1.muistuttaa, että virasto on Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) havaintojen ja viraston entisen pääjohtajan huhtikuussa 2022 tapahtuneen eroamisen jälkeen laatinut toimintasuunnitelman, jossa esitetään erityistoimet, jotka on toteutettava, jotta voidaan korjata puutteet aloilla, joilla tarvitaan parannuksia ja joita ovat muun muassa organisaatiokulttuuri, avoimuus ja vastuuvelvollisuus sekä perusoikeuksia koskeva kehys; panee merkille Euroopan parlamentin Frontexin valvontatyöryhmälle osoitetun vuoden 2023 kolmatta neljännestä koskevan viraston kertomuksen (allekirjoitettu 24. lokakuuta 2023) useimpien Frontexin valvontatyöryhmän, perusoikeuksia sekä oikeudellisia menettelyjä käsittelevän viraston hallintoneuvoston työryhmän, Euroopan oikeusasiamiehen ja OLAFin suosituksiin liittyvien toimien täytäntöönpanon; kehottaa virastoa panemaan toimintasuunnitelman kaikilta osin täytäntöön ja tiedottamaan edelleen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä; kehottaa virastoa ensisijaisesti panemaan kaikilta osin täytäntöön kaikki Frontexin valvontatyöryhmän, viraston hallintoneuvoston työryhmän, perusoikeuksia sekä oikeudellisia menettelyjä käsittelevän viraston hallintoneuvoston työryhmän, oikeusasiamiehen, tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin antamat suositukset; toteaa jälleen, että on tärkeää jatkuvasti tarkastella ja valvoa hallintoryhmän toimintaa, jotta ongelmat voidaan tunnistaa ja ratkaista ajoissa; panee merkille, että viraston entisen pääjohtajan eroamiseen johtaneessa OLAFin kertomuksessa esitettyjen kysymysten jatkotoimena vastaperustetun tarkastus- ja valvontatoimiston johtaja on luonnostellut toimintasuunnitelman, joka esiteltiin hallintoneuvostolle tammikuussa 2023; kehottaa virastoa tehostamaan käynnissä olevia toimia ja ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että unionin normeja noudatetaan kaikilta osin erityisesti talousarvio- ja varainhallinnon, perusoikeuksien, organisaatiokulttuurin ja avoimuuden alalla; muistuttaa, että OLAFissa on meneillään toinen tutkinta viraston hallintokäytännöistä vain yhdeksän kuukautta ensimmäisen tutkinnan päättämisen jälkeen; vaatii, että väärinkäytöksiä koskevat väitteet tarkastetaan ja tutkitaan perusteellisesti; kehottaa virastoa varmistamaan täyden ja vilpittömän yhteistyön OLAFin kanssa tutkimuksen kaikissa vaiheissa ja raportoimaan säännöllisesti parlamentille tutkimuksen edistymisestä ja lopputuloksesta;

2.ilmaisee huolensa useista ratkaisemattomista oikeustapauksista ja kritiikistä, joka koskee viraston osallistumista ihmisoikeusloukkauksiin, mikä on sen omien säännösten ja perusoikeusvelvoitteiden vastaista;

3.panee merkille viraston avoimuus- ja valvontatoimenpiteet, joilla annetaan parlamentille ja neuvostolle yleiskuva sen toiminnasta uuden, seurantataulukoksi kutsutun raportointivälineen avulla; kannustaa viraston hallintoneuvoston puheenjohtajia kutsumaan edelleen parlamentin tarkkailijoita kokouksiinsa ja harkitsemaan kutsujen ulottamista koskemaan kaikkia esityslistan kohtia, myös suljetuin ovin käsiteltäviä kohtia, ja toimittamaan jatkossakin poikkeuksetta kaikki liiteasiakirjat ja tekemään sen tarvittaessa luottamuksellisesti;

4.toteaa, että sen jälkeen, kun kahdessa budjettitarkistuksessa vähennettiin viraston vuoden 2022 talousarviota noin 47 miljoonalla eurolla, kyseisenä vuonna toteutetun talousarvion seurannan tuloksena maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99,40 prosenttia eli 4,70 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021;

5.panee huolestuneena merkille, että huolimatta viraston vuonna 2021 raportoimista jatkuvista pyrkimyksistä parantaa talousarvion toteutusta maksumäärärahojen käyttöaste (50,25 prosenttia) oli edelleen alhainen vuonna 2022 ja 0,17 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2021; toteaa kuitenkin, että maksujen vuotuinen arvo on absoluuttisesti mitattuna noussut vuosina 2020–2022; ottaa huomioon viraston uudelleen esittämän selityksen, jonka mukaan talousarvion toteutusasteen alhainen taso johtuu viraston menojen luonteesta;

6.ilmaisee huolensa siitä, että viraston C8-määrärahat (siirto ilman eri toimenpiteitä) ovat kasvaneet viime vuosina ja olivat 240,4 miljoonaa euroa vuonna 2022, kun ne olivat kahden edellisen vuoden aikana 159,4 miljoonaa euroa (vuonna 2021) ja 102 miljoonaa euroa (vuonna 2020); panee tässä yhteydessä merkille myös viraston C8-määrärahojen kasvun suhteessa viraston vuotuisen talousarvion kasvuun ja että viraston talousarvio kasvoi vuosina 2019–2022 kertoimella 2,1 ja viraston C8-määrärahat kertoimella 2,9; panee merkille, että C8-määrärahojen maksujen taso (84 prosenttia) laski edelleen vuonna 2022 (87 prosenttia vuonna 2021); ottaa kuitenkin huomioon viraston havainnon, jonka mukaan tähän indikaattoriin on vaikuttanut toimitusketjun vaikea tilanne, joka on viivästyttänyt tilattujen palvelujen ja tuotteiden toimituksia; kehottaa lisäksi virastoa ja komissiota toimittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle yksityiskohtaiset tiedot vuonna 2022 kirjatun 9,3 miljoonan euron suuruisen rahoitusvastuun alkuperästä ja kehityksestä;

7.panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta, että tiettyjä seikkoja painottavan kappaleen mukaan tilinpitäjä ilmoittaa – jo toisena vuonna peräkkäin – ettei virasto kyennyt validoimaan kirjanpitojärjestelmää, koska komission omistamasta tietojärjestelmästä, jonka avulla kirjanpitotiedot toimitetaan, ei ole riittävästi tietoa; panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille viraston asiaan liittyvän vastauksen, jonka mukaan kirjanpitojärjestelmän validoinnista puuttuva osa on virkamatkojen hallinnointia koskeva järjestelmä (MiPS);

8.panee merkille kolmantena peräkkäisenä vuonna toistuvan tiettyjä seikkoja painottavan kappaleen, jonka tilintarkastustuomioistuin on laatinut viraston lopullisen tilinpäätöksen huomautusten perusteella ja jonka mukaan Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden rahoitusosuudet on ilmoitettu 3,2 miljoonaa euroa liian pieninä ja unionin vuoden 2022 rahoitusosuus saman verran liian suurena; on huolissaan siitä, että EU:n ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden väliset sopimukset, jotka toimivat oikeusperustana niiden unionin talousarvioon maksamien rahoitusosuuksien laskemiselle, ovat epäselviä ja mahdollistavat poikkeavat tulkinnat, minkä vuoksi Schengenin säännöstöön osallistuvat maat maksoivat laskelmien mukaan seitsemän prosenttia alhaisemman rahoitusosuuden; panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille viraston vastauksen, jonka mukaan toisaalta viraston tilinpitäjällä ja toisaalta viraston hallintoneuvostolla, komissiolla ja Schengenin säännöstöön osallistuvilla mailla on erilainen käsitys menetelmästä, jota sovelletaan Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden rahoitusosuuden laskentaan ja että se perustuu Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden kanssa tehtyihin nykyisiin sopimuksiin; toteaa, että viraston tulkinnassa vuodesta 2016 alkaen käytetty menetelmä on sovellettavan oikeudellisen kehyksen ja sopimusten mukainen ja että viraston hallintoneuvosto totesi vuonna 2021, että Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden rahoitusosuuksien laskentamenetelmää ei tarkisteta; ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen uudet perustelut siitä, miksi viraston tulkinta on virheellinen; katsoo, että Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden ei missään tapauksessa pitäisi osallistua odotettua vähemmän viraston talousarvioon, ja kehottaa tarkistamaan menetelmää koskevaa viraston tulkintaa;

