P9_TA(2024)0156Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso 2024Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2024 talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta 2024 (2023/2063(INI))Euroopan parlamentti, joka

–ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT), erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 136 artiklan,

–ottaa huomioon Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen (SEU) ja SEUT-sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–ottaa huomioon SEU-sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–ottaa huomioon sopimuksen talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta,

–ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteet,

–ottaa huomioon jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41.,

–ottaa huomioon liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1177/2011 EUVL L 306, 23.11.2011, s. 33.,

–ottaa huomioon julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1173/2011 EUVL L 306, 23.11.2011, s. 1.,

–ottaa huomioon täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1174/2011 EUVL L 306, 23.11.2011, s. 8.,

–ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1175/2011 EUVL L 306, 23.11.2011, s. 12.,

–ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.,

–ottaa huomioon rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013 EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1.,

–ottaa huomioon alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11.,

–ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12. helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.,

–ottaa huomioon 4. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevasta toimintasuunnitelmasta (COM(2021)0102),

–ottaa huomioon neuvoston, komission, parlamentin ja työmarkkinaosapuolten 7. toukokuuta 2021 antaman Porton sosiaalisen sitoumuksen,

–ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2023 annetun Euroopan finanssipoliittisen komitean arvion euroalueelle sopivasta finanssipolitiikan virityksestä vuonna 2024,

–ottaa huomioon 4. lokakuuta 2023 julkistetun Euroopan finanssipoliittisen komitean vuosikertomuksen,

–ottaa huomioon 9. marraskuuta 2022 annetun komission tiedonannon linjauksista EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi (COM(2022)0583),

–ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2023 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi talouspolitiikan tuloksellisesta koordinoinnista ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 kumoamisesta (COM(2023)0240),

–ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2023 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta (COM(2023)0241),

–ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2023 annetun komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun direktiivin 2011/85/EU muuttamisesta (COM(2023)0242),

–ottaa huomioon 6. lokakuuta 2023 annetun Granadan julistuksen,

–ottaa huomioon 21. marraskuuta 2023 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen selvitys kestävästä kasvusta 2024” (COM(2023)0901),

–ottaa huomioon 21. marraskuuta 2023 annetun komission tiedonannon varoitusmekanismia koskevasta kertomuksesta 2024 (COM(2023)0902) ja 21. marraskuuta 2023 annetun komission suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta (COM(2023)0903),

–ottaa huomioon 21. marraskuuta 2023 annetun ehdotuksen komission ja neuvoston yhteiseksi työllisyysraportiksi (COM(2023)0904),

–ottaa huomioon 15. marraskuuta 2023 julkistetun komission syksyn 2023 talousennusteen,

–ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–ottaa huomioon budjettivaliokunnan lausunnon,

–ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0063/2024),

A.toteaa, että eurooppalaisella ohjausjaksolla on oleellinen merkitys talous-, budjetti-, rakenne-, sosiaali- ja työllisyyspolitiikan koordinoinnissa jäsenvaltioissa ja siten talous- ja rahaliiton makrotaloudellisen vakauden turvaamisessa;

B.ottaa huomioon, että komission talven 2024 talousennusteen mukaan talouden toimeliaisuuden arvioidaan vuonna 2022 tapahtuneen voimakkaan elpymisen jälkeen lisääntyneen vuonna 2023 vain 0,5 prosenttia sekä EU:ssa että euroalueella korkean inflaation ja tiukentuneiden rahoitusehtojen vuoksi; toteaa, että BKT:n odotettua kasvua vuodelle 2024 on tarkistettu alaspäin EU:ssa 0,9 prosenttiin (1,3 prosentista) ja euroalueella 0,8 prosenttiin (1,2 prosentista); ottaa huomioon, että vuonna 2025 talouden toimeliaisuuden odotetaan vielä lisääntyvän 1,7 prosentilla EU:ssa ja 1,5 prosentilla euroalueella;

C.ottaa huomioon, että EU:n työmarkkinoiden suorituskyky oli talouskasvun hidastumisesta huolimatta edelleen kaiken kaikkiaan vahva vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla; ottaa huomioon, että komission syksyn 2023 ennusteen mukaan työvoimapula oli kuitenkin edelleen akuutti monilla aloilla ja ammateissa, erityisesti nettonollateknologioiden ja vähäpäästöisten teknologioiden laajentamiseen ja käyttöönottoon liittyvillä aloilla; ottaa huomioon, että työttömyys oli ennätysalhaisella tasolla koko EU:ssa, mutta jäsenvaltioiden välillä on eroja; toteaa, että joulukuussa 2023 nuorisotyöttömyys oli Eurostatin mukaan 14,7 prosenttia EU:ssa ja 14,4 prosenttia euroalueella;

D.ottaa huomioon, että komission talven 2024 ennusteen mukaan inflaation ennustetaan hidastuvan EU:ssa 6,3 prosentista vuonna 2023 aina 3,0 prosenttiin vuonna 2024 ja 2,5 prosenttiin vuonna 2025 sekä euroalueella 5,4 prosentista vuonna 2023 aina 2,7 prosenttiin vuonna 2024 ja 2,2 prosenttiin vuonna 2025; katsoo, että finanssipolitiikalla on tuettava rahapolitiikkaa inflaation vähentämiseksi ja julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi, samalla kun annetaan riittävästi tilaa lisäinvestoinneille ja tuetaan pitkän aikavälin kasvua;

E.ottaa huomioon, että inflaatio vaikuttaa tuloryhmiin eri tavoin ja pienituloiset ryhmät kärsivät suhteettomasti; ottaa huomioon, että inflaatio voisi aiheuttaa todellisen elinkustannuskriisin tietyille väestöryhmille ja asettaa haasteita sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle;

F.ottaa huomioon, että julkisen talouden velkasuhteen odotetaan laskevan 83,1 prosenttiin EU:ssa vuonna 2023 ja 90,4 prosenttiin euroalueella; ottaa huomioon, että julkisen talouden velkasuhteen odotetaan supistuvan hieman EU:ssa noin 82,7 prosenttiin vuonna 2024 ja 82,5 prosenttiin vuonna 2025; ottaa huomioon, että euroalueella puolestaan julkisen talouden velkasuhteen odotetaan supistuvan noin 89,7 prosenttiin vuonna 2024 ja 89,5 prosenttiin vuonna 2025; ottaa huomioon, että eri jäsenvaltioiden velkataso vaihtelee suuresti; ottaa huomioon, että korkea julkisen talouden velkasuhde yhdessä korkeiden korkojen ja epävarman makrotaloudellisen tilanteen kanssa voivat vaarantaa pitkän aikavälin velkakestävyyden ja talouden vakauden;

G.toteaa, että komission syksyn 2023 talousennusteen mukaan julkisyhteisöjen alijäämän odotetaan EU:ssa ja euroalueella supistuvan 3,2 prosenttiin BKT:sta vuonna 2023 ja edelleen 2,8 prosenttiin BKT:sta vuonna 2024 ja 2,7 prosenttiin vuonna 2025; ottaa huomioon, että vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisesta luovuttiin vuoden 2023 lopussa; ottaa huomioon, että komissio ilmoitti aikovansa esittää neuvostolle ehdotuksen alijäämän perustuvan liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn käynnistämisestä keväällä 2024 vuoden 2023 toteutumatietojen perusteella ja voimassa olevia säännöksiä noudattaen;

H.ottaa huomioon, että vuosina 2023 ja 2024 finanssipolitiikan kokonaisvirityksen odotetaan kääntyvän siten, että BKT supistuu 0,5 prosenttia molempina vuosina pääasiassa kriisiin liittyvien energiatoimenpiteiden lähes täydellisen lopettamisen vuoksi;

I.katsoo, että nopeiden, päättäväisten ja koordinoitujen politiikkatoimien ansiosta EU:n talous pystyi elpymään, minkä lisäksi pystyttiin puuttumaan covid-19-pandemian ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan sosioekonomisiin seurauksiin ja selviytymään sen seurauksena puhjenneesta energiakriisistä; toteaa, että talous hidastui vuonna 2023; ottaa huomioon, että tulevaisuuden odotuksiin liittyy edelleen suurta epävarmuutta ja riskejä, jotka ovat seurausta Venäjän käynnissä olevan Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan kehityksestä ja Lähi-idän konfliktista;

J.ottaa huomioon, että nämä geopoliittiset häiriöt ovat osoittaneet, että Euroopan unionin on jatkettava avoimen strategisen riippumattomuuden vahvistamista ja pysyttävä kilpailukykyisenä maailmanlaajuisilla markkinoilla varmistaen samalla, ettei ketään jätetä jälkeen;

K.toteaa, että EU:n rahoitus on edesauttanut makrotalouden vakauttamisessa EU:n tasolla ja parantanut sen sisäistä ja ulkoista selviytymiskykyä kriisiaikoina, ja lisäksi sillä on tuettu jäsenvaltioita niiden tehdessä tarvittavia investointeja EU:n painopisteisiin, jotta voidaan vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin;

L.ottaa huomioon, että kriisiin liittyvän huomattavan kasvun jälkeen vuosina 2020–2022 euroalueen finanssipolitiikan virityksen odotetaan olevan rajoittava vuosina 2023 ja 2024; katsoo, että finanssipolitiikan virityksen olisi pysyttävä joustavana suuren epävarmuuden vuoksi;

M.ottaa huomioon, että julkisten nettoinvestointien prosenttiosuus BKT:stä laski EU:ssa jyrkästi covid-19-pandemiaa seuranneen finanssikriisin jälkeen, ja joissakin tapauksissa päädyttiin negatiiviselle tasolle; ottaa huomioon, että tämä suhdeluku ei ole vielä täysin elpynyt; toteaa, että ilmastoneutraalien toimintapolitiikkojen ja digitaalisen siirtymän onnistuminen perustuu yhteiseen eurooppalaiseen lähestymistapaan ja edellyttää toimenpiteitä sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla; ottaa huomioon, että EU:n tuleva häiriönsietokyky liittyy läheisesti kestävää kasvua edistävien julkisten ja yksityisten investointien lisäämiseen ja kunnianhimoiseen rakenneuudistusohjelmaan; katsoo, että on välttämätöntä vastata tähän tarpeeseen laatimalla oikea-aikainen strategia, jolla varmistetaan asianmukainen julkisten investointien taso, kun elpymis- ja palautumistukivälineen voimassaolo päättyy vuonna 2026; ottaa huomioon, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä julkisia ja yksityisiä investointeja;

N.toteaa, että jäsenvaltioilla on oltava tarvittavat seuranta- ja tarkastusmekanismit, joilla huolehditaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ja suojellaan EU:n taloudellisia etuja ennen kaikkea petosten, korruption ja eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja avoimuuden varmistamiseksi; ottaa huomioon, että tältä osin on tärkeää panna täytäntöön asiaa koskevat maakohtaiset suositukset;

EU:n talousnäkymät

1.on huolissaan EU:n taloustilanteesta, jatkuvasta epävarmuudesta, heikosta kasvusta, kilpailukyvystä ja tuottavuudesta; panee huolestuneena merkille energian hintojen ja inflaation jatkuvan vaikutuksen kotitalouksien ostovoimaan, minkä vuoksi monien eurooppalaisten köyhyysriski, energiaköyhyys mukaan lukien, voi lisääntyä, ja monien EU:n yritysten suorituskykyyn, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset (pk‑yritykset); kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimia näiden vaikeuksien voittamiseksi ja ottamaan käyttöön kohdennettuja toimenpiteitä, joilla varmistetaan tasapuolinen kilpailu sisämarkkinoilla ja puututaan jatkuvaan inflaatiopaineeseen;

