1.panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2022 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 100,00 prosenttia, eli sama kuin vuonna 2021; toteaa, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 73,59 prosenttia, missä on hienoinen 2,64 prosentin lisäys verrattuna vuoteen 2021;

2.panee merkille, että vuonna 2022 hyväksyttiin kolme talousarviota koskevaa tarkistusta, joilla kasvatettiin viraston talousarviota 1 562 781 euroa ja joissa viitattiin Euroopan talousalueen ja Norjan avustuksia käsittelevän rahoitusmekanismin toimiston kanssa tehtyyn yhteistyösopimukseen sekä Bulgarian kansallisen tilastoinstituutin, Kreikan oikeusasiamiehen ja Romanian syyttäjänviraston kanssa tehtyihin kumppanuussopimuksiin sekä Itävallan viranomaisilta saatuun vuokratukeen ja sisäisiin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin;

3.panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan virasto siirsi vuonna 2022 käytettävissä olevista maksusitoumusmäärärahoista vuodelle 2023 yli 6,4 miljoonaa euroa (26 prosenttia), joista 5,9 miljoonaa euroa oli peräisin toimintamenoihin liittyvistä osaston III määrärahoista (74 prosenttia vuonna 2021); korostaa, että siirtojen suuri määrä on virastolle toistuva ongelma, jonka tilintarkastustuomioistuin on havainnut useina varainhoitovuosina peräkkäin vuodesta 2018 alkaen; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen uudelleen esitetyn näkemyksen siitä, että siirtojen suuri määrä on vastoin talousarvion vuotuisperiaatetta ja viittaa rakenteellisiin ongelmiin talousarvioprosessissa ja talousarvion toteuttamissyklissä; panee viraston vastauksesta tilintarkastustuomioistuimen huomautukseen sekä Euroopan parlamentin huomautuksia vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin perusoikeusvirastolle vuonna 2021 koskevasta viraston kertomuksesta, jäljempänä ’viraston seurantakertomus’, merkille seuraavat huomautukset viraston operatiivisiin toimiin liittyvien siirtojen suuresta määrästä: erityinen kehys, jossa virasto toimii, vaikeuttaa toimintamenoihin sitoutumista paljon aikaisemmin vuoden aikana; MATRIX-tietotekniikkavälineeseen on tehty parannuksia, jotta talousarvion toteutumista voidaan seurata tarkemmin ja jotta siirrot seuraavalle vuodelle (C8-määrärahat) voidaan arvioida varhaisessa vaiheessa; talousarvion toteutumista olisi arvioitava ottamalla huomioon lopullinen toteuma, joka on ollut kymmenen viime vuoden aikana yli 99 prosenttia; toteaa aiempien vuosien tapaan, että suuret siirrot ovat myös viraston ydintoiminnan luonteen mukaisia;

4.panee tyytyväisenä merkille, että virastolla on käytössä osana toiminnan tuloksellisuuden mittausta keskeisten tulosindikaattoreiden järjestelmä; on tyytyväinen siihen, että viraston keskeisten tulosindikaattoreiden saavuttamisaste oli korkea vuonna 2022 ja virasto ylitti lähes kaikki keskeisten tulosindikaattoreiden mukaisesti asetetut tavoitteet, säilytti sidosryhmien tyytyväisyyden viraston järjestämiin tapahtumiin sekä viraston tuotosten merkityksellisyyteen, hyödyllisyyteen ja luotettavuuteen korkealla tasolla ja auttoi merkittävästi ymmärtämään perusoikeuksia ja suuntauksia; antaa tunnustusta viraston toimille, jotka ovat edistäneet sen saavutuksia vuonna 2022 huolimatta siitä, että kaikki käynnissä olevat toimet sekä henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit on asetettu uuteen tärkeysjärjestykseen ja joitakin viraston hankkeita on lykätty ja organisoitu uudelleen;

5.panee arvostaen merkille viraston toiminnan ja erityisesti sen, että virasto tuotti vuonna 2022 suuren määrän tuotoksia, kuten julkaisuja, kokouksia, tapahtumien järjestämistä, teknistä apua ja valmiuksien kehittämistoimia sekä kirjallisia ja suullisia kannanottoja; panee merkille, että viraston työhön viitattiin 213 julkaisussa ja että se mainittiin tiedotusvälineissä 4 319 kertaa vuonna 2022; antaa tunnustusta viraston toiminnalle strategisessa painopisteessä 1 (Suuntausten tunnistaminen: kerätään ja analysoidaan vertailukelpoisia tietoja ja todisteita), jota viraston sidosryhmät pitivät merkityksellisimpänä ja eniten lisäarvoa tuovana; panee tässä yhteydessä merkille viraston vuoden 2022 saavutukset, kuten Roma in 10 European countries -raportin (jossa tuotiin esiin muun muassa parannuksia ja puutteita romanien osallisuudessa), turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevan tiedotteen (jossa keskitytään jäsenvaltioihin ja unionin ehdokasmaihin kolmansista maista tulevien ihmisten perusoikeustilanteeseen vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä), Bias in algorithms. Artificial intelligence and discriminations -raportin (jonka myötä virastosta tuli ensimmäinen kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö, joka puuttui muun muassa algoritmien vinoutumiin, ja raportista tuli vuoden 2022 eniten latauksia kerännyt viraston raportti sen julkaisua seuranneiden ensimmäisten seitsemän päivän aikana) sekä Protecting Civicspace in the EU – Key findings and FRA opinions -raportin (jossa esitetään yleiskatsaus tärkeimmistä kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksiin liittyvistä kysymyksistä koko unionissa) julkaisemisen; antaa viimeksi mainitun raportin yhteydessä tunnustusta siitä, että virasto osoitti kykynsä vaikuttaa kansalaisyhteiskunnan toimintapoliittisiin ja lainsäädännöllisiin prosesseihin neuvoston puheenjohtajavaltion Tšekin ja komission kyseiseen aiheeseen liittyvissä hankkeissa, joihin virasto osallistui vuonna 2022;

6.on tyytyväinen, että perusoikeusvirasto reagoi esiin nouseviin perusoikeuksiin liittyviin kysymyksiin oikea-aikaisesti esimerkiksi antamalla kertomuksessaan ”Establishing national independent mechanisms to monitor fundamental rights compliance at EU external borders” yleisiä ohjeita, joilla autetaan EU:n jäsenvaltioita perustamaan kansallisia mekanismeja perusoikeuksien toteutumisen valvomiseksi tai vahvistamaan tällaisia mekanismeja ja varmistamaan suojatoimet, joilla turvataan mekanismin riippumattomuus; palauttaa mieliin, että kansainvälinen oikeus edellyttää kaikkien pakolaisten syrjimätöntä kohtelua;

7.panee tyytyväisenä merkille, että virasto on toteuttanut nopeasti toimenpiteitä reagoidakseen Venäjän laittomasta ja provosoimattomasta hyökkäyksestä johtuvaan Ukrainan ihmisoikeustilanteeseen useilla merkittävillä toimilla, kuten toteuttamalla verkkokyselyn Ukrainasta pakenevien kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden kokemuksista, antamalla kaksi tiedotetta Ukrainan sotaan liittyvistä vaikutuksista perusoikeuksiin jäsenvaltioissa, julkaisemalla taulukon neuvoston direktiivin 2001/55/EY Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20. heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi tilanteissa, joissa jäsenvaltioiden alueelle tulee suuri määrä siirtymään joutuneita henkilöitä, ja toimenpiteestä näiden henkilöiden vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten ja seurausten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12). täytäntöönpanosta 16 jäsenvaltiossa sekä toteuttamalla tiedonkeruuhankkeita sotaa pakenevien naisten kokemuksista väkivallasta ja muista ihmisoikeusrikkomuksista;

8.panee merkille, että virasto toteuttaa tehtäväänsä kansallisen ihmisoikeusinfrastruktuurin vahvistamisessa tekemällä yhteistyötä ja luomalla synergioita ihmisoikeusinstituutioiden kanssa ja kumppanuuksia kansalaisjärjestöjen kanssa; panee merkille viraston antaman jatkuvan ohjauksen turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen alalla ja toteaa sen antavan säännöllisesti jäsenvaltioille suunnattuja yleiskatsauksia muuttoliikkeen yhteydessä esiintyvistä perusoikeuksiin liittyvistä huolenaiheista; pitää myönteisenä, että virasto on ottanut roolin ihmisoikeuksiin perustuvan narratiivin vaalijana ja kehittää tehokasta viestintää, paneutuu uusien digitaalisten sovellusten ja työkalujen kehittämiseen ja tuo ihmisoikeustoimijoita yhteen edistämään eurooppalaisia arvoja ja vapauksia;

9.panee erittäin huolestuneena merkille, että Unkarin perusoikeus- ja oikeusvaltiotilanteen seuraamiseksi virasto päätti tehdä yhteistyötä kansallisen julkishallinnon yliopiston ja perusoikeusvaltuutetun toimiston kanssa ja käyttää niiltä saamiaan tietoja, vaikka molemmat instituutiot ovat aiemmin todistetusti tukeneet perusoikeuksien heikkenemistä Unkarissa; panee esimerkiksi merkille, että komissio oli oikeusvaltiokertomuksessaan 2022 ”vakavasti huolissaan” Unkarin perusoikeusvaltuutetun riippumattomuudesta; pitää valitettavana, että virasto päätti kuitenkin olla arvioimatta uudelleen yhteistyötä sellaisten instituutioiden kanssa, jotka itse asiassa edistävät demokratian taantumista, vaikka viraston keskeisenä tehtävänä olisi oltava osallistuminen perusoikeuksien puolustamiseen erityisesti Unkarin hallituksen kaltaisissa ongelmatapauksissa; kehottaa virastoa keskeyttämään yhteistyönsä kyseisten instituutioiden kanssa ja pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla edistymisestään tässä asiassa;

10.panee merkille, että virasto jatkoi vuonna 2022 yhteistyötä ja työskentelyä oikeus- ja sisäasioiden virastojen verkoston ja siihen kuuluvien virastojen kanssa tarjoamalla perusoikeuksia koskevaa asiantuntemusta, jotta voidaan vastata haasteisiin niiden yhteisillä työskentelyaloilla, joita ovat esimerkiksi sisäinen turvallisuus, muuttoliike, järjestäytynyt rikollisuus, turvapaikka- ja raja-asiat; panee tässä yhteydessä merkille erityisesti viraston vuonna 2022 tekemän yhteistyön Euroopan tasa-arvoinstituutin (naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan kyselytutkimuksen laatiminen), Euroopan unionin turvapaikkaviraston (joidenkin koulutusmoduulien tarkistaminen ja tilapäistä suojelua koskevan kirjasen laatiminen ilman huoltajaa olevien lasten holhoojille), Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston ( koulutustilaisuuksien järjestäminen viharikoksia koskevista tiedoista ja niiden raportoinnista) ja Eurojustin (verkkorikollisuutta ja perusoikeuksia koskevan käsikirjan laatiminen) kanssa; panee merkille yhteistyön, jota viraston teki vuonna 2022 oikeus- ja sisäasioiden virastojen verkoston ulkopuolella muiden virastojen ja elinten, esimerkiksi Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön, Euroopan työviranomaisen ja Eurostatin, kanssa; kannustaa kartoittamaan ja tunnistamaan uusia synergioita tehokkuuden lisäämiseksi ja kustannusten vähentämiseksi;

11.panee parlamentin kirjallisiin kysymyksiin annetuista viraston vastauksista merkille, että virasto on tehnyt aloitteita lisätäkseen tehokkuuttaan ja hyötyjään automatisoimalla toistuvia tehtäviä, kartoittamalla ja suunnittelemalla uudelleen nykyisiä liiketoimintaprosesseja, tarkistamalla organisaatiorakennetta olemassa olevien resurssien hyödyntämisen parantamiseksi, perustamalla yhteistyöalustoja aiempaa järjestelmällisemmin, yksinkertaistamalla taloudellisten resurssien ja henkilöresurssien hallinnointiin sovellettavia sääntöjä ja menettelyjä sekä arvioimalla tehokkuutta lisäävien toimien laatua;

12.panee tyytyväisenä merkille, että virasto jatkoi vuonna 2022 henkilöstöhallintoprosessien automatisointia ja tehostamista muun muassa laajentamalla SYSPER-järjestelmän käyttöä; panee tässä yhteydessä merkille, että virasto otti käyttöön uuden rekrytointivälineen, jolla helpotetaan valintaa ja parannetaan hakijoiden ja henkilöstöhallinnon käyttäjäkokemusta, ja otti käyttöön uusia datavälineitä palkanlaskentaan liittyvien seikkojen automatisoimiseksi; panee myös merkille, että virasto on tällä välin ottanut käyttöön komission sähköisen arkistointi- ja arkistohallintajärjestelmän (ARES), jonka myötä otettiin käyttöön EU:n allekirjoitusratkaisu, jonka avulla voidaan käyttää hyväksyttyä sähköistä allekirjoitusta; antaa tunnustusta sille, että valmistelut komission julkisten hankintojen hallinnointivälineen (e-procurement) käyttöön ottamiseksi vuonna 2023 saatiin päätökseen;

13.panee merkille viraston ”tehdä vähemmällä enemmän” -lähestymistavan, jossa jo saavutetut 350 000 euron säästöt ja odotetut 200 000 euron säästöt johtuvat siitä, että sisäisiä resursseja käytetään uusien tietotekniikkasovellusten ja uusien pilvipohjaisten teknologioiden kehittämiseen, mikä on auttanut virastoa optimoimaan edelleen tietotekniikkainfrastruktuuriaan; panee merkille, että virasto pyrkii myös tehostamaan resurssiensa käyttöä muun muassa ottamalla käyttöön komission sovelluksia, alentamalla rakennusten huonelämpötilaa, käyttämällä paperittomia menettelyjä rahoitus- ja sopimusaloilla ja vähentämällä posti- ja kuriiripalveluja; kannustaa virastoa levittämään tähän liittyviä parhaita käytäntöjä muiden EU:n erillisvirastojen kanssa ylläpitämiensä yhteistyökanavien kautta;

14.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan virasto ei kuulu niihin virastoihin, jotka ovat laatineet organisaation laajuisia suunnitelmia energiatehokkuuden ja ilmastoneutraaliuden parantamiseksi ja jotka sisällyttävät vuotuisiin toimintakertomuksiinsa ympäristöselonteon jossakin muodossa ja jotka ovat saaneet EMAS-rekisteröinnin; panee kuitenkin viraston parlamentin kirjallisiin kysymyksiin antamista vastauksista merkille, että EMAS-sertifiointi on odotettavissa, kun virasto siirtyy uusiin toimitiloihinsa, joissa noudatetaan myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelman vaatimuksia; antaa virastolle tunnustusta siitä, että se on ottanut käyttöön ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia vaatimuksia koskevat julkisten hankintojen vihreät kriteerit sekä valinta- ja myöntämisperusteet niiden rajoitusten mukaisesti, jotka johtuvat siitä, että virasto hankkii pääasiassa palveluja;

15.panee merkille, että 31. joulukuuta 2022 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 94 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 72 väliaikaisesta toimesta 68 oli täytettynä (sama määrä hyväksyttyjä toimia kuin vuonna 2021); panee merkille, että vuonna 2022 viraston palveluksessa työskenteli lisäksi (kokoaikavastaavaksi muutettuna) 28,4 sopimussuhteista toimihenkilöä ja yhdeksän kansallista asiantuntijaa (joista yhdestä ei ollut kustannuksia); panee merkille alhaisen vaihtuvuuden (1,9 prosenttia) vuonna 2022; huomauttaa lisäksi, että virasto jatkoi vuonna 2022 henkilöstöhallintoprosessien automatisointia ja tehostamista uusien tehokkuushyötyjen saamiseksi;

16.panee tyytyväisenä merkille sukupuolten tasapuolisen edustuksen viraston ylimmässä johdossa ja keskijohdossa, joissa oli kolme miestä (50 prosenttia) ja kolme naista (50 prosenttia), hallintoneuvostossa, jossa oli 33 naista (51 prosenttia) 65 jäsenestä, ja viraston koko henkilöstössä, jossa oli 57 naista (54 prosenttia) 105 työntekijästä; panee merkille, että sukupuolten tasapuolinen edustus on yksi viraston keskeisistä syrjimättömyystavoitteista, ja kiinnittää erityistä huomiota sen elinten, kuten tasa‑arvo-‑ja monimuotoisuusryhmän, työhön, jolla pyritään edistämään sukupuolten syrjimättömyyttä viraston henkilöstöhallinnon kaikilla osa-alueilla;

17.panee merkille, että viraston henkilöstössä oli 1. lokakuuta 2022 edustajia 23 jäsenvaltiosta; panee tyytyväisenä merkille viraston pyrkimykset saavuttaa maantieteellinen tasapaino; panee merkille, että osana viraston yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä koskevaa strategiaa monimuotoisuuden edistäminen, maantieteellinen tasapaino mukaan luettuna, on osa yleisiä tavoitteita kaikissa henkilöstöhallinnan prosesseissa, kuten rekrytoinnissa ja valinnassa;

18.huomauttaa, että virasto on toteuttanut vammaisten henkilöiden osallistamista koskevia useita toimenpiteitä tarjoamalla mukautuksia, parantamalla toimitilojaan esteettömyyden edistämiseksi, sallimalla poikkeuksellisen etätyön ja järjestämällä henkilöstölle säännöllisesti valistusta vammaisuudesta; suhtautuu myönteisesti viraston pyrkimyksiin saada vammaisilta hakijoilta hakemuksia harjoitteluun; panee merkille, että virasto valmistelee myös vammaisten tukemista koskevia toimintaperiaatteita;

19.panee merkille, että virasto on tukenut henkilöstönsä hyvinvointia tarjoamalla psykologisia tukipalveluja, kannustamalla liikkumaan vuonna 2022 hyväksytyllä uudella järjestelmällä, jolla rahoitetaan urheiluseuroihin kuulumista, ja hyväksymällä komission hybridityötä koskevat säännöt;

20.toteaa, että joidenkin hallintoneuvoston ja johtoryhmän jäsenten ansioluetteloita ja sidonnaisuuksia koskevia ilmoituksia ei ole julkaistu viraston verkkosivustolla; panee merkille, että viraston seurantakertomuksen mukaan virasto päätti lopettaa sisäisten asiantuntijoiden tietojen julkaisemisen verkkosivustollaan;

21.pitää myönteisenä viraston vuonna 2022 toteuttamaa koko henkilöstön sidonnaisuusilmoitusten tarkistamista/päivittämistä koskevaa toimenpidettä, jonka tuloksena annettiin joitakin ennalta ehkäiseviä suosituksia; panee lisäksi merkille, että virasto tarjoaa henkilöstölle pakollista koulutusta etiikasta ja rehellisyydestä ja antaa ohjeita ulkopuolisen toiminnan arvioimiseksi; panee merkille, että virasto arvioi mahdollisuutta tehdä satunnaistarkastuksia, jotta voidaan seurata, noudattaako viraston entinen henkilöstö pyöröovi-ilmiön alalla sovellettavia päätöksiä ja niihin liittyviä rajoituksia; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

22.panee merkille, että virasto havaitsi vuonna 2022 mahdollisen riskin hallintoneuvoston jäsenen havaitusta eturistiriidasta viraston allekirjoittaman ja ETA:n/Norjan avustuksista rahoitetun hankesopimuksen yhteydessä; toteaa, että arvioinnin jälkeen pääteltiin, että tilanne ei ollut todellinen eturistiriita; pitää kuitenkin myönteisinä toimenpiteitä, jotka on toteutettu tällaisten riskien lieventämiseksi, muun muassa sitä, että ennen hallintoneuvoston seuraavaa kokousta asianomaista hallintoneuvoston jäsentä pyydetään päivittämään sidonnaisuusilmoituksensa, ja sitä, että kyseistä jäsentä pyydetään jääväämään itsensä kaikissa hallintoneuvoston kyseiseen hankkeeseen liittyvissä päätöksissä;

23.panee merkille, että virasto arvioi vuonna 2022 sisäisen valvonnan järjestelmiään ja on todennut, että ne ovat vaikuttavia ja että osatekijät ja periaatteet ovat käytössä ja toimivat yleisesti ottaen hyvin niin, että periaatteisiin 5, 13 ja 14 liittyi joitakin vähäisiä puutteita, jotka koskevat urakehitystä koskevaan raporttiin liittyvän toimenpiteen saattamista ajoissa päätökseen sekä sitä, että sisäisen ja ulkoisen viestinnän sidosryhmien hallinnointistrategiaa on parannettava;

24.panee merkille, että vuonna 2021 päivitettyä viraston petostentorjuntastrategiaa koskevaa toimintasuunnitelmaa ollaan panemassa täytäntöön ja että kaikkia siihen liittyviä toimia on käsitelty, muun muassa erityistä petosriskin arviointia, henkilöstön tietoisuuden lisäämistä petosten ehkäisystä ja väärinkäytösten paljastamista koskevista säännöistä sekä oikeudellisen kehyksen oikea-aikaista päivittämistä;

25.suhtautuu myönteisesti viraston pyrkimyksiin lisätä julkista näkyvyyttään ja läsnäoloaan verkossa; antaa tunnustusta viraston parannetuille mittareille sosiaalisen median eri alustojen käytöstä vuonna 2022; panee merkille, että virasto laati vuonna 2022 sosiaalisen median kampanjan nimeltä ”Our Data, Your Ally”, jossa nuorille tiedotetaan nuoria koskevista tiedoista, joita he voivat käyttää vaikuttamistyössään; panee lisäksi merkille, että vuonna 2022 virasto järjesti 134 kokousta ja tapahtumaa, muun muassa työpajoja ja verkkoseminaareja (tai oli mukana järjestämässä niitä), ja järjesti Pariisissa neljännen perusoikeuksia käsittelevän vuoropuhelun yhteistyössä neuvoston puheenjohtajavaltion Ranskan, komission ja parlamentin Ranskassa ja Pariisissa sijaitsevien yhteystoimistojen kanssa sekä lajinsa ensimmäisen eurooppalaisten ihmisoikeusjohtajien ja -asiantuntijoiden kokouksen ”Putting human rights at the heart of Europe’s future”, joka kokosi yhteen 60 eri sidosryhmää;

26.viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 11. huhtikuuta 2024 antamaansa päätöslauselmaan Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2024)0280..