9.panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen huomautukset, jotka koskevat viraston operaatioihin liittyvien menojäämien arviointia liian suuriksi vuonna 2022 ja sitä, että virastolla ei ole virallisia ohjeita tai menettelyjä, joilla se varmistaisi, että menojäämät lasketaan johdonmukaisella tavalla; kehottaa virastoa korjaamaan tilanteen ja tiedottamaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

10.panee merkille, että virasto käytti vuonna 2022 monenlaisia mittareita (240 kpl) keskeisinä tulosindikaattoreina arvioidakseen toimenpiteidensä (58 kpl) tuloksellisuutta ja että viraston hallintoneuvosto on hyväksynyt nämä vuosia 2022–2024 koskevan yhtenäisen ohjelma-asiakirjan pohjalta; panee merkille, että viraston vuoden 2022 vuotuisen työohjelman täytäntöönpanoaste oli 85,2 prosenttia viraston itse arvioimana; antaa tunnustusta laatua koskevien viraston keskeisten suorituskykyindikaattoreiden yleisestä kohentumisesta; toteaa kuitenkin, että jotkin viraston keskeiset suorituskykyindikaattorit olivat heikentyneet, kuten viivästyneiden maksujen määrä, joka oli 20 prosenttia vuonna 2022 (verrattuna 12 prosenttiin vuonna 2021);

11.ilmaisee kiitollisuutensa siitä, että virasto toteutti nopeasti toimia Venäjän Ukrainaan kohdistaman laittoman ja provosoimattoman hyökkäyksen seurauksena, joka sai miljoonat ukrainalaiset pakenemaan maastaan ja saapumaan unioniin; antaa tässä yhteydessä tunnustusta virastolle kriisinhallintamekanismin ja ympärivuorokautisesti toimivan kriisinhallintaryhmän aktivoinnista, Moldovan kanssa tehdyn asemaa koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ennätysajassa, mikä johti uuden yhteisen Moldova 2022 -operaation käynnistämiseen, noin 500:n pysyvän joukon jäsenen lähettämisestä työhön unionin Ukrainan vastaiselle rajalle ja koko unionin itärajalle, joka ulottuu Suomesta Romaniaan, ja muiden resurssien (meri-, ilma- ja maaresurssien) käyttöönotosta 102 uudessa operaatioiden toteuttamispaikassa; toteaa, että Ukrainan sota on muuttanut unionia ja sitä, miten unionin kansalaiset suhtautuvat sen turvallisuustilanteeseen erityisesti itärajoilla; korostaa, että unioniin tehdään eniten laittomia rajanylityksiä vuoden 2016 jälkeen;

12.panee merkille viraston vuonna 2022 tekemät eri aloitteet, kuten Pohjois-Makedonian kanssa tehdyn asemaa koskevan sopimuksen allekirjoittamisen ja yhteisymmärryspöytäkirjan ja operatiivisen toimintasuunnitelman tekemisen Kyproksen kanssa, sekä viraston läsnäolon kaksinkertaistamisen yhteisessä Serbia Land 2022 -operaatiossa ja uuden operaatioalueen avaamisen Serbian ja Unkarin rajalla; korostaa, että Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, että Unkarin toiminta on ristiriidassa palauttamisdirektiivin ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan kanssa; panee huolestuneena merkille, että vaikka virasto ilmoitti vetäytyvänsä operaatioistaan Unkarissa vuonna 2021, se kuitenkin jatkoi Unkarin palauttamisoperaatioiden tukemista; toistaa valvontatyöryhmän viraston pääjohtajalle esittämän pyynnön keskeyttää operaatiot Unkarissa;

13.toteaa, että virasto saattoi päätökseen jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden lähettämistä viraston päätoimipaikkaan koskevan pilottihankkeen ja laati siitä arvioinnin; suhtautuu myönteisesti siihen, että kyseisestä pilottihankkeesta tehtiin sisäinen arviointi ja että virasto on päättänyt jatkaa tällaisen yhteistyömuodon täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden kanssa; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita lähettämään virastoon yhteyshenkilöitä;

14.panee merkille, että maarajoilla vuonna 2022 toteutettujen operatiivisten toimien tuloksena tehtiin noin 49 000 ilmoitusta erityistapahtumista, joihin liittyi yli 26 000 kiinni otettua laitonta muuttajaa ja 700 pidätettyä salakuljettajaa; panee merkille viraston toimet, jotka johtivat 24 850:n muun kuin EU:n kansalaisen (35 prosentin lisäys vuoteen 2021 verrattuna) palauttamiseen lentoteitse, joista 9 919 henkilöä palautettiin 291 tilauslennolla järjestetyllä operaatiolla 32 paluumaahan ja 14 931 henkilöä (84 prosentin lisäys vuoteen 2021 verrattuna) 8 789 reittilennolla 116 paluumaahan; panee lisäksi merkille viraston toimet kaikissa vuonna 2022 toteutetuissa yhteisissä merioperaatioissa, joiden seurauksena paljastettiin 1 105 laittoman maahantulon järjestäjää ja 11 ihmiskauppiasta, takavarikoitiin kymmeniä tonneja salakuljetettuja huumausaineita ja pelastettiin tuhansia muuttajia; panee samaan aikaan merkille monet viimeaikaiset muuttajien haaksirikot ja muut ihmishenkien menetyksiin johtaneet tragediat Välimerellä; kehottaa virastoa tekemään kaikilta osin yhteistyötä oikeusasiamiehen tutkimuksen yhteydessä; huomauttaa, että virasto toteutti vuonna 2022 1 422 monialaista valvontaoperaatiota ja että niiden tuloksena havaittiin 1 177 tapahtumaa ja 51 362 muuttajaa;

15.panee merkille Frontexin tukemien vapaaehtoisten palautusten määrän kasvun 26 prosentista vuonna 2021 39 prosenttiin vuonna 2022; antaa tunnustusta ensimmäisten Frontexin johtamien täysimittaisten palautusoperaatioiden onnistuneesta täytäntöönpanosta ja toteaa, että operaatioiden yhteydessä virasto, joka otti hoitaakseen järjestävän jäsenvaltion roolin, palautti 80 kolmannen maan kansalaista Albaniaan ja Nigeriaan; panee merkille viraston kertomuksen yhteistyöstä viraston ja kolmansien maiden välillä vuonna 2022, jossa virasto esittelee saavutuksensa sen ulkoisen ulottuvuuden toimien alalla vuonna 2022, kuten vuoropuhelun ja yhteistyön kehittäminen eri kumppaneiden (esimerkiksi Länsi-Balkanin, itäisen kumppanuuden alueen, Afrikan ja Lähi-idän) kanssa, tietosuojanormeja ja perusoikeuksia koskeva työ, teknisen ja operatiivisen avun antaminen kolmansille maille muun muassa rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi sekä valmiuksien kehittämistoimet (esim. koulutus); ilmaisee huolensa raporteista, joiden mukaan virasto saattaa osallistua ihmisoikeusloukkauksiin, myös sen ulkoiseen ulottuvuuteen liittyvien toimien yhteydessä, erityisesti väitetyistä osallistumisesta laittomien käännytysten helpottamiseen unionin ulkorajoilla; panee merkille, että viraston toimittamien viimeaikaisten tietojen mukaan se on kolmen viime vuoden aikana jakanut hädässä olevien muuttajien koordinaatteja libyalaisten toimijoiden kanssa; panee merkille kaksi keskeneräistä vakavasta vaaratilanteesta annettua raporttia, jotka koskevat Tareq Bin Zeyadin suorittamaa muuttajien sieppaamista viraston tekemän ilmoituksen jälkeen;