2.toteaa, että monet jäsenvaltiot kärsivät rakenteellisista haasteista, jotka haittaavat niiden kasvupotentiaalia; painottaa, että rakenteellisiin haasteisiin vastaaminen on ratkaisevan tärkeää kestävän elpymisen ja jatkuvan kasvun kannalta ja että uudistusten toteuttaminen rakenteellisten haavoittuvuuksien korjaamiseksi on keskeistä, jotta voidaan parantaa sekä kykyä selviytyä nykyisistä haasteista että toteuttaa rinnakkaiset siirtymät kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla; korostaa, että kunnianhimoiset rakenteelliset uudistukset ovat edelleen olennaisen tärkeitä EU:n taloudellisen perustan vahvistamiseksi, yritysten perustamisen ja yrittäjyyden edistämiseksi sekä unionin kilpailukyvyn, tuottavuuden ja yleisen kasvupotentiaalin vahvistamiseksi;

3.korostaa, että julkisten ja yksityisten investointien puute tietyissä jäsenvaltioissa haittaa sosiaalisesti tasapainoisen ja kestävän kasvun mahdollisuuksia; katsoo, että investointien houkutteleminen edellyttää erityisesti ennakoitavissa olevia sääntöjä, yhdenvertaisia toimintaedellytyksiä ja sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten alentamista; korostaa, että nämä investoinnit ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n kyvylle selviytyä nykyisistä haasteista, joita aiheutuu muun muassa oikeudenmukaisesta vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä, ja että ne parantavat EU:n häiriönsietokykyä ja pitkän aikavälin kilpailukykyä tulevissa haasteissa; katsoo, että näiden investointien ohella tarvittaisiin kasvua ja häiriönsietokykyä parantavia uudistuksia; kehottaa kiinnittämään huomiota uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen tehtäviin investointeihin, joita tarvitaan muun muassa tekemään EU:sta riippumattoman fossiilisista tuontipolttoaineista ja rajoittamaan energian hintoihin perustuvaa inflaatiota; panee merkille vuosina 2023 ja 2024 odotettavissa olevan kiristävän finanssipolitiikan virityksen; korostaa, että kiristämisellä ei saisi vaarantaa investointeja, joita olisi lisättävä koko unionin alueella;

4.korostaa, että sisämarkkinoiden syventäminen edelleen ja investointien esteiden poistaminen muun muassa suunnittelua, lupamenettelyjä ja muita hallinnollisia menettelyjä virtaviivaistavilla ja digitalisoivilla uudistuksilla auttaisivat edistämään yksityisiä investointeja; toistaa, että teollisuuspolitiikalla samoin kuin syvillä ja yhdentyneillä EU:n pääomamarkkinoilla ja innovoinnilla voidaan myös tukea investointeja, turvata maailmanlaajuista kilpailukykyä ja lieventää riskejä, jotka seuraavat liiallisesta riippuvuudesta rajallisesta määrästä EU:n ulkopuolisia maita keskeisten teknologioiden, raaka-aineiden ja teollisten tuotantopanosten osalta;

5.kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan menoja säännöllisesti osana vuotuista tai monivuotista talousarviomenettelyä, mikä auttaisi parantamaan julkisten menojen tehokkuutta ja laatua; yhtyy komission vuotuisessa selvityksessä kestävästä kasvusta 2024 antamiin suosituksiin, että jäsenvaltioiden olisi lopetettava mahdollisimman pian kriisiin liittyvät energiatukitoimenpiteet ja poistettava asteittain fossiilisten polttoaineiden tuet; korostaa, että sekä valtioiden tulot että julkiset menot ovat olennaisen tärkeitä julkisen talouden kestävyyden takaamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimiin veropetosten, veronkierron, verovilpin ja rahanpesun torjumiseksi; suhtautuu tältä osin myönteisesti sopimukseen rahanpesun vastaisesta paketista;

6.yhtyy komission arvioon, jonka mukaan suuriin velkoihin ja hintaeroihin liittyy edelleen merkityksellisiä riskejä erityisesti jäsenvaltioissa, joissa velanhoito edellyttää suuria velkojen uudelleenjärjestelyjä tai joissa yksityisen sektorin korkomaksut kasvavat jyrkästi;

7.kehottaa euroalueen jäsenvaltioita tarkastelemaan kaikkia keinoja, joilla voidaan saattaa päätökseen Euroopan vakausmekanismia koskevan sopimuksen tarkistus, jotta yhteisessä kriisinratkaisurahastossa voidaan ottaa käyttöön yhteinen varautumisjärjestely, joka vahvistaisi entisestään euroalueen häiriönsietokykyä;

Eurooppalainen ohjausjakso ja elpymis- ja palautumistukiväline

8.muistuttaa, että eurooppalainen ohjausjakso, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari mukaan lukien, on vakiintunut kehys budjetti-, talous-, sosiaali- ja työllisyyspolitiikkojen koordinoinnille kaikkialla unionissa perussopimusten mukaisesti, ja näin turvataan unionin makrotaloudellinen vakaus, jäsenvaltioiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuva lähentyminen ja unionin sosiaalinen yhteenkuuluvuus; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan kansallista sitoutumista eurooppalaiseen ohjausjaksoon esimerkiksi paikallis- ja alueviranomaistensa kautta; toteaa, että vuoden 2023 vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma on osa EU:n kasvustrategiaa;

9.on samaa mieltä siitä, että vuoden 2024 maakohtaisissa suosituksissa on keskityttävä tiettyihin kriteereihin; korostaa, että niillä on myös edistettävä vakaata ja osallistavaa talouskasvua, parannettava kilpailukykyä ja makrotaloudellista vakautta, edistettävä vihreää ja digitaalista siirtymää sekä varmistettava sosiaalinen ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus; ottaa huomioon erot BKT:n kasvua, inflaatiota, työttömyyttä, julkista velkaa, bruttovelkaa ja nykyistä vaihtotasetta koskevissa kansallisissa ennusteissa ja toteaa, että ne osoittavat tarvetta joustaville lähestymistavoille, jotka perustuvat kunkin jäsenvaltion erityiseen tilanteeseen; kehottaa tältä osin komissiota kytkemään maakohtaiset suositukset tiiviimmin maakohtaisiin raportteihin; kehottaa seuraamaan tehokkaasti maakohtaisten suositusten ja asiaankuuluvien uudistusten täytäntöönpanoa sekä edistymistä havaittujen investointivajeiden vähentämisessä; korostaa, että maakohtaisissa suosituksissa on otettava huomioon sosiaaliset haavoittuvuudet ja työttömyys; panee merkille, että sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun perustuvien sosiaalisten maakohtaisten suositusten määrä on vähentynyt;

10.suhtautuu myönteisesti joustoon elpymis- ja palautumistukivälineen mukauttamisessa esimerkiksi REPowerEU-suunnitelman yhteydessä sen täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella; korostaa, että kansallisten elpymissuunnitelmien välitavoitteiden ja tavoitteiden olisi oltava maakohtaisten suositusten mukaisia ja että jäsenvaltioiden olisi käsiteltävä ainakin huomattavaa osaa maakohtaisista suosituksista osana kansallisia elpymis- ja palautumissuunnitelmiaan; painottaa elpymis- ja palautumistukivälineen menestystä; muistuttaa, että rahoitettujen hankkeiden menestystä ja vaikuttavuutta mitataan niiden vaikutuksella talouteen ja työllisyyteen, ja kehottaa panemaan nämä hankkeet täytäntöön nopeasti, avoimesti ja tehokkaasti; korostaa tässä yhteydessä, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen noudattaminen ja asianmukainen täytäntöönpano ovat ratkaisevan tärkeitä elpymis- ja palautumistukivälineen uskottavuuden kannalta;

11.panee merkille elpymis- ja palautumistukivälineen roolin talouden vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä aiheutuvien maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa; korostaa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmien mukaiset uudistukset ja investoinnit edistävät palautumis- ja tukivälinettä koskevan asetuksen ilmastotavoitteita ja noudattavat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään tätä tilaisuutta ja käyttämään palautumis- ja tukivälinettä talouksiensa muuttamiseen ja niiden kilpailukyvyn parantamiseen; muistuttaa, että on tärkeää varmistaa, että varat tavoittavat reaalitalouden ja pk-yritykset, ja korostaa EU:n rahoitusta saavien elinten vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden merkitystä;

12.korostaa yksityisten ja julkisten investointien merkitystä talouden elpymisessä ja rinnakkaisten siirtymien hallinnassa; muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukiväline ei korvaa kansallisen julkisen investoinnin erityistä roolia; muistuttaa, että julkisissa investoinneissa on varmistettava laatu, avoimuus ja vastuuvelvollisuus ja kansalliset strategiat on saatettava johdonmukaisiksi rinnakkaisten siirtymien tavoitteiden kanssa; korostaa, että näiden rinnakkaisia siirtymiä koskevien kansallisten strategioiden olisi täydennettävä elpymis- ja palautumistukivälinettä ja muita eurooppalaisia investointivälineitä;

13.kannattaa EU:n koheesiopolitiikan ohjelmien yhdenmukaistamista elpymis- ja palautumistukivälineessä ja maakohtaisissa suosituksissa yksilöityjen investointitarpeiden kanssa; muistuttaa, että koheesiopolitiikka palvelee elpymis- ja palautumistukivälinettä laajempia tavoitteita ja että se voi täydentää elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisesti sovittuja toimia; kehottaa osallistamaan sidosryhmät, kuten työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja liike-elämän edustajat kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimiseen ja täytäntöönpanoon samaan tapaan kuin koheesiopolitiikan ohjelmissa;

14.korostaa, että koordinointi asiaankuuluvien viranomaisten välillä, myös kansallisten hallitusten ja alue- ja paikallisviranomaisten välillä, on olennaisen tärkeää elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoimiseksi ja hallinnollisten esteiden ja byrokratian poistamiseksi;

15.panee merkille lainsäätäjien 10. helmikuuta 2024 saavuttaman alustavan poliittisen yhteisymmärryksen EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistuksesta, jolla pyritään varmistamaan talouspolitiikan tehokas koordinointi ja jäsenvaltioiden taloudellisen ja sosiaalisen suorituskyvyn jatkuva lähentyminen;

16.suhtautuu myönteisesti elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnointia koskevista suunnitteluvalinnoista saatuihin kokemuksiin; toteaa, että talouden ohjausjärjestelmän uudistus ei tarjoa EU:n taloudellisia kannustinmekanismeja kansallisten poliittisten uudistusten ja investointien tukemiseksi ja edistämiseksi; painottaa, että tarvittavan julkisten investointien tason varmistaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan saavuttaa talouden ohjausjärjestelmän uudistuksen päätavoitteet ja ottaa huomioon unionin nykyiset ja tulevat painopisteet; on huolissaan siitä, että joillakin jäsenvaltioilla ei ole taloudellisia valmiuksia rahoittaa oikeudenmukaista vihreää ja digitaalista siirtymää yksinään;

17.korostaa Euroopan parlamentin roolia EU:n talouden ohjausjärjestelmässä ja tukee Euroopan parlamentin tiiviimpää osallistumista eurooppalaiseen ohjausjaksoon kunnioittaen samalla täysipainoisesti perussopimuksissa vahvistettua toimivaltaa; panee merkille komission ja jäsenvaltioiden välisen vuoropuhelun jäsenvaltioiden yksilöllisistä finanssi- ja rakennepoliittisista suunnitelmista; korostaa, että kaikkia jäsenvaltioita on kohdeltava yhdenvertaisesti; korostaa, että komission harkintavallan lisäämisen ohella keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisten suunnitelmien laatimisprosessissa on parannettava sääntöjen noudattamista Euroopan finanssipoliittisen komitean valvonnassa sekä lisättävä vastuuvelvollisuutta ja tiedonkulkua Euroopan parlamentille; toteaa, että eurooppalaisen ohjausjakson osana käytävä taloudellinen vuoropuhelu tarjoaa hyödyllisen perustan vastuuvelvollisuudelle; katsoo, että asianmukainen vastuuvelvollisuus edellyttäisi, että Euroopan parlamentilla on välineet, joiden avulla se voi soveltaa seuraamuksia eurooppalaisen ohjausjakson tuloksellisuuden arvioinnin perusteella perussopimusten mukaisesti;

° °

18.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.