1.panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2022 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli kyseisenä vuonna maksusitoumusmäärärahojen osalta 99,93 prosenttia, mikä merkitsee 0,42 prosentin nousua vuodesta 2021; panee lisäksi merkille, että kyseisenä vuonna maksumäärärahojen käyttöaste oli 52,02 prosenttia, mikä merkitsee 25,38 prosentin vähennystä vuoteen 2021 verrattuna;

2.korostaa, että viraston lopullisen talousarvion suuruus on seurausta 15 000 000 euron suuruisesta lisätalousarviosta, jonka johtokunta hyväksyi 5. elokuuta 2022 kyberturvallisuuden tukitoimen täytäntöönpanon takia; toteaa, että toimella pyritään vahvistamaan viraston toimintaa jäsenvaltioiden tukemiseksi viraston toimeksiannon mukaisesti; panee merkille, että kyberturvallisuuden tukitoimeen kuuluvista sitoumuksista suurin osa allekirjoitettiin loppuvuodesta, mikä selittää suhteellisen alhaisen maksujen toteutumisasteen (ja seuraavalle varainhoitovuodelle siirrettyjen määrärahojen suuren määrän);

3.on tyytyväinen siihen, että virasto pani vuoden 2022 työohjelmansa 100-prosenttisesti täytäntöön; suhtautuu myönteisesti siihen, että virasto käyttää keskeisiä tulosindikaattoreita arvioidakseen toimintaansa ja saavuttamiaan tuloksia suhteessa työohjelman tavoitteisiin; toteaa, että joidenkin tuotosten osalta tavoitteita ei saavutettu kokonaisuudessaan, koska resursseja kohdennettiin uudelleen kyberturvallisuuden tukitoimen toteuttamiseksi Venäjän Ukrainaan kohdistaman laittoman ja provosoimattoman hyökkäyksen johdosta; panee merkille, että tämä uudelleenkohdentaminen vaikutti joihinkin tuotoksiin enemmän kuin toisiin, esimerkiksi tuotoksiin 4.2 (kyberkriisiä koskevien vakiomuotoisten toiminnan periaatteiden, menettelyjen, menetelmien ja välineiden kehittäminen ja parantaminen) ja 5.3 (luotetun myyjä-/toimittajaverkoston kehittämisen käynnistäminen);

4.on tietoinen siitä, että Venäjän laiton ja provosoimaton hyökkäys Ukrainaan hallitsi unionin turvallisuusagendaa vuonna 2022; panee tyytyväisenä merkille, että virasto tehosti koordinointiaan ja valmiuksiaan ja edisti osaltaan unionin yhteistä tilannetietoisuutta tarjoamalla säännöllisiä tilanneraportteja kybertoiminnasta; tuo esiin myös tehostetun koordinoinnin ja tietojenvaihdon kyberturvallisuusverkostojen, esimerkiksi kansallisista kyberturvallisuuden alan kriisinhallintaviranomaisista koostuvan Euroopan kyberkriisien yhteysorganisaatioiden verkoston (EU-CyCLONe), kanssa ja lukuisien viraston tukemien alakohtaisten yhteisöjen kanssa; pitää myönteisinä toimia, joita virasto on toteuttanut poliittisen, operatiivisen ja teknisen tason välisten viestintäkanavien varmistamiseksi sekä yhteistyön tehostamiseksi tietoturvaloukkauksiin reagoivien ja niitä tutkivien yksiköiden verkoston kanssa;

5.panee tyytyväisenä merkille, että virasto toteutti vuonna 2022 pilottina unionin lämpökartan, jonka tarkoituksena oli tarjota nopea katsaus kyberhäiriöihin ja kybertapahtumiin, jotka vaikuttavat unionin kriittisiin aloihin Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäyssotaan liittyvän kybertoiminnan seurauksena; panee merkille, että kyseiset alat antoivat panoksensa komission yhteisen tilannetietoisuuden ja -analyysin raporttiin tarjoten 52 päivitystä nykytilanteesta ja häiriötilanteista, jotka liittyivät Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäyssotaan, ja että tällä edistettiin unionin kriisinhallintamekanismia;