16.suhtautuu myönteisesti viraston ensimmäiseen kertomukseen Eurosurin toiminnasta ja toteaa, että se on keskeinen väline, jolla pyritään parantamaan tilannetietoisuutta ja lisäämään reaktiovalmiuksia rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi jäsenvaltioiden ja viraston välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön avulla; panee tyytyväisenä merkille kyseisen kertomuksen perusteella edistymisen eri aloilla, kuten Eurosuriin liittyviin tarkoituksiin käytettävien sovellusten teknisessä kehityksessä, 17 palvelun kehittämisessä Eurosurin fuusiopalvelujen (joiden yhteydessä on saatu suhteellisen paljon satelliittikuvantamista ja rannikkovalvontaa koskevia palvelupyyntöjä jäsenvaltioilta) puitteissa ja Eurosur 2.0:n uudelleensuunnittelua ja kehittämistä koskevan etenemissuunnitelman laatimisessa eri sovellusten ja järjestelmien täyden yhteentoimivuuden varmistamiseksi vuoteen 2026 mennessä; toteaa viraston konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen 2022 perusteella viraston edistymisen Eurosurin osalta vuonna 2022 ja kehottaa virastoa nopeuttamaan toimiaan, jotta järjestelmä olisi kaikilta osin asetuksen (EU) 2019/1896 ja Eurosurin täytäntöönpanoasetusten mukainen;

17.antaa tunnustusta virastolle vuonna 2022 saavutetusta merkittävästä edistyksestä Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) keskusyksikön perustamisessa muun muassa sisäisten sääntöjen ja menettelyjen kehittämisen, keskipitkän aikavälin strategian, sitouttamiskehyksen, liiketoiminnan vaikutusanalyysin sekä turvallisuutta, liiketoiminnan jatkuvuutta ja palautumista koskevien suunnitelmien laatimisen ja ETIAS-keskusyksikön ensimmäisen riskinarvioinnin toteuttamisen myötä; toteaa, että virasto saattoi ETIAS-keskusyksikön perustamista silmällä pitäen vuonna 2022 päätökseen keskusyksikön henkilöstön palvelukseenottomenettelyn toisen vaiheen, jonka osuus kaikista suunnitelluista viroista oli 55 prosenttia, ja käynnisti muita palvelukseenottomenettelyjä; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio toteutti viraston tuella vuonna 2022 julkisen tiedotuskampanjan, jolla lisättiin tietämystä ETIAS-järjestelmästä 60:n viisumivapaudesta nauttivan maan kansalaisten keskuudessa; panee merkille viraston muut operatiiviset saavutukset, kuten pysyvän joukon uuden johtamisjärjestelyn kehittämisen käynnistämisen yhtenäisen operatiivisen koordinointirakenteen avulla ja laajempien päätöksentekovastuiden delegoinnin kentällä toimiville;

18.suhtautuu myönteisesti viraston vuosikertomukseen asetuksen (EU) N:o 656/2014 käytännön soveltamisesta viraston merioperaatioiden osalta vuonna 2022 eli seuraavien yhteisten operaatioiden osalta: Themis (Italia), Poseidon (Kreikka), Indalo (Espanja), Opal Coast (Belgia ja Ranska) ja monialainen Mustanmeren merioperaatio (Bulgaria ja Romania); ottaa huomioon viraston havainnon, jonka mukaan asetuksen (EU) N:o 656/2014 mukaisesti virastoon sovellettavien standardien ja vaatimusten sekä muihin merioperaatioihin osallistuviin toimijoihin (esimerkiksi Nato, EMSA ja EFCA) sovellettavien vaatimusten välillä on epäsymmetriaa ja että tällaiset toimijat noudattavat viraston tuella toimiessaan kansainvälistä merioikeutta; tukee virastoa sen tutkiessa mahdollisuuksia sisällyttää asianomaisiin asemaa koskeviin sopimuksiin samanlaisia standardeja kuin asetuksessa (EU) N:o 656/2014;

19.korostaa, että tarvitaan vahva, tehokas ja hyvin toimiva virasto, joka pystyy avustamaan jäsenvaltioita unionin yhteisten ulkorajojen valvonnassa ja varmistamaan yhdennetyn rajaturvallisuuden, jotta näitä rajoja voidaan valvoa tehokkaasti ja perusoikeuksia kaikilta osin kunnioittaen; toteaa, että virasto ja jäsenvaltiot ovat yhteisesti vastuussa perusoikeusvelvoitteiden täyttämisestä; korostaa, että ulkorajojen tehokas ja oikeudenmukainen valvonta on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan suojella Schengen-aluetta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena; korostaa, että tiivis yhteistyö ja kolmansien maiden kanssa tehdyt sopimukset esimerkiksi takaisinottosopimusten, teknisen avun, koulutuksen ja palauttamistoimien alalla sekä kehitysapu ovat tärkeitä asioita EU:n tehokkaan rajaturvallisuuden edistämiseksi, jos ne kunnioittavat kaikilta osin perusoikeuksia; kehottaa virastoa ja jäsenvaltioita kehittämään edelleen yhteistyörakenteita, tietojenvaihtoa ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

20.ottaa huomioon perusoikeusvastaavan keskeisen roolin vuodesta 2021 alkaen Euroopan oikeusasiamiehen, Frontexin valvontatyöryhmän ja perusoikeuksia sekä oikeudellisia menettelyjä käsittelevän työryhmän antamien erilaisten perusoikeuksiin liittyvien suositusten täytäntöönpanossa; panee merkille viraston perusoikeusvastaavan vuosikertomuksen vuodelta 2022, jonka mukaan suurin osa näistä suosituksista on pantu täytäntöön; kehottaa virastoa tekemään kaikilta osin yhteistyötä perusoikeusvastaavan kanssa ja panemaan täytäntöön kaikki sen suositukset;

21.muistuttaa, että virasto ja asiaankuuluvat jäsenvaltioiden viranomaiset ovat vahvojen ja suojeltujen Euroopan ulkorajojen tärkeimpiä takaajia samalla kun kunnioitetaan perusoikeuksia ja kansainvälistä suojelua koskevia velvoitteita; panee merkille, että perusoikeusvastaava totesi 1. syyskuuta 2022 antamassaan lausunnossa, että Frontex-asetuksen 46 artiklan soveltamisen edellytykset täyttyvät; panee lisäksi merkille, että 46 artiklan mukainen perusoikeuksia käsittelevä viraston työryhmä antoi joukon suosituksia perusoikeuksista Kreikassa ja että näistä suosituksista neljä oli pantu kaikilta osin täytäntöön lokakuussa 2023; panee merkille, että viraston työryhmä aikoo seurata edistystä jatkossa ja että suositeltuja toimenpiteitä on edelleen toteutettava; kehottaa panemaan kiireellisesti kaikki suositukset kaikilta osin täytäntöön ja kehottaa virastoa jatkossakin tiedottamaan parlamentille saavutetusta edistyksestä;

22.panee merkille Euroopan oikeusasiamiehen tutkimuksen viraston roolista etsintä- ja pelastusoperaatioissa (OI/3/2023/MHZ), jotka käynnistettiin Adrianan onnettomuuden jälkeen kesäkuussa 2023; panee huolestuneena merkille oikeusasiamiehen päätelmät, joiden mukaan virasto ei pysty täyttämään perusoikeusvelvoitteitaan ja on liian riippuvainen jäsenvaltioista voidakseen toimia siirtolaisten auttamiseksi hätätilanteessa, koska virastolla ei ole sisäisiä ohjeita hätäsignaalien antamisesta ja viraston perusoikeusvalvojat eivät aina osallistu riittävästi hätätilanteisiin liittyviin päätöksiin, ja että Adrianan traagisen onnettomuuden jälkeen ei ole tehty riittäviä muutoksia tällaisten tapausten toistumisen estämiseksi; muistuttaa, että vastuuvapauden myöntävä viranomainen on toistuvasti kiinnittänyt huomiota näihin puutteisiin aiemmissa vastuuvapauspäätöslauselmissa, ja pitää valitettavana, että asia on edelleen ratkaisematta; panee merkille oikeusasiamiehen virastolle esittämän kehotuksen korjata havaitut puutteet ja oikeusasiamiehen parlamentille, komissiolle ja neuvostolle esittämän kehotuksen perustaa asiaa käsittelevä riippumaton tutkintakomissio;

23.suhtautuu myönteisesti viraston hallintoneuvoston 20. heinäkuuta 2022 tekemään päätökseen, jolla on vahvistettu yhteistyötä ja viestintää viraston eri yksikköjen, kuten neuvoa-antavan ryhmän ja perusoikeusvastaavan, välillä viraston pääjohtajan ja hallintoneuvoston sääntöjen mukaisesti, jotta voidaan tiedottaa neuvoa-antavalle ryhmälle sen suositusten jatkotoimista ja varmistaa, että perusoikeusvastaavan suositusten johdosta toteutetaan toimia; suhtautuu lisäksi myönteisesti siihen, että vuonna 2022 hyväksyttiin asetuksen (EU) 2019/1896 46 artiklaa koskeva pysyväisohje ja perusoikeusvastaavan tutkintavaltuuksiin liittyviä työmenetelmiä koskeva pysyväisohje;

24.panee merkille, että perusoikeuksia noudattavaa todellista rajavirastoa koskevien suositusten perusteella viraston kaiken toiminnan vastuuvelvollisuuden, sääntöjenmukaisuuden ja laillisuuden parantamiseksi otettiin palvelukseen 22 uutta perusoikeusvalvojaa viraston ulkopuolelta; muistuttaa, että kaikki perusoikeusvalvojat olisi otettava palvelukseen AD-tasolla mahdollisimman pian asianmukaisia menettelyjä noudattaen; panee merkille, että viraston päivitetyn toimeksiannon perusteella tulevaisuudessa tarvitaan lisää perusoikeusvalvojia; panee tyytyväisenä merkille, että perusoikeusvastaava lähetti perusoikeusvalvojia 1 183 päiväksi 50 maahan, mikä on huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna;

25.korostaa, että viraston suoran ja välillisen osallistumisen rajaturvallisuus- ja rajavalvontatoimiin on oltava tiiviisti sidoksissa perusoikeuksien kunnioittamiseen;

26.toteaa perusoikeusvastaavan kertomuksen perusteella, että vakavia vaaratilanteita koskevien ilmoitusten määrä kasvoi edelleen 62 ilmoituksesta vuonna 2021 72:een vuonna 2022 ja että ne kaikki kuuluivat vuonna 2021 muutetun pysyväisohjeen soveltamisalaan; kiittää perusoikeusvastaavan kehittämiä menettelyjä, joilla standardoidaan sen toimiston tapa arvioida ja käsitellä vaaratilanteita koskevia vastaanotettuja tietoja; toteaa, että vuonna 2022 useimmissa vakavia vaaratilanteita koskevissa tapauksissa (38 tapausta 72:sta) pääasiallisena tietolähteenä olivat viraston lähettämät virkamiehet, mutta perusoikeusvastaava käytti myös muita tietolähteitä, kuten tiedotusvälineitä (neljä tapausta) ja kansalaisjärjestöjä (10 tapausta); muistuttaa, että vakaviin vaaratilanteisiin liittyvää mekanismia koskevan pysyväisohjeen tarpeellinen lisätarkistus on viivästynyt; odottaa viraston panevan täytäntöön perusoikeusvastaavan suositukset, jotka esitetään perusoikeusvastaavan vuotta 2022 koskevassa vuosikertomuksessa;

27.toteaa perusoikeusvastaavan kertomuksen perusteella, että perusoikeusvastaava vastaanotti vuonna 2022 yhteensä 69 kantelua (määrä on kasvanut 27 kantelusta vuonna 2021); toteaa lisäksi, että yhdeksän näistä kanteluista otettiin käsiteltäväksi (määrä on kasvanut kuudesta kantelusta vuonna 2021), ja panee tyytyväisenä merkille viraston hallintoneuvoston vuonna 2022 hyväksymää valitusmekanismia koskevat tarkistetut säännöt, joissa määrätään aikataulujen ja asianmukaisten jatkotoimien kohentamisesta; antaa tunnustusta perusoikeusvastaavalle sen toteuttamista lisätoimista valitusmekanismiin liittyvällä alalla, kuten toimista tietoisuuden lisäämiseksi esimerkiksi päivittämällä tiedotusmateriaalia ja valmiuksien kehittämistoimista viraston lähettämille virkamiehille ja paikallisille kumppaneille viraston operaatioalueille tehtävien vierailujen aikana annettavan koulutuksen muodossa;

28.antaa virastolle tunnustusta edistymisestä perusoikeuksia koskevassa toimintasuunnitelmassa, jossa ennakoidaan 87 toimenpiteen toteuttamista; toteaa perusoikeusvastaavan kertomuksen perusteella, että 18 näistä toimenpiteistä on pantu kaikilta osin täytäntöön (toisin sanoen lisätoimenpiteitä ei tarvita), 62 toimenpidettä toteutetaan parhaillaan (toisin sanoen niitä toteutetaan järjestelmällisesti ja jatkuvasti), yhtä toimenpidettä toteutetaan osittain ja kuuden toimenpiteen toteuttaminen viivästyy; pitää näitä viivästyksiä valitettavina ja kehottaa virastoa etenemään nopeasti keskeneräisten toimien toteuttamisessa; muistuttaa tässä yhteydessä perusoikeusvalvojien tärkeästä roolista, joka liittyy myös niiden pääsyyn operaatioalueille ja tiiviiseen yhteistyöhön viraston operatiivisen henkilöstön kanssa sekä niiden toimiin perusoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman toimenpiteiden (mm. nrot 23, 63 ja 83) täytäntöönpanemiseksi; antaa tunnustusta sen johdosta, että viraston operatiivisiin toimiin osallistuvien perusoikeusvalvojien rooleja ja vastuita koskeva pysyväisohje saatettiin päätökseen ja hyväksyttiin; suhtautuu myönteisesti perusoikeusasioiden yhteyspisteiden verkoston perustamiseen vuoden 2022 alussa kaikkiin viraston osastoihin perusoikeusasiantuntemuksen kehittämiseksi kaikilla toiminta-aloilla;

29.kiittää viraston tiivistä yhteistyötä ja/tai resurssien jakamista eri virastojen ja muiden sidosryhmien, kuten komission, jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden, kanssa; tuo esiin yhteistyön ja parhaiden käytäntöjen käyttöön ottamisen horisontaaliset hyödyt ja sen, että yhteiset aloitteet yhdistävät erilaisia näkökulmia, vähentävät päällekkäistä työtä, tehostavat oppimista ja vahvistavat osallistujien välisiä suhteita; panee tässä yhteydessä merkille viraston toimet, jotka liittyvät muun muassa sellaisten työjärjestelyjen, joilla jäsennetään kahdenvälistä yhteistyötä useiden oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen kanssa, uudistamisesta käytäviin neuvotteluihin, joidenkin sen henkilöstön jäsenten siirtämiseen eu-LISAan vuosiksi 2022–2024 EES-järjestelmään ja ETIAS-järjestelmään liittyvien hankkeiden osalta ja Europoliin 1. tammikuuta 2024 alkaen unionin järjestelmien yhteentoimivuuden alalla toteutettavien hankkeiden osalta ja viraston säännölliseen osallistumiseen muiden virastojen vuotuisiin työohjelmiin toimien yhdenmukaistamiseksi;

30.panee erityisesti merkille yhteistyön, jota virasto tekee Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) ja Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) kanssa tehdyn kolmikantatyöjärjestelyn välityksellä resurssien koordinoimiseksi ja jakamiseksi eri aloilla, kuten esimerkiksi tietojenvaihdon, valvonta- ja viestintäpalvelujen tai valmiuksien jakamisen aloilla; kiittää sellaisten monialaisten merioperaatioiden käynnistämistä, joilla varmistetaan eri rannikkovartiostotoimintojen toteuttaminen yhtenäisenä operaationa, joka koskettaa näiden kolmen viraston toimeksiantoja ja tehostaa monialaista ja rajat ylittävää yhteistyötä; suhtautuu myönteisesti siihen, että monialaisten merioperaatioiden käsitettä kehitettiin edelleen monialaisen Mustanmeren merioperaation täytäntöönpanolla elokuusta marraskuuhun 2022 yhteistyössä EFCAn, EMSAn ja kuuden romanialaisen ja bulgarialaisen viranomaisen kanssa; suhtautuu lisäksi myönteisesti siihen, että nämä kolme virastoa sopivat monialaisten merioperaatioiden konseptin täytäntöönpanon laajentamisesta Adrianmerelle ja Itämerelle vuonna 2023;

31.kannattaa viraston suunnitelmia uuden rakennuksen suunnittelusta ja rakentamisesta sen tulevaa päätoimipistettä varten (pysyvät toimitilat), ja katsoo, että tällaisen rakennuksen, jonka odotetaan täyttävän mahdollisimman korkeat kestävyysvaatimukset, on oltava ympäristöystävällinen koko käyttöikänsä ajan; toteaa, että heinäkuussa 2022 käynnistetty tarjouskilpailumenettely perustuu ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskeviin suuntaviivoihin; toteaa lisäksi, että virasto on tässä yhteydessä kehittänyt konseptin, joka perustuu ajatukseen toimintoperusteisesta työskentelystä, jolla tuetaan ajasta ja paikasta riippumattoman työn periaatteita ja työtilojen monimuotoisuutta ja korostetaan organisaatioiden välistä yhteistyötä ja tietämyksen vaihtoa ja jota testataan ensin viraston nykyisissä tiloissa; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän testauksen tuloksista ja niiden jatkotoimista;

32.panee merkille, että virasto on tiellä kohti ympäristökestävyyden sisällyttämistä kaikkiin sen prosesseihin, toimintapolitiikkoihin ja operaatioihin ja viime kädessä hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä käynnistänyt vuonna 2021 ja julkaissut vuonna 2022 tutkimuksen vihreän kehityksen ohjelmasta ja eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta (”The Green Deal and the European Border and Coast Guard (EBCG)”), joka perustuu pääasiassa useiden kansainvälisten organisaatioiden (esim. Euroopan keskuspankin, Ranskan sisäministeriön ja Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriön) parhaita käytäntöjä koskeviin tapaustutkimuksiin; panee tyytyväisenä merkille, että raportissa yksilöidään kymmenen eri aluetta (myös kestävyyden osalta operatiivisissa toimissa, joissa eurooppalaisen raja- ja merivartioston yhteisöllä on suurin vaikutus ympäristöön), joilla on laadittu etenemissuunnitelmia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä; toteaa tämän tutkimuksen perusteella, että muutoksenhallintakehys, raportointi- ja riskinhallintajärjestelmät sekä EMAS-järjestelmän täytäntöönpano ja sertifiointi ovat olennaisen tärkeitä viraston yhdessä eurooppalaisen raja- ja merivartioston yhteisön kanssa tavoitteleman onnistuneen muutoksen kannalta;

33.panee merkille, että virasto sisällyttää ympäristökriteerejä hankintamenettelyihinsä, jotka liittyvät esimerkiksi lentoihin, ateriapalveluihin ja viraston pysyviin toimitiloihin; toteaa kuitenkin, että viraston hankintojen (esimerkiksi luotiliivien ostot) erityispiirteet eivät aina salli tällaisten kriteerien sisällyttämistä; ottaa lisäksi huomioon viraston ulkoisen konsultointihankkeen, joka koskee perustason määrittämistä henkilöstön ja operaatioiden yhteydessä käytettävien teknisten varusteiden energia- ja ympäristöjalanjäljen mittaamista varten, sekä pysyvien joukkojen jäsenistä koostuvalle ryhmälle suunnatun taloudellista ajotapaa koskevan pilottikoulutuksen ja taloudellista ajotapaa koskevan tietoisuuden lisäämiseen liittyvän koulutuksen antamisen uusille tulokkaille (pysyvien joukkojen jäsenille) suunnattuun verkossa annettavaan peruskoulutukseen;

34.panee tyytyväisenä merkille viraston jatkuvat ponnistelut ja kriittiset parannukset palvelukseenoton alalla viivästyksistä huolimatta; panee merkille, että 31. joulukuuta 2022 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 88,46 prosenttia (82 prosenttia vuonna 2021) ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 1 300 väliaikaisesta toimesta 1 150 oli täytettynä; toteaa, että lisäksi virastossa työskenteli 723 sopimussuhteista toimihenkilöä (joista 11 henkilöstön jäsenen rahoitus oli ulkoisesta talousarviosta) ja 190 kansallista asiantuntijaa (joista 964 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 220 kansallista asiantuntijaa hyväksyttynä virastossa työskentelyyn vuonna 2022); panee tyytyväisenä merkille, että viraston toimien täyttöaste on parantunut (noin 6,5 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna) toisena peräkkäisenä vuotena vuonna 2022 palvelukseenotettujen 509 uuden työntekijän myötä, ja toteaa, että tämä johti viraston henkilöstön kokonaismäärän nettolisäykseen 1 554:stä vuonna 2021 2 063:een vuonna 2022 ja erityisesti pysyvän joukon luokan 1 virkamiehien määrän lisäykseen 595:stä vuonna 2021 963:een vuonna 2022; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että ETIAS-keskusyksiköstä vastaavaan osastoon palkattiin 65 uutta henkilöstön jäsentä ja 22 uutta perusoikeusvalvojaa, ja toteaa, että 31. joulukuuta 2022 virasto oli täyttänyt 44 toimea (46 toimea 1. syyskuuta 2023 alkaen), minkä seurauksena päästiin lähemmäksi viraston laajennetun toimeksiannon täysimittaista täytäntöönpanoa; panee lisäksi merkille, että lokakuusta 2022 alkaen viraston pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen valvojien reservissä oli 60 valvojaa unionin 24 jäsenvaltiosta ja Schengenin säännöstöön osallistuvista maista ja että valvojista viisi oli viraston perusoikeusvalvojien reservistä; suhtautuu myönteisesti siihen, että viraston vuotuinen avoimien toimien aste on laskenut kaikentyyppisten sopimusten osalta sekä pilarissa A että pilarissa B;

35.on erittäin huolestunut vuonna 2022 ilmoitetusta viraston sukupuolijakaumasta, jonka mukaan ylemmässä johdossa ja keskijohdossa miehiä oli 19 (79 prosenttia) ja naisia seitsemän (21 prosenttia), hallintoneuvostossa miehiä oli 54 (87 prosenttia) ja naisia kahdeksan (13 prosenttia) ja viraston koko henkilöstössä miehiä oli 1 473 (71 prosenttia) ja naisia 590 (29 prosenttia); palauttaa mieliin, että on tärkeää varmistaa sukupuolten tasapuolinen edustus, ja kehottaa virastoa ottamaan tämän huomioon henkilöstön palvelukseen ottamisessa sekä ylemmän ja keskijohdon nimityksissä; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon, että on tärkeää huolehtia sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta nimitettäessä jäseniä viraston hallintoneuvostoon; ottaa vuoden 2021 vastuuvapauden myöntämistä koskevan Frontexin yksilöllisen seurantakertomuksen (”Frontex’s individual follow up report for the 2021 budgetary discharge”), jäljempänä ”viraston seurantakertomus”, perusteella huomioon toimenpiteet ja aloitteet, joita virasto on toteuttanut sukupuolten tasapuolisen edustuksen parantamiseksi; toteaa, että näistä toimista huolimatta viraston ilmoittaman tavoitteen, jonka mukaan vähintään 40 prosenttia aliedustetusta sukupuolesta on oltava edustettuna kaikilla hallinnon tasoilla, saavuttaminen on vielä kaukana; kehottaa virastoa puuttumaan ongelmaan ja tiedottamaan edistymisestä vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; toteaa kuitenkin viraston seurantakertomuksen perusteella, että sukupuolten tasapuolista edustusta seurataan ottamalla huomioon myös viisi keskeistä henkilöstöryhmää, joista joissakin, kuten johtotehtävissä, rekrytointireservi (kansalliset lainvalvontaviranomaiset) koostuu pääasiassa miehistä; toteaa kuitenkin kyseisen kertomuksen perusteella, että hallintovirkojen luokassa virasto saavutti toukokuussa 2023 lähes ihanteellisen sukupuolten tasapuolisen edustuksen (417 miestä ja 426 naista);

36.suhtautuu myönteisesti viraston kattaviin toimenpiteisiin ja toimintaperiaatteisiin häirinnän torjumiseksi ja toteaa, että ne perustuvat häirintäyhdyshenkilöihin (17 henkilöstön jäsentä, joista kuusi on pysyvän joukon ryhmästä), joiden rooli on keskeinen viraston henkilöstön jäsenten ihmisarvoisen kohtelun suojelemisessa ja työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemisessä; suhtautuu myönteisesti viraston seurantakertomuksen perusteella jo toteutettuihin ja parhaillaan toteutettaviin toimiin sekä luetteloon ehdotetuista toimenpiteistä, joilla pyritään kaikilla varmistamaan nollatoleranssi seksuaalista häirintää kohtaan kaikissa viraston toimissa; kehottaa virastoa toimimaan edelleen ennakoivasti ja panemaan kaikilta osin täytäntöön häirinnän vastaisia toimenpiteitä koskevan toimintasuunnitelmansa; korostaa, että tämä on olennainen osa viraston organisaatiokulttuurin uudistamista, ja kehottaa virastoa raportoimaan säännöllisesti tässä asiassa saavutetusta edistyksestä;

37.toteaa huolestuneena viraston parlamentin kirjallisiin kysymyksiin antamista vastauksista, että vuonna 2022 ilmoitettiin 31 anonyymiä häirintätapausta (27 työpaikkakiusaamista koskevaa tapausta ja neljä seksuaalista häirintää koskevaa tapausta) ja että 22 tapauksen käsittely oli päätetty anonyymissä vaiheessa, neljässä tapauksessa oli pantu täytäntöön sovittelumenettely häirintään väitetysti syyllistyneen kanssa ja viisi tapausta oli siirretty viralliseen menettelyyn; toteaa lisäksi, että vuonna 2022 aloitettiin työpaikkakiusaamista (seitsemän tapausta) tai seksuaalista häirintää (neljä tapausta) koskevan 11 tapauksen käsittely ja että alustavan arviointivaiheen jälkeen viiden tapauksen käsittely päätettiin ja kuudessa tapauksessa annettiin suosituksia, jotka vaihtelivat häirinnän ehkäisemistä koskeville tiedostamiskursseille osallistumisesta sopimuksen irtisanomiseen; kehottaa virastoa arvioimaan huolellisesti kaikki vireillä olevat tapaukset ja soveltamaan nollatoleranssia työpaikkakiusaamiseen, seksuaaliseen häirintään tai muuhun häirintään ja saattamaan näihin väärinkäytöksiin syyllistyneet nopeasti vastuuseen; panee merkille viraston seurantakertomuksen perusteella viraston päätelmän uudelleen aloitetusta tutkimuksesta, joka koskee henkilöstön jäsenen valitettavaa kuolemaa vuonna 2020, ja toteaa, että päätelmän mukaan häirintää ei pystytty näyttämään toteen eikä sen vuoksi voida osoittaa suoraa tai epäsuoraa yhteyttä väitetyn uhrin itsemurhan ja työympäristön välillä;

38.antaa virastolle tunnustusta sen henkilöstölleen vuonna 2022 tarjoamasta monipuolisesta koulutuksesta; panee tässä yhteydessä merkille, että virasto tarjosi 21 erikoistumiskurssia pysyvien joukkojen luokalle 1 (1 194 osallistujaa), 15 eri kurssia pysyvien joukkojen luokille 2 ja 3 (yli 1 450 osallistujaa), 34 kurssia eri jäsenluokille (lähes 4 000 osallistujaa) ja laajennetun peruskoulutusohjelman 325:lle pysyvien joukkojen jäsenelle, ja että perusoikeusnäkökohdat, mukaan lukien tietosuoja, olivat edelleen koulutusten keskeisiä osia; panee lisäksi merkille monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevan peruskirjan hyväksymisen ja sen, että virasto on toteuttanut erilaisia toimenpiteitä vammaisten henkilöiden sopeuttamiseksi yhteiskuntaan ja henkilöstön hyvinvoinnin ja työ- ja yksityiselämän tasapainon parantamiseksi;

39.panee huolestuneena merkille Euroopan oikeusasiamiehen toimittamat tiedot viraston pysyvän joukon jäsenistä, jotka suorittivat päivystystehtäviä ennen 5. lokakuuta 2022 ja joista he eivät saaneet minkäänlaista taloudellista korvausta; on huolissaan siitä, että lisätietojen ja asianmukaisten tutkimusten puuttumisen vuoksi oikeusasiamies toteaa, että on edelleen epäselvää, miksi virasto katsoo, ettei ole olemassa oikeusperustaa tarvittavien maksujen suorittamiselle; kehottaa virastoa perustamaan erityisen työryhmän keräämään ja tarkistamaan kaikki ilmoitukset ennen 5. lokakuuta 2022 suoritetuista päivystystehtävistä ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntämisestä vastaavalle viranomaiselle asiassa tapahtuvasta edistyksestä;

40.suhtautuu myönteisesti viraston toteuttamiin toimiin muutosprosessin läpikäymiseksi hallintokulttuurin parantamiseksi ja henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi; kehottaa uutta johtoa jatkamaan viraston organisaatiokulttuurin perusteellista uudistamista;

41.panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille huomautuksen, joka koskee sopimuksen muuttamista neljä kertaa, jolloin sen arvo kasvoi (79 000 eurosta 502 900 euroon), vaikka varainhoitoasetuksessa (172 artiklan 3 kohdan a alakohdan iii alakohta) sallitaan, että sopimuksen arvoa voidaan nostaa enintään 50 prosenttia; toteaa, että korotuksesta seurasi maksuja, joista 384 000 euron maksut olivat sääntöjenvastaisia; toteaa tässä yhteydessä viraston vastauksen perusteella, että pysyvien joukkojen palvelukseenoton viivästymisen estämiseksi oli tehtävä poikkeuksia sääntöihin ja ne kirjattiin viraston poikkeus- ja sääntöjenvastaisuustapahtumien rekisteriin;

42.toteaa, että virasto käynnisti vuonna 2022 kaikkiaan 53 avointa tarjouskilpailua, joista 20:n tapauksessa allekirjoitettiin yhteensä 140,5 miljoonan euron arvoisia sopimuksia ja joista 25 on edelleen kesken olevia tarjouskilpailuja, joiden arvo on arviolta 486,51 miljoonaa euroa; panee lisäksi merkille, että virasto käsitteli 33:a arvoltaan vähäistä tai keskisuurta menettelyä (neuvottelu kolmen ja viiden ehdokkaan kanssa), joiden kokonaisarvo oli 3,4 miljoonaa euroa, ja toteaa, että näistä 33 menettelystä 20:ssä allekirjoitettiin vuonna 2022 sopimuksia, joiden kokonaisarvo oli 2,03 miljoonaa euroa, ja että kesken on vielä neljä menettelyä, joiden kokonaisarvo on 524 000 euroa; panee lisäksi merkille, että vuonna 2022 virasto käsitteli 228 arvoltaan erittäin vähäistä menettelyä (neuvottelu yhden ehdokkaan kanssa), joiden kokonaisarvo oli 1,62 miljoonaa euroa; panee lopuksi merkille, että vuonna 2022 käsiteltiin 1 116 nykyisten puitesopimusten mukaista menettelyä, joiden kokonaisarvo oli 188,9 miljoonaa euroa ja joista 983:ssa allekirjoitettiin erillissopimuksia tai tilauslomakkeita, joiden kokonaisarvo on 153,4 miljoonaa euroa, ja että edelleen on käynnissä 32 menettelyä, joiden kokonaisarvo on 16,6 miljoonaa euroa; toteaa, että päätökseen saatettujen hankintamenettelyjen kokonaisarvo laski noin 15 prosenttia 406,9 miljoonasta eurosta vuonna 2021 348,5 miljoonaan euroon vuonna 2022;

43.antaa tunnustusta viraston vuonna 2022 toteuttamille pyrkimyksille varmistaa strategisesti tärkeät sopimukset aloilla, jotka vaihtelevat väliaikaista henkilöstöä koskevien palvelujen tarjoamisesta paikkatietojärjestelmää, kuvatiedusteluaineistoa ja kuvaustiedustelua koskevien palvelujen tarjoamiseen; toteaa, että viraston pysyvien toimitilojen (140 miljoonaa euroa), matkustamiseen liittyvien palvelujen (666 miljoonaa euroa) ja infrastruktuuriin ja ohjelmistoihin liittyvien palvelujen (32 miljoonaa euroa) osalta kriittisissä hankintamenettelyissä edistyttiin merkittävästi;

44.panee merkille viraston raportoineen, että se on parantanut vuotuisen hankintasuunnitelman suunnittelua ja seurantaa; kehottaa sisäistä tarkastusta sisällyttämään tämän suunnitelman tuleviin tarkastuksiinsa;

45.panee tyytyväisenä merkille, että viraston hallintoneuvoston ja johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset on julkaistu viraston verkkosivustolla; panee lisäksi merkille, että vuonna 2022 käsiteltiin viittä väärinkäytösten paljastamistapausta, joista kolme päätettiin alustavassa arviointivaiheessa ja kaksi on parhaillaan OLAFin tutkittavana; kehottaa asianomaisia ja virastoa varmistamaan yhteistyön kaikilta osin OLAFin kanssa tutkimuksen aikana; toteaa lopuksi, että vuonna 2022 ei tutkittu eturistiriitatapauksia;

46.panee merkille viraston vastauksesta parlamentin kirjallisiin kysymyksiin, että virasto laatii parhaillaan toimintapolitiikkaa, jolla valvotaan viraston nykyisen ja entisen ylemmän henkilöstön säännösten noudattamista pyöröovi-ilmiöön liittyvissä tilanteissa; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa tapahtuvasta edistyksestä; kehottaa jälleen virastoa ottamaan myös käyttöön hallintoneuvostonsa jäseniä koskevia periaatteita, menettelyjä ja erityisiä mekanismeja, joilla voidaan käsitellä näihin jäseniin liittyviä eturistiriitoja ja pyöröovi-ilmiöön liittyviä tilanteita;

47.panee merkille vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle annetun vastauksen, jossa annetaan tietoja viraston avoimuusrekisteriin vuonna 2022 kirjatuista ja dokumentoiduista kontakteista ja kokouksista; panee merkille viraston eri kokoukset (toimialapäivät), joissa alan yritykset saivat tilaisuuden esitellä tuotteitaan ja palvelujaan, joilla voidaan tukea rajaturvallisuustoimia ja edistää vuoropuhelua eurooppalaisen raja- ja merivartioston yhteisön ja toimialan välillä; panee merkille, että virasto vastaanotti vuoden 2022 toimialapäivien yhteydessä 277 ratkaisuja koskevaa hakemusta, kehotti 88:aa yritystä esittelemään teknologiaansa ja järjesti verkkotilaisuuksia, joissa jaettiin tietoa 175 ratkaisusta; suhtautuu myönteisesti siihen, että luettelo osallistuvista yrityksistä on julkaistu viraston verkkosivustolla;

48.toteaa viraston konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen perusteella, että viraston avoimuudesta vastaava toimisto käsitteli huomattavasti enemmän hakemuksia (469), jotka koskivat yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin, ja että tämä merkitsee lähes 34 prosentin lisäystä vuositasolla; toteaa lisäksi, että viraston julkinen asiakirjarekisteri perustettiin verkkosivustolle, jolle ladattiin noin 1 900 keskeistä asiakirjaa vuonna 2022; panee merkille Euroopan oikeusasiamiehen oma-aloitteisen tutkimuksen (asia OI/2022/PB) päätelmät, joiden mukaan virastolla kestää järjestään liian kauan käsitellä pyyntöjä, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin, erityisesti silloin, kun pyyntö koskee suurta määrää asiakirjoja ja kun virasto pitää pyyntöä epätäsmällisenä, ja että tämä on hallinnollinen epäkohta; pitää valitettavana, että virasto ei ole hyväksynyt oikeusasiamiehen suositusta, ja kehottaa virastoa aloittamaan yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevien pyyntöjen käsittelyn nopeammin ja avoimemmin ensisijaisena asiana;

49.panee merkille, että yleistä luottamuksellisuutta koskevaa olettamaa sovelletaan yleisön oikeuteen tutustua asiakirjoihin, jotka koskevat käynnissä olevia OLAFin tutkimuksia Yleinen tuomioistuin on todennut, että ”yleinen oikeus tutustua kyseisen asetuksen [asetus N:o 1049/2001] perusteella OLAFin asiakirja-aineistoon sisältyviin asiakirjoihin, kun OLAFin tutkimusmenettely on vielä kesken, vahingoittaisi kuitenkin lähtökohtaisesti tutkimuksen moitteetonta kulkua.” Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 26.5.2016, IMG v. komissio, T‑110/15, 33 kohta, ECLI:EU:T:2016:322.; toteaa kuitenkin jälleen, että OLAFin kertomukset virastosta olisi julkistettava tapauksissa, joissa erittäin tärkeä yleinen etu edellyttää tietojen julkistamista, ja että asiaankuuluville parlamentin jäsenille olisi kaikissa tapauksissa annettava mahdollisuus tutustua näihin kertomuksiin kohtuullisessa ajassa, jotta he voivat suorittaa tehokkaasti demokraattista valvontaa ja saattaa viraston vastuuseen toimistaan; katsoo, että nykyisiä sääntöjä on tarkistettava sen varmistamiseksi, että parlamentti päätöksentekijän ja toisen lainsäätäjän ominaisuudessa ja erityisesti budjettivallan käyttäjänä pidetään täysin ajan tasalla;

50.panee merkille oikeusasiamiehen tutkimuksen, joka koski viraston kieltäytymistä antamasta yleisön tutustuttavaksi perusoikeusvastaavan kertomusta viraston operaatiosta Albaniassa (asia 652/2023/VB) https://www.ombudsman.europa.eu/fi/decision/fi/177520;

51.muistuttaa päätöksestä, jonka Euroopan oikeusasiamies teki omasta aloitteestaan toteuttamassaan tutkimuksessa (asia OI/4/2021/MHZ) ja joka koskee sitä, miten virasto noudattaa perusoikeusvelvoitteitaan; muistuttaa tässä yhteydessä, että virastolla on velvollisuus varmistaa avoimuus ennakoivasti, kuten asetuksen (EU) 2019/1896 114 artiklan 2 kohdassa edellytetään; kehottaa virastoa saattamaan kaikkien oikeusasiamiehen suositusten täytäntöönpanon päätökseen; panee merkille viraston seurantakertomuksen perusteella, että on parhaillaan on meneillään kolmen käytännesäännön (kaksi operaatioalueita koskevaa ja yksi koko viraston henkilöstöön sovellettava) yhdistäminen yhdeksi toimintasäännöksi, joka kattaa operaatioalueita koskevat erityissäännökset; pyytää virastoa pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla tässä asiassa tapahtuvasta edistyksestä;

