväliset ympäristösopimukset, ja kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimusSEUT’, 215 artiklan nojalla toteutetut rajoittavat toimenpiteet. Erot kieltoja ja rajoituksia koskevissa kansallisissa luetteloissa aiheuttavat merkittäviä vaikeuksia toimijoille, jotka tuovat tuotteita useisiin jäsenvaltioihin. Kaupan ja tullin toiminnan helpottamiseksi unionin olisi pyrittävä asteittain yhdenmukaistamaan kieltoja ja rajoituksia koskevat kansalliset luettelot. Lisäksi olisi hyväksyttävä kieltoja ja rajoituksia säädettäessä käytettyjen oikeudellisten termien yhdenmukaiset määritelmät, jotta vältetään jäsenvaltioiden erilaiset tulkinnat. [tark. 6]
(9)Oikeudellisen selkeyden parantamiseksi tullipäätöksiä koskevia tiettyjä sääntöjä olisi muutettava. Ensinnäkin on aiheellista selkeyttää, että tullipäätöksen tekemiseen toimivaltainen tulliviranomainen on hakijan sijoittautumispaikan tulliviranomainen, koska sijoittautumispaikasta tulee pääperiaate, jonka perusteella tietyt talouden toimijat voivat tietyin edellytyksin ja mahdollisesti myöhemmin uudelleentarkasteltavan ennalta määrätyn ajan kuluessa soveltaa tällä asetuksella käyttöön otettuja yksinkertaistuksia ja maksaa tullit sijoittautumispaikassaan. Toiseksi olisi täydellisyyden ja oikeudellisen selkeyden vuoksi otettava käyttöön myös enintään 30 päivän pituinen määräaika, jonka kuluessa hakijan on annettava lisätietoja tulliviranomaisille silloin, kun ne katsovat, ettei päätöstä koskeva hakemus sisällä kaikkia vaadittavia tietoja.
(10)Olisi selkeytettävä, mitä seurauksia on siitä, jos tulliviranomainen ei tee hakemusta koskevaa päätöstä asetetuissa määräajoissa. Olisi myös vahvistettava periaate, jonka mukaan tällaisessa tapauksessa katsotaan, että hakemuksesta on annettu kielteinen päätös ja että hakija voi hakea muutosta tullipäätöksiä koskevan yleissäännön mukaisesti. Sen varmistamiseksi, että kauppa ei lamaudu keskitettyjen sähköisten järjestelmien laajamittaisen toimintahäiriön tapauksessa, komission ja EU:n tulliviranomaisen olisi kehitettävä jäsenvaltioiden kanssa varamenettelyjä. [tark. 7]
(11)Kuten Euroopan tilintarkastustuomioistuin on korostanutTilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 4/2021: Tullivalvonta: riittämätön yhdenmukaistaminen haittaa EU:n taloudellisia etuja. ja kuten asetuksen (EU) N:o 952/2013 täytäntöönpanoa koskevassa arvioinnissa todetaan, on myös suotavaa vahvistaa asiaankuuluvia säännöksiä, jotta voitaisiin puuttua siihen, että tullipäätöksissä vahvistettujen perusteiden ja velvoitteiden noudattamista ei seurata yhdenmukaisella tavalla. Päätösten haltijoiden olisi noudatettava asiaankuuluvassa päätöksessä asetettuja velvoitteita ja sen lisäksi seurattava jatkuvasti niiden noudattamista ja huolehtia sisäisestä organisaatiosta silloin, kun tällaisella [itse]seurannalla voidaan ehkäistä, lieventää tai korjata tulliprosesseissa mahdollisesti esiintyviä virheitä. Toisaalta tulliviranomaisten olisi säännöllisesti seurattava, miten tällaisten päätösten haltijat panevat tullipäätökset täytäntöön erityisesti silloin, kun päätökset on tehty alle kolmeksi vuodeksi ja siksi aiheuttavat mahdollisesti enemmän riskejä, jotta voitaisiin varmistaa, että kyseinen henkilö täyttää asianomaisissa tullipäätöksissä vahvistetut velvoitteet. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun kyseisillä henkilöillä on erityinen asema, kuten valtuutetulla talouden toimijalla (AEO) tai Trust and Check -toimijalla, jäljempänä ’luotettu ja valvottu toimija’, jotka saavat useita helpotuksia tulliprosesseissa. Lisäksi unionin tason riskienhallinnan vahvistamiseksi tulliviranomaisten olisi ilmoitettava EU:n tulliviranomaiselle kaikista hakemuksen perusteella tehdyistä päätöksistä ja ilmoitettava kyseiselle viranomaiselle seurantatoimista, jotta kyseiset tiedot voidaan ottaa huomioon riskienhallinnassa.
(12)Tulliviranomaisten hakemuksen perusteella ja tietyin edellytyksin tekemien sitovaa tariffitietoa koskevien päätösten, jäljempänä ’STT-päätökset’, ja sitovaa alkuperätietoa koskevien päätösten, jäljempänä ’SAT-päätökset’, lisäksi sitovaa tullausarvotietoa koskevat päätökset, jäljempänä ’STAT-päätökset’, on lisätty tullilainsäädäntöön komission delegoidulla asetuksella (EU).../....[Julkaisutoimisto lisää tähän alaviitteeseen seuraavan delegoidun asetuksen nimen, numeron, päivämäärän, otsikon ja EUVL-viitteen:] komission delegoitu asetus (EU) 2023/..., annettu... päivänä...kuuta 2023, delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 muuttamisesta sitovaa tullausarvotietoa koskevien päätösten ja sitovaa alkuperätietoa koskevien päätösten osalta.. Tullilainsäädännön käyttäjien edun vuoksi on aiheellista vahvistaa yhdessä säädöksessä säännöt näistä kolmesta sitovaa tietoa koskevasta päätöksen tyypistä.
(13)Unionin tullialueelle saapuvista ja sieltä poistuvista tavaroista vastuussa olevien henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet olisi määriteltävä selkeämmin. Säännöllistä tullitoimintaa harjoittavien henkilöiden ensimmäisenä velvoitteena olisi edelleen rekisteröityä niiden sijoittautumispaikasta vastuussa oleville tulliviranomaisille. Yhden ainoan rekisteröinnin olisi oltava voimassa koko tulliliitossa, mutta sen olisi oltava ajan tasalla. Sen vuoksi talouden toimijoilla olisi oltava velvollisuus ilmoittaa tulliviranomaisille kaikista rekisteröintitietojensa muutoksista. Unionin tullialueelle saapuvista ja sieltä poistuvista tavaroista vastaavat henkilöt ovat vastuussa kaikista riskeistä, joita tavaroista aiheutuu kansalaisten turvallisuudelle ja vaarattomuudelle sekä ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle ja elämälle, ympäristölle tai kuluttajille. Olisi myös määriteltävä tuojan velvollisuudet, erityisesti velvollisuus olla sijoittautuneena unionin tullialueelle, ja poikkeukset kyseiseen velvoitteeseen. Niiden olisi vastattava voimassa olevia sääntöjä, joiden nojalla ilmoittajan on oltava sijoittautunut unioniin. Viejän velvollisuudet olisi määriteltävä vastaavasti.
(14)Olisi myös selkeytettävä oletettujen tuojien velvoitteet, jotka poikkeavat [muihin] tuojiin sovellettavista velvoitteista. Olisi erityisesti selvennettävä, että oletettua tuojaa koskeva käsite on luotu tullien tehokasta ja tuloksellista keräämistä varten. Oletettu tuoja ei tavallisesti pidä hallussaan tavaroita, ja tavaroiden omistajuuden siirto tapahtuu tuojan ja asiakkaan välillä. Tämän seurauksena oletettu tuoja on usein riippuvainen tuojien etukäteen tai viimeistään maksamisen yhteydessä antamien tietojen oikeellisuudesta liiketoimen oikean tullikohtelun (maksu- ja ilmoitusvelvoitteet) varmistamiseksi. Olisi myös säädettävä, että oletetun tuojan olisi annettava tulliviranomaisille myytyjen tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamista varten tarvittavan datan lisäksi myös tiedot, jotka oletetun tuojan on kerättävä alv-tarkoituksia varten. Nämä tiedot esitetään yksityiskohtaisesti neuvoston täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 282/2011Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 282/2011, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2011, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY täytäntöönpanotoimenpiteistä (EUVL L 077, 23.3.2011, s. 1).. [tark. 8]
(15)Talouden toimijoille, jotka täyttävät tietyt perusteet ja edellytykset sille, että tulliviranomaiset voivat pitää niitä vaatimuksia noudattavina ja luotettavina talouden toimijoina, voidaan myöntää AEO-asema, jolloin niille myönnetään helpotuksia tulliprosesseissa. Vaikka AEO-järjestelmällä varmistetaan, että luotettavat toimijat hoitavat valtaosan unionissa käytävästä kaupasta, järjestelmässä on tiettyjä asetuksen (EU) N:o 952/2013 arvioinnissa ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen havainnoissa esiin tuotuja puutteita. Näiden ongelmien ja erityisesti AEO-vaatimusten noudattamisen seurantaan liittyviä toisistaan poikkeavia kansallisia käytäntöjä ja haasteita koskevien ongelmien ratkomiseksi sääntöjä olisi muutettava siten, että tulliviranomaisille asetetaan velvoite seurata vaatimusten noudattamista vähintään kolmen vuoden välein. Uuden EU:n tulliviranomaisen olisi myös seurattava tämän velvoitteen noudattamista. [tark. 9]
(16)Tulliprosessien ja tulliviranomaisten toimintatavan muutokset edellyttävät uutta kumppanuutta talouden toimijoiden kanssa, minkä vuoksi otetaan käyttöön luotettuja ja valvottuja toimijoita koskeva järjestelmä. Luotettuja ja valvottuja toimijoita koskevien perusteiden ja edellytysten olisi perustuttava AEO-arviointiperusteisiin, mutta niillä olisi myös varmistettava, että toimijan katsotaan toimivan läpinäkyvällä tavalla tulliviranomaisten suhteen. Sen vuoksi on aiheellista vaatia luotettuja ja valvottuja toimijoita antamaan tulliviranomaisille käyttöoikeus niiden sähköisiin järjestelmiin, joissa on tiedot niiden vaatimustenmukaisuudesta ja niiden tavaroiden siirroista, mikäli tällainen käyttöoikeus on oikeasuhteinen ja ehdottoman välttämätön. Läpinäkyvyyden olisi oltava edellytyksenä tietyille eduille, kuten mahdollisuudelle luovuttaa tavarat ilman tullin aktiivista osallistumista, paitsi jos muussa tulliviranomaisten soveltamassa lainsäädännössä edellytetään luovutusta edeltävää hyväksyntää, ja mahdollisuudelle lykätä tullivelan maksamista. Koska tämän toimintatavan olisi asteittain korvattava tulli-ilmoituksiin perustuva toimintatapa, on aiheellista velvoittaa tulliviranomaiset arvioimaan uudelleen voimassa olevat tulliyksinkertaistuksia koskevat AEO-luvat siirtymäkauden loppuun mennessä. [tark. 10]
(17)Tulliprosessien muutokset edellyttävät myös tulliedustajien roolin selkeyttämistä. Sekä suoran että välillisen edustuksen olisi edelleen oltava mahdollista, mutta olisi selkeytettävä, että tuojan tai viejän välillisen edustajan on täytettävä kaikki tuojien tai viejien velvollisuudet; tämä ei koske ainoastaan tullivelan maksamista tai vakuuden asettamista koskevaa velvoitetta vaan myös velvoitetta noudattaa muuta tulliviranomaisten soveltamaa lainsäädäntöä. Tästä syystä tuojia tai viejiä edustavien tulliedustajien on asuttava unionin tullialueella, jotta varmistettaisiin asianmukainen vastuuvelvollisuus taloudellisista ja muista kuin taloudellisista näkökohdista. Unioniin sijoittautuneen välillisen tulliedustajan käyttö on sen vuoksi käytettävissä oleva ja oikeasuhteinen vaihtoehto tuojille ja viejille, joilla ei ole kaupallista läsnäoloa unionissa. Kolmansiin maihin sijoittautuneet tulliedustajat voivat kuitenkin edelleen tarjota palvelujaan unionissa, jos ne edustavat henkilöitä, joiden ei tarvitse olla sijoittautuneita unionin tullialueelle. Luotettavien tulliedustajien löytäminen on haaste talouden toimijoille, erityisesti mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. [tark. 11]
(17 a) On myös tärkeää ottaa huomioon komission suosituksessa 2003/361/EYKomission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36). määriteltyjen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten erityiset haasteet tullivaatimusten täyttämisessä ja se, miten tätä voidaan helpottaa suoralla ja välillisellä edustuksella. Tämä koskee erityisesti tapauksia, joissa mikroyrityksellä tai pienellä ja keskisuurella yrityksellä ei ole luotetun ja valvotun toimijan asemaa. Niiden olisi edelleen voitava hyötyä välillisestä edustuksesta. Komission ja EU:n tulliviranomaisen olisi arvioitava asianomaisilta viranomaisilta saatujen tietojen perusteella, kuinka tämä järjestely toimii. Komission olisi esitettävä tämä arviointi kertomuksen muodossa Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komission olisi kyseisen kertomuksen perusteella päätettävä, ehdottaako se erityistä järjestelmää koskevaa lainsäädäntöratkaisua, jolla määritellään paremmin mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten ja tulliedustajien välinen suhde, jotta voidaan helpottaa kauppaa ja varmistaa vastuiden oikeudenmukainen tasapaino. [tark. 12]
(18)Jotta voitaisiin varmistaa digitalisaation yhdenmukainen taso ja talouden toimijoiden tasapuoliset toimintaedellytykset kaikissa jäsenvaltioissa, EU:n tullidatakeskus olisi perustettava keskitettyjen, turvallisten ja kyberuhkia sietävien sähköisten palvelujen ja järjestelmien muodostavaksi kokonaisuudeksi tullitarkoituksia varten. EU:n tullidatakeskuksen olisi varmistettava siinä käsiteltyjen tietojen laatu, eheys, jäljitettävyys ja kiistämättömyys, joten lähettäjä tai vastaanottaja ei voi myöhemmin väittää, että dataa ei olisi vaihdettu. EU:n tullidatakeskuksen olisi oltava henkilötietojen käsittelyä ja kyberturvallisuutta koskevien asiaankuuluvien säännösten mukainen. Komission ja jäsenvaltioiden olisi suunniteltava EU:n tullidatakeskus yhdessä. Komissiolle olisi myös annettava tehtäväksi EU:n tullidatakeskuksen hallinnointi, täytäntöönpano ja ylläpito, ja se voi delegoida tämän tehtävän toiselle unionin elimelle.
(18 a) Ennen kuin EU:n tullidatakeskus on täysin toimintavalmis, komissiolla olisi oltava mahdollisuus suunnitella ja perustaa pilottivaihe keskuksen kannalta merkityksellisten toimintojen testaamiseksi. Tämän pilottivaiheen olisi oltava vapaaehtoinen tulliviranomaisille, muille viranomaisille ja talouden toimijoille. [tark. 13]
(19)Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännönAsia T-81/22 (EUVL C 148, 4.4.2022). mukaisesti on aiheellista selkeyttää, että talouden toimijoiden ja tulliviranomaisten välinen automatisoitu tietojenvaihto EU:n tullidatakeskuksessa ja sen kautta ei sulje pois kyseisten viranomaisten ja toimijoiden vastuuta asianomaisista tulliprosesseista. Vaikka tulliviranomaisten osallistuminen rajoittuisi tällaiseen EU:n tullidatakeskuksen kautta tapahtuvaan sähköiseen viestintään, olisi katsottava, että kyseiset viranomaiset toteuttavat toimenpiteen ikään kuin EU:n tullidatakeskus toimisi kyseisten viranomaisten puolesta.
(20)EU:n tullidatakeskuksen olisi mahdollistettava tietojen vaihto muiden järjestelmien, alustojen tai ympäristöjen kanssa, jotta voitaisiin parantaa tullin tehtäviensä hoitamisessa käyttämän datan laatua ja jakaa asiaankuuluvia tullitietoja muiden viranomaisten kanssa tarkastusten tehostamiseksi sisämarkkinoilla. EU:n tullidatakeskuksen olisi edistettävä Euroopassa rajat ylittävää ja monialaista yhteentoimivuutta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU).../... [Julkaisutoimisto lisää tekstiin asiakirjassa COM(2022) 720 final – 2022/0379(COD) olevan asetuksen numeron ja alaviitteeseen kyseisen asetuksen numeron, päivämäärän, nimen ja julkaisuviitteen.] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., toimenpiteistä julkisen sektorin yhteentoimivuuden korkean tason saavuttamiseksi unionissa (Yhteentoimiva Eurooppa ‑säädös) [COM/2022/720 final – 2022/0379 (COD)] (EUVL L ..,…..2023, s. .). ja eurooppalaisissa yhteentoimivuusperiaatteissaKomission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet – täytäntöönpanostrategia (COM(2017) 0134 final).vahvistettavan lähestymistavan mukaisesti. Sen olisi hyödynnettävä potentiaalia, joka on käytettävissä unionin tasolla riskitietoja koskevissa lähteissä, kuten elintarvikkeita ja rehuja koskevassa nopeassa hälytysjärjestelmässä (RASFF), muita tuotteita kuin elintarvikkeita koskevassa järjestelmässä (Safety Gate), markkinavalvontaa koskevassa tieto- ja viestintäjärjestelmässä (ICSMS) sekä teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaportaalissa. Sen olisi tuettava tulliviranomaisten ja muiden viranomaisten, elinten ja yksiköiden välisen strategisen ja operatiivisen yhteistyön, mukaan lukien tietojenvaihto ja yhteentoimivuus, kehittämistä kunkin oman toimivaltansa puitteissa. Lisäksi EU:n tullidatakeskuksesta olisi saatava laaja valikoima kehittynyttä data-analytiikkaa, myös tekoälyn avulla. Kyseisen data-analyysin olisi mahdollistettava riskianalyysien, taloudellisen analyysien ja ennakoivien analyysien tekeminen, jotta unioniin tulevien tai sieltä lähtevien lähetysten mahdollisia riskejä voitaisiin ennakoida. Kauppavirtojen paremman valvonnan ja muiden viranomaisten kuin tulliviranomaisten kanssa tehtävän suoraviivaisen yhteistyön varmistamiseksi EU:n tullidatakeskuksen olisi voitava hyödyntää Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön yhteistyöpuitteita ja, jos kyseisiä puitteita ei voida käyttää, tarjota näille viranomaisille erityisen palvelun, jonka kautta ne voivat saada asiaankuuluvan datan, toimittaa ja jakaa tietoja tulliviranomaisille sekä varmistaa, että alakohtaisia vaatimuksia noudatetaan. Tämä on tarpeen silloin, kun muilla viranomaisilla ei ole sähköistä järjestelmää, joka voitaisiin yhdistää EU:n tullidatakeskukseen.
(21)Jäsenvaltiot voivat kehittää EU:n tullidatakeskuksen rinnalle omia sovelluksiaan EU:n tullidatakeskuksesta saatavan datan käyttämiseksi. Tätä varten ja markkinoille viemiseen kuluvan ajan lyhentämiseksi jäsenvaltiot voivat antaa EU:n tulliviranomaiselle tällaisten sovellusten kehittämiseksi tarvittavat rahoituksen ja toimivallan. Siinä tapauksessa EU:n tulliviranomaisen olisi kehitettävä sovellukset kaikkien jäsenvaltioiden hyödyksi. Tämä voitaisiin tehdä luomalla avoimen lähdekoodin sovelluksia jakamista ja uudelleenkäyttöä koskevien puitteiden mukaisesti.
(22)EU:n tullidatakeskuksen olisi mahdollistettava siitä seuraava datavirta. Talouden toimijoiden olisi voitava toimittaa tai asettaa saataville kyseiseen datavirtaan kaikki tullilainsäädännön noudattamiseksi tarvittava data. Kyseistä dataa olisi käsiteltävä unionin tasolla, ja sitä olisi täydennettävä unionin laajuisella riskianalyysillä. Tuloksena saatavat tiedot olisi asetettava jäsenvaltioiden tulliviranomaisten saataville, ja kyseiset viranomaiset käyttäisivät tietoja velvoitteidensa täyttämiseen. Lopuksi EU:n tullidatakeskuksesta tehdyn datahaun jälkeen tehtyjen tarkastusten tulokset olisi raportoitava takaisin kyseiselle datakeskukselle.
(23)Valtaosa EU:n tullidatakeskukseen toimitetuista tiedoista on sellaista muuta dataa kuin henkilötietoja, jota talouden toimijat toimittavat tavaroista, joilla ne käyvät kauppaa. Kyseiseen dataan sisältyy kuitenkin myös henkilötietoja, erityisesti talouden toimijan tai viranomaisen lukuun toimivien henkilöiden nimet. Sen varmistamiseksi, että henkilötietoja ja kaupallisia tietoja suojataan yhtäläisesti, tässä asetuksessa on aiheellista vahvistaa erityiset käyttöoikeutta ja luottamuksellisuutta koskevat säännöt sekä EU:n tullidatakeskuksen käyttöä koskevat ehdot. Erityisesti olisi vahvistettava, mitkä tahot saavat henkilöiden, komission, tulliviranomaisten ja EU:n tulliviranomaisen ohella käyttöoikeuden EU:n tullidatakeskukseen tallennettuun tai muulla tavoin saataville asetettuun dataan tai käsitellä kyseistä dataa, ja tässä yhteydessä on tasapainotettava kyseisten tahojen tarpeet ja tarve varmistaa, että tullitarkoituksia varten kerättyjä henkilötietoja ja luottamuksellisia tietoja käytetään muihin tarkoituksiin vain mahdollisimman vähän.
(23 a) Muut kuin henkilötiedot olisi asetettava kolmansien osapuolten saataville tiettyjä tarkoituksia varten asianmukaisin perustein ja pyynnöstä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tietosuojasääntöjen ja erityisesti arkaluonteista tullidataa ja kaupallisesti arkaluonteista dataa koskevien sääntöjen soveltamista. Talouden toimijoille olisi annettava mahdollisuus olla sallimatta tällaista julkistamista. [tark. 14]
(24)Sen varmistamiseksi, että Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’, voi käyttää tutkintavaltuuksiaan unionin etuihin vaikuttavien petollisten toimien osalta, on aiheellista, että sillä on hyvin samankaltainen käyttöoikeus EU:n tullidatakeskuksen dataan kuin komisisolla. OLAFilla olisi sen vuoksi oltava oikeus käsitellä dataa asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1). ja neuvoston asetus (EY) N:o 515/97Neuvoston asetus (EY) N:o 515/97, annettu 13 päivänä maaliskuuta 1997, jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi (EYVL L 82, 22.3.1997, s. 1)., säädettyjen tietosuojaa koskevien edellytysten mukaisesti. Sen varmistamiseksi, että EPPO voi tehdä tulliasioihin liittyviä tutkimuksiaan, sillä olisi oltava oikeus pyytää käyttöoikeuttakäyttää ja käsitellä EU:n tullidatakeskuksessa olevaan dataanolevaa dataa. Jäsenvaltioiden kansallisissa tietojärjestelmissä suoritettavien toimintojen säilyttämiseksi jäsenvaltioiden veroviranomaisten olisi saatava mahdollisuus joko käsitellä dataa suoraan EU:n tullidatakeskuksessa tai poimia dataa EU:n tullidatakeskuksesta ja käsitellä sitä eri tavalla. Näin ollen elintarviketurvallisuudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (virallista valvontaa koskeva asetus) (EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1). mukaisesti vastuussa oleville viranomaisille ja markkinavalvonnasta asetuksen (EU) 2019/1020 mukaisesti vastuussa oleville viranomaisille olisi tarjottava asianomaiset palvelut ja välineet EU:n tullidatakeskuksessa, jotta ne voisivat käyttää asiaankuuluvaa tullidataa asiaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaan ja tehdäkseen yhteistyötä tulliviranomaisten kanssa sellaisten riskien minimoimiseksi, joita vaatimustenvastaisten tuotteiden saapuminen unioniin aiheuttaa. On aiheellista, että Europol saa pyynnöstä käyttöoikeuden EU:n tullidatakeskuksessa olevaan dataan, jotta se voi hoitaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/794Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53). eritellyt tehtävänsä. Kaikilla muilla unionin ja kansallisilla elimillä ja viranomaisilla, mukaan lukien Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), olisi oltava käyttöoikeus EU:n tullidatakeskuksen sisältämään muuhun dataan kuin henkilötietoihin. [tark. 15]
(24 a) Neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1). 24 artiklan mukaisesti toimivaltaisten tulliviranomaisten on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä EPPOlle kaikesta rikollisesta toiminnasta, jonka osalta se voisi käyttää toimivaltaansa mainitun asetuksen 22 artiklan ja 25 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Toimivaltaisten tulliviranomaisten olisi pidättäydyttävä toteuttamasta toimenpiteitä, jotka voisivat vaarantaa toimivaltaisen kansallisen oikeus- tai lainvalvontaviranomaisen tai EPPOn samoja tosiseikkoja koskevien rikostutkintojen luottamuksellisuuden, kun nämä viranomaiset sitä pyytävät. [tark. 16]
(25)Säännöt ja säännökset, jotka koskevat EU:n tullidatakeskuksen käyttöoikeutta ja tietojenvaihtoa, eivät saisi vaikuttaa neuvoston asetuksella (EY) N:o 515/97 perustettuun tullitietojärjestelmään eivätkä eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1896 24 artiklan mukaisiin raportointivelvoitteisiin.
(26) Komission olisi vahvistettava täytäntöönpanosäännöillä kaikkien näiden viranomaisten käyttöoikeutta koskevat yksityiskohtaiset säännöt arvioituaan ensin olemassa olevia suojatoimia, joita kullakin viranomaisella tai viranomaisten ryhmällä on käytössään henkilötietojen ja kaupallisesti arkaluonteisen datan asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. [tark. 17]
(27)On aiheellista, että EU:n tullidatakeskus säilyttää henkilötietoja enintään kymmenen vuoden ajan. Kyseinen määräaika on perusteltu, kun otetaan huomioon, että tulliviranomaiset voivat antaa tullivelan tiedoksi kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun ne ovat saaneet tarvittavat tiedot lähetyksestä, ja perusteltu myös sen vuoksi, että komissio, EU:n tulliviranomainen, OLAF, EPPO, tulliviranomaiset ja muut viranomaiset kuin tulliviranomaiset voivat verrata EU:n tullidatakeskuksessa olevia tietoja muihin järjestelmiin tallennettuihin ja niiden kanssa vaihdettuihin tietoihin. Lisäksi kyseisen määräajan olisi oltava yhdenmukainen muussa tulliviranomaisten soveltamassa lainsäädännössä edellytettävän säilytysajan kanssa, jos tällaisella lainsäädännöllä on merkitystä tullitarkastusten kannalta. On myös aiheellista, että aina kun henkilötietoja tarvitaan oikeudellisia ja hallinnollisia menettelyjä, tutkimuksia ja jälkitarkastuksia varten, säilytysaika keskeytyy, jotta vältettäisiin, että henkilötietoja poistetaan ja että niitä ei voitaisi käyttää kyseisiin tarkoituksiin. [tark. 18]
(28)EU:n tullidatakeskuksessa olevien henkilötietojen ja muun datan suojaan olisi sisällyttävä myös rekisteröityjen oikeuksien rajoittamista koskevia sääntöjä. Sen vuoksi on aiheellista antaa tulliviranomaisille, komissiolle ja EU:n tulliviranomaiselle mahdollisuus rajoittaa tarvittaessa rekisteröityjen oikeuksia sen varmistamiseksi, että täytäntöönpanon valvontaa, riskianalyysiä ja tullitarkastuksia ei vaaranneta. Lisäksi tällaisia rajoituksia voitaisiin soveltaa myös silloin, kun se on tarpeen täytäntöönpanon valvonnan perusteella noudatettavien oikeudellisten tai hallinnollisten menettelyjen suojaamiseksi. Rajoitusten olisi oltava tullin toiminnan ja toimivallan kannalta asianmukaisesti perusteltuja, ja niiden kesto ei saisi olla pidempi kuin näiden oikeuksien säilyttämiseksi tarvittava aika.
(29)Kaikessa tämän asetuksen nojalla tehtävässä henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava asetuksen (EU) 2016/679, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 säännöksiä niiden asianomaisella soveltamisalalla.
(30)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon […]11 päivänä heinäkuuta 2023. Euroopan tietosuojavaltuutettu muistuttaa yhdeksän suosituksensa mukaan, että riskiperusteiden, joita käytetään henkilöiden valitsemiseen automaattisen tietojenkäsittelyn avulla, olisi perustuttava luotettaviin ja suoraan objektiivisiin tekijöihin liittyviin olosuhteisiin, kun ne johtavat yksittäisiin päätöksiin, eikä niihin saisi liittyä välitöntä tai välillistä syrjinnän riskiä, esimerkiksi rodun, etnisen alkuperän, uskonnon, poliittisen suuntautumisen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella, eivätkä ne saisi olla liian laajoja. [tark. 19]
(30 a) Jotta voidaan vahvistaa tulliliiton yhteinen kehys, Euroopan unionin tullialan yhdennetty palveluympäristö, jäljempänä ’EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö’, on tarpeen integroida unionin tullikoodeksiin. Siksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2399Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2399, annettu 23 päivänä marraskuuta 2022, Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta (EUVL L 317, 9.12.2022, s. 1). olisi kumottava ja EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö lisättävä tähän asetukseen. [tark. 20]
(30 b) Jotta saataisiin aikaan täysin digitaalinen toimintaympäristö ja tehokas tavaroiden tulliselvitysprosessi kaikille kansainvälisen kaupan osapuolille, on tarpeen vahvistaa yhteiset säännöt yhdenmukaistetulle ja integroidulle EU:n tullialan yhdennetylle palveluympäristölle. Tähän ympäristöön olisi sisällyttävä EU:n tullidatakeskus ja tämän asetuksen liitteessä I a tarkoitetut muuta kuin tullialaa koskevat unionin järjestelmät. EU:n tullidatakeskuksen olisi mahdollistettava tietojenvaihto muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien kanssa EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön mukaisesti. EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö olisi kehitettävä ottaen huomioon mahdollisuudet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73). säädettyyn luotettavaan tunnistamiseen ja todentamiseen sekä tarvittaessa ”yhden kerran” -periaatteeseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1724Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1724, annettu 2 päivänä lokakuuta 2018, tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 1). mukaisesti. EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön toteuttamiseksi on tarpeen perustaa pilottihankkeen pohjalta todistustenvaihtojärjestelmä eli sähköinen Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmä, jäljempänä ’EU CSW-CERTEX’, johon kytketään EU:n tullidatakeskus ja sellaiset muuta kuin tullialaa koskevat unionin järjestelmät, joilla hallinnoidaan erityisiä muuta kuin tullialaa koskevia muodollisuuksia. On myös tarpeen sisällyttää EU:n tullidatakeskus EU:n tullialan yhdennettyyn palveluympäristöön ja vahvistaa EU:n tullialan yhdennetyssä palveluympäristössä sovellettavat digitaalista hallinnollista yhteistyötä koskevat säännöt. [tark. 21]
(30 c) EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö olisi yhdenmukaistettava ja tehtävä mahdollisimman yhteentoimivaksi muiden nykyisten tai tulevien tulliin liittyvien järjestelmien, kuten tämän asetuksen mukaisen keskitetyn tulliselvityksen järjestelmän, kanssa. Tapauksen mukaan olisi pyrittävä löytämään synergioita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1239Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1239, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja direktiivin 2010/65/EU kumoamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 64). perustetun eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palveluympäristön ja EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön välillä. [tark. 22]
(30 d) EU:n tullialan yhdennettyyn palveluympäristöön on tarpeen integroida ratkaisuja, joilla varmistetaan korkea kyberturvallisuuden taso, jotta voidaan mahdollisuuksien mukaan estää hyökkäykset, jotka voisivat häiritä tullijärjestelmiä ja muuta kuin tullialaa koskevia järjestelmiä, haitata kaupan turvallisuutta tai aiheuttaa vahinkoa unionin taloudelle. Kyberturvallisuusstandardit olisi suunniteltava niin, että ne kehittyvät samassa tahdissa kuin verkko- ja tietoturvaa koskevat sääntelyvaatimukset. Komission ja jäsenvaltioiden olisi noudatettava EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön kehittämisessä, käytössä ja ylläpidossa Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) antamia asianmukaisia kyberturvallisuutta koskevia ohjeita. [tark. 23]
(30 e) EU CSW-CERTEXin kautta tapahtuvan digitaalisen tietojenvaihdon olisi katettava muuta kuin tullialaa koskevassa unionin lainsäädännössä säädetyt muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet, joiden täytäntöönpanon valvonta on annettu tulliviranomaisten tehtäväksi. Muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet käsittävät kaikki toimet, jotka luonnollisen henkilön, talouden toimijan tai toimivaltaisen kumppaniviranomaisen on määrä toteuttaa tavaroiden kansainvälistä siirtoa, myös jäsenvaltioiden välillä tapahtuvaa siirron osaa, varten, jos sitä edellytetään. Kyseiset muodollisuudet asettavat erilaisia velvoitteita tiettyjen tavaroiden tuonnille, viennille tai passitukselle, ja niiden varmentaminen tullitarkastuksissa on olennaisen tärkeää EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön tehokkaan toiminnan kannalta. EU CSW-CERTEXin olisi katettava unionin lainsäädännössä säädetyt digitalisoidut muodollisuudet, joita toimivaltaiset kumppaniviranomaiset hallinnoivat sähköisissä muuta kuin tullialaa koskevissa unionin järjestelmissä, ja siihen olisi tallennettava kaikista jäsenvaltioista saatavat tavaroiden tulliselvityksen tekemiseksi tarvittavat asiaankuuluvat tiedot. Sen vuoksi on aiheellista määrittää muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet ja muuta kuin tullialaa koskevat asiaankuuluvat unionin järjestelmät, joiden osalta olisi tehtävä digitaalista yhteistyötä EU CSW-CERTEXin kautta. Erityisesti muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien määritelmän olisi oltava laaja ja sen olisi katettava erilaiset tilanteet ja oikeudelliset muotoilut unionin säädöksissä, jotka ovat mahdollistaneet tai mahdollistavat jatkossa kyseisten järjestelmien luomisen ja käytön. Lisäksi on aiheellista täsmentää päivämäärät, joihin mennessä erityinen muuta kuin tullialaa koskeva unionin järjestelmä, joka kattaa jonkin muuta kuin tullialaa koskevan unionin muodollisuuden, ja EU:n tullidatakeskus olisi kytkettävä EU CSW-CERTEXiin. Kyseisissä päivämäärissä olisi otettava huomioon päivämäärät, jotka on vahvistettu muuta kuin tullialaa koskevassa unionin lainsäädännössä erityisen muuta kuin tullialaa koskevan unionin muodollisuuden täyttämiseksi, jotta kyseinen muodollisuus voidaan täyttää EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön kautta. EU CSW-CERTEXin olisi aluksi katettava erityisesti terveys- ja kasvinsuojeluvaatimukset, luonnonmukaisten tuotteiden tuontia koskevat säännöt, fluorattuja kasvihuonekaasuja ja otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevat ympäristövaatimukset sekä kulttuuriesineiden tuontiin liittyvät muodollisuudet. [tark. 24]
(30 f) EU CSW-CERTEXin olisi helpotettava tietojenvaihtoa EU:n tullidatakeskuksen ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien välillä. Vastaavasti kun talouden toimija antaa tulli-ilmoituksen tai jälleenvienti-ilmoituksen, joka edellyttää, että muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet on täytetty, tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten olisi voitava automaattisesti ja tosiasiallisesti vaihtaa ja varmentaa tulliselvitysprosessissa vaadittavat tiedot. Tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välisen digitaalisen yhteistyön ja koordinoinnin paranemisen olisi johdettava integroidumpiin, nopeampiin ja yksinkertaisempiin paperittomiin tavaroiden tulliselvitysprosesseihin sekä muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien täytäntöönpanon valvonnan ja noudattamisen paranemiseen. [tark. 25]
(30 g) Komission olisi kehitettävä CSW-CERTEXiä, integroitava se ja käytettävä sitä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa; tämä kattaa myös asianmukaisen koulutuksen tarjoamisen jäsenvaltioille sen toiminnasta ja täytäntöönpanosta. Jotta muuta kuin tullialaa koskevia unionin muodollisuuksia varten saataisiin unionin tasolla asianmukaiset, yhdenmukaistetut ja standardoidut yhdennetyt palveluympäristöt, komission olisi kytkettävä kukin muuta kuin tullialaa koskeva unionin järjestelmä EU CSW-CERTEXiin. Komission olisi vastattava EU:n tullidatakeskuksen kytkemisestä EU CSW-CERTEXiin tarvittaessa EU:n tulliviranomaisen avustamana. [tark. 26]
(31)Tullialan unionin tason riskienhallinta on olennaisen tärkeä, jotta tullitarkastusten yhdenmukainen soveltaminen jäsenvaltioissa voidaan varmistaa. Tällä hetkellä on olemassa yhteinen riskienhallintakehys, johon sisältyy mahdollisuus yksilöidä taloudellisia riskejä koskevat yhteiset tarkastusten painopistealueet sekä yhteiset riskien arviointiperusteet ja -mallit tullitarkastusten tekemistä varten, mutta siinä on merkittäviä puutteita. Jotta voitaisiin korjata tullitarkastusten yhdenmukaisen soveltamisen ja yhdenmukaistetun riskienhallinnan puuttumisesta johtuva ongelma, joka vahingoittaa unionin ja jäsenvaltioiden taloudellisia ja muita etuja, on aiheellista tarkistaa sääntöjä, jotta voidaan luoda vankempi riskienhallintamalli, jolla puututaan sekä taloudellisiin että muihin riskeihin. Tähän sisältyy Euroopan tilintarkastustuomioistuimen yksilöimien taloudellisten riskien riskienhallintaan liittyvien rakenteellisten haasteiden ratkaiseminen. Erityisesti on aiheellista kuvata jaksottaista lähestymistapaa noudattaen, mitkä toimet sisältyvät tullialan riskienhallintaan. On myös tärkeää yksilöidä komission, EU:n tulliviranomaisen ja jäsenvaltioiden tulliviranomaisten roolit ja vastuut. On myös olennaisen tärkeää säätää, että komissio voi vahvistaa yhteiset tarkastusten painopistealueet ja yhteiset riskien arviointiperusteet ja -mallit sekä yksilöidä muun tulliviranomaisten soveltaman lainsäädännön alalla tiettyjä sellaisia aloja, jotka on syytä asettaa etusijalle yhteisessä riskienhallinnassa ja -valvonnassa turvallisuutta vaarantamatta. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä muun tullin soveltaman lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten kanssa keskittyen erityisesti markkinavalvontaviranomaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön. [tark. 27]
(32)Sen vuoksi on aiheellista ottaa unionin tasolla käyttöön riskienhallintatoimia ja -säännöksiä, joilla varmistetaan riskienhallinnan kannalta merkityksellisen datan kerääminen unionin tasolla kattavasti, mukaan lukien kaikkien tarkastusten tulokset ja arviointi. Riskienhallintaan kuuluu yhteinen riskianalyysi ja vastaavien unionin tarkastussuositusten antaminen tulliviranomaisille. Kyseiset tarkastussuositukset olisi pantava täytäntöön tai niiden soveltamatta jättämiselle olisi esitettävä perustelut. ”Noudata tai selitä” -periaatteen mukaisesti nämä tarkastussuositukset olisi pantava täytäntöön tai niiden soveltamatta jättämiselle olisi esitettävä pakottavat syyt. Olisi luotava kehys, jolla annetaan varmuutta tilanteista, joissa on sallittua poiketa näistä suosituksista, esimerkiksi silloin, kun on muita kiireellisiä prioriteetteja. Olisi myös säädettävä mahdollisuudesta antaa ohje, jolla kielletään unioniin tarkoitettujen tavaroiden lastaaminen tai kuljettaminen. Unionin tason riskien ja uhkien analysoinnin olisi perustuttava jatkuvasti päivitettävään unionin tason dataan, ja siinä olisi yksilöitävä niillä rajanylityspaikoilla toteutettavat toimenpiteet ja tarkastukset, joiden kautta tavarat saapuvat unionin alueelle ja poistuvat sieltä. Erityisesti lainvalvonta- ja turvallisuusviranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön yhteydessä unionin tason riskienhallinnalla olisi mahdollisuuksien mukaan edistettävä ja hyödynnettävä unionin tasolla tehtyjä strategisia analyyseja ja uhka-arvioita, mukaan lukien Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) ja Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) tekemät arvioinnit, joilla edistetään rikollisuuden tehokasta ja tuloksellista ehkäisemistä ja torjuntaa. Tullin tai muiden toimivaltaisten viranomaisten havaitseman muun tullin soveltaman lainsäädännön vakavalla tai toistuvalla rikkomisella olisi oltava vaikutusta tuojien, viejien tai oletettujen tuojien riskiprofiiliin. [tark. 28]
(33)Tavaroiden asettamista tullimenettelyihin on tarkasteltava uudelleen, jotta voidaan ottaa huomioon menettelyyn osallistuvien henkilöiden uudet roolit ja vastuut. Näin ollen vastuu tietojen antamisesta tulliviranomaisille kuuluu tavaroista vastuussa olevalle henkilölle eli tuojalle, viejälle tai passitusmenettelyn haltijalle, mutta ei ilmoittajalle. Niiden olisi toimitettava tullille tai asetettava sen saataville data heti, kun se on saatavilla ja joka tapauksessa ennen tavaroiden luovutusta tullimenettelyyn, jotta tulliviranomaiset voivat tehdä riskianalyysin ja toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet. Koska sähköisen kaupankäynnin oletetuilla tuojilla on enemmän liiketoimia ja niiden velvollisuutena on laskea tullivelka myyntihetkellä eikä tavaroiden luovutushetkellä, on aiheellista mukauttaa niiden raportointivelvollisuuden määräaikaa. Oletettujen tuojien olisi sen vuoksi toimitettava data tuotaviksi tarkoitettujen tavaroiden myynnistään viimeistään maksun hyväksymistä seuraavana päivänä. Sitä vastoin asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa tulliviranomaisten olisi voitava valtuuttaa luotetut ja valvotut toimijat täydentämään luovutettuja tavaroitaan koskevia tietoja myöhemmin, koska kyseiset toimijat jakavat jatkuvasti tietoja liiketoimistaan tullin kanssa, minkä vuoksi niitä olisi pidettävä luotettavina. Tällaiset olosuhteet voivat syntyä silloin, kun tavaroiden lopullista tullausarvoa ei voida määrittää luovutushetkellä, koska se liittyy futuurisopimukseen, tai kun asiaankuuluvat täydentävät asiakirjat on hankittava ilman, että niillä olisi vaikutusta tullivelan laskemiseen.
(34)Jotta tavaroiden saapumista unionin tullialueelle koskevaa tullimenettelyä yksinkertaistettaisiin ja samalla varmistettaisiin, että kyseisistä tavaroista on vastuussa vain yksi henkilö, toimitusketjun eri toimijoiden olisi annettava oma osansa asianomaisia tavaroita koskevista asiaankuuluvista tiedoista ja yhdistettävä ne tiettyyn lähetykseen. Tavarat voisivat saapua vain, jos unioniin sijoittautunut tuoja ottaa vastuun kyseisistä tavaroista. Tuojan olisi annettava tullille tiedot tavaroista ja tullimenettelystä, johon ne olisi asetettava, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mahdollisuuksien mukaan ennen tavaroiden fyysistä saapumista. Palveluntarjoajan tai tulliasioitsijan olisi voitava antaa tiedot tuojan nimissä ja lukuun, mutta tuoja on edelleen vastuussa sen varmistamisesta, että tavarat eivät aiheuta taloudellisia tai muita riskejä. Tavaroita tosiasiallisesti tuovien liikenteenharjoittajien olisi myös annettava joitakin tietoja tavaroista ennen niiden lastaamista tai saapumista, jäljempänä ’lastin ennakkoilmoitus’, ja yhdistettävä ne tuojan tietoihin, jos ne on annettu aiemmin, ilman että niillä on välttämättä käyttöoikeutta kaikkeen tuojan antamaan dataan. Monimutkaisempien toimitusketjujen ja kuljetusverkostojen huomioon ottamiseksi voidaan lisäksi edellyttää, että muiden henkilöiden on täydennettävä unionin tullialueelle tuotavia tavaroita koskevia tietoja. Tuoja, liikenteenharjoittaja tai muu tullille tietoja antava henkilö olisi velvoitettava muuttamaan tietoja, jos ne tietävät, etteivät tiedot ole enää oikein, mutta ennen kuin tulliviranomaiset ovat havainneet sääntöjenvastaisuuksia, jotka ne haluaisivat tarkastaa.
(35)Tavaroiden ensimmäisestä saapumispaikasta vastuussa olevien tulliviranomaisten olisi tehtävä kyseisistä tavaroista saatavilla olevia tietoja koskeva riskianalyysi, ja niillä olisi oltava oikeus toteuttaa monenlaisia riskinalennustoimenpiteitä, jos ne havaitsevat riskin, mukaan lukien se, että toinen tulliviranomainen tai muu viranomainen pyytää tarkastuksia ennen tavaroiden lastaamista tai niiden saapuessa unionin tullialueelle. Liikenteenharjoittajalla on yleensä parhaat edellytykset tietää, milloin tavarat ovat saapuneet, joten sen olisi ilmoitettava tullille tavaroiden saapumisesta käyttäen tapauksen mukaan asetuksen (EU) 2019/1239 mukaista EU:n merenkulkualan yhdennettyä palveluympäristöä. Monimutkaisempien toimitusketjujen ja kuljetusverkostojen huomioon ottamiseksi voidaan kuitenkin edellyttää, että muiden henkilöiden on ilmoitettava tulliviranomaisille tavaroiden saapumisesta tulliviranomaisten tekemää riskianalyysia varten. Sen varmistamiseksi, että tulliviranomaisilla on lastin ennakkoilmoitus kaikista unionin tullialueelle tuoduista tavaroista, liikenteenharjoittajaa olisi estettävä purkamasta sellaisia tavaroita, joista tietoja ei ole annettu, paitsi jos tulliviranomaiset ovat pyytäneet liikenteenharjoittajaa esittämään tavarat tai jos hätätilanne edellyttää tavaroiden purkamista. Sen sijaan sellaisten tavaroiden saapumisprosessin helpottamiseksi, joista tulliviranomaisilla on asianmukainen lastin ennakkoilmoitus, liikenteenharjoittajaa ei pitäisi vaatia esittämään tavaroita tullille kaikissa tapauksissa vaan ainoastaan silloin, kun tulliviranomaiset sitä pyytävät tai muu tulliviranomaisten soveltama lainsäädäntö sitä edellyttää. [tark. 29]
(36)Unionin tullialueelle tuotavien muiden kuin unionitavaroiden olisi katsottava olevan väliaikaisesti varastoituina siitä hetkestä alkaen, jona liikenteenharjoittaja ilmoittaa niiden saapumisesta, siihen asti, kun ne asetetaan tullimenettelyyn, paitsi jos ne on jo asetettu passitukseen. Asianmukaisen tullivalvonnan varmistamiseksi tällaiselle tilanteelle olisi asetettava määräaika. Se saisi olla enintään 10 päivää poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Jos tuojan on varastoitava tavarat pidemmän ajan, tavaroiden olisi oltava tullivarastossa, jossa ne voidaan varastoida ilman aikarajoitusta. Väliaikaisia varastointipaikkoja koskevat voimassa olevat luvat olisi sen vuoksi muutettava tullivarastointia koskeviksi luviksi, jos asiaankuuluvat vaatimukset täyttyvät.
(37)On tarpeen säilyttää säännöt, joissa määritetään, ovatko tavarat unionitavaroita vai muita tavaroita ja voidaanko unionitavaran asema olettaa vai onko se todistettava, erityisesti silloin, kun tavarat viedään väliaikaisesti unionin tullialueelta.
(38)Kun tulliviranomaisilla on riskianalyysiin perustuvat asiaankuuluvaa menettelyä varten tarvittavat tiedot, niiden olisi päätettävä, tekevätkö ne tavaroille lisätarkastuksia, luovuttavatko ne tavarat, kieltävätkö ne tavaroiden luovutuksen tai keskeyttävätkö ne sen vai antavatko ne ajan kulua niin, että tavarat katsotaan luovutetuiksi. Tulliviranomaisten olisi tarvittaessa tehtävä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Näin ollen tulliviranomaisten olisi kieltäydyttävä luovuttamasta tavaroita, jos niillä on näyttöä siitä, että tavarat eivät ole sovellettavien lakisääteisten vaatimusten mukaisia. Jos tulliviranomaisten on kuultava muita viranomaisia sen määrittämiseksi, ovatko tavarat vaatimusten mukaisia, niiden olisi keskeytettävä luovutus ainakin siihen saakka, kun kuuleminen suoritetaan. Tällaisissa tapauksissa tulliviranomaisten tavaroista tekemän päätöksen olisi riiputtava muiden viranomaisten vastauksesta. Jotta vältettäisiin sekä toimijoiden että viranomaisten toiminnan estyminen tapauksissa, joissa vaatimustenmukaisuuden toteaminen vaatii jonkin verran aikaa, tulliviranomaisilla olisi oltava mahdollisuus luovuttaa tavarat sillä edellytyksellä, että kaupan alan toimija ilmoittaa tavaroiden sijainnin vielä enintään 15 päivän ajan. Oikeusvarmuuden takaamiseksi toimijoille, jotka ovat antaneet tiedot ajoissa velvoittamatta tulliviranomaisia puuttumaan jokaiseen lähetykseen, tavarat, joita ei ole valittu tarkastukseen kohtuullisen ajanmahdollisimman pian ja viimeistään 30 kalenteripäivän kuluttua, olisi katsottava luovutetuiksi. Komissiolla olisi oltava oikeus määritellä tämä määräaika delegoiduissa säännöissä ja mukauttaa se tarvittaessa liikenteen tai rajanylityspaikkojen tyypin mukaan. [tark. 30]
(39)Siinä määrin kuin luotetut ja valvotut toimijat antavat tullille esteettömän pääsyn järjestelmiinsä, kirjanpitoonsa ja toimintoihinsa ja niitä pidetään luotettavina, niiden olisi voitava luovuttaa tavaransa tulliviranomaisten valvonnassa odottamatta tulliviranomaisten toimia. Näin ollen luotettujen ja valvottujen toimijoiden olisi voitava luovuttaa tavarat mihin tahansa saapumisen menettelyyn silloin, kun tavarat otetaan vastaan niiden lopullisessa määräpaikassa, tai mihin tahansa poistumisen menettelyyn tavaroiden toimituspaikassa. Koska luotettujen ja valvottujen toimijoiden katsotaan toimivan avoimesti, saapuminen ja/tai toimitus olisi kirjattava asianmukaisesti EU:n tullidatakeskukseen. Kyseiset toimijat olisi velvoitettava ilmoittamaan tulliviranomaisille, jos ongelmia ilmenee, jotta tulliviranomaiset voivat tehdä lopullisen päätöksen luovutuksesta. Jos luotettujen ja valvottujen toimijoiden sisäiset valvontajärjestelmät ovat riittävän vakaat, tulliviranomaisten olisi voitava yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa valtuuttaa kyseiset toimijat tekemään itse tietyt tarkastukset. Tulliviranomaisten olisi kuitenkin voitava tarkastaa tavarat milloin tahansa. Luotetun ja valvotun toimijan asemaa ei pitäisi antaa henkilöille, jotka ovat toistuvasti tai vakavasti rikkoneet muuta tulliviranomaisten soveltamaa unionin lainsäädäntöä. [tark. 31]
(40)On aiheellista säätää toimenpiteistä, joilla säännellään siirtymistä tulli-ilmoituksiin perustuvasta järjestelmästä järjestelmään, joka perustuu tietojen toimittamiseen EU:n tullidatakeskukseen. Toimijoilla olisi oltava mahdollisuus antaa tulli-ilmoituksia ilmoittaakseen aikeestaan asettaa tavarat tullimenettelyyn siirtymäkauden aikana. Kuitenkin heti kun EU:n tullidatakeskuksen valmiudet ovat käytettävissä, myös toimijoille olisi annettava mahdollisuus toimittaa tietoja tulliviranomaisille tai asettaa tietoja niiden saataville EU:n tullidatakeskuksen kautta, eivätkä tulliviranomaiset saisi enää antaa yhdellekään toimijalle lupaa hakea tulli-ilmoitukseen liittyviä yksinkertaistuksia. Siirtymäkauden päätyttyä kaikkien lupien olisi lakattava olemasta voimassa, koska tulli-ilmoituksia ei enää käytetä.
(41)SEUT-sopimuksen 29 artiklassa edellytetään, että kolmansista maista tulevien tuotteiden katsotaan olevan vapaassa liikkeessä, jos tuontimuodollisuuksia on noudatettu ja tullit tai vaikutukseltaan vastaavat maksut on kannettu. Vapaaseen liikkeeseen luovutusta ei kuitenkaan pitäisi pitää näyttönä siitä, että muuta tulliviranomaisten soveltamaa lainsäädäntöä on noudatettu, kun kyseisessä muussa lainsäädännössä asetetaan erityisvaatimuksia sisämarkkinoilla myytäville tai kulutettaviksi tarkoitetuille tavaroille.
(42)Tavaroiden vientiä unionin tullialueen ulkopuolelle koskevaa prosessia olisi virtaviivaistettava ja yksinkertaistettava saapumisprosessin kaltaiseksi. Sen vuoksi on aiheellista edellyttää tavaroita vietäessä, että unioniin sijoittautunut henkilö eli viejä on vastuussa tavaroista. Viejän olisi annettava tullille tai asetettava sen saataville asiaankuuluvat tiedot ennen tavaroiden vientiä unionista ja ilmoitettava, ovatko ne unionitavaroita vai muita tavaroita, ja tarvittaessa mukautettava tietoja. Prosessin yksinkertaistamiseksi ja mahdollisten porsaanreikien välttämiseksi viennin käsitteeseen olisi lisättävä muiden kuin unionitavaroiden poistuminen, joka sisältää siten myös jälleenviennin, jota on aiemmin säännelty erillisenä käsitteenä.
(43)Sen varmistamiseksi, että unionin tullialueelta vietäviin tavaroihin sovelletaan asianmukaista riskienhallintaa, viennistä vastuussa olevaa tullitoimipaikkaa olisi vaadittava tekemään riskianalyysi tavaroita koskevista tiedoista ja toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet tai pyytämään niiden toteuttamista ennen tavaroiden poistumista. Näihin toimenpiteisiin olisi kuuluttava pyynnön esittäminen siitä, että tavaroiden lähetyspaikasta vastuussa oleva tullitoimipaikka ja poistumistullitoimipaikka sekä tarvittaessa muut viranomaiset tekevät tarkastuksia, sekä ne toimenpiteet, jotka on toteutettava tullimenettelyyn luovutuksen yhteydessä ja joita sovelletaan myös silloin, kun tavarat on määrä asettaa vientiin.
(44)Sen varmistamiseksi, että myös väliaikaista tullittomuutta koskevat menettelyt olisivat avoimia, on aiheellista virtaviivaistaa erityismenettelyjä koskeviin lupiin liittyviä vaatimuksia. Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi edellytykset sen määrittämiselle, onko unionin tason lausunto tarpeen sen arvioimiseksi, voiko luvan myöntäminen vaikuttaa kielteisesti unionin tuottajien etuihin eli niin sanottua taloudellisten edellytysten tutkimista olisi säänneltävä perusasetuksella eikä delegoiduilla säännöillä. Lisäksi koska vaikutus unionin tuottajien etuihin voi riippua erityismenettelyyn asetettujen tavaroiden paljoudesta, EU:n tulliviranomaisella olisi oltava oikeus ehdottaa tiettyä kynnysarvoa, jonka alittuessa unionin tuottajien etuihin kohdistuvaa kielteistä vaikutusta ei katsota syntyvän.
(45)Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen 9 artiklassa viitataan liitteeseen (Reinin manifesti), jolla helpotetaan tavaroiden liikkumista Reinillä ja sen vesiväylillä katsomalla, että tavarat ovat tullipassitusmenettelyssä viiden jäsenvaltion kansallisten rajojen yliMenettely perustuu Reinin vesiliikenteestä 17 päivänä lokakuuta 1868 annettuun säädökseen ja Reinin navigaation keskuskomission 22 päivänä marraskuuta 1963 hyväksymään pöytäkirjaan. Reinin vesiliikenteestä tehty Mannheimin yleissopimus koskee Reinin rajanaapureita eli Belgiaa, Saksaa, Ranskaa, Alankomaita ja Sveitsiä, joiden katsotaan sopimusta sovellettaessa muodostavan yhden alueen.. Tullihallinnoilta saatujen tietojen mukaan Reinin manifestia ei käytännössä enää käytetä tullipassitusmenettelynä Reinin rajavaltioissa. Sen sijaan tavarat kuljetetaan Reinillä ja sen vesiväylillä käyttäen koodeksissa säädettyä unionin passitusmenettelyä ja uutta tietokoneavusteista passitusjärjestelmää (NCTS). Sen vuoksi on aiheellista poistaa viittaus Reinin manifestiin tapauksissa, joissa tavaroiden siirtoa pidetään ulkoisena passituksena tai unionin passituksena.
(46)Avoimuuden lisäämiseksi sen suhteen, kuka on unionin passitusmenettelyyn liittyvien velvoitteiden noudattamisesta ja lähetykseen liittyvistä sisällöstä ja riskeistä vastuussa oleva henkilö, on aiheellista edellyttää, että passitusmenettelyn haltija ilmoittaa ainakin tiedot kyseisen siirron taustalla olevasta tuojasta tai viejästä sekä kuljetusvälineestä ja tunnistetiedot kyseiseen menettelyyn asetetuista tavaroista. Tällaisten tietojen avulla tulliviranomaiset voisivat valvoa asianomaista unionin passitusmenettelyä tehokkaammin ja tehdä riskianalyysin. Unionin passitusmenettelyn olisi oltava pakollinen, jollei tavaroita aseteta toiseen tullimenettelyyn heti unionin tullialueelle saapumisen tai sieltä poistumisen jälkeen. Jos tuoja tai viejä ei ole vielä tiedossa, tavaroiden haltijaa olisi pidettävä tavaroiden tuojana tai viejänä ja hänen olisi oltava velvollinen maksamaan tullit ja muut verot ja maksut. Unionin passitusmenettely olisi korvattava tullivalvonnalla, jos tavarat tuo tai vie luotettu ja valvottu toimija.
(47)TIR-carnet’isiin merkittyjen tavaroiden kansainvälistä kuljetusta koskevan tulliyleissopimuksen, jäljempänä ’TIR-yleissopimus’Muutokset TIR-carnet’isiin merkittyjen tavaroiden kansainvälistä kuljetusta koskevaan tulliyleissopimukseen (vuoden 1975 TIR-yleissopimukseen) - YK:n tallettajan ilmoituksen C.N.85.2021.TREATIES-XI.A.16 mukaan seuraavat kaikkia sopimuspuolia koskevat TIR-yleissopimuksen muutokset tulevat voimaan 1. kesäkuuta 2021 (EUVL L 193/1, 1.6.2021, s.1)., liitteeseen 6 tehdyllä ja 1 päivänä kesäkuuta 2021 voimaan tulleella muutoksella muutettiin selittävää huomautusta 0.49, jotta tietyt vaatimukset täyttäville talouden toimijoille annettaisiin mahdollisuus päästä ”valtuutetuksi lähettäjäksi” vastaavin helpotuksin kuin ”valtuutetuksi vastaanottajaksi” tunnustetut talouden toimijat. Sen vuoksi on tarpeen sisällyttää TIR-yleissopimuksessa määrätty uusi mahdollisuus unionin tullilainsäädäntöön, jotta se olisi yhdenmukainen mainitun kansainvälisen sopimuksen kanssa.
(48)Tullin laskemista koskevien vakiosääntöjen soveltaminen sähköisessä kaupankäynnissä aiheuttaisi monissa tapauksissa suhteettoman hallinnollisen rasitteen sekä tullihallinnoille että talouden toimijoille erityisesti tulojen keräämisen osalta. Jotta voitaisiin kehittää vahva ja tehokas verotus- ja tullikohtelu kolmansista maista sähköisessä kaupankäynnissä tuotaville tavaroille, jäljempänä ’tuontitavaroiden etämyynti’, unionin lainsäädäntöä on muutettava poistamalla siitä kynnysarvo, jonka alittuessa vähäarvoiset tavarat, joiden arvo on enintään 150 euroa lähetystä kohden, vapautetaan tuontitulleista neuvoston asetuksen (EY) N:o 1186/2009Neuvoston asetus (EY) N:o 1186/2009, annettu 16 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta (EUVL L 324, 10.12.2009, s. 23). mukaisesti, ja ottamalla käyttöön yksinkertaistettu tullikohtelu kolmansista maista tuotavien tavaroiden etämyynnissä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1). (yhdistetty nimikkeistö) mukaisesti. Näiden muutosehdotusten perusteella Tiettyjä tariffiin luokittelua, alkuperää ja tullausarvoa koskevia koodeksin sääntöjä olisi muutettava siten, että niissä säädetään yksinkertaistuksista, joita oletettu tuoja voi vapaaehtoisesti soveltaa määrittäessään tullin sellaisissa yritysten ja kuluttajien välisissä liiketoimissa, jotka katsotaan arvonlisäverotuksessa etämyynniksi. Yksinkertaistusten olisi sisällettävä mahdollisuus laskea kannettava tulli yksinkertaisemmin soveltamalla jossakin yhdistetyn nimikkeistön uudessa korissa kannettavaa tullia. Yritysten ja kuluttajien välisissä sähköisissä liiketoimissa sovellettavien yksinkertaistettujen sääntöjen mukaisesti tullausarvona olisi pidettävä netto-ostohintaa, johon ei sisälly arvonlisävero mutta johon sisältyvät kaikki kuljetuskustannukset tuotteen lopulliseen määräpaikkaan asti, eikä alkuperän osoittamista pitäisi vaatia. Kuitenkin, jos oletettu tuoja haluaa saada tullietuudet osoittamalla tavaroiden alkuperäaseman, kyseinen tuoja voi soveltaa vakiomenettelyjä. [tark. 32]
(49)Tällä hetkellä tullivelat kantaa se jäsenvaltio, jossa tulli-ilmoitus annetaan. Kaupan alan toimijan on valittava, tehdäänkö tämä ensimmäisessä saapumismaassa vai käyttääkö se passitusmenettelyä ja maksaa tullit toisessa jäsenvaltiossa. Järjestelmän on määrä muuttua vuonna 2025 siten, että otetaan käyttöön keskitetty tulliselvitystietojärjestelmä, jossa valtuutetut talouden toimijat voivat antaa tulli-ilmoituksen sijoittautumisjäsenvaltiossaan. Tämän kehityksen vuoksi on aiheellista muuttaa tullivelan syntymispaikkaa koskevia sääntöjä siten, että tuontitullit maksetaan tuojan sijoittautumisjäsenvaltiossa, koska siellä tulliviranomainen voi saada mahdollisimman täydelliset tiedot talouden toimijoiden kirjanpidosta, toiminnasta ja kaupallisesta käyttäytymisestä erityisesti silloin, kun talouden toimijoille on myönnetty luotetun ja valvotun toimijan asema. On kuitenkin aiheellista, että muiden toimijoiden kuin luotettujen ja valvottujen toimijoiden tullivelka syntyy tavaroiden fyysisessä sijaintipaikassa ainakin siihen asti, kun valvontamallista on tehty arviointi.
(50)Sähköisessä kaupankäynnissä on olennaisen tärkeää varmistaa, että tavaroiden verkkokauppaa yksityisille kuluttajille hallinnoivat verkossa toimivat välittäjät, kuten verkkoalustat, maksavat tullivelan asianmukaisesti. Sen vuoksi on aiheellista selkeyttää, että oletettu tuoja on vastuussa tullivelasta, joka syntyy silloin, kun ostaja suorittaa maksun sähköisen kaupankäynnin toimijalle, joka on useimmissa tapauksissa verkkoalusta. Tällaiseen velvoitteeseen liittyvän rasitteen yksinkertaistamiseksi oletetulle tuojalle voidaan antaa lupa määrittää maksettava tuontitulli ja maksaa tullivelkansa erissä, ja tulliviranomaisten olisi voitava tehdä tileihin kirjaaminen vain yhtenä vientinä unionin talousarviota varten.
(51)On aiheellista tehostaa mekanismia, jolla pyritään valvomaan tehokkaammin sellaisten tavaravirtoja koskevien rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpanoa, jotka neuvosto voi hyväksyä SEUT-sopimuksen 215 artiklan mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa EU:n tulliviranomaisen olisi tuettava komissiota ja jäsenvaltioita sen varmistamiseksi, ettei kyseisiä toimenpiteitä kierretä. Tulliviranomaisten olisi varmistettava, että ne toteuttavat kaikki tarvittavat toimet kyseisten toimenpiteiden noudattamiseksi, ja niiden olisi ilmoitettava asiasta komissiolle ja EU:n tulliviranomaiselle.
(52)Olisi otettava käyttöön kriisinhallintamekanismi, jolla puututaan mahdollisiin tulliliitossa puhkeaviin kriiseihin. TullitoimintasuunnitelmassaKomission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, Tulliliiton vieminen seuraavalle tasolle: toimintasuunnitelma, 28.9.2020 (COM/2020/581 final). kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, ettei unionin tasolla ole tällaista mekanismia. Sen vuoksi olisi perustettava mekanismi, jossa EU:n tulliviranomainen on keskeinen toimija sellaisten käytännön toimenpiteiden ja järjestelyjen täytäntöönpanon valmistelussa, koordinoinnissa ja seurannassa, joita komissio päättää toteuttaa kriisin puhjetessa. EU:n tulliviranomaisen olisi pidettävä kriisivalmius jatkuvasti yllä koko kriisin ajan. EU:n tulliviranomaisen olisi raportoitava käytännön toimenpiteiden ja järjestelyjen täytäntöönpanosta komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 33]
(53)Tulliliiton nykyisestä hallintokehyksestä puuttuu selkeä operatiivinen hallintorakenne, eikä siinä oteta huomioon tulliliiton kehitystä sen perustamisen jälkeen vuonna 1968. Asetuksen (EU) N:o 952/2013 mukaan kauppavirtojen riskienhallintaan liittyvät toimet, kuten paikalla tehtävien tarkastusten täytäntöönpano ja niitä koskevat päätökset, ovat kansallisten tulliviranomaisten vastuulla. Ulkorajat ylittävän tavaraliikenteen intensiteetti ei ole yhä suuri kaikkialla unionissa. Vaikka kansallisten tullihallintojen välillä on tehty tulliliiton perustamisesta lähtien yhteistyötä, joka on johtanut parhaiden käytäntöjen vaihtoon, asiantuntemukseen ja yhteisten suuntaviivojen kehittämiseen, se ei ole johtanut yhdenmukaisen lähestymistavan ja toimintakehyksen kehittämiseen. Jäsenvaltioissa on tällä hetkellä erilaisia käytäntöjä, mikä heikentää tulliliittoa. Keskitetty riskianalyysikapasiteetti ja yhteinen näkemys riskien priorisoinnista puuttuvat, koordinoituja tullitoimia ja -tarkastuksia tehdään vain rajoitetusti eikä sisämarkkinoita palvelevilla eri viranomaisilla ole yhteistyöpuitteita. Tällaisiin heikkouksiin olisi puututtava unionin operatiivisella keskusviranomaisella, johon kootaan yhteen asiantuntemusta, resursseja ja päätöksiä tiedonhallinnan, riskienhallinnan ja koulutuksen kaltaisilla aloilla, jotta tulliliitto toimisi yhtenä kokonaisuutena. Sen vuoksi on aiheellista perustaa EU:n tulliviranomainen. Uuden viranomaisen perustaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta tulliliiton tehokas ja asianmukainen toiminta varmistettaisiin, tullitoimintaa koordinoitaisiin keskitetysti ja tulliviranomaisten toimintaa tuettaisiin. [tark. 34]
(54)EU:n tulliviranomaista olisi hallinnoitava ja sen olisi toimittava noudattaen erillisvirastoista 19 päivänä heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission yhteisen julkilausuman ja yhteisen lähestymistavanjoint_statement_on_decentralised_agencies_en.pdf (europa.eu) periaatteita.
(55)EU:n tulliviranomaisen toimipaikan valintaa koskevan päätöksentekoprosessin edistämiseksi huomioon otettavilla perusteilla arvioidaan, saadaanko takeet siitä, että viranomainen voidaan perustaa asianomaiseen toimipaikkaan tämän asetuksen tullessa voimaan, toimipaikkaan on helppo pääsy, henkilöstön jäsenten lapsilla on asianmukaiset koulutusmahdollisuudet ja että henkilöstön jäsenten lapsilla ja puolisoilla on asianmukainen pääsy työmarkkinoille, sosiaaliturvaan ja sairaanhoitoon. Koska useimmat EU:n tulliviranomaisen toimet ovat luonteeltaan yhteistoiminnallisia ja erityisesti koska komission ylläpitämien tietotekniikkajärjestelmien välillä on tiivis yhteys siirtymäkaudella, kun taas EU:n tullidatakeskuksen perustaminen ja käyttäminen kuuluvat EU:n tulliviranomaiselle, keskuksen olisi sijaittava paikassa, joka mahdollistaa tällaisen tiiviin yhteistyön komission sekä kansainvälistä kauppaa ensisijaisesti käsittelevien unionin alueiden viranomaisten ja asiaankuuluvien unionin ja kansainvälisten elinten kanssa (esimerkiksi Maailman tullijärjestön kanssa tehtävä yhteistyö käytännön vuorovaikutuksen helpottamiseksi tietyillä aloilla). Kyseiset perusteet huomioon ottaen EU:n tulliviranomaisen olisi sijaittava [...].
(55 a) Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, että tulliviranomaisille annetaan asianmukaiset resurssit, koulutus ja varusteet, myös asianmukaiset tutkintavaltuudet, jotta niillä on valmiudet täyttää tehtävänsä. [tark. 35]
(55 b) Tulli tarvitsee huomattavia investointeja, erityisesti asianmukaisesti koulutetun henkilöstön riittävää määrää varten, jotta voidaan taata sellaisten unionin tullijärjestelmien toiminta, joiden kysyntä kasvaa eksponentiaalisesti. Ilman henkilöstöön tehtäviä tarvittavia investointeja digitaalisten ratkaisujen täyttä potentiaalia ei voida saavuttaa. Sen vuoksi digitaalisiin järjestelmiin tehtävillä investoinneilla olisi taattava riittävä rahoitus henkilöstöä ja sen koulutusta varten, jotta voidaan vaatia huipputason laitteisiin, massadata-analytiikkaan liittyvään teknologiaan, havaitsemiseen ja tarkastuksiin tarvittavia taitoja ja siten taata, että tullitarkastukset suoritetaan yhdenmukaisesti kaikkialla unionissa. [tark. 36]
(56)Jäsenvaltioiden ja, komission ja Euroopan parlamentin olisi oltava edustettuina hallintoneuvostossa, jotta ne voivat varmistaa EU:n tulliviranomaisen tehokkaan toiminnan. Hallintoneuvoston kokoonpanossa, myös puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnassa, olisi otettava huomioon sukupuolten tasapuolinen edustus, kokemus ja pätevyys. Koska unionilla on yksinomainen toimivalta tulliliitossa ja koska tullipolitiikka ja muut politiikan alat liittyvät läheisesti toisiinsa, on aiheellista, että puheenjohtaja valitaan komission edustajien joukosta. EU:n tulliviranomaisen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan takaamiseksi hallintoneuvoston olisi erityisesti hyväksyttävä yhtenäinen ohjelma-asiakirja, mukaan lukien vuotuinen ja monivuotinen ohjelma-asiakirja, hoidettava viranomaisen talousarvioon liittyvät tehtävänsä, hyväksyttävä viranomaiseen sovellettavat varainhoitosäännöt, nimitettävä pääjohtaja ja vahvistettava menettelyt, joita noudattaen pääjohtaja tekee viranomaisen operatiivisia tehtäviä koskevat päätökset. Johtokunnan ja kuluttajajärjestöjä, elinkeinoelämän järjestöjä ja muita asiaankuuluvia valtiosta riippumattomia toimijoita edustavan neuvoa-antavan elimen olisi avustettava hallintoneuvostoa avustaa johtokunta. [tark. 37]
(56 a) EU:n tulliviranomaisen olisi perustettava neuvoa-antava tullilautakunta avustamaan johtokuntaansa. Sille olisi annettava tehtäväksi antaa neuvoja teknisten toimien ja päätösten täytäntöönpanosta, mukaan lukien riskienhallinta ja tarkastusten painopistealueet, sekä täytäntöönpanoon ja standardointiin liittyvistä kysymyksistä, mukaan lukien yhdenmukaistamistoimet tai tarve mukauttaa sääntöjä, antaa neuvoja muun tullin soveltaman lainsäädännön tullinäkökohdista ja antaa neuvoja viranomaisen mahdollisten muiden toimien yhteydessä. Neuvoa-antavan tullilautakunnan olisi pyrittävä sidosryhmien tasapainoiseen edustukseen kaupallisten ja ei-kaupallisten etujen välillä sekä kaupallisten etujen osalta pk-yritysten ja muiden yritysten suhteen. [tark. 38]
(57)EU:n tulliviranomaiselle olisi sen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi myönnettävä itsenäisesti käytettävät määrärahat, joiden tulot ovat peräisin unionin yleisestä talousarviosta ja mahdollisesta jäsenvaltioiden vapaaehtoisesta rahoitusosuudesta. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeuksellisissa olosuhteissa EU:n tulliviranomaisen olisi myös voitava saada lisätuloja kustannusten jakamista koskevista sopimuksista tai avustussopimuksista ja EU:n tulliviranomaisen julkaisuista ja muista palveluista perittävistä maksuista.
(58)Jotta tulliviranomaiset voisivat hoitaa tehtävänsä, ne tekevät tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten, terveys- ja kasvinsuojeluviranomaisten, lainvalvontaviranomaisten, rajavalvontaviranomaisten, ympäristönsuojeluelinten, kulttuuriesineiden asiantuntijoiden ja monien muiden alakohtaisista politiikoista vastaavien viranomaisten kanssa. Kun otetaan huomioon sisämarkkinoiden kehitys, tullin roolin kehittyminen, kieltojen ja rajoitusten lisääntyminen sekä sähköinen kaupankäynti, tätä yhteistyötä on tarpeen jäsentää ja vahvistaa kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla. Sen sijaan, että yhteistyössä keskityttäisiin yksittäisiin lähetyksiin tai toimitusketjun tiettyihin tapahtumiin, tulliviranomaisten ja asiaankuuluvista politiikan aloista vastuussa olevien muiden viranomaisten välille olisi luotava jäsennellyt yhteistyöpuitteet. Tällaisiin yhteistyöpuitteisiin olisi sisällyttävä seuraavat näkökohdat: lainsäädännön ja toimintapoliittisten tarpeiden kehittäminen tietyllä alalla, tietojen vaihto ja analysointi, yleisen yhteistyöstrategian laatiminen yhteisten valvontastrategioiden muodossa ja lopuksi operatiivisen täytäntöönpanon, seurannan ja tarkastusten osalta tehtävä yhteistyö. Komission olisi myös helpotettava sellaisen muun tulliviranomaisten soveltaman lainsäädännön soveltamista laatimalla luettelo unionin lainsäädännöstä, jossa asetetaan vaatimuksia tavaroille, joille voidaan tehdä tullitarkastuksia yleisten etujen, kuten ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän sekä kuluttajien ja ympäristön, suojelemiseksi. (Tarkistus 39 ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
(59)Tulliviranomaisten tarjoamien palvelujen luettelossa olisi selkeyden lisäämiseksi ja tulliviranomaisten ja muiden kumppaniviranomaisten välisten yhteistyöpuitteiden tehostamiseksi määriteltävä selkeästi, millainen on tullin mahdollinen rooli muiden asiaankuuluvien politiikan alojen soveltamisessa unionin rajoilla. Lisäksi EU:n tulliviranomaisen olisi seurattava yhteistyöpuitteiden soveltamista. EU:n tulliviranomaisen olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä komission, OLAFin, muiden asiaankuuluvien unionin virastojen ja elinten, kuten Europolin, EPPOn ja Frontexin, sekä asiankuuluvilla politiikan aloilla toimivien erityisvirastojen ja -verkostojen, kuten tuotteiden vaatimustenmukaisuutta käsittelevän EU:n verkoston, kanssa. [tark. 40]
(60)Yhä verkostoituneemmassa maailmassa tullidiplomatia ja kansainvälinen yhteistyö ovat tärkeitä osia tulliviranomaisten työtä eri puolilla maailmaa. Kansainvälisessä yhteistyössä olisi harkittava mahdollisuutta vaihtaa tullidataa kansainvälisten sopimusten tai unionin autonomisen lainsäädännön perusteella EU:n tullidatakeskuksen kaltaisia asianmukaisia ja turvallisia viestintävälineitä käyttäen edellyttäen, että luottamuksellisia tietoja kunnioitetaan ja henkilötietoja suojataan. Kyseinen oikeudellinen kehys ei saisi loukata jäsenvaltioiden toimivaltaa, joka koskee kansallisiin tehtäviin liittyviä kahden- tai monenvälisiä sitoumuksia kolmansien maiden kanssa. [tark. 41]
(61)Vaikka tullilainsäädäntö on yhdenmukaistettu koodeksilla, asetukseen (EU) N:o 952/2013 sisällytettiin ainoastaan velvoite, jonka mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä tullilainsäädännön noudattamatta jättämisestä määrättävistä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista. Jäsenvaltiot ovat näin ollen voineet valita tulliseuraamukset, mikä on johtanut siihen, että ne vaihtelevat suuresti eri jäsenvaltioissa ja muuttuvat ajan mittaan. Olisi vahvistettava yhteinen kehys, jossa vahvistetaan tullirikkomusten ja muiden kuin rikosoikeudellisten seuraamusten vähimmäistaso. Tuojaa, viejää ja oletettua tuojaa koskevien velvoitteiden noudattamatta jättäminen voitaisiin sisällyttää tullirikkomusten luetteloon. Tällainen kehys on tarpeen, jotta voidaan puuttua epäyhdenmukaiseen soveltamiseen ja jäsenvaltioiden välisiin merkittäviin eroihin tullilainsäädännön rikkomisesta määrättävien seuraamusten soveltamisessa, sillä nämä voivat johtaa kilpailun vääristymiseen, porsaanreikiin ja edullisimman tullikohtelun etsimiseen. Kehykseen olisi sisällyttävä yhteinen luettelo toimista ja laiminlyönneistä, joita olisi pidettävä tullirikkomuksina kaikissa jäsenvaltioissa. Sovellettavaa seuraamusta määrittäessään tulliviranomaisten olisi määriteltävä, ovatko kyseiset teot ja laiminlyönnit tahallisia vai onko kyseessä ilmeinen huolimattomuus. Talouden toimijoille määrättävien seuraamusten ja vastuiden olisi oltava oikeassa suhteessa niiden rooliin kaupankäyntiprosessissa, jotta varmistetaan niiden soveltamisen oikeudenmukaisuus ja selkeys. Komission, jäsenvaltioiden ja EU:n tulliviranomaisen olisi vaihdettava säännöllisesti parhaita käytäntöjä tarkastuksista ja seuraamuksista, jotta voidaan parantaa seuraamusten soveltamisen johdonmukaisuutta. [tark. 42]
(62)On tarpeen vahvistaa yhteiset säännökset, jotka koskevat tullirikkomuksiin liittyviä huojentavia ja lieventäviä tekijöitä ja raskauttavia olosuhteita. Tullirikkomuksia koskevan menettelyn aloittamisen vanhentumisaika olisi vahvistettava kansallisen lainsäädännön mukaisesti 5–10 vuoden pituiseksi, jotta tullivelan tiedoksiantoa koskevaan määräaikaan perustuva yhteinen sääntö voitaisiin vahvistaa. Toimivaltaisen lainkäyttöalueen olisi oltava se, jossa rikkominen tapahtui. Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö on tarpeen silloin, kun tullirikkomus on tapahtunut useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa; tällaisissa tapauksissa menettelyn ensimmäisenä aloittavan jäsenvaltion olisi tehtävä yhteistyötä niiden muiden tulliviranomaisten kanssa, joita sama tullirikkomus koskee.
(63)On tarpeen vahvistaa tullirikkomusten yhteinen vähimmäistaso määrittelemällä ne tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden ja tullilainsäädännön muissa osissa säädettyjen samanlaisten velvoitteiden perusteella.
(64)On myös tarpeen vahvistaa muiden kuin rikosoikeudellisten seuraamusten yhteinen vähimmäistaso säätämällä sakkomaksujen vähimmäismäärästä ja mahdollisuudesta kumota, keskeyttää tai muuttaa tullilupia ja -valtuutuksia, mukaan lukien valtuutettujen talouden toimijoiden sekä luotettujen ja valvottujen toimijoiden valtuutukset, sekä tavaroiden menetetyksi julistamisesta. Sakkomaksujen vähimmäismäärän olisi oltava riippuvainen siitä, onko tullirikkomus tahallinen vai ei ja vaikuttaako se tullien ja muiden maksujen määrään sekä kieltoihin tai rajoituksiin. Kyseistä muiden kuin rikosoikeudellisten seuraamusten yhteistä vähimmäistasoa olisi sovellettava rajoittamatta jäsenvaltioiden kansallisen oikeusjärjestyksen soveltamista, jossa voidaan sen sijaan säätää rikosoikeudellisista seuraamuksista. Jäsenvaltioiden, komission ja EU:n tulliviranomaisen olisi tehtävä yhteistyötä, jotta voidaan asteittain lisätä muiden kuin rikosoikeudellisten seuraamusten ja niiden soveltamisen johdonmukaisuutta kaikkialla unionissa. [tark. 43]
(65)Tulliliiton suorituskykyä olisi arvioitava vähintään kerran vuodessa, jotta komissio voi jäsenvaltioiden avustuksella toteuttaa asianmukaiset poliittiset suuntaviivat, ja kyseinen arviointiarviointiraportti olisi julkaistava. Tietojen kerääminen tulliviranomaisilta olisi virallistettava ja sitä olisi syvennettävä, sillä kattavampi raportointi parantaisi vertailuanalyysia ja voisi auttaa yhdenmukaistamaan käytäntöjä ja arvioimaan tullipoliittisten päätösten vaikutuksia. Sen vuoksi on aiheellista ottaa käyttöön oikeudellinen kehys tulliliiton suorituskyvyn arviointia varten. Jotta analyysi olisi riittävän tarkka, suorituskykyä olisi mitattava kansallisen tason lisäksi myös rajanylityspaikkojen tasolla. EU:n tulliviranomaisen olisi tuettava komissiota arviointiprosessissa keräämällä ja analysoimalla dataa EU:n tullidatakeskuksessa ja yksilöimällä, miten tullitoimet ja -operaatiot tukevat tulliliiton strategisten tavoitteiden ja painopisteiden saavuttamista ja palvelevat tulliviranomaisten tehtäviä. EU:n tulliviranomaisen olisi yksilöitävä erityisesti keskeiset kehityssuuntaukset, vahvuudet, heikkoudet, puutteet ja mahdolliset riskit ja antaa komissiolle parannussuosituksia. Erityisesti lainvalvonta- ja turvallisuusviranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön yhteydessä EU:n tulliviranomaisen olisi myös operatiivisesta näkökulmasta osallistuttava unionin tasolla tehtäviin strategisiin analyyseihin ja uhka-arviointeihin, mukaan lukien Europolin ja Frontexin tekemät analyysit ja uhka-arvioinnit. [tark. 44]
(66)Jotta tulliliiton tehokasta toimintaa ja yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanoa koskevat perustavoitteet voitaisiin saavuttaa, on tarpeen ja aiheellista säätää suhteellisuusperiaatetta noudattaen säännöt ja menettelyt, joita sovelletaan unionin tullialueelle tuotaviin ja sieltä vietäviin tavaroihin. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen aiottujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
(67)Tämän asetuksen tiettyjen muiden kuin keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti seuraavien osalta:- –erityisillä veroalueilla sovellettavat yksityiskohtaisemmat tullilainsäädännön säännökset sellaisten unionitavaroilla käytävään kauppaan liittyvien erityisolosuhteiden huomioon ottamiseksi, joissa on mukana vain yksi jäsenvaltio;
- –tullipäätöksiä koskevat edellytykset, määräajat, poikkeukset sekä seurantaa, keskeyttämistä, peruuttamista ja kumoamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka liittyvät tällaisten päätösten soveltamiseen, antamiseen ja hallinnointiin, mukaan lukien sitovia tietoja koskevat päätökset;
- –vähimmäisdatavaatimukset ja erityistapaukset, jotka koskevat talouden toimijoiden rekisteröitymistä niiden sijoittautumispaikasta vastuussa oleville tulliviranomaisille;
- –valtuutetuille talouden toimijoille säädettyjen seurantatoimien tyyppi ja aikaväli sekä niille myönnettävät yksinkertaistukset ja helpotukset;
- –luotettujen ja valvottujen toimijoiden seurantatoimien tyyppi ja aikaväli;
- –tulliedustajaa koskevat edellytykset, joilla kyseinen henkilö voi tarjota palveluja unionin tullialueella, sekä tapaukset, joissa sijoittautumispaikkaa koskevasta vaatimuksesta luovutaan ja joissa tulliviranomaiset eivät vaadi näyttöä toimivaltuudesta;
- –sellaiset rekisteröityjen ja henkilötietojen luokat, joita voidaan käsitellä EU:n tullidatakeskuksessa;
- –tavaroiden tullioikeudellista asemaa koskevat yksityiskohtaisemmat säännöt;
- –sellaisen datan tyyppi ja toimittamisen määräajat, joka tarvitaan tavaroiden asettamiseksi tullimenettelyyn;
- –kohtuullinen määräaika, jonka jälkeen tulliviranomaisten on katsottava luovuttaneen tavarat, jos ne eivät ole valinneet niitä mihinkään tarkastukseen; [tark. 45]
- –tulli-ilmoitusten osalta: tapaukset, joissa tulli-ilmoitus voidaan antaa muulla tavalla kuin sähköisillä tietojenkäsittelymenetelmillä; yksinkertaistettujen ilmoitusten antamista koskevan luvan myöntämisedellytykset; täydentävien ilmoitusten antamista koskevat määräajat ja tapaukset, joissa tällaisten ilmoitusten antamista koskevasta velvollisuudesta luovutaan; tapaukset, joissa tulliviranomaiset mitätöivät tulli-ilmoituksen; keskitettyä tulliselvitystä ja ilmoittajan kirjanpitoon merkitsemistä koskevien lupien myöntämisedellytykset;
- –tavaroiden menetetyksi julistamista koskevat edellytykset ja menettely;
- –lastin ennakkoilmoituksen osalta: toimitettava lisädata, määräajat sekä tapaukset, joissa tällaisen datan toimittamista koskevasta velvollisuudesta luovutaan, ja erityistapaukset, joissa useampi henkilö voi antaa dataa, sekä edellytykset, joilla tietoja antava tai saataville asettava henkilö voi rajoittaa tunnistetietojensa näkyvyyden koskemaan yhtä tai useampaa muuta henkilöä, joka myös toimittaa tietoja;
- –unionin tullialueelle saapuvien tavaroiden osalta: määräajat, joiden kuluessa riskianalyysi on tehtävä ja tarvittavat toimenpiteet toteutettava; erityistapaukset ja muut henkilöt, joita voidaan vaatia antamaan lähetysten saapuminen tiedoksi ensimmäiselle tosiasialliselle saapumistullitoimipaikalle, jos kyseessä on reitinmuutos; edellytykset, jotka koskevat muiden paikkojen kuin tavaroiden esittämispaikaksi nimettävän tullitoimipaikan nimeämistä ja hyväksymistä; edellytykset, joilla muut paikat kuin tullivarastot voidaan nimetä tai hyväksyä paikaksi, jonne tavarat varastoidaan väliaikaisesti;
- –data, joka on toimitettava tulliviranomaisille tai asetettava niiden saataville tavaroiden luovuttamiseksi vapaaseen liikkeeseen;
- –tapauksissa, joissa tavarat katsotaan palautetuiksi siinä tilassa, jossa ne on viety, ja joissa tavarat, joihin on sovellettu yhteisen maatalouspolitiikan mukaisia toimenpiteitä, voidaan myöntää tuontitullittomuus;
- –unionin tullialueelta poistuttaessa annettavien lähtöä edeltävien tietojen osalta: lähtöä edeltävät vähimmäistiedot ja määräajat, joiden kuluessa lähtöä edeltävät tiedot on annettava tai asetettava saataville ennen tavaroiden viemistä, sekä erityistapaukset, joissa lähtöä edeltävien tietojen antamista tai saataville asettamista koskevasta velvoitteesta on luovuttu, ja tiedot, jotka on ilmoitettava tavaroiden poistuessa;
- –tavaroiden poistumisen osalta määräajat, joiden kuluessa riskianalyysi on tehtävä ja tarvittavat toimenpiteet toteutettava; data, joka on toimitettava tulliviranomaisille tai asetettava niiden saataville tavaroiden asettamiseksi vientimenettelyyn;
- –erityismenettelyjen osalta: data, joka on toimitettava tulliviranomaisille tai asetettava niiden saataville tavaroiden asettamiseksi tällaisiin menettelyihin; poikkeukset erityismenettelyjä koskevan luvan myöntämisedellytyksiin; tapaukset, joissa tulliviranomaiset voivat jalostuksen taloudellisen luonteen vuoksi arvioida ilman EU:n tulliviranomaisen lausuntoa, aiheuttaako sisäisen jalostuksen menettelyä koskevan luvan myöntäminen haittaa unionin tuottajien keskeisille eduille; arkoina tavaroina pidettäviä tavaroita koskeva luettelo; määräaika erityismenettelyn päättämiselle; tapaukset, joissa tuojat ja viejät voivat siirtää muuhun erityismenettelyyn kuin passitukseen asetettuja tavaroita tai vapaa-alueelle asetettuja tavaroita, ja tätä koskevat edellytykset; tullivarastointi- tai jalostusmenettelyyn asetettujen tavaroiden tavanomaiset käsittelytavat; vastaavia tavaroita koskevat yksityiskohtaisemmat säännöt;
- –passituksen osalta: erityistapaukset, joissa unionitavarat on asetettava ulkoiseen passitusmenettelyyn; edellytykset luvan myöntämiselle valtuutetulle lähettäjälle ja valtuutetulle vastaanottajalle TIR-tarkoituksia varten; lisädatavaatimukset, jotka unionin passitusmenettelyn haltijan on toimitettava;
- –varastoinnin osalta: vähimmäisdata, joka tullivaraston pitäjän tai vapaa-alueen toimijan on annettava; tullivarastojen pitoa koskevan luvan myöntämisedellytykset;
- –väliaikaisen maahantuonnin osalta: unionin tullilainsäädännössä säädetyt täydellistä tai osittaista tullittomuutta koskevat vaatimukset, jotka on täytettävä väliaikaisen maahantuonnin menettelyä noudatettaessa;
- –etuuskohteluun oikeuttamattoman alkuperän ja etuuskohteluun oikeuttavan alkuperän määrittämistä koskevat säännöt;
- –tullausarvon määrittämistä erityistapauksissa koskevia yksinkertaistuksia koskevien lupien myöntämisedellytykset;
- –tullivelan osalta: yksityiskohtaisemmat säännöt tuonti- tai vientitullin määrän laskemisesta sellaisille tavaroille, joiden osalta tullivelka on syntynyt erityismenettelyssä; erityinen määräaika, jonka kuluessa tullivelan syntypaikkaa ei voida määrittää, jos tavarat on asetettu tullimenettelyyn, jota ei ole päätetty, tai jos väliaikainen varastointi ei päättynyt asianmukaisesti; yksityiskohtaisemmat säännöt tullivelan tiedoksi antamisesta; säännöt,
- –jotka koskevat tullivelkaa vastaavan tuonti- tai vientitullin määrän maksamista koskevan määräajan kulumisen keskeyttämistä ja keskeyttämisajan pituutta: joita komissio noudattaa tullivelan palauttamista ja peruuttamista koskevaa päätöstä tehdessään; jotka koskevat sellaisista laiminlyönneistä laadittavaa luetteloa, joilla ei ole merkittävää vaikutusta väliaikaisen varastoinnin tai tullimenettelyn asianmukaiseen toimintaan ja jotka eivät estä tullivelan lakkaamista;
- –vakuuksien osalta: erityistapaukset, joissa vakuutta ei vaadita väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asetetuista tavaroista, muun vakuuden muodon kuin tulliviranomaisten hyväksymän maksuvälineen määrittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja takaajan antama sitoumus; vakuuden antamiseen käytettäviä lomakkeita koskevat säännöt ja takaajaan sovellettavat säännöt; edellytykset, joita noudatetaan myönnettäessä lupa käyttää määrältään pienempää yleisvakuutta tai annettaessa vapautus vakuuden antamisesta; määräajat vakuuden vapauttamiselle;
- –tulliyhteistyön osalta kaikki muut täydentävät toimenpiteet, jotka tulliviranomaiset toteutettavat muun lainsäädännön kuin tullilainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi; edellytykset ja menettelyt, joilla jäsenvaltio voidaan valtuuttaa aloittamaan neuvottelut kolmansien maiden kanssa tulliyhteistyötä varten tapahtuvasta datan vaihdosta;
- –sellaisten poikkeusten poistaminen tai muuttaminen, jotka koskevat sellaisen tullitoimipaikan yksilöimistä, joka on toimivaltainen valvomaan tavaroiden asettamista tullimenettelyyn, ja tullivelan syntymispaikan yksilöimistä pohjautuen arviointiin, jonka komissio tekee tässä asetuksessa säädetyn tullivalvonnan tehokkuudesta.
(68)On erityisen tärkeää, että komissio järjestää delegoitujen säädösten antamista valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessaEUVL L 123, 12.5.2016, s. 1. vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
(69)Jotta varmistettaisiin yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta seuraavien osalta: menettelysääntöjen hyväksyminen sitovaa tietoa koskevan päätöksen käytöstä sen voimassaolon lakkaamisen tai kumoamisen jälkeen; menettelysääntöjen hyväksyminen tulliviranomaisille osoitettavasta tiedoksiannosta, jossa ilmoitetaan sitovaa tietoa koskevien päätösten tekemisen keskeyttäminen tai keskeyttämisen peruuttaminen; sellaisten päätösten tekeminen, joissa jäsenvaltioita pyydetään kumoamaan sitovaa tietoa koskeva päätös; yksityiskohtaisten sääntöjen hyväksyminen valtuutetun talouden toimijan sekä luotetun ja valvotun toimijan aseman myöntämisedellytysten soveltamiseksi; sellaisten sähköisten järjestelmien, alustojen tai ympäristöjen määrittäminen, jotka liitetään yhteen EU:n tullidatakeskuksen kanssa; sääntöjen määrittäminen tiettyjen EU:n tullidatakeskuksen palvelujen ja järjestelmien käyttöoikeudesta, mukaan lukien henkilötietojen suojaa, turvallisuutta ja vaarattomuutta koskevat erityiset säännöt ja edellytykset sekä missä tapauksissa käyttöoikeutta rajoitetaan; tullivalvonnan hallinnointia koskevien toimenpiteiden määrittäminen; menettelysääntöjen hyväksyminen yhteisrekisterinpitäjien vastuusta EU:n tullidatakeskuksen palvelun tai järjestelmän kautta tapahtuvan datan käsittelyn osalta; menettelysääntöjen hyväksyminen muiden toimivaltaisten tullitoimipaikkojen kuin tuojan tai viejän sijoittautumispaikasta vastuussa olevan tullitoimipaikan määrittämiseksi; toimenpiteiden toteuttaminen tietojen varmentamisen, tavaroiden tutkimisen ja näytteenoton, tarkastusten tulosten ja tunnistetietojen osalta; toimenpiteiden toteuttaminen useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa toteutettavia toimia koskevien jälkitarkastusten soveltamisen osalta; luettelon laatiminen satamista tai lentokentistä, joilla suoritetaan käsimatkatavaroihin ja kirjattuihin matkatavaroihin kohdistuvia tullitarkastuksia ja -muodollisuuksia; toimenpiteiden toteuttaminen tullitarkastusten ja riskienhallinnan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi, mukaan lukien tietojenvaihto sekä yhteisten riskinarviointiperusteiden ja -mallien ja yhteisten tarkastusten painopistealueiden vahvistaminen näillä aloilla; menettelysääntöjen eritteleminen unionitavaroiden tullioikeudellista asemaa koskevan näytön antamiseksi ja varmentamiseksi; menettelysääntöjen eritteleminen tavaroiden asettamista tullimenettelyyn koskevien tietojen muuttamiseksi ja mitätöimiseksi; menettelysääntöjen hyväksyminen toimivaltaisten tullitoimipaikkojen määrittämisestä sekä muulla tavalla kuin sähköisillä tietojenkäsittelymenetelmillä tapahtuvasta tulli-ilmoituksen antamisesta; menettelysääntöjen määrittäminen vakiomuotoisen tulli-ilmoituksen antamisesta ja täydentävien asiakirjojen saataville asettamisesta; menettelysääntöjen määrittäminen yksinkertaistetun ilmoituksen ja täydentävän ilmoituksen antamisesta; menettelysääntöjen määrittäminen ennen tavaroiden esittämistä tullille tapahtuvasta tulli-ilmoituksen antamisesta, tulli-ilmoituksen hyväksymisestä sekä tavaroiden luovutuksen jälkeen tapahtuvasta tulli-ilmoituksen muuttamisesta; menettelysääntöjen eritteleminen keskitetystä tulliselvityksestä ja tavaroiden esittämisvaatimuksesta luopumisesta sen yhteydessä; menettelysääntöjen määrittäminen ilmoittajan kirjanpitoon tehtävästä merkinnästä; menettelysääntöjen määrittäminen tavaroista vapautumisesta; menettelysääntöjen määrittäminen sellaisten tietojen antamisesta, jotka vahvistavat, että tuontitullittomuutta koskevat edellytykset täyttyvät palautustavaroiden osalta, ja näytön antamisesta silloin, kun tuontitullittomuutta koskevat edellytykset täyttyvät merikalastustuotteiden ja muiden merestä saatavien tuotteiden osalta; menettelysääntöjen eritteleminen tavaroiden poistumisesta; menettelysääntöjen hyväksyminen lähtöä edeltävien tietojen antamiseksi, muuttamiseksi ja mitätöimiseksi sekä poistumisen yleisilmoituksen antamiseksi, muuttamiseksi ja mitätöimiseksi; menettelysääntöjen hyväksyminen arvonlisäveron palauttamiseksi unioniin sijoittautumattomille luonnollisille henkilöille; menettelysääntöjen eritteleminen merialuksen ja ilma-aluksen saapumista koskevasta ilmoituksesta ja tavaroiden siirtämisestä asianmukaiseen paikkaan; menettelysääntöjen määrittäminen väliaikaisen varastoinnin ilmoituksen antamisesta, muuttamisesta ja mitätöimisestä sekä väliaikaisesti varastoitujen tavaroiden siirtämisestä; menettelysääntöjen hyväksyminen erityismenettelyjä koskevan luvan myöntämiseksi, taloudellisten edellytysten tutkimiseksi ja sellaisen EU:n tulliviranomaisen lausunnon antamiseksi, jossa arvioidaan, vaikuttaako sisäisen tai ulkoisen jalostuksen menettelyä koskevan luvan myöntäminen kielteisesti unionin tuottajien olennaisiin etuihin; menettelysääntöjen hyväksyminen erityismenettelyn päättämisestä; menettelysääntöjen määrittäminen oikeuksien ja velvollisuuksien siirrosta sekä tavaroiden liikkumisesta erityismenettelyissä; menettelysääntöjen määrittäminen vastaavien tavaroiden käyttämisestä erityismenettelyissä; menettelysääntöjen määrittäminen passitusta koskevien kansainvälisten instrumenttien määräysten soveltamiseksi unionin tullialueella; menettelysääntöjen määrittäminen tavaroiden asettamisesta unionin passitusmenettelyyn, kyseisen menettelyn päättämisestä ja siinä sovellettavien yksinkertaistusten käyttämisestä sekä sellaisten tavaroiden tullivalvonnasta, jotka kuljetetaan unionin ulkoisen passituksen menettelyssä unionin tullialueen ulkopuolisen maan tai alueen kautta; menettelysäännöt tavaroiden asettamisesta tullivarastointi- tai vapaa-aluemenettelyyn ja tullivarastoon sijoitettujen tavaroiden siirroista; toimenpiteiden toteuttaminen tariffikiintiöiden ja -kattojen yhdenmukaisen hallinnoinnin sekä tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta tai vientiä koskevan tullin suorittaman valvonnan hallinnoinnin osalta; toimenpiteiden toteuttaminen tavaroiden tariffiluokittelun määrittämiseksi; menettelysääntöjen eritteleminen muun kuin etuuskohteluun oikeuttavan alkuperäselvityksen antamiseksi ja varmentamiseksi, menettelysääntöjen hyväksyminen tavaroiden etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevan aseman osoittamisen helpottamiseksi; toimenpiteiden toteuttaminen tiettyjen tavaroiden alkuperän määrittämiseksi; väliaikaisen poikkeuksen myöntäminen etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevista säännöistä sellaisten tavaroiden osalta, joihin sovelletaan unionin yksipuolisesti antamia etuuskohtelutoimenpiteitä; menettelysääntöjen eritteleminen tavaroiden tullausarvon määrittämisestä; menettelysääntöjen eritteleminen vakuuden antamisesta, sen määrän määrittämisestä, sen seurannasta ja vapauttamisesta sekä takaajan antaman sitoumuksen kumoamisesta ja peruuttamisesta; menettelysääntöjen eritteleminen yleisvakuuksien käytön väliaikaista kieltoa koskevista toimenpiteistä; toimenpiteiden toteuttaminen tulliviranomaisten välisen keskinäisen avunannon varmistamiseksi silloin, kun tullivelka syntyy; menettelysääntöjen eritteleminen tuonti- tai vientitullin määrän palauttamiseksi ja peruuttamiseksi sekä menettelysääntöjen eritteleminen komissiolle annettavista tiedoista sekä komission tekemistä peruuttamis- ja palauttamispäätöksistä; toimenpiteiden toteuttaminen kriisin havaitsemiseksi ja kriisinhallintamekanismin aktivoimiseksi; sellaisten menettelysääntöjen hyväksyminen, joilla myönnetään jäsenvaltiolle lupa aloittaa neuvottelut kolmannen maan kanssa kahdenvälisen tietojenvaihtosopimuksen tai -järjestelyn tekemiseksi ja joilla hallinnoidaan kyseistä lupaa; päätösten tekeminen jäsenvaltion esittämästä hakemuksesta saada lupa aloittaa neuvottelut kolmannen maan kanssa kahdenvälisen tietojenvaihtosopimuksen tai -järjestelyn tekemiseksi; tulliliiton suorituskyvyn mittaamista koskevien puitteiden rakenteen eritteleminen ja sellaisten tietojen eritteleminen, jotka jäsenvaltioiden olisi annettava EU:n tulliviranomaiselle suorituskyvyn mittaamista varten; sääntöjen antaminen valuutan muuntamisesta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). mukaisesti.
(70)Neuvoa-antavaa menettelyä olisi noudatettava seuraavia säädöksiä annettaessa: täytäntöönpanosäädökset, joissa jäsenvaltioita pyydetään kumoamaan sitovaa tietoa koskevia päätöksiä, koska tällaiset päätökset vaikuttavat ainoastaan yhteen jäsenvaltioon ja koska niillä pyritään varmistamaan tullilainsäädännön noudattaminen; täytäntöönpanosäädökset, joissa määritetään yksityiskohdat muiden viranomaisten kuin tulliviranomaisten käyttöoikeudesta EU:n tullidatakeskuksen tiettyihin palveluihin ja järjestelmiin; täytäntöönpanosäädökset, jotka koskevat jäsenvaltion hakemaa lupaa aloittaa neuvottelut kolmannen maan kanssa kahdenvälisen tietojenvaihtosopimuksen tai -järjestelyn tekemiseksi, koska ne vaikuttavat vain yhteen jäsenvaltioon; täytäntöönpanosäädökset tuonti- tai vientitullin määrän palauttamisesta tai peruuttamisesta, koska tällaiset päätökset vaikuttavat suoraan kyseisen palautuksen tai peruutuksen hakijaan.
(71)Asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa komission olisi viipymättä annettava seuraavat täytäntöönpanosäädökset: toimenpiteet tullitarkastusten yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi, mukaan lukien riskiä koskevien tietojen ja riskianalyysien vaihtoon, yhteisiin riskinarviointiperusteisiin ja -malleihin, tarkastustoimenpiteisiin sekä yhteisiin tarkastusten painopistealueisiin liittyvät toimenpiteet; päätökset jäsenvaltion esittämästä lupahakemuksesta aloittaa neuvottelut kolmannen maan kanssa kahdenvälisen tietojenvaihtosopimuksen tai -järjestelyn tekemiseksi; toimenpiteiden toteuttaminen tavaroiden tariffiluokittelun määrittämiseksi; toimenpiteiden toteuttaminen tiettyjen tavaroiden alkuperän määrittämiseksi; toimenpiteet, joissa vahvistetaan asianmukainen tullausarvon määrittämismenetelmä tai perusteet tavaroiden tullausarvon määrittämiseksi erityisissä tilanteissa; yleisvakuuksien käytön väliaikaista kieltoa koskevat toimenpiteet; kriisitilanteen tunnistaminen ja sen kielteisten vaikutusten lieventämiseksi tarvittavien toimenpiteiden hyväksyminen; päätökset, joilla jäsenvaltiolle annetaan lupa neuvotella ja tehdä kolmannen maan kanssa kahdenvälinen sopimus tietojenvaihdosta.
(72)Komission olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan, että tässä asetuksessa tarkoitetut delegoidut ja täytäntöönpanosäädökset tulevat voimaan hyvissä ajoin ennen koodeksin soveltamisen alkamispäivää, jotta jäsenvaltiot voivat panna sen ajoissa täytäntöön,
(73)Säännöksiä, joissa viitataan EU:n tulliviranomaiseen, lukuun ottamatta 238 artiklaa, olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2028. Kyseiseen päivämäärään asti EU:n tulliviranomaisen olisi hoidettava tehtävänsä käyttäen olemassa olevia komission kehittämiä sähköisiä tullitietojen vaihtojärjestelmiä. Etämyynnin yksinkertaistettua tullikohtelua ja oletettua tuojaa koskevia säännöksiä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2028.
(74)Vuonna 2032 Talouden toimijat voivattoimijoilla olisi oltava 1 päivästä tammikuuta 2029 oikeus alkaa käyttää vapaaehtoisesti EU:n tullidatakeskuksen valmiuksia. EU:n tullidatakeskuksen olisi oltava täysin toimintavalmis vuoden 2037 loppuun mennessäviimeistään 31 päivänä joulukuuta 2032, jolloin kaikkien talouden toimijoiden olisi käytettävä sitä. Luotettuja ja valvottuja toimijoita ja oletettuja tuojia valvoo niiden sijoittautumisjäsenvaltio. Poikkeuksellisesti ja ellei uudelleentarkastelusta muuta johdu, toimijat, jotka eivät ole luotettuja ja valvottuja toimijoita eivätkä oletettuja tuojia, pysyvät sen jäsenvaltion tulliviranomaisen valvonnassa, jossa tavarat fyysisesti sijaitsevat. Komission olisi 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä arvioitava näitä kahta valvontamallia, mukaan lukien niiden tehokkuus petosten havaitsemisessa ja ehkäisemisessä. Arvioinnissa olisi otettava huomioon myös välilliseen verotukseen liittyvät näkökohdat. Kyseisen arvioinnin perusteella komissiolla olisi oltava oikeus päättää delegoidulla säädöksellä, olisiko näitä kahta mallia jatkettava vai olisiko kaupan alan toimijan sijoittautumispaikasta vastuussa olevan tulliviranomaisen luovutettava tavarat kaikissa tapauksissa. Tullivelan syntymispaikka olisi myös määritettävä vastuussa olevan tulliviranomaisen määrityksen mukaisesti, [tark. 46]