6.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 05/2022 (EU:n toimielinten, elinten ja virastojen kyberturvallisuus) mukaan unionin elimiin kohdistuvien kyberhyökkäysten määrä on jyrkässä kasvussa ja unionin elinten kyberturvallisuusvalmiuksien taso vaihtelee eikä se kokonaisuutena ole oikeassa suhteessa kasvaviin uhkiin; toteaa, että unionin elimet ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa, jolloin heikkous yhdessä elimessä voi saattaa muutkin elimet alttiiksi turvallisuusuhkille; painottaa, että tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että virasto ja unionin tietotekniikan kriisiryhmä yhdessä keskittyvät nykyistä enemmän unionin elimiin, joilla on vähemmän kokemusta kyberturvallisuuden hallinnoinnista, a) määrittämällä ensisijaiset osa-alueet, joilla unionin toimielimet, elimet ja virastot tarvitsevat eniten tukea, esimerkiksi kehittyneisyysarvioiden avulla, ja b) kehittämällä valmiuksia yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti; kehottaa virastoa käsittelemään tilintarkastustuomioistuimen esiin tuomia kysymyksiä ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian osalta toteutetuista toimenpiteistä;

7.panee merkille, että virasto toteutti vuonna 2022 monenlaista toimintaa hoitaakseen unionin tukemista koskevan tehtävänsä; toteaa, että vaikka virasto pystyi tarjoamaan tukeaan monille toimintapoliittisille asiakokonaisuuksille, jotka koskivat muun muassa verkko- ja tietoturvaa, kyberresilienssiä ja digitaalista häiriönsietokykyä, resurssipula esti virastoa tarjoamasta aktiivisesti tukea kyberturvallisuutta koskevia säännöksiä sisältäville toimintapoliittisille asiakokonaisuuksille, kuten eurooppalainen terveysdata-avaruus, ja muille keskeisille toimintapoliittisille asiakokonaisuuksille, kuten digimarkkinat ja digipalvelut; panee merkille, että muuhun toimintaan kuului tiedottaminen päätöksentekijöille olemassa olevien kyberturvallisuuskehysten vaikuttavuudesta ja tuen tarjoaminen kriittisille aloille; toteaa lisäksi, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/2555 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2555, annettu 14. joulukuuta 2022, toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa, asetuksen (EU) N:o 910/2014 ja direktiivin (EU) 2018/1972 muuttamisesta sekä direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta (NIS 2 -direktiivi) (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 80). (NIS 2 -direktiivi) hyväksyminen on huomionarvoinen toimenpide, jolla vastataan haasteisiin ja yhdenmukaistetaan toimintapolitiikkoja kaikkialla unionissa; ymmärtää, että NIS 1 -direktiivin täytäntöönpanon puutteellinen yhdenmukaistaminen sai aikaan pirstoutuneen toimintaympäristön, johon puututaan NIS 2 -direktiivillä; on tietoinen siitä, että viimeksi mainitun direktiivin soveltamisala laajenee niin, että siinä otetaan käyttöön uusia horisontaalisia tehtäviä virastolle, esimerkiksi unionin rekisteri digitaalialan toimijoille; tuo esiin, että virasto mukautti palvelujaan ja resurssejaan uuden strategian mukaan vastatakseen kyberturvallisuusalan muuttuviin tarpeisiin;

8.panee merkille, että virasto pyrki käyttämään enemmän muiden virastojen ja/tai komission kanssa yhteisiä palveluita esimerkiksi hyödyntämällä virastojen välisiä ja toimielinten välisiä hankintaprosesseja ja jakamalla palveluita Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) ja Euroopan kyberturvallisuuden osaamiskeskuksen (ECCC) kanssa; panee lisäksi merkille, että virasto allekirjoitti vuonna 2022 yksikön tason sopimuksen hiljattain perustetun Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen kanssa tarjotakseen keskukselle tietosuojavastaavan ja tilintarkastajan palveluita, jotka oli määrä toteuttaa vuonna 2023;

9.panee merkille viraston toteuttamat toimet, joilla se siirtyy pois perinteisestä lukumäärään perustuvasta menetelmästä strategiseen työvoimasuunnitteluun ja ennakoi henkilöstövajeita ja puuttuu niihin, jotta sillä on joustavaa työvoimaa ja jotta se voi kohdentaa resursseja ensisijaisille aloille;

10.on tyytyväinen siihen, että virasto on myötävaikuttanut yhteisten palvelujen edistämiseen virastojen välillä useiden verkostojen välityksellä hankintojen, henkilöresurssien, tieto- ja viestintätekniikan, riskinhallinnan, tuloksellisuuden hallinnan, tietosuojan, tietoturvallisuuden ja tilinpidon aloilla; tuo esiin yhteistyön ja parhaiden käytäntöjen mukauttamisen horisontaaliset hyödyt ja sen, että yhteiset aloitteet yhdistävät erilaisia näkökulmia, vähentävät päällekkäistä työtä, tehostavat oppimista ja vahvistavat osallistujien välisiä suhteita; kehottaa virastoa selvittämään, mitä sisäisiä menettelyjä voitaisiin tehostaa uusien tietoteknisten välineiden avulla;

11.panee tyytyväisenä merkille viraston osallistumisen EU:n virastojen verkoston pilottihankkeeseen, jonka tarkoituksena on tukea unionin virastoja, jotta niillä olisi paremmat valmiudet tulevaa uutta kyberturvallisuusasetusta varten;

12.muistuttaa, että on tärkeää paitsi lisätä viraston sisäisen toiminnan ja hallinnoinnin digitalisaatiota myös nopeuttaa menettelyjen digitalisaatiota; korostaa, että viraston on jatkossakin toimittava tässä suhteessa ennakoivasti, jottei virastojen välille pääse syntymään digitaalista kuilua;

13.panee merkille, että 31. joulukuuta 2022 henkilöstötaulukon toimista oli täytettynä 89,02 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 82 väliaikaisesta toimesta 73 oli täytettynä (vuonna 2021 tällaisia hyväksyttyjä toimia oli 76); panee merkille, että vuonna 2022 viraston palveluksessa työskenteli lisäksi 27 sopimussuhteista toimihenkilöä, 10 kansallista asiantuntijaa, 10 määräaikaista työntekijää ja 16 toimeksisaajaa;

14.panee huolestuneena merkille viraston ylemmän ja keskijohdon epätasaisen sukupuolijakauman ja toteaa, että 17 johtohenkilöstä 12 (71 prosenttia) oli miehiä; katsoo, että viraston ylemmän ja keskijohdon sukupuolijakaumaa on parannettava; muistuttaa sukupuolten tasapuolisen edustuksen varmistamisen tärkeydestä ja kehottaa virastoa ottamaan tämän näkökohdan huomioon sen ylempään ja keskijohtoon tehtävissä tulevissa nimityksissä; panee merkille viraston johtokunnan sukupuolijakauman ja toteaa, että 55 jäsenestä 41 (75 prosenttia) oli miehiä; toteaa, että johtokunnan kokoonpano on pitkälti riippuvainen jäsenvaltioiden nimityksistä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon, että on tärkeää varmistaa sukupuolten tasapuolinen edustus nimitettäessä jäseniä viraston johtokuntaan; panee merkille, että viraston koko henkilöstön sukupuolijakauma oli tasapainossa, sillä henkilöstöön kuului 57 miestä (52 prosenttia) ja 53 naista (48 prosenttia); panee merkille viraston toteuttamat toimet sukupuolten tasapuoliseen edustukseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi, mihin sisältyy viraston rekrytointipolitiikan tarkistaminen, jotta naisia kannustetaan hakemaan virkoja; panee myös merkille, että virasto on suunnitellut strategiassaan hankkivansa EU:n virastojen verkoston monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevan osaamistodistuksen vuoden 2025 loppuun mennessä;

15.panee merkille, että virastolla on työntekijöiden ihmisarvon suojelua sekä työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet ja että se kuuluu virastojen väliseen häirintäyhdyshenkilöiden työryhmään; odottaa saavansa työryhmän raportin ja suositukset; panee merkille, että vuonna 2022 ei ilmoitettu yhtään häirintätapausta, ja kannustaa virastoa jatkamaan ja kehittämään työtä tapausten ehkäisemiseksi myös tulevaisuudessa;

16.on huolissaan maantieteellisestä epätasapainosta viraston ylemmässä ja keskijohdossa ja muussa henkilöstössä, sillä Kreikan kansalaisten osuus oli 40,9 prosenttia; edellyttää, että asiassa saadaan aikaan parannuksia; pyytää virastoa raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

17.panee huolestuneena merkille, että vuoden 2023 työohjelman laatimisen yhteydessä virasto havaitsi resurssivajeen, joka oli 734 000 euroa ja kaksi kokoaikavastaavaa toiminnassa sekä 2,5 miljoonaa euroa viraston palveluissa; panee myös merkille, että vuosien 2023–2025 henkilöstöresurssitarpeiden perusteellisessa arvioinnissa tuli ilmi huomattava vaje erityisesti kriittisessä toiminnassa ja että ilman lisätoimia virasto voi joutua priorisoimaan ja mukauttamaan tulevia työohjelmia kompensoidakseen resurssivajetta; panee merkille, että viraston johtokunta on myös ilmaissut tarpeen lisätä viraston henkilöstön määrää, jotta virasto voi hoitaa kaikki sille annetut tehtävät kestävällä tavalla;

18.on tyytyväinen viraston toimiin, joilla integroidaan vammaiset henkilöt tarjoamalla esteettömiä infrastruktuureja ja tukipalveluita;

19.panee merkille, että virasto jatkoi vuonna 2022 henkilöstön jäsenille tarjottavaa täydentävää tukeaan arvoseteleiden, internetkorvauksen ja liikuntaa tukevan fit@work-ohjelman muodossa ja että se laati käytännesääntönsä, joissa esitellään henkilöstön jäsenten käyttäytymiseen ja toimintaan liittyvät viraston odotukset;

20.panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi kaksi tapausta, joissa virasto oli myöntänyt arvoltaan vähäisen sopimuksen (alle 15 000 euroa) laatimatta arviointikertomusta ja ilman että tulojen ja menojen hyväksyjä olisi tehnyt asianmukaisesti hyväksytyn ja allekirjoitetun myöntämispäätöksen, mikä on varainhoitoasetuksen liitteessä I olevien 30.3 ja 30.4 kohdan vastaista; muistuttaa tämän osalta, että tilintarkastustuomioistuin teki vastaavan havainnon vuoden 2021 kertomuksessaan ja että virasto antoi vastauksen, jonka mukaan se on jo toteuttanut tarvittavat toimet tämän ongelman ratkaisemiseksi; painottaa täytäntöönpanomenettelyjen tärkeyttä sen varmistamiseksi, että varainhoitoasetusta noudatetaan kaikilta osin; kehottaa virastoa käsittelemään tilintarkastustuomioistuimen esiin tuomia kysymyksiä ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asiassa tapahtuneesta kehityksestä;

21.panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan virasto järjesti vuonna 2022 johtohenkilöstölleen ammatillisen arvioinnin, jonka toimitti viraston nimeämä ulkoinen palveluntarjoaja; panee merkille, että kolmessa tapauksessa virasto maksoi arvioista palveluntarjoajalle suoraan mutta 23 muussa tapauksessa se korvasi johtohenkilöstön jäsenille maksut, jotka nämä olivat suorittaneet palveluntarjoajalle itse; panee merkille, että virasto maksoi kyseisistä 26 arviosta yhteensä 120 276 euroa; pitää valitettavana, että virasto valitsi palveluntarjoajan käynnistämättä avointa kilpailumenettelyä, minkä takia tilintarkastustuomioistuimen johtopäätös oli, että nämä maksut olivat sääntöjenvastaisia; kehottaa virastoa käsittelemään tilintarkastustuomioistuimen esiin tuomia kysymyksiä ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian osalta toteutetuista toimenpiteistä;

22.korostaa, että julkisia hankintoja koskevien sääntöjen tavoitteena on antaa hankintayksiköille mahdollisuus hankkia tarvitsemansa tavarat ja palvelut mahdollisimman edullisesti ja varmistaa samalla tarjoajien välinen terve kilpailu sekä avoimuuden, suhteellisuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteiden noudattaminen; kehottaa virastoa edelleen parantamaan julkisia hankintamenettelyjään ja varmistamaan, että sovellettavia sääntöjä noudatetaan kaikilta osin niin, että niillä saadaan rahalle parasta mahdollista vastinetta;

23.panee merkille viraston nykyiset toimenpiteet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden sekä eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan takaamiseksi ja panee merkille, että johtokunnan jäsenten ansioluettelot ja heidän sitoumusvakuutuksensa ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoituksensa on julkistettu viraston verkkosivustolla, joskin joitakin ansioluetteloita puuttuu;

24.ottaa huomioon, että virasto ei ole ilmoittanut yhtään eturistiriitatapausta vuonna 2022; panee lisäksi merkille, että virasto hyväksyi johtokuntansa päätöksen 15/2021 eturistiriitojen ennaltaehkäisystä ja ilmoitusmallien päivittämisestä; painottaa pyöröovi-ilmiötä koskevien sääntöjen noudattamisen seurantaan liittyvien menettelyjen tärkeyttä ja ylempien toimihenkilöiden, myös viraston palveluksesta kahden viime vuoden aikana poistuneiden henkilöiden, ammattitoiminnan aktiivisen seurannan tärkeyttä, jotta voidaan havaita ilmoittamatta jätetyt pyöröovi-ilmiöön liittyvät tapaukset;

25.panee merkille, että viraston johdon jäsenten ja ulkopuolisten sidosryhmien välisten kokousten kalenteri on julkisesti saatavilla viraston verkkosivustolla;

26.pitää tärkeänä lisätä viraston näkyvyyttä tiedotusvälineissä, internetissä sekä sosiaalisessa mediassa, jotta sen työtä voidaan tehdä tunnetuksi kansalaisten parissa;

27.toteaa, että sisäinen tarkastus suoritti vuonna 2021 strategista suunnittelua, ohjelmasuunnittelua ja tuloksellisuuden hallintaa koskevan tarkastuksen ja antoi huhtikuussa 2022 lopullisen tarkastuskertomuksensa, johon sisältyi kolme tärkeää suositusta; panee lisäksi merkille, että virasto hyväksyi tarkastuksessa tehdyt havainnot ja ryhtyi tarvittaviin toimenpiteisiin käsitelläkseen esitettyjä huolenaiheita;

28.toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan virastolla ei ole ennalta laadittuja malliarviointeja eli ohjeita, joiden avulla arviointikomiteat voisivat arvioida tarjouksia; toteaa, että tämä aiheuttaa riskin siitä, että kaikki arviointikomiteoiden jäsenet eivät ehkä arvioi tarjouksia yhdenmukaisesti; kehottaa virastoa käsittelemään tätä tilintarkistustuomioistuimen esiin tuomaa kysymystä ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

29.panee merkille, että virasto teki vuonna 2022 varainhoitovuonna 2021 tehtyjen rahoitustoimien jälkitarkastuksia komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 Komission delegoitu asetus (EU) 2019/715, annettu 18. joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1). 45 artiklan 8 ja 9 kohdan mukaisesti; tuo esiin sen, että tässä yhteydessä havaittiin kolme puutetta, joiden perusteella annettiin kolme rahoitustoimia koskevaa suositusta, joista yhtäkään ei pidetty kriittisenä; toteaa, että tärkeimmän puutteen korjaamiseksi käyttöön otettiin vuonna 2022 viikoittainen maksuajan seuranta, jonka avulla varainhoitohenkilöstö saa tiedon kiireellisistä toimista, jotka vaativat vielä käsittelyä, maksuaikoja koskevan oikeudellisen kehyksen noudattamiseksi;

30.panee merkille, että viraston sisäisten valvontajärjestelmien vaikuttavuuden arviointi perustui vuonna 2022 kehyksen indikaattoreihin ja myös lisätietoihin, joita saatiin erityisistä (riskin)arviointikertomuksista, tarkastushavainnoista ja muista asiaankuuluvista lähteistä; toteaa viraston sisäisen valvonnan arvioinnin osoittavan, että sisäinen valvonta antaa kohtuullisen varmuuden vaikuttavan ja tehokkaan toiminnan edistämisestä, raportoinnin laadun takaamisesta ja säännösten noudattamisesta mutta että tiettyjen periaatteiden osalta tarvitaan joitakin parannuksia vaikuttavuuden parantamiseksi ja sisäisen valvonnan asianmukaisen toimeenpanon varmistamiseksi; kehottaa virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle parannuksia koskevaan arviointiin liittyvistä jatkotoimistaan;

31.panee merkille, että virasto on toteuttanut merkittäviä toimenpiteitä parantaakseen kyberturvallisuuden suojaa ja että näitä ovat esimerkiksi suojattu sähköpostiratkaisu (SECEM2), Red Team -harjoitus sekä korjaus- ja kovennustoimet, vanhojen järjestelmien käytöstäpoisto ja sisäisen kyberturvallisuuspolitiikan kehyksen päivittäminen;

32.suhtautuu myönteisesti siihen, että viraston johtokunta lisäsi viraston vuosien 2022–2024 ohjelma-asiakirjaan virastolle tavoitteen ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta kaikissa toimissa vuoteen 2030 mennessä; panee merkille, että viraston strategian hyväksymisen myötä EMAS-sertifiointi ja vihreät julkiset hankinnat ovat viraston keskeisiä tavoitteita; panee merkille, että sertifiointimenettely on määrä saattaa päätökseen vuoden 2024 aikana;

33.viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 11. huhtikuuta 2024 antamaansa päätöslauselmaan Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2024)0280..