52.panee merkille viraston 27. kesäkuuta 2022 päivätyn muistion viraston johdon siirtymäkauden aikana toteuttamista toimista ja erityisesti sen pyrkimyksistä vahvistaa organisaation hyvän hallintotavan ja vastuuvelvollisuuden edellyttämiä menettelyjä lisäämällä avoimuutta, ennakoivaa viestintää ja yhteydenpitoa sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin; on tyytyväinen viraston aloitteeseen julkaista selonteko, jossa se tiedottaa yleisölle operatiivisista toimistaan kattavasti; kehottaa uutta johtoa toteuttamaan uudistukset, jotka ovat tarpeen sisäisten menettelyjen avoimuuden ja tehokkuuden kannalta sekä vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi parlamenttia ja neuvostoa kohtaan sovellettavan oikeudellisen kehyksen mukaisesti;

53.suhtautuu myönteisesti viraston päätökseen antaa parannetussa muodossa neljännesvuosittain Frontexin valvontatyöryhmälle kertomus, jossa käsitellään eri valvontaelinten suositusten täytäntöönpanon tilaa; ilmoittaa vastaanottaneensa kyseisen kertomuksen vuoden 2023 kolmannelta neljännekseltä; antaa tässä yhteydessä virastolle tunnustusta merkittävästä edistymisestä 36 suosituksen täytäntöönpanossa Frontexin valvontatyöryhmän 42 suosituksesta; panee vuoden 2023 kolmatta neljännestä koskevan kertomuksen perusteella merkille niiden suositusten ja/tai vaadittujen toimien täytäntöönpanoasteet, joita Frontexin valvontatyöryhmä (91 prosenttia), perusoikeuksia sekä oikeudellisia menettelyjä käsittelevä työryhmä (87 prosenttia), oikeusasiamies (79 prosenttia) ja OLAF (54 prosenttia) ovat antaneet; panee merkille viraston sisäisen valvonnan yksikön roolin näiden suositusten huomioon ottamiseksi yhteys- ja koordinointitehtävien kautta annettavassa tuessa; panee lisäksi vuoden 2023 kolmatta neljännestä koskevan kertomuksen perusteella merkille, että kymmenen sisäisen tarkastuksen suosituksen (jotka kattavat yhteensä 32 toimenpidettä) käsittely on edelleen kesken ja että 21 toimenpidettä on merkitty erittäin tärkeiksi, joskaan yhtäkään niistä ei pidetä kriittisenä; antaa lisäksi virastolle tunnustusta edistymisestä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksiin 22/2020 (suositus 2) ja 8/2021 (suositukset 1, 2 ja 4) perustuvien jäljellä olevien suositusten käsittelyssä; toistaa virastolle esittämänsä kehotuksen vastata kaikilta osin kaikkiin käsittelemättä oleviin suosituksiin ja niihin liittyviin toimiin, myös tilintarkastustuomioistuimen aiempien vuosien (2015, 2016, 2018, 2019, 2020 ja 2021) vuotuisiin tarkastuskertomuksiin perustuviin huomautuksiin; kehottaa virastoa edelleen tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle säännöllisesti näissä asioissa saavutetusta edistyksestä;

54.panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta joukon havaintoja, joiden mukaan viraston hallintojärjestelmien ja sisäisen valvonnan järjestelmissä on puutteita, jotka liittyvät hankintojen ja sopimusten hallinnointiin, palvelukseenottomenettelyihin ja toimivallan siirtämiseen valtuutetuille tulojen ja menojen hyväksyjille; on erittäin huolestunut siitä, että tilintarkastustuomioistuin esitti toisena vuonna peräkkäin matkoihin liittyvien palvelujen hankintaa koskevia huomautuksia, koska kyseessä olevat määrät ovat hyvin merkittäviä; korostaa, että on erittäin tärkeää, että virasto noudattaa moitteettoman varainhoidon periaatetta unionin varojen täytäntöönpanossa, kuten varainhoitoasetuksessa säädetään, ja että viraston talousarvio on unionin erillisvirastojen talousarvioista suurin ja että se on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2019;

55.panee huolestuneena merkille viraston konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen liitteen 12 perusteella entisen väliaikaisen pääjohtajan (pysyvien joukkojen hallinnoinnista vastaavan nykyisen varapääjohtajan) huomautukset, joiden mukaan pysyvien joukkojen jäsenten majoitus- ja matkapalveluja koskevan sopimuksen kohdalla havaittiin vuonna 2021 väitetysti tapahtuneen ylihinnoittelua, ilman tositteita suoritettuja maksuja ja sopimusperusteisten palvelujen tarjoamatta jättämistä;

56.toteaa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen perusteella, että matkapalveluista suoritettujen maksujen (30 miljoonan euron puitesopimus) ja erityisesti majoituksen osalta on olemassa huomattava ylihinnoittelun riski, koska matkatoimiston esittämien laskujen toteennäyttämiseksi ei esitetty todellisia hotellilaskuja vaan matkatoimiston tytäryhtiön laskuja; kehottaa virastoa parantamaan sisäistä valvontaansa siten, että varsinainen palveluntarjoaja laatii asiaankuuluvat laskut;

57.panee lisäksi merkille vaaran, että matkatoimiston kustannuksiin liittyvät maksut voivat olla virheellisiä, koska viraston järjestelmän tiedoissa todellisia maksettuja kuluja ei täsmäytetä matkatoimiston kulujen kanssa ja matkatoimistojen kulut raportoidaan ja niitä käsitellään erillään virkamatkoja tekevien henkilöstön jäsenten maksamista kuluista; ymmärtää viraston vastauksen perusteella syyn, jonka vuoksi virkamatkojen hallinnointia koskevaan MiPS-järjestelmään ja ABAC-kirjanpitojärjestelmään merkityissä kuluissa on eroja, ja toteaa, että viraston mielestä tämä ei kuitenkaan aiheuta riskiä siitä, että suoritetun maksun summa olisi väärä;

58.panee merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta toisena vuonna peräkkäin havainnon, joka koskee viraston sisäisen valvonnan heikkoutta palvelukseenottomenettelyjen alalla; toteaa tässä yhteydessä, että vuonna 2022 väliaikaisten toimihenkilöiden palvelukseenottomenettelyssä valintalautakunta ei ollut soveltanut viraston sisäisten sääntöjen edellyttämää yksimielisyyteen perustuvaa menetelmää, vaan se oli sen sijaan laskenut jäsentensä yksittäiset arviot yhteen; pitää valitettavana tällaisen heikkouden toistumista siitä huolimatta, että virasto oli hyväksynyt tammikuussa 2022 uudet täytäntöönpanosäännöt ja valintalautakunnan jäsenille annettavat selkeämmät ohjeet, joilla pyritään varmistamaan johdonmukaisempi arviointi ja yhdenmukaistetut menettelyt; suhtautuu myönteisesti viraston sitoutumiseen siihen, että väliaikaisten toimihenkilöiden palvelukseenotossa aletaan soveltaa menettelyä, jossa valintalautakunnan jäsenet hyväksyvät vain yhden lopullisen arviointiraportin ja jossa ei käytetä valintalautakunnan jäsenten yksittäisiä arviointeja; kehottaa virastoa tehostamaan uusien sääntöjen soveltamista ja sisäistä valvontaansa palvelukseenottomenettelyjen alalla;

59.panee merkille vuonna 2022 tehdyn viraston sisäisen valvontajärjestelmän arvioinnin; panee merkille arvioinnin päätelmän, jonka mukaan sisäinen valvontajärjestelmä on käytössä ja toimii tehokkaasti ja joillakin aloilla on tehtävä parannuksia seuraaviin osiin: ”valvontaympäristö” (erityisesti periaate 1 ”osoittaa sitoutuvansa rehellisyyteen ