1.panee tyytyväisenä merkille, että talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste vuonna 2022 oli 99,98 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,02 prosentin vähennystä vuoteen 2021 verrattuna; pitää valitettavana maksumäärärahojen matalaa käyttöastetta (77,64 %), joka on 2,38 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2021;

2.palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2021 kertomuksen huomautuksen, joka koskee puutteita keskuksen siirtymisessä uuteen kirjanpitojärjestelmään (ABAC), jota myös komissio käyttää; panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että vuonna 2022 havaittiin samanlaisia tapauksia (epäjohdonmukaisuuksia oikeudellisten sitoumusten tosiasiallisen päättymispäivän ja kirjanpitojärjestelmään kirjatun päivämäärän välillä) vuodelta 2022 vuodelle 2023 siirretyissä talousarviositoumuksissa; panee tyytyväisenä merkille keskuksen vuoden 2021 vastuuvapauden myöntämistä koskevan seurantakertomuksen, jäljempänä ’seurantakertomus’, jonka mukaan keskus on tällä välin ottanut käyttöön seurantajärjestelmän tällaisten epäjohdonmukaisuuksien havaitsemiseksi ja niiden korjaamiseksi ABAC-järjestelmässä välittömästi, kun ne on havaittu;

3.panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen huomautuksesta merkille, että keskus ei soveltanut Cedefopin ja EFTAn yhteistyötä koskevassa lausumassa esitettyä rahoitusosuuksien laskentamenetelmää oikein talousarvionsa ensimmäisessä muutoksessa; panee merkille, että tämän vuoksi vuonna 2022 Islannin ja Norjan rahoitusosuudet keskuksen talousarvioon olivat suuremmat ja unionin rahoitusosuudet vastaavasti pienemmät kuin niiden olisi pitänyt olla; panee lisäksi merkille tilintarkastustuomioistuimen todenneen, että yhteistyöstä muilla kuin neljän vapauden alaan kuuluvilla erityisalueilla tehtyyn pöytäkirjaan 31 tehtiin muutos, joka allekirjoitettiin ja tuli voimaan 1. tammikuuta 2023, minkä vuoksi vuodesta 2023 alkaen kysymys, joka koskee EFTA-maiden rahoitusosuuksien muuttamista Cedefopin talousarvion muuttamisen vuoksi, ei tule enää olemaan ajankohtainen;

4.panee tyytyväisenä merkille, että covid-19-pandemian, Ukrainassa käytävän perusteettoman sodan, energiakriisin ja kasvavan ilmastohätätilan aiheuttamista jatkuvista haasteista huolimatta keskus on pannut työohjelmansa kaikilta osin täytäntöön vuonna 2022 ja saanut aikaan huomattavia saavutuksia kaikilla keskuksen kolmella strategisella toiminta-alalla, jotka ovat vuoden 2022 työohjelmassa suunniteltuja laajempia; panee merkille, että ammatillinen koulutus on määritelty eurooppalaisen koulutusalueen aloitteessa vuosina 2021–2030 tehtävän yhteistyön painopistealueeksi;

5.panee vuoden 2022 useiden saavutusten joukosta merkille seuraavat: i) perustettiin keskuksen vihreä seurantaryhmä, joka tarkastelee vihreän siirtymän vaikutuksia kaupunkeihin ja kolmeen keskeiseen alaan (jätehuolto, maatalouselintarvikkeet ja kiertotalous); ii) keskus teki analyysin kansallisista täytäntöönpanosuunnitelmista, joissa esitetään käynnissä olevia ja tulevia kansallisia ammatillisen koulutuksen uudistuksia ja aloitteita; iii) esiteltiin keskuksen pieniä osaamiskokonaisuuksia koskevan tutkimuksen tulokset, joita hyödynnettiin komission ehdotuksessa neuvoston suositukseksi kyseisestä aiheesta; iv) keskus teki toteutettavuustutkimuksen ammatillisen koulutuksen perustason opettajien ja kouluttajien kyselytutkimusta varten; v) saatettiin päätökseen toinen ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta koskeva hanke, joka auttaa lisäämään yleistä ymmärrystä eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen tulevien vuosien haasteista ja mahdollisuuksista; ja vi) julkaistiin toinen eurooppalainen osaamista ja työpaikkoja koskeva kyselytutkimus, joka auttoi tuomaan esiin digitalisaatiota ja sen vaikutusta työpaikkoihin ja osaamiseen;

6.arvostaa keskuksen toimintaa ja laadukasta työtä sen tarjotessa tutkimusta, analyyseja ja teknistä neuvontaa sekä asiantuntemusta ammatillista koulutusta, tutkintoja ja osaamista koskevilla politiikka-aloilla ja pyrkiessä edistämään laadukasta koulutusta, joka on mukautettu yksilöiden ja työmarkkinoiden tarpeisiin; palauttaa mieliin keskuksen merkityksen sen varmistamisessa, että digitaaliset taidot sisällytetään ammatilliseen koulutukseen koko unionissa, sekä sen roolin seurattaessa Euroopan osaamisohjelmasta, kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta ja digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta annettujen neuvoston suositusten täytäntöönpanoa ja vaikutuksia; korostaa, että jatkossakin on varmistettava riittävät henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit, joiden turvin keskus voi edelleen täyttää toimeksiantonsa ja toteuttaa työohjelmaansa niin, että toiminnan toteutusaste pysyy korkeana;

7.antaa tunnustusta keskuksen pitkäaikaiselle yhteistyö- ja tiedonvaihtokäytännölle Euroopan koulutussäätiön (ETF) ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) kanssa; panee merkille, että keskus ja Euroopan koulutussäätiö tekevät yhteistyötä yhteisissä hankkeissa, jotka koskevat ammatillista koulutusta, julkaisuja ja alustataloutta/alustatyötä, osaamisen yhteensovittamisessa ja ennakoinnissa tai tunnistamisessa, maiden edistymisen seurannassa ja analysoinnissa sekä eurooppalaisessa osaamista ja työpaikkoja koskevassa kyselytutkimuksessa; panee myös merkille, että vuonna 2022 keskus vahvisti edelleen operatiivisia toimia koskevaa pitkäaikaista yhteistyötään Eurofoundin kanssa, kun ne laativat yhdessä Euroopan yritystutkimukseen perustuvan osaamista koskevan toisen lippulaivaraportin, tekivät entistä tiiviimmin työtä oikeudenmukaisen vihreän siirtymän parissa ja johtivat yhdessä valmisteluja ja järjestelyjä, jotka liittyivät unionin viiden viraston järjestämään, parlamentissa pidettyyn ”Nuoret ensin” -tapahtumaan; antaa tunnustusta sille, että keskus ja Euroopan työviranomainen tekivät erityisen yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa käsitellään tietämyksen jakamista ja synergioita ja jossa keskitytään osaamisen ja työmarkkinoiden suuntauksiin sekä työvoiman rajatylittävään liikkuvuuteen; panee merkille keskuksen yksikön tason sopimukset Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa kirjanpitopalvelujen jakamisesta ja Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston kanssa sellaisilla aloilla kuin tietosuoja, hankinnat ja tieto- ja viestintätekniikka sekä Euroopan koulutussäätiön kanssa parhaillaan käytävän keskustelun yhteisestä kyberturvallisuusvastaavasta; kehottaa lisäksi keskusta ja muita virastoja tutkimaan ja tunnistamaan uusia synergioita ja yhteistyöaloja tehokkuushyötyjen lisäämiseksi ja kustannusten vähentämiseksi;

8.panee tyytyväisenä merkille keskuksen sitoumuksen tulla hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä ja sen ilmastoneutraaliutta koskevan strategian ja toimintasuunnitelman hyväksymisen vuonna 2023; panee tässä yhteydessä merkille jo vuonna 2022 toteutetut erityistoimet, kuten energiatehokkaiden ikkunakaihtimien asentamisen ja aurinkopaneelien asentamista vuonna 2023 koskevan valmistelutyön saattamisen päätökseen, jotta voidaan tuottaa omaa uusiutuvaa sähköä, joihin sijoitetun pääoman tuottoprosentin odotetaan olevan noin 50; antaa keskukselle tunnustusta siitä, että se onnistui saavuttamaan tai ylittämään vuodelle 2022 asettamansa tavoitteet, joiden perustana oli vuosi 2019, ja vähentämään sähkön käyttöä (27 prosenttia), lämmitysöljyn käyttöä (43 prosenttia) ja paperin käyttöä (73 prosenttia) sekä pienentämään matkakuluja (71 prosenttia) ja lähikokouksista aiheutuneita kuluja (56,5 prosenttia);

9.on tyytyväinen siihen, että viraston ydinliiketoimintoja vahvistettiin yksinkertaistamalla ja virtaviivaistamalla hallintoa, jakamalla tietämystä ja resursseja muiden virastojen kanssa, digitalisoimalla, virtaviivaistamalla ja järjestämällä uudelleen tehtäviä sekä vähentämällä lähikokouksia ja lisäämällä verkko-osallistumista tapahtumiin; panee merkille näiden toimien tulokset, muun muassa kolmen hallintoavustajan toimen muuttamisen asiantuntijatoimiksi ja noin 390 000 euron säästöt lähikokousten vähentämisen ansiosta, mikä kaikki lisäsi kiitettävästi ydinliiketoiminnan henkilöstön osuutta 66,5 prosentista 73,2 prosenttiin vuosina 2021–2022;

10.antaa virastolle tunnustusta sen jatkuvasta edistymisestä sen TVT- ja digitalisaatiostrategian täytäntöönpanossa, jotta tehokkuushyötyjä saadaan lisää; panee merkille, että keskus digitalisoi vuonna 2022 kaikki työnkulut, otti käyttöön digitaalisen työkalun valintamenettelyjä varten ja uuden digitaalisen työskentely- ja yhteistyöympäristön sekä valmisteli julkisten hankintojen hallintatyökalun käyttöä ja otti sen käyttöön tammikuusta 2023 alkaen; antaa tunnustusta sille, että keskus on antanut digitaalisen allekirjoituksen koko henkilöstölleen ja että päälliköt käyttävät EU:n allekirjoitusvarmennetta sopimuksissa, tilauslomakkeissa ja oikeudellisesti sitovissa asiakirjoissa;

11.panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että keskus ei kuulu virastoihin, joiden vuotuisiin toimintakertomuksiin on sisällytetty jonkinlainen ympäristöraportointi ja jotka ovat saaneet EMAS-rekisteröinnin; panee kuitenkin merkille keskuksen ympäristöasioiden hallintajärjestelmän, joka auttaa keskusta saavuttamaan ympäristötavoitteensa muun muassa käyttämällä energian, veden ja paperin kulutusta sekä jätteitä ja hiilidioksidipäästöjä koskevia keskeisiä tulosindikaattoreita; panee tyytyväisenä merkille, että keskuksen tulosjohtamisjärjestelmään sisältyy ympäristöindikaattori (hiilidioksidipäästöt (tonnia)), jonka avulla arvioidaan keskuksen ympäristötehokkuutta hiilidioksidipäästöjen ja jätteiden kokonaispäästöjen perusteella; panee lisäksi merkille keskuksen sitoumuksen parantaa ympäristöasioiden hallintajärjestelmäänsä ja toteuttaa toimia, jotta siitä tulisi EMAS-sertifioitu vuodesta 2025 alkaen;

12.panee merkille, että 31. joulukuuta 2022 henkilöstötaulukosta oli täytetty 95,60 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 83 väliaikaisesta toimesta oli täytetty 79 ja unionin talousarviossa hyväksytyistä kahdeksasta vakinaisesta virasta oli täytetty kaikki kahdeksan; panee merkille, että vuonna 2022 keskuksessa työskenteli 20 sopimussuhteista toimihenkilöä (kun unionin talousarviossa hyväksyttyjä toimia oli 25), neljä kansallista asiantuntijaa ja viisi määräaikaista toimihenkilöä;

13.panee merkille vuodelta 2022 ilmoitetun sukupuolijakauman osalta, että keskuksen ylemmässä johdossa oli neljä miestä (66,7 prosenttia) ja kaksi naista (33,3 prosenttia); panee merkille, että hallintoneuvostoon kuului 78 miestä (53 prosenttia) ja 68 naista (47 prosenttia); muistuttaa keskuksen toimeksiannosta ja siitä, että hallintoneuvoston jäsenten suuri määrä (146) johtuu sen kolmikantaperiaatteeseen perustuvasta erityisestä kokoonpanosta, johon siis kuuluu kansallisten viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten edustajia; toteaa, että keskuksen hallintoneuvosto varmistaa jäsentensä kautta, että keskuksen työ ja sidosryhmien tarpeet ja painopisteet sovitetaan tarvittavalla tavalla yhteen; panee lisäksi merkille, että keskuksen koko henkilöstön sukupuolijakaumassa miehiä oli 44 prosenttia (47) ja naisia 56 prosenttia (61); palauttaa mieliin maantieteellisen tasapainon merkityksen ja suhtautuu tältä osin seurantakertomuksen perusteella myönteisesti keskuksen sitoumukseen tasapainottaa henkilöstöään maantieteellisesti hyödyntämällä muiden virastojen varallaololuetteloita ja muun muassa yhdistämällä voimat niiden kanssa ja laajentamalla avoimia työpaikkoja koskevien ilmoitusten levittämistä;

14.panee tyytyväisenä merkille, että keskus toimii ennakoivasti henkilöstön hyvinvoinnin ja työ- ja yksityiselämän tasapainon parantamiseksi; panee tässä yhteydessä merkille, että vuonna 2022 keskus tarjosi koulutusta esimerkiksi ahdistuneisuuden hallinnasta työpaikalla, stressinhallinnasta ja digitaalisesta hyvinvoinnista, teki säännöllisin väliajoin henkilöstökyselyitä, uudisti sekakomiteaansa, jonka tehtävänä on edistää henkilöstön hyvinvointia ja terveyttä, ja perusti ympärivuorokautisen työntekijöiden avustusohjelman, jolla keskuksen henkilöstöä tuetaan luottamuksellisesti erilaisissa heidän kohtaamissaan elämään tai työhön liittyvissä haasteissa;

15.panee merkille, että keskus käynnisti vuonna 2022 säännöllisen henkilöstön sitoutumista koskevan kyselytutkimuksen, jonka tulokset osoittivat, että 65 prosenttia keskuksen henkilöstöstä suhtautui myönteisesti (75 prosentin vastaustaso), ja ottaa huomioon, että analyysin 12 ulottuvuudesta kymmenessä havaittiin myönteisiä muutoksia vuoden 2019 kyselyn tuloksiin verrattuna, vaikka kyseisen vuoden viimeisen kyselytutkimuksen jälkeinen ajanjakso on ollut hyvin mullistava, mutta joihinkin aloihin, kuten työmäärään, päätöksenteon avoimuuteen ja sisäiseen yhteistyöhön, on kiinnitettävä enemmän huomiota; panee tyytyväisenä merkille, että kyselyn tulokset esiteltiin koko henkilöstölle yleiskokouksessa ja erityisissä kysymysten esittämiseen tarkoitetuissa kokouksissa;

16.panee tyytyväisenä merkille keskuksen yhtäläisiä mahdollisuuksia ja monimuotoisuutta koskevien toimintaperiaatteiden nojalla ja vammaisille henkilöille annettavan tuen osalta toteutetut toimenpiteet, kuten henkilöstöhallinnon työntekijöille ja valintalautakunnille annettavat koulutukset (monimuotoisuuteen ja osallisuuteen liittyvistä kysymyksistä) ja ohjeet (siitä, miten havaitaan ja torjutaan tiedostamattomia ennakkoluuloja) sekä mukautukset vammaisia hakijoita varten; panee lisäksi keskuksen parlamentin kirjallisiin kysymyksiin antamista vastauksista merkille keskuksen suunnitelmat hyväksyä monimuotoisuutta ja osallisuutta koskeva peruskirja vuonna 2023;

17.panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta huolestuneena merkille, että keskus maksoi vuosina 2017–2022 kuukausi- ja päivärahoja kahdelle Kreikan kansalaiselle, jotka työskentelivät kansallisina asiantuntijoina; huomauttaa tässä yhteydessä, että kummallakaan kansallisella asiantuntijalla ei ollut oikeutta näihin korvauksiin keskuksen sisäisten sääntöjen mukaisesti, koska keskus sijaitsee Kreikassa, minkä vuoksi kahdelle kansalliselle asiantuntijalle kyseisenä ajanjaksona maksetut yhteensä 222 647 euron maksut (36 608 euroa vuonna 2022) katsotaan sääntöjenvastaisiksi; panee lisäksi merkille, että kun keskus havaitsi ongelman vuonna 2022, se kirjasi molemmat tapaukset sääntöjenvastaisuuksia ja poikkeuksia koskevaan rekisteriin, päätti olla perimättä takaisin sääntöjenvastaisesti maksettuja määriä ja otti tuolloin vielä paikalla olleiden kansallisen asiantuntijoiden osalta käyttöön kolmen kuukauden siirtymäajan; kehottaa valvomaan tarkasti tällaisia tilanteita ja välttämään niitä tulevaisuudessa;

18.panee merkille keskuksen nykyiset toimenpiteet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden, eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan sekä väärinkäytösten paljastajien suojelun varmistamiseksi; toteaa, että keskus pyytää henkilöstöään ilmoittamaan mahdollisista tai todellisista sidonnaisuuksista, jos he toimivat tilanteessa, jossa voi syntyä eturistiriita; panee tältä osin merkille, että keskuksella on käytössä oma mekanisminsa, joka sisältää ennakkoon toteutettavia toimia ja lieventäviä toimia, jälkitarkastuksia sekä tukea keskuksen sisäisen valvonnan koordinaattorilta, joka saa tietoja ilmoitetuista eturistiriidoista;

19.palauttaa mieliin, että asetuksen (EU) 2019/128 mukaan kaikkien hallintoneuvoston kokouksiin osallistuvien tai äänioikeutta käyttävien jäsenten ja varajäsenten on toimitettava ilmoitus sidonnaisuuksista; panee tyytyväisenä merkille, että kaikkien hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten sekä keskuksen ylimmän johdon tai keskijohdon tehtävissä toimivan henkilöstön sidonnaisuusilmoitukset on julkaistu keskuksen verkkosivustolla; panee keskuksen parlamentin kirjallisiin kysymyksiin antamista vastauksista merkille, että vuodesta 2022 alkaen hallintoneuvoston jäseniä tai varajäseniä, jotka eivät toimita allekirjoitettua sidonnaisuusilmoitusta, ei enää kutsuta hallintoneuvoston kokouksiin, he eivät saa hallintoneuvoston asiakirjoja eivätkä voi osallistua kirjallisiin menettelyihin päätösten tekemiseksi; panee merkille, että hallintoneuvoston jäsenten ansioluettelot julkaistaan, vaikka tätä ei muodollisesti vaadita; huomauttaa, että joidenkin hallintoneuvoston jäsenten ansioluettelot, mukaan lukien hallintoneuvoston puheenjohtajan ansioluettelo, puuttuvat edelleen; kehottaa keskusta julkaisemaan kaikkien hallintoneuvoston jäsenten ja heidän varajäsentensä ansioluettelot;

20.panee merkille, että keskus tiedostaa pyöröovi-ilmiöön liittyvien tilanteiden merkityksen ja lisää säännöllisesti koko henkilöstönsä tietoisuutta ulkopuolista toimintaa ja toimeksiantoja sekä ammatillista toimintaa palvelussuhteen päättymisen jälkeen koskevista täytäntöönpanosäännöistä; antaa tunnustusta sille, että kaikkia keskuksesta lähteviä työntekijöitä pyydetään allekirjoittamaan kirje, joka koskee heidän velvollisuuksiaan palvelussuhteen päättymisen jälkeen, muun muassa sitä, että mahdollinen tuleva työsuhde ei saa vaikuttaa heidän salassapitovelvollisuuteensa keskusta kohtaan;

21.panee merkille, että vuonna 2022 sisäisen valvonnan kokonaiskustannukset olivat 1 101 755 euroa (29 024 euroa välittömiä kustannuksia ja 1 072 731 euroa välillisiä kustannuksia), mikä on 6 prosenttia keskuksen talousarviosta; panee lisäksi merkille keskuksen lausunnon, jonka mukaan kustannusten maltillinen nousu vuoteen 2021 verrattuna (5,3 prosenttia) johtui palkkakustannusten noususta ja sisäisen valvonnan tehtäviin osallistuvan henkilöstön yhdistelmästä, mikä lisää välillisiä kustannuksia;

22.toteaa, että arviointiperiaatteidensa mukaan keskus toimittaa ennakkoarvioinnin yli 500 000 euron hankintamenettelyistä ja jälkiarvioinnin hankkeista tai toimista, joiden kokonaismenot ovat yli 500 000 euroa; panee merkille, että rahoitus- ja hankintajohtajan vuoden 2022 kertomuksessa todettiin, että tarkastetulla kaudella käynnistetyt hankintamenettelyt olivat ennakkoarvioinnin vaatimusten mukaisia; panee merkille, että keskus teki vuonna 2022 jälkiarvioinnin, jossa käsiteltiin työmarkkinoiden ennakoinnin ja osaamistarpeiden analysoinnin alan puitesopimukseen liittyvää toimintaa (sopimuksen arvo 1 088 350 euroa); toteaa arvioinnin tulosten vahvistaneen, että kyseinen toiminta oli vaikuttavaa, tehokasta, johdonmukaista ja tuotti unionille lisäarvoa; panee lisäksi merkille, että pääjohtajan nimittämä työryhmä totesi vuonna 2022, että vaikuttavaan ja tehokkaaseen sisäiseen valvontaan liittyvät kriteerit olivat käytössä ja niitä noudatettiin kolmen hankintamenettelyn otoksessa eikä tarvetta korjaaville toimille ollut;

23.panee merkille, että vuonna 2022 keskus rekisteröi 57 sääntöjenvastaista tapahtumaa ja poikkeuspyyntöä, jotka liittyivät sopimus- ja varainhoitokysymyksiin; panee lisäksi merkille, että sisäisen valvonnan koordinaattorin antamat suositukset pantiin täytäntöön ja niitä seurattiin sääntöjenvastaisuuksien toistumisen välttämiseksi;

24.huomauttaa, että keskuksen yleisen sisäisen valvonnan kehyksen arvioinnissa, jonka sisäisen valvonnan koordinaattori teki budjettipääosaston tarjoamalla välineellä, todettiin, että kehys oli vaikuttava, kaikki sen osat olivat käytössä ja toimivat hyvin ja niiden aiotun tarkoituksen mukaisesti, mutta sisäisen valvonnan osa-alueeseen ”valvontatoimet” oli tehtävä joitakin parannuksia; panee seurantakertomuksesta tyytyväisenä merkille, että keskus järjestää etiikkaa, rehellisyyttä ja sisäistä valvontaa koskevien tiedotustoimien osana koko henkilöstölle ja hallintoneuvoston jäsenille säännöllisesti pakollisia tilaisuuksia, joissa käsitellään hyvää hallintoa, petoksiin liittyvät kysymykset mukaan lukien;

25.panee tyytyväisenä merkille keskuksen pyrkimykset viestiä siten, että pystytään tavoittamaan entistä laajempia yleisöjä, muun muassa ottamalla käyttöön konekäännin keskuksen verkkosivustolla, jotta kaikki keskuksen verkkosivut olisivat käytettävissä kaikilla unionin toimielinten virallisilla kielillä; panee merkille, että vuonna 2022 keskus panosti useisiin innovatiivisiin tuotteisiin, kuten organisaation videotuotantoihin, liikegrafiikkaan, animaatioihin (unionin puheenjohtajavaltioina vuonna 2022 toimineiden maiden eli Ranskan ja Tšekin ammatillisen koulutuksen järjestelmistä), podcasteihin sekä uusiin datavisualisointeihin ja verkkotietokantoihin, jotka vahvistivat keskuksen verkkoportaalia; panee tyytyväisenä merkille, että keskuksen julkaisut ja tiedotteet tavoittivat kymmeniä tuhansia ihmisiä suoralatauksina; antaa keskukselle tunnustusta siitä, että sen sosiaalisen median mittareissa oli kasvua vuonna 2022;

26.korostaa, että ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus ovat Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) keskeisiä painopisteitä vihreän ja digitaalisen elpymisen edistämiseksi ja että ESR+:n talousarvio on lähes 99,3 miljardia euroa kaudella 2021–2027;

27.panee merkille, että joustovara lisäresurssien varmistamiseksi pääasialliselle toiminnalle oli vähäistä korkean inflaatioasteen ja siihen liittyneen palkkojen mukautuksen sekä alkuperäiset ennusteet ylittäneiden palkankorotusten sekä niihin yhdistyneen korjauskertoimen korottamisen vuoksi;

28.viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 11. huhtikuuta 2024 antamaansa päätöslauselmaan Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2024)0280..