1.on vakaasti sitä mieltä, että geopoliittisten ja institutionaalisten muutosten, taloudellisten paineiden, ilmastonmuutoksen ja yhteiskunnallisten haasteiden aikana luotettava, vakaa, joustava ja investointipainotteinen EU:n talousarvio on edelleen tärkeä väline unionin toimintapolitiikkojen täytäntöönpanossa ja keskeinen tekijä vastattaessa ihmisten lisääntyviin tarpeisiin niin, ettei ketään jätetä jälkeen, kun toteutetaan vihreää ja digitaalista siirtymää, tuotetaan ihmisille vaurautta ja turvallisuutta ja parannetaan EU:n talouden kilpailukykyä;

2.korostaa vuoden 2025 talousarviomenettelyn vaikeita olosuhteita, sillä menettely osuu aikaan, jolloin kansainväliset jännitteet ja epävarmuustekijät ovat suuria, ja meneillään on vaalivuosi, jonka aikana parlamentin ja komission on hallittava vaalikauden vaihtumista; on täysin tietoinen vakavista mutta väistämättömistä aikataulurajoitteista ja kehottaa kaikkia toimijoita ottamaan ne asianmukaisesti huomioon osoittaen rakentavaa asennetta;

3.pitää erittäin valitettavana, että neuvosto ei onnistunut pääsemään sopimukseen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisesta ennen vuoden 2023 loppua; toteaa siksi, että sen oli aloitettava talousarviomenettely saamatta varmuutta monista vuoden 2025 rahoitussuunnittelun keskeisistä osatekijöistä, ja on erittäin tietoinen monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien valitettavasti erittäin tiukoista ja joissakin tapauksissa negatiivisista liikkumavaroista;

4.katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen tulos jää alle parlamentin alkuperäisten toiveiden; korostaa, että rahoituskehysasetuksen tarkistaminen on olennainen edellytys Ukrainalle annettavan keskipitkän aikavälin taloudellisen tuen varmistamiseksi, kohdennettujen poliittisten painopisteiden rahoituksen lisäämisen mahdollistamiseksi, mukaan lukien EU:n strategisen riippumattomuuden edistäminen, ja unionin ohjelmien ja talousarvion joustavuuden turvaamiseksi ottaen huomioon ennustettua korkeammat korot ja siten unionin suunniteltua suuremmat lainakustannukset; panee merkille, että varainhoitovuoden 2025 talousarviomenettely on ensimmäinen, joka perustuu kokonaisuudessaan tarkistettuun monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen;

5.palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että kolmen toimielimen osana vuoden 2020 monivuotista rahoituskehystä koskevaa sopimusta antama yhteinen julistus, jonka mukaan Next Generation EU -välineen rahoituskulut kattavien menojen ”ei ole tarkoitus vähentää EU:n ohjelmia ja rahastoja”, on edelleen voimassa ja toimii budjettivallan käyttäjän lähtökohtana, etenkin otettaessa käyttöön Euroopan unionin elpymisväline, jolla katetaan ainakin osa Next Generation EU -välineen lainakustannusten vajeesta; aikoo siksi varmistaa, että kaikilla ohjelmilla on asianmukaiset resurssit ja että vuotuisessa talousarviomenettelyssä ylläpidetään kauttaaltaan talousarvion joustavuutta ja reaktiovalmiutta; korostaa, että komission on annettava talousarviomenettelyssä luotettavaa, oikea-aikaista ja tarkkaa tietoa Next Generation EU -välineen lainakustannuksista ja odotettavissa olevista elpymis- ja palautumistukivälineen maksuista;

6.kehottaa neuvostoa ja komissiota soveltamaan kaikilta osin yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi annettua asetusta (EU, Euratom) 2020/2092; korostaa erityisesti, että oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on perusedellytys EU:n varojen saamiselle; korostaa, että varoja ei voida maksaa, jos jäsenvaltiot eivät noudata kaikkia asiaa koskevia vaatimuksia; toistaa, että oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät systeemiset ongelmat, kuten vallanjaon periaatteen rikkominen tai joissakin jäsenvaltioissa äskettäin tapahtuneet yritykset hyökätä oikeuslaitoksen riippumattomuutta vastaan muodostavat selkeitä riskejä EU:n taloudellisille eduille ja EU:n talousarvion suojaamiselle, ja vaatii, ettei komissio saa myöntyä oikeusvaltioperiaatteen alalla saavutettujen tulosten minkäänlaiseen rapauttamiseen; kehottaa jälleen komissiota varmistamaan kiireellisesti, että pidätetyt EU:n varat tavoittavat kansalaiset, yritykset, alue- ja paikallisviranomaiset, valtiosta riippumattomat järjestöt ja kaikki muut asiaankuuluvat sidosryhmät paikallishallintojen ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kautta oikeusvaltioperiaatetta koskevan ehdollisuusmekanismin mukaisesti;

7.painottaa, että elpymisvälineen lainakustannusten takaisinmaksu on EU:n oikeudellinen velvoite ja pakollinen menokohta EU:n talousarviossa; toteaa, että lainakustannukset riippuvat elpymis- ja palautumistukivälineen maksujen tahdista sekä joukkolainojen tuottojen markkinavaihteluista ja ovat siksi luonnostaan ennakoimattomia ja vaihtelevia; toistaa kantansa, jonka mukaan elpymisvälineen lainakustannukset olisi pitänyt ottaa kokonaisuudessaan elpymisvälinettä koskevaan erityisvälineeseen monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittäen, jotta olisi mahdollista palauttaa jonkin verran liikkumavaraa otsakkeeseen 2 b ja turvata joustovälineen ja yhden ainoan liikkumavaravälineen liikkumavara; pyrkii varmistamaan, että elpymisvälineen porrastusmekanismin soveltaminen tarkistetussa monivuotisessa rahoituskehyksessä ei aiheuta järjestelyjä, joista syntyy tarpeetonta oheisvahinkoa muiden kuin temaattisten erityisrahoitusvälineiden ohjelmoiduille menoille tai käytettävissä oleville resursseille;

8.muistuttaa, että Euroopan talouden ennustetaan Euroopan komission talven 2024 talousennuste ’Winter 2024 Economic Forecast: A delayed rebound in growth amid faster easing of inflation’, 2023. kasvavan hyvin vähän (0,9 prosenttia vuonna 2024 ja 1,7 prosenttia vuonna 2025) kun taas inflaation odotetaan pysyvän huomattavasti korkeammalla kuin monivuotisessa rahoituskehyksessä automaattisena deflaattorina käytetyssä 2 prosentissa (3,0 prosenttia vuonna 2024 ja 2,5 prosenttia vuonna 2025); toteaa tämän merkitsevän ostovoiman jatkuvaa heikkenemistä talousarviossa, jonka on pysyttävä tasapainossa ja jolle on asetettu yläraja absoluuttisina määrinä; korostaa bruttokansantuloon (BKTL) perustuvien omien varojen erittäin pientä määrää viime vuosina (0,46 prosenttia vuoden 2024 talousarvioesityksessä) inflaation, maksumäärärahojen vähyyden ja joistakin muista omista varoista saatavien suurempien tulojen yhteisvaikutuksen vuoksi; muistuttaa kannastaan, jonka mukaan alennukset ja muut korjausmekanismit olisi poistettava pysyvästi ja että siihen saakka bruttokansantuloon perustuviin kansallisiin rahoitusosuuksiin tehtäviin bruttovähennyksiin olisi sovellettava enintään kahden prosentin vuotuista kiinteää deflaattoria;

9.pitää valitettavana, ettei neuvosto ole edennyt omien varojen järjestelmän uudistamisessa; palauttaa mieliin muutettuja komission ehdotuksia koskevan kantansa, jossa kannatetaan uusien omien varojen käyttöönottoa; katsoo, että ottamalla käyttöön todellisia uusia tulolähteitä toimielinten välisen sopimuksen etenemissuunnitelman mukaisesti voitaisiin kattaa Next Generation EU -välineen lainanotosta aiheutuva ylimääräinen talousarviorasite ja suojattaisiin siten liikkumavaroja ja joustomekanismeja, mikä puolestaan helpottaisi ennakoimattomia tarpeita ja uusia strategisia ennakointialoitteita koskevien talousarviopäätösten tekoa; kehottaa lisäksi komissiota jatkamaan pyrkimyksiä löytää EU:n talousarvioon uusia ja mieluiten aitoja omia varoja ja muita tulolähteitä toimielinten välisen sopimuksen ulkopuolella;

10.pitää valitettavana, että talousarvion niukkuus vaikuttaa vakavasti kykyyn reagoida ennakoimattomiin tapahtumiin tai käynnistää uusia aloitteita, ja aikoo korjata tilanteen mahdollisuuksien mukaan, ottaen myös huomioon EU:n kansalaisten kasvaneet odotukset; muistuttaa, että on välttämätöntä perustaa uusi pysyvä erityisväline monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittäen, jotta EU:n talousarviota voidaan mukauttaa paremmin ja sen avulla voidaan vastata nopeasti kriiseihin ja niiden sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin;

11.on näistä lukuisista rajoitteista huolimatta vakaasti päättänyt säilyttää johdonmukaisen ja yhtenäisen kannan, jossa otetaan huomioon sen vakiintuneet toimintapoliittiset painopisteet ja institutionaaliset edut, mukaan lukien unionin kilpailukyvyn vahvistaminen, strategisten riippuvuuksien vähentäminen, puhtaan energian käyttöönoton nopeuttaminen, ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevien unionin valtavirtaistamistavoitteiden saavuttamisen varmistaminen, sen turvallisuus- ja puolustusvalmiuksien parantaminen sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän edistäminen samalla kun minimoidaan lippulaivaohjelmille aiheutuvat kielteiset vaikutukset ja maksimoidaan talouskasvun myönteiset heijastusvaikutukset kaikille kansalaisille;

12.panee merkille, että kohtuuhintainen asuminen ja yhteiskunnallinen yhteenkuuluvuus ovat edelleen jatkuvia haasteita kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja niiden alueilla, ja muistuttaa tässä yhteydessä korkealaatuisten ja helposti saatavilla olevien julkisten palvelujen merkityksestä; haluaa korostaa rahoituksen osallistavuutta ja saatavuutta aina, kun se on tarkoituksenmukaista ja asiaankuuluvien tukikelpoisuuskriteerien mukaista, ja haluaa maksimoida rahoitusmahdollisuudet hyödyntämällä olemassa olevia varoja; katsoo, että EU:n varainkäytön sosiaalinen ulottuvuus olisi otettava monialaiseksi kriteeriksi kaikilla politiikka-aloilla, sillä se on varainkäytön legitimiteetin välttämätön osatekijä;

13.korostaa, että EU:n talousarvio on ennen kaikkea investointitalousarvio, jolla on vipuvaikutusta, ja että sen avulla voidaan tukea unionin tavoitteita ja päätöksentekoa, täydentää kansallisia toimintapolitiikkoja ja vastata siten kaikkien EU:ssa elävien ihmisten tarpeisiin; muistuttaa elpymis- ja palautumistukivälineen merkityksestä unionin häiriönsietokyvyn parantamisessa ja aiempien ja meneillään olevien kriisien sosioekonomisten vaikutusten lieventämisessä; katsoo, että olisi kaikin keinoin pyrittävä varmistamaan, että näitä kahta merkittävää EU:n rahoituksen lähdettä käytetään vaikuttavasti ja ilman uusia viivytyksiä;

14.on vakaasti päättänyt käyttää EU:n talousarviota siten, että sillä saadaan aikaan konkreettisia ja näkyviä muutoksia kansalaisten, sisämarkkinoiden talouden ja vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta tukemalla kärkialojen laadukkaiden työpaikkojen luomista, saattamalla työmarkkinat tulevaisuuden tarpeiden mukaisiksi, kehittämällä osaamista ja osaamisen edistämismekanismeja, torjumalla työttömyyttä, vahvistamalla EU:n kilpailukykyä ja lisäämällä unionin puolustusvalmiuksia; katsoo, että teknologinen riippumattomuus ja kestävä kasvu ovat avainasemassa unionin pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa; kehottaa jälleen säilyttämään riittävän rahoituksen, jolla tuetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) Euroopan talouden selkärankana, startup-yrityksiä ja nuoria, viljelijöitä, opettajia ja kuljetusalan työntekijöitä; korostaa, että energia- ja liikenneinfrastruktuuria on parannettava edelleen ja on investoitava kansanterveys- ja hyvinvointipalvelujen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden parantamiseen sekä haavoittuvassa asemassa olevien, syrjäisten ja maaseutuyhteisöjen, myös älykkäiden kylien, tukemiseen; korostaa, että talousarvion avulla on varmistettava vihreä siirtymä ja samalla tuettava laadukasta maataloutta ja varmistettava pääsy laadukkaaseen terveydenhuoltoon ja koulutukseen;

15.korostaa tutkimuksen ja innovoinnin merkittävää vaikutusta kilpailukykyyn, pitkän aikavälin kasvuun ja työllisyyteen Euroopan unionissa; palauttaa mieliin jo pitkään vireillä olleen aloitteen EU:n tutkimus- ja kehitysinvestointien intensiteetin nostamisesta kolmeen prosenttiin BKT:stä; toteaa, että tavoitteen ja tosiasiallisen rahoituksen välillä on kuilu; korostaa, että EU:n teknologinen johtoasema on olennaisen tärkeä vihreän kehityksen ohjelman ja terveysunionin täytäntöönpanemisessa, koska se luo unioniin korkean osaamistason työpaikkoja arvoketjun kaikissa vaiheissa ja vahvistaa tutkimuksen ja innovoinnin huippuosaamista unionissa; on erittäin huolissaan siitä, että käytettävissä olevilla varoilla voidaan tukea vain murto-osaa kaikista jätetyistä hakemuksista, koska ohjelmiin saadaan liikaa ehdotuksia ja monet tutkijat lähtevät unionista kilpaileville alueille;

16.korostaa, että on määritettävä kestäviä ja pitkän aikavälin ratkaisuja, jotta voidaan torjua menestyksekkäästi rakenteellisia väestöhaasteita ja vähentää aivovuotoa EU:n vähemmän kehittyneillä alueilla ja vähemmän kehittyneissä kaupungeissa; tähdentää, että tarvitaan rahoitusta, jolla voidaan kohentaa väestökadon koettelemien alueiden tilannetta sosiaali- ja väestökehityspolitiikkaan tehtävien ja perheitä tukevien investointien avulla sekä tarjota Euroopan ikääntyvälle väestölle asianmukaista tukea terveydenhuollon, liikkuvuuden ja julkisten palvelujen saatavuuden alalla;

17.vaatii, että Erasmus+-ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen kautta olisi otettava käyttöön mahdollisimman suuri määrä rahoitusta oppimisen ja yrittäjyyden edistämiseksi ja nuorten taitojen ja virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen sekä työllistettävyyden parantamiseksi sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi; toteaa jälleen, että on tarpeen varmistaa, että molemmat ohjelmat takaavat tasapuoliset mahdollisuudet erityisesti heikommista lähtökohdista tuleville ihmisille kaikkialla EU:ssa ja assosioituneissa maissa; pitää kiinni näkemyksestään, jonka mukaan Erasmus+-ohjelman liikkuvuusapurahoja on tuettava edelleen, jotta voidaan kattaa elinkustannusten nousu ja varmistaa saavutettavuus, yhtäläiset mahdollisuudet ja laajapohjainen osallistuminen, etenkin korottamalla osallistujakohtainen vähimmäisapuraha asianmukaiselle tasolle;

18.korostaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon merkitystä ja kehottaa komissiota aloittamaan keskustelut menetelmästä sosiaalimenojen seuraamiseksi EU:n talousarviossa seuraavalla ohjelmakaudella; painottaa EU:n talousarvion ratkaisevaa roolia sellaisten aloitteiden edistämisessä, joilla vahvistetaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, lujitetaan paikallisia ja alueellisia sosiaalisia toimia ja tarjotaan kaikille mahdollisuus käyttää keskeisiä palveluja; toteaa jälleen, että tarvitaan ikääntyneitä koskeva eurooppalainen strategia, johon sisältyy erityisiä toimia syrjäytymisen, yksinäisyyden ja eristyneisyyden torjumiseksi; muistuttaa lisäksi, että vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030 on pantava täysimääräisesti täytäntöön, jotta heidän elinolojaan voidaan parantaa unionissa; korostaa eurooppalaisten liikenteenharjoittajien tilannetta, sillä ne kohtaavat eri jäsenvaltioissa erilaisia haasteita kustannusten kasvusta kapasiteettipulaan, ja korostaa jouston ja parempien työolojen tarvetta; korostaa tarvetta vahvistaa niiden suojelua koskevia nykyisiä sääntöjä ja lisätä resursseja työolojen valvomiseksi jäsenvaltioissa; korostaa tässä yhteydessä etuja, joita saadaan sellaisten tietoteknisten välineiden kehittämisestä EU:n tasolla, jotka auttavat parantamaan byrokraattisten vaatimusten täytäntöönpanoa ja todistusten yhdenmukaistamista;

19.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan riittävästi resursseja sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien EU:n sääntöjen tehokkaaseen täytäntöönpanoon, jotta helpotetaan työvoiman liikkumista ja sosiaalietuuksien siirtämistä; kehottaa käyttämään EU:n varoja sosiaaliturvatietojen sähköisen vaihtojärjestelmän kehittämiseen ja sosiaaliturvajärjestelmien digitalisoinnin jatkamisen tukemiseen työvoiman oikeudenmukaisen liikkuvuuden edistämiseksi;

20.toteaa, että teknologia ja tekoäly muuttavat nopeasti työllisyystilannetta; korostaa ihmiskeskeisten, luotettavien tekoälyteknologioiden taloudellista potentiaalia, jota ne voivat tarjota Euroopan talouskasvulle parantaen samalla kansalaisten elämänlaatua useilla aloilla, kuten terveyden, maatalouden, energian, liikenteen ja turvallisuuden aloilla; kehottaa ottamaan tämän huomioon EU:n ohjelmissa ja toimintapolitiikoissa myöntämällä niihin riittävästi varoja; korostaa tarvetta kohentaa kansalaisten digitaalisia perustaitoja, jotta ne vastaisivat yritysten tarpeita ja jotta kansalaiset pystyisivät torjumaan disinformaatiota; tukee EU:n toimenpiteitä, joilla täydennetään koordinoidusti kansallisia työllisyysstrategioita työpaikkojen muuntamisen ja liikkuvuuden edistämiseksi EU:n tasolla, ja uskoo näiden muutosten potentiaaliin kukoistavan ja sopeutumiskykyisen työvoiman kannalta, myös koska ne edistävät työvoiman uudelleenkoulutusta ja liikkuvuutta ja varmistavat näin sujuvan siirtymisen uusille ja kehittyville ammattialoille;

21.on huolissaan äärimmäisten sääilmiöiden, kuten vakavien tulipalojen, tulvien ja muiden ilmastonmuutoksen pahenemiseen liittyvien luonnonkatastrofien, lisääntymisestä kaikkialla Euroopassa; korostaa siksi tarvetta varmistaa riittävä rahoitus EU:n pelastuspalvelumekanismille ja kehottaa vahvistamaan paremmin EU:n hätäapuvalmiuksia lujittamalla yhteisiä lääkintä- ja hätäapuryhmiä; kehottaa komissiota varmistamaan, että resurssit voidaan asettaa nopeasti saataville myös EU:n solidaarisuusrahaston ja hätäapuvarauksen kautta;

22.korostaa, että on tärkeää osoittaa asianmukainen rahoitus EU4Health-asetuksessa säädettyihin toimiin; panee merkille, että lääkkeiden ja terveysteknologian hinnoilla on merkittävä vaikutus potilaiden mahdollisuuksiin pystyä hyödyntämään niitä; korostaa, että kohtuuttoman korkeat lääkekustannukset ovat todellinen este hoidolle, ja kehottaa toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä näihin haasteisiin vastaamiseksi; kehottaa tässä yhteydessä parantamaan koordinointia EU:n tasolla ja hankkimaan lääkkeitä yhteishankintana kustannusten vähentämiseksi; korostaa, että on tärkeää torjua lasten sairauksia keskittyen erityisesti harvinaisiin sairauksiin; korostaa erityisesti syöväntorjuntasuunnitelman merkitystä; kehottaa hyväksymään kunnianhimoisen talousarvion Horisontti Eurooppa -puiteohjelman terveysklusterille, jotta varmistetaan, että EU voi reagoida tehokkaasti tuleviin terveyskriiseihin, auttaa vahvistamaan terveydenhuoltojärjestelmiä ja parantaa ihmisten fyysistä ja mielenterveyttä tekemällä terveydenhuollosta kohtuuhintaisempaa ja helpommin saatavaa; toteaa sydän- ja verisuonitautien olevan edelleen yleisin kuolinsyy EU:ssa; katsoo, että sydän- ja verisuonitauteihin puuttuminen investoimalla yksilöllistettyyn hoitoon ja sähköiseen terveydenhuoltoon kohdennettuihin toimiin on keskeistä, sillä siten parannetaan ennaltaehkäisy- ja hoitostandardeja ja tarjotaan kaikille kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet saada terveydenhuoltoa; korostaa tarvetta ehkäistä lääkepulaa, joka on kohdannut joitakin jäsenvaltioita viime vuosina; toteaa, että terveyseroja on vähennettävä, jotta voidaan taata terveyttä koskeva yhdenvertaisuus kaikille naisille, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveyden saatavuus, ja muistuttaa, että on erittäin tärkeää, että naisten terveys säilyy politiikka- ja tutkimuspainopisteenä;

23.muistuttaa tarpeesta puuttua osaamisvajeeseen, aivoviennin ongelmaan sekä markkinoiden tarpeiden ja osaamisen väliseen korrelaatioon, ei vähiten EU:n eri alueiden tilanteiden kannalta; katsoo, että EU:n työvoiman kilpailukyvyn säilyttämiseksi tulevaisuudessa on määriteltävä keskeiset koulutus- ja uudelleenkoulutusalat erityisesti ympäristöalan osaamisen ja digitaalisen osaamisen edistämiseksi; korostaa, että tarvitaan lisäinvestointeja, jotta voidaan nykyaikaistaa unionin koulutusjärjestelmiä, luoda osaamisen edistämismekanismeja ja kannustaa nuoria yrittäjiä; kehottaa nopeuttamaan Euroopan osaamisen teemavuoden ja eurooppalaisen koulutusalueen täytäntöönpanoa; kehottaa komissiota panemaan nopeasti täytäntöön Euroopan osaamisen teemavuoden aikana keskeisiksi määritellyt ratkaisut painottaen tarvetta yhteistyön parantamiseen yritysten kanssa, mukaan lukien EU:n nuorisotesti ja palkattomien harjoittelujen kieltäminen; palauttaa Euroopan tulevaisuuskonferenssin hyväksymien suositusten johdosta mieliin, että on tarpeen laatia eurooppalainen koulutussuunnitelma ja osoittaa siihen määrärahat, jotta tuetaan laadukasta koulutusta ja opettajankoulutusta ja vähennetään koulunkäynnin keskeyttämistä;

24.korostaa demokratian sekä oikeuksien ja arvojen alalla toteutettavien rahoitusohjelmien lisäarvoa; palauttaa mieliin EU:n talousarvion merkityksen SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen eurooppalaisten arvojen ja kulttuurin ja kansalaisten oikeuksien edistämisessä ja häiriönsietokykyisten yhteiskuntien rakentamisessa sekä demokratian, oikeusvaltion, solidaarisuuden, osallistavuuden, oikeudenmukaisuuden, syrjimättömyyden ja tasa-arvon, sukupuolten tasa-arvo mukaan lukien, keskeisten periaatteiden tukemisessa; toivoo lisäyksiä asiaankuuluvien budjettikohtien ja elinten määrärahoihin, jotta voidaan puuttua polarisoitumiseen, poliittisen ääriliikehdinnän lisääntymiseen ja heikkoon luottamukseen instituutioita kohtaan, edistää osallistavaa demokratiaa ja perusoikeuksia, estää demokratian taantuminen, puuttua oikeusvaltion rapautumiseen ja tällä alalla paikallisesti, alueellisesti ja unionin tasolla toimivien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimintamahdollisuuksien kaventumiseen sekä euroskeptisyyden välineellistämiseen; kehottaa varmistamaan riittävän EU:n rahoituksen kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmalle ja korostaa arvokasta työtä, jota on tehty unionin arvojen lohkossa suoran tuen antamiseksi kansalaisyhteiskunnan järjestöille sekä Daphne- ja tasa-arvon ja perusoikeuksien lohkossa; toistaa, että olisi osoitettava tarvittavat resurssit sukupuolistuneen väkivallan torjuntaan ja turvallisten seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien palvelujen saatavuuden ja naisten oikeuksia ajavien järjestöjen tukemiseen sekä EU:n aloitteisiin ja elimille naisten syrjinnän torjumisen alalla; kehottaa komissiota helpottamaan pääsyä kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaan sekä takaamaan, että jäsenvaltioiden toimijoilla on mahdollisuus rahoituksen joustavaan uudelleenjakamiseen paikallisille ja ruohonjuuritason organisaatioille, jotta varmistetaan, että rahoitus tavoittaa lähimpänä kansalaisia toimivat tahot;

25.kehottaa komissiota lisäämään unionin tukea kansalaisten, vähemmistöjen ja uskonnollisten yhteisöjen ja julkisten tilojen suojelemiseksi terroriuhkilta, radikalisoitumisen ja terroristisen verkkosisällön torjumiseksi sekä vastatakseen vihapuheen, antisemitismin, muslimivihan ja rasismin lisääntymiseen Euroopassa ja maailmanlaajuisesti;

26.korostaa ulkomaisten sidosryhmien järjestämien ja Euroopan unioniin kohdennettujen disinformaatio- ja valeuutiskampanjoiden lisääntyviä uhkia ja vaaroja; pyytää rahoitusta Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan sekä komission ja EUH:n hallinnoimiin toimiin disinformaation laajamittaisen leviämisen torjumiseksi ja tehokkaampien vastatoimien kehittämiseksi; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita käyttämään EU:n varoja toimiin, joilla pyritään kohentamaan kansalaisten medialukutaitoa; kehottaa lisäämään rahoitusta vihapuheen ja terroristisen verkkosisällön torjumiseksi; korostaa tarvetta vahvistaa journalistista vapautta ja tiedotusvälineiden moniarvoisuutta riittävillä resursseilla asiaankuuluvien säännösten mukaisesti ja tukea toimittajia, mukaan lukien tutkivat toimittajat, ihmisoikeuksien puolustajia ja kansalaisyhteiskunnan jäseniä, joihin kohdistetaan kostotoimia, kuten strategisia häirintätarkoituksessa nostettuja kanteita (SLAPP-kanteet); kehottaa tukemaan asianmukaisesti kulttuurialaa, myös eurooppalaisten elokuvien, musiikin ja videopelien rajatylittävän levityksen edistämistä; kehottaa siksi lisäämään rahoitusta Luova Eurooppa -ohjelmalle;

27.korostaa, että on tärkeää vähentää unionin strategisia riippuvuuksia keskeisillä aloilla; suhtautuu myönteisesti uuteen STEP-asetukseen, mutta huomauttaa, että sen alaan kuuluvien strategisten teollisuudenalojen investointitarpeisiin tarvitaan rakenteellinen vastaus, jotta läpimurtoteknologioiden tunnistaminen, kehittäminen ja laajentaminen olisi helpompaa; pitää valitettavana, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelman rahoituksen nykyinen taso ei riitä tässä suhteessa ja kehottaa lisäämään Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja muiden tämän alan keskeisten EU-ohjelmien, kuten InvestEU:n, rahoitusta avoimen strategisen riippumattomuuden tavoitteen saavuttamiseksi; katsoo, että EU:n riippuvuus resurssien toimituksista on kasvava huolenaihe; kehottaa EU:ta lisäämään investointeja avoimen strategisen riippumattomuutensa kehittämiseen varmistamalla uusiutuvan energian käyttöönoton vauhdittaminen, nopeammat lupaprosessit, rakennusten hiilestä irtautuminen ja kriittisten raaka-aineiden saatavuus ja kehittämällä häiriönsietokykyisiä arvoketjuja EU:n teollisia ekosysteemejä varten etenkin terveydenhuollon ja puolustuksen kaltaisilla keskeisillä aloilla; pyytää riittävää rahoitusta sen varmistamiseksi, että nykyisten EU:n avaruusalan lippulaivaohjelmien, kuten Copernicus, Galileo/EGNOS, valtiollista satelliittiviestintää koskeva eurooppalainen aloite (GOVSATCOM) ja avaruustilannetietoisuus (SSA), kehittäminen voi jatkua;

28.toteaa digitaalisen siirtymän tarjoavan monia mahdollisuuksia parantaa digitaalista infrastruktuuria ja yhteenliitettävyyttä ja kehittää digitaitoja; korostaa Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen sekä digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman merkitystä tässä suhteessa; toistaa, että opettajille ja oppijoille on suunniteltava tekoälyä, koodausta ja robotiikkaa koskeva koulutusohjelma, jota rahoitetaan asiaankuuluvista ohjelmista; korostaa, että EU:n talousarviosta on tuettava asianmukaisesti tekoälyn eettistä ja syrjimätöntä käyttöä etenkin koulutus- ja kulttuurialoilla; muistuttaa, että EU:n rahoittamissa ohjelmissa on investoitava lisää digitaalisen lukutaidon parantamiseen yhteiskunnassa ja digitaalisen kahtiajaon, myös sukupuolten välisen digitaalisen kahtiajaon, poistamiseksi koulutuksessa ja elinikäisessä oppimisessa;

29.korostaa, että EU:n talousarvio on keskeisessä asemassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamisessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa vähentämällä päästöjä, lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä, luomalla kiertotalous, suojelemalla ekosysteemejä ja kääntämällä hälyttävä luontokatosuuntaus päinvastaiseksi ja turvaamalla samalla kilpailukyky ja luomalla vihreitä työpaikkoja ja kasvua EU:hun; korostaa Life-ohjelman keskeistä roolia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamisessa ja unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa eurooppalaisen ilmastolain ja Pariisin sopimuksen mukaisesti; on syvästi huolissaan ilmastonmuutoksen vakavista vaikutuksista, kuten veden niukkuudesta;

30.korostaa, että huoli energian toimitusvarmuudesta ja korkeista energian hinnoista tekee energiaköyhyydestä keskeisen kysymyksen ja aiheuttaa haasteita Euroopan teollisuudelle, erityisesti pk-yrityksille; korostaa tässä mielessä, että EU:n on lisättävä investointeja EU:ssa meneillään olevaan ilmastoneutraaliuteen siirtymiseen, mukaan lukien investoinnit energiatehokkuuteen ja vähähiilisiin ja hiilettömiin kestäviin teknologioihin liittyvään tutkimukseen ja innovointiin, ja että niitä on lisättävä erityisesti aloilla, joilla on myönteinen vaikutus kotitalouksien elinkustannusten vähentämiseen, kuten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon; panee merkille valtavat investointitarpeet, joita aiheutuu liikenteen hiilestä irtautumisesta, sekä rakennus- ja raaka-aineiden hintojen jatkuvan nousun; tunnustaa strategisen arvon, joka on Euroopan laajuisen liikenneverkon laajentamisella itäiseen naapurustoon ja yhteyksien vahvistamisella EU:n strategisiin kumppaneihin; korostaa Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosion merkitystä ja sen myönteistä roolia vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa ja puhtaaseen energiaan siirtymisessä;

31.painottaa, että vuoden 2025 talousarvio on mukautettava unionin toimintapoliittisiin tavoitteisiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin; korostaa tarvetta pyrkiä jatkuvasti saavuttamaan toimielinten välisessä sopimuksessa asetetut unionin talousarviomenojen ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevat valtavirtaistamistavoitteet osana laajempaa tavoitetta tehdä unionista ilmastoneutraali viimeistään vuoteen 2050 mennessä; palauttaa mieliin toimielinten välisen sopimuksen määräyksen, jonka mukaisesti on määritettävä asiaankuuluvat toimenpiteet, jotka on toteutettava, jos säännöllinen arviointi osoittaa, että sovellettavien tavoitteiden saavuttamisessa ei ole edistytty riittävästi; on huolestunut komission arviosta, jonka mukaan biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä menoja koskevaa 10 prosentin tavoitetta vuosina 2026 ja 2027 ei mitä todennäköisimmin saavuteta, sekä siitä, ettei sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ole selkeitä keinoja; kehottaa komissiota valvomaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen täytäntöönpanoa ja toteuttamaan tarvittaessa asiaankuuluvat korjaavat toimenpiteet;

32.korostaa eurooppalaisen kaupunkialoitteen ja sen riittävän rahoituksen merkitystä kaikkien sen tavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa lisäämään paikallisviranomaisten suoraa rahoitusta, jotta voidaan vahvistaa niiden valmiuksien kehittämistä, teknistä tukea ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa; kehottaa lisäämään asiaankuuluvien virastojen resursseja, joiden on oltava EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta ja erityisesti 55-valmiuspaketista aiheutuvan työmäärän tasalla;

33.korostaa viljelijöiden ja kalastajien keskeistä panosta yhteiskunnalle ja tähdentää näin ollen yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja yhteisen kalastuspolitiikan keskeistä merkitystä ruokaturvan ja EU:n suuremman riippumattomuuden saavuttamiseksi korkealaatuisessa elintarviketuotannossa; korostaa YMP:n roolia kestävien ja kohtuullisten tulojen varmistamisessa EU:n viljelijöille, etenkin pienviljelijöille ja nuorille viljelijöille; kehottaa toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla puututaan viljelijöiden tyytymättömyyden juurisyihin kaikkialla EU:ssa, ja kehottaa erityisesti myöntämään välittömästi resursseja ja toteuttamaan toimenpiteitä, jotta viljelijöitä voidaan auttaa selviytymään inflaation, polttoainekustannusten, uusien tuotantonormien ja kansainvälisten elintarvikemarkkinoiden muutosten vaikutuksista; painottaa tarvetta auttaa uusia ja nuoria viljelijöitä ja siten varmistaa alan sukupolvenvaihdokset ja puuttua samalla työvoima- ja osaamisvajeeseen maatalous- ja elintarvikealalla; huomauttaa eurooppalaisilla viljelijöillä olevan monia haasteita, kuten liiallinen byrokratia ja hallinnollinen taakka, lisääntyvä päällekkäinen sääntely, niukkuus ja vaikeat työolot; korostaa tarvetta puuttua erityisten tukitoimenpiteiden avulla paremmin näillä aloilla yhä useammin toistuvien ja yhä voimakkaampien tulvien, kuivuuden ja maastopalojen vaikutukseen; vaatii, että maatalouden aloilla on taattava riittävä toimeentulo kaikille; korostaa, että tutkimusta ja innovointia, työelämän normien noudattamista sekä asianmukaisia investointeja vaihtoehtoisten tulolähteiden tarjoamiseksi on tuettava asianmukaisesti ja että on helpotettava siirtymistä kestävämpään ja kohtuuhintaisempaan elintarvikejärjestelmään erityisesti innovoinnin avulla viljelijöiden tulot säilyttäen ja välttäen samalla tilannetta, jossa EU:n viljelijät kohtaavat epäreilua kilpailua sellaisten tuontituotteiden vuoksi, jotka eivät täytä EU:n vaatimuksia; odottaa, että maatalouden tulevaisuutta koskevassa strategisessa vuoropuhelussa käsitellään kaikkia asiaan liittyviä kysymyksiä, myös ennaltaehkäiseviä näkökohtia;

34.toteaa jälleen, että kaikki EU:n ohjelmat, toimintapolitiikat ja toimet olisi pantava täytäntöön tavalla, jolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa niiden tavoitteiden saavuttamisessa; suhtautuu tässä mielessä myönteisesti komission työhön, joka koskee sukupuolitietoista budjetointia, ja korostaa, että komission on kehitettävä edelleen sukupuolten tasa-arvon seurantamenetelmäänsä, jolla mitataan unionin menojen sukupuolivaikutuksia toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti; kehottaa komissiota esittelemään tämän menetelmän tulokset vuoden 2025 talousarvion osalta ja järjestelmällisesti keräämään sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja, raportoimaan niistä ja arvioimaan niitä;

35.toteaa jälleen, että on tarpeen toteuttaa muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikkaa, joka perustuu solidaarisuuteen, jaettuun vastuuseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen unionin arvojen ja kansainvälisten sitoumusten mukaisesti; korostaa, että unionin ulkorajojen tehokas, humaani ja oikeudenmukainen valvonta ja suojelu ovat keskeisiä seikkoja, jotta varmistetaan unionin turvallisuus ja turvataan unionin muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan sujuva ja tehokas täytäntöönpano etenkin valmistauduttaessa uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen soveltamisvaiheeseen, mukaan lukien tehokkaat, turvalliset ja ihmisarvoiset vastaanottamista, palauttamista ja takaisinottoa koskevat menettelyt; korostaa turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen (BMVI) keskeistä roolia tässä suhteessa; muistuttaa tarpeesta vaalia ihmisten vapaata liikkuvuutta unionissa; palauttaa mieliin, että Romania ja Bulgaria ovat liittyneet maaliskuuhun 2024 mennessä Euroopan rajattomaan Schengen-matkustusalueeseen, ja toistaa, että on tärkeää pikaisesti päättää täysimääräisestä liittymisestä ja toteuttaa se, mukaan lukien maa- ja junayhteydet; pyrkii maksimoimaan vuoden 2025 talousarviossa näihin tarkoituksiin käytettävissä olevat varat; katsoo, että EU:n on tehtävä tiivistä yhteistyötä naapurimaidensa sekä lähtö- ja kauttakulkumaita olevien kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan edistää vakaata, kestävää ja osallistavaa kehitystä ja puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja siten ehkäistä laitonta muuttoliikettä ja suojella haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä salakuljetus- ja ihmiskauppaverkostoilta ja estää merellä tapahtuvat kuolemantapaukset; korostaa erityisesti rajavalvonnasta ja -turvallisuudesta vastaavien virastojen kasvavia vastuita, jäsenvaltioiden tukemista niiden Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän mukaisten tehtävien suorittamisessa ja perusoikeuksien noudattamista; painottaa, että kaikille turvallisuuden, oikeuden, lainvalvonnan, turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden sekä rajaturvallisuuden alalla toimiville virastoille on annettava riittävästi rahoitusta, henkilöstöä ja henkilöstökoulutusta, jotta ne voivat täyttää toimeksiantonsa; kehottaa painottamaan erityisesti laaja-alaisten EU:n tietojärjestelmien asianmukaista täytäntöönpanoa ja hallinnointia ja toteaa niiden myötävaikuttavan unionin turvallisuusympäristöön;

36.tähdentää, että EU:n turvallisuusympäristö on edelleen huomattavan epävakaa; korostaa edelleen painokkaasti Euroopan turvallisuus- ja puolustusvalmiuksia, jotta voidaan vastata paremmin ennakoimattomiin geopoliittisiin haasteisiin; katsoo, että EU:n talousarvio on keskeinen väline EU:n yhteisen puolustusstrategian kannalta ja vahvistettaessa jäsenvaltioiden välistä koordinointia turvallisuuden ja puolustuksen alalla; haluaa vahvistaa sen menestyksekkäimpiä ja tärkeimpiä ohjelmia, kuten Euroopan puolustusrahastoa ja virastojaan, Euroopan suvereniteetin kohottamiseksi; haluaa korostaa EU:n tason investointien synergiaa ja tehokkuutta puolustuksen alalla, erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden ja infrastruktuurin suojelun ja yhteentoimivuuden alalla; korostaa tarvetta puuttua disinformaation kaltaisiin kysymyksiin, jotka ovat kasvava poliittinen ja turvallisuushaaste erityisesti Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan, kyberrikollisuuden tai rajatylittävän järjestäytyneen rikollisuuden seurauksena;

37.toistaa tuomitsevansa Venäjän sodan Ukrainaa vastaan ja korostaa, että Venäjän sota Ukrainaa vastaan on tuonut sodan takaisin Euroopan unionin naapurustoon ja vaikuttanut toimitusketjuihin, kauppaan ja taloussuhteisiin; toistaa täyden tukensa Ukrainalle sen puolustaessa vapauttaan ja demokratiaa; tuomitsee Venäjän provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssodan hirvittävän vaikutuksen ihmisten elämään ja sen ukrainalaisille aiheuttaman kärsimyksen sekä merkittävät taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset Euroopan kansoille; katsoo, että vuoden 2025 talousarviolla olisi osaltaan lievennettävä elinkustannuskriisin ja inflaation vaikutuksia; muistuttaa, että tietyt, etenkin etulinjan jäsenvaltiot ja talouden haavoittuvat alat ovat edelleen erityisen alttiita Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan seurauksille ja ansaitsevat EU:n yhteisvastuun hengessä tukea maatalouden tai infrastruktuurin mutta myös sotilaallisen liikkuvuuden kaltaisilla aloilla;

38.aikoo edelleen päättäväisesti auttaa ja tukea Ukrainaa ehdotetusta Ukrainan tukivälineestä, josta myönnetään tukea avustuksina ja lainoina Ukrainalle vahinkojen korjaamiseen, elpymiseen ja jälleenrakentamiseen, makrotaloudelliseen rahoitusapuun, institutionaaliseen, sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristöön liittyvään lähentymiseen ylöspäin ja julkisiin investointeihin sekä sen EU-jäsenyyden valmisteluun; korostaa kiireellistä tarvetta ja mahdollisuutta yhdistää Ukrainalle annettava tuki ja jälleenrakennustoimet rakentavaan liittymistä valmistelevaan prosessiin, jolla edistetään uudistuksia ja asteittaista siirtymistä EU:n säännöstöön; muistuttaa, että tukiväline ei kata Ukrainan humanitaarisen avun tarpeita, ja korostaa siksi, että riittävät resurssit humanitaariseen apuun on tässä yhteydessä tarjottava myös vuoden 2025 talousarviossa;

39.pitää Länsi-Balkanin maiden tukemista edelleen tärkeänä EU:n laajentumista ajatellen ja suhtautuu myönteisesti komission laatimaan Länsi-Balkanin uuteen kasvusuunnitelmaan ja pitää sitä oikeana askeleena tuettaessa edelleen Länsi-Balkanin maiden taloudellista lähentymistä EU:n sisämarkkinoihin; pitää tärkeänä antaa ehdokasmaille jatkuvaa tukea tarvittavien liittymiseen liittyvien uudistusten täytäntöönpanossa, etenkin kun ne liittyvät oikeusvaltioon, korruption torjuntaan ja demokratiaan, ja niiden häiriönsietokyvyn parantamisessa sekä hybridiuhkien ehkäisemisessä ja torjunnassa;

40.panee tyytyväisenä merkille päätöksen myöntää Ukrainalle ja Moldovan tasavallalle ehdokasmaan asema ja korostaa tarvetta ottaa käyttöön tarvittavat varat niiden liittymisprosessin tukemiseksi; korostaa, että liittymistä valmistelevaan tukivälineeseen (IPA III) ja asiaankuuluviin NDICI – Globaali Eurooppa -välineen budjettikohtiin vuonna 2025 osoitettavilla määrärahoilla olisi vauhditettava yhteistyötä Moldovan ja Georgian kanssa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista koskevan sopimuksen mukaisesti;

41.korostaa, että naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline (NDICI) – Globaali Eurooppa on ratkaisevan tärkeä väline, kun edistetään unionin asemaa johtavana globaalina voimatekijänä ja jotta se voi täyttää tehtävänsä rauhanomaisena vakauttavana voimana koko maailmassa ja vahvistaa näin unionin geopoliittisia intressejä maailmassa; toteaa painokkaasti, että sen taloudellinen puskuri on ehtynyt ja että sitä olisi vahvistettava kiireellisesti;

42.korostaa NDICI-ohjelman merkitystä maailmanlaajuisten haasteiden tukemisessa, ihmisoikeuksien, vapauksien ja demokratian edistämisessä sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen valmiuksien kehittämisessä ja unionin kansainvälisten ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevien sitoumusten täyttämisessä kattavan seuranta- ja valvontajärjestelmän puitteissa;

43.pitää valitettavana, että komissio ei ole asettanut tehokkaampia ehtoja kolmansille maille suoritettavista maksuista, jotta voitaisiin valvoa unionin geopoliittisten etujen toteutumista erityisesti unionin muuttoliikepolitiikan, puolustuskysymysten ja ihmisoikeuksien osalta; kehottaa komissiota asettamaan erityisehtoja ja tavoitteita kolmansille maille suoritettavista maksuista unionin erityisten poliittisten etujen mukaisesti ja keskeyttämään ilman aiheetonta viivytystä asiaankuuluvan osan maksuista, jos kolmas maa ei täytä asetettuja ehtoja; odottaa, että kaikki asiaankuuluvat komissaariehdokkaat sitoutuvat kuulemistilaisuuksissaan tällaiseen tiukempien korkoperusteisten kolmansia maita koskevien ehtojen asettamiseen EU:n talousarviossa;

44.korostaa, että on tärkeää vahvistaa eteläistä ja itäistä naapurustoa koskevia budjettikohtia, jotta voidaan tukea alueiden poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia, antaa apua pakolaisille etenkin varmistamalla jatkuva, asianmukainen, vahvistettu ja ennakoitavissa oleva sekä tarpeiden tasoon suhteutettu rahoitus asiaankuuluville toimijoille ja virastoille ja saavuttaa näin ihmiset ruohonjuuritasolla hyödyntäen täysin EU:n sääntöjen mukaista harkittua jakomekanismia, jotta estetään unionin varojen käyttö laittomiin tarkoituksiin;

45.muistuttaa, että EU:n humanitaarinen apu sitä kipeästi tarvitseville siviileille on välttämätöntä ja että sillä edistetään vakauden ja rauhan rakentamista kyseisillä alueilla ja että kiireellisesti tarvittavat peruspalvelut ja humanitaarinen apu on taattava eikä niille saa asettaa esteitä kansainvälisiä päätöksiä ja tavanomaisia seulonta- ja seurantamenettelyjä noudattaen; odottaa humanitaarisen avun rahoitustarpeiden kasvavan edelleen sotien, geopoliittisen epävakauden lisääntymisen, jatkuvan äärimmäisen köyhyyden ja luonnonkatastrofien yleistymisen vuoksi; katsoo näiden oletusten perusteella, että EU:n on lisättävä merkittävästi humanitaarista apua vastatakseen paikan päällä lisääntyneisiin tarpeisiin, erityisesti Lähi-idän alueen apua tarvitseville ihmisille;

46.toistaa tuomitsevansa yksiselitteisesti Hamasin 7. lokakuuta 2023 Israelia ja sen kansaa vastaan tekemät raa’at terrori-iskut ja ilmaisee syvän surunsa molempien osapuolten viattomille uhreille; korostaa, että unionin talousarviosta on edelleen tuettava rauhan ja vakauden rakentamista alueelle, vihan, poliittisen ääriajattelun ja fundamentalismin torjuntaa sekä ihmisoikeuksien edistämistä;

47.palauttaa mieliin 18. tammikuuta 2024 antamansa päätöslauselman, jossa tunnustetaan YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimen (UNRWA) rooli, ja toteaa sen tarjoavan tällä hetkellä suojaa yli miljoonalle maan sisällä siirtymään joutuneelle henkilölle ja olevan väestölle annettavan humanitaarisen avun ensisijainen toimija Gazan alueella, jossa koko väestön humanitaariset olot heikkenevät ja jossa vallitsee puute muun muassa väestönsuojista, puhtaasta vedestä, ruoasta ja lääkinnällisestä avusta; toistaa siksi pitävänsä EU:n jatkuvaa ja ennakoitavissa olevaa apua tärkeänä; on tyytyväinen, että YK käynnisti viipymättä tutkinnan, kun oli esitetty vakavia syytöksiä, joiden mukaan Israelia vastaan 7. lokakuuta 2023 tehtyihin terrori-iskuihin syyllistyneiden joukossa olisi ollut UNRWA:n henkilöstöä, ja on tyytyväinen järjestön antamiin tietoihin ja sen toteuttamiin ripeisiin toimiin erityisesti voimassa olleiden sopimusten päättämiseksi välittömästi; panee merkille, että komissio on kehottanut suorittamaan ulkoisen tarkastuksen tarkastellakseen YK:n valvontajärjestelmien pilariarviointia ja että UNRWA on hyväksynyt tämän tarkastuksen; tukee komission käyttöön ottamia valvonta-, seuranta- ja tarkastusjärjestelmiä ja muistuttaa, että edunsaajien on noudatettava EU:n varojen käyttäessään EU:n sääntöjä ja suojatoimia sekä kansainvälistä oikeutta; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että komission Palestiinalle antaman EU:n avun uudelleentarkastelussa todettiin, että valvonta ja käytössä olevat suojatoimet toimivat hyvin ja että tähän mennessä ei ole löydetty näyttöä siitä, että rahaa olisi ohjattu vääriin tarkoituksiin, ja panee merkille riskinarvioinnin ja siihen liittyvät lisätoimenpiteet;

48.muistuttaa parlamentin tukevan täysimääräisesti koheesiopolitiikkaa EU:n toimintapoliittisten painopisteiden toteuttamisessa ja EU:n talouden kasvattamisessa edistämällä oikeudenmukaista, osallistavaa ja kestävää kasvua ja kehitystä ja jäsenvaltioiden ja niiden alueiden sosiaalista ja taloudellista lähentymistä, tukemalla vihreää ja digitaalista siirtymää ja lujittamalla innovointia ja työllisyyttä; toistaa olevansa vakuuttunut, että koheesiopolitiikan tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos ohjelmien täytäntöönpanon viivästyksiin puututaan välittömästi ja kiireellisinä; katsoo, että tällainen lähestymistapa, jossa varojen käyttöä ja täytäntöönpanoa nopeutetaan, olisi myös tehokkain keino tehdä EU-rahoituksen lisäarvo näkyväksi ja konkreettiseksi EU:ssa asuville ihmisille; muistuttaa, että teknistä apua on lisättävä, jotta voidaan edelleen edistää jäsenvaltioiden valmiuksia käyttää varoja;

49.painottaa, että EU:n talousarvion ja varojen on tavoitettava EU:n kansalaiset ja pk-yritykset; muistuttaa, että hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistaminen, käyttäjäystävälliset ja kattavat verkkosivustot ja portaalit, byrokratian vähentäminen ja keskitettyjen asiointipisteiden perustaminen ovat keskeisiä toimia, jotta paikallis- ja alueviranomaisten, kansalaisjärjestöjen, nuorten yrittäjien ja pk-yritysten olisi helpompi osallistua EU:n ohjelmiin;

50.kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota nopeuttamaan yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen toimenpideohjelmien täytäntöönpanoa ja varmistamaan talousarvion ja etenkin koheesiovarojen nopean toteuttamisen; toteaa, että vuosien 2014–2020 ohjelmien varojen käyttämättä jäänyt osuus olisi kohdennettava uudelleen jäsenvaltioille, jotta voidaan edelleen vähentää alueellisia eroja; kehottaa panemaan elpymis- ja palautumissuunnitelmat nopeasti täytäntöön, mukaan lukien komission arviointi täytäntöönpanoprosessista, esteistä ja tuloksista; on huolestunut siitä, että jos vajaakäyttöä ei lievennetä nopeasti, se johtaa maksukriisiin eli siihen, että maksutarpeet ja monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen enimmäismäärässä vuosina 2026 ja 2027 käytettävissä oleva liikkumavara eivät vastaa toisiaan;

51.katsoo, että asianmukaista huolellisuutta, vastuuvelvollisuutta ja unionin arvojen kunnioittamista olisi sovellettava kaikkiin EU:n varojen saajiin ja täytäntöönpanokumppaneihin, jotta voidaan suojella EU:n taloudellisia etuja ja välttää tarpeeton asioihin puuttuminen; muistuttaa sellaisten tehokkaiden ja perusteellisten seuranta- ja valvontaelinten merkityksestä, jotka paljastavat ja tutkivat EU:n taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia, nostavat niistä syytteitä ja vievät ne oikeuteen, ottaen huomion, että korruption torjuntaan käytetyt varat tuottavat valtavan nettotuoton EU:lle; katsoo siksi, että näillä elimillä olisi oltava riittävät resurssit ja asianmukainen henkilöstömäärä, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä mahdollisimman tehokkaasti; korostaa, että riittävä EU:n valvonta on samalla tavoin tarpeen sen varmistamiseksi, että rahoitusala toimii kansalaisten ja kuluttajien hyödyksi; pyytää, että terveen, osallistavan ja häiriönsietokykyisen rahoitusalan edistämiseksi Euroopan finanssivalvontaviranomaisten ja -virastojen, joille on annettu tehtäväksi valvontatehtäviä tai asiaa koskevien teknisten sääntelystandardien laatiminen, resursseja mukautetaan täysimääräisesti siten, että voidaan ottaa huomioon kaikki näiden poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät uudet sääntelytehtävät;

52.kehottaa kaikkia asianomaisia toimijoita toteuttamaan lisätoimia, jotta voidaan nopeuttaa hankkeiden toteutusta ja tukikelpoisen rahoituksen käyttöä ja siten vähentää epätavallisen suurta maksattamatta olevaa määrää; katsoo, että vuosia 2024 ja 2025 olisi käytettävä toteuttamisen tehostamista haittaavien mahdollisten pullonkaulojen tunnistamiseen ja korjaamiseen; kehottaa osoittamaan riittävät määrärahat, joilla nopeutetaan ohjelmien täytäntöönpanoa lisäämällä valmiuksien kehittämistä ja antamalla teknistä apua jäsenvaltioille, erityisesti niille, joilla on entistä enemmän varojen käyttövaikeuksia, myös elpymis- ja palautumistukivälineen varojen suhteen, sekä toteuttamalla toimenpiteitä, joilla nopeutetaan oikeudenmukaisia, kilpailukykyisiä ja tehokkaita hankinta- ja tarjouskilpailumenettelyjä täytäntöönpanotoimien tehostamiseksi;

53.korostaa tehokkaan viestinnän ja EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien näkyvyyden merkitystä tietouden lisäämisessä sen osalta, millaista lisäarvoa EU tuottaa kansalaisille, yrityksille ja kumppaneille; kehottaa varmistamaan tähän tarkoitukseen riittävät määrärahat;

54.palauttaa mieliin, että hyvin suunniteltujen ohjelmien asianmukainen täytäntöönpano on mahdollista ainoastaan asiaankuuluvalla hallintotuella; korostaa elinten ja erillisvirastojen keskeistä työtä ja katsoo, että niillä on oltava asianmukaisesti henkilöstöä ja riittävät resurssit, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä; korostaa, että niiden tehtävät kehittyvät toimintapoliittisten painopisteiden, kuten vihreän ja digitaalisen siirtymän, mukaisesti, ja korostaa, että niiden uusiin vastuualueisiin ja niiden toimeksiantojen laajentamiseen on osoitettava suhteellisesti uusia resursseja;

55.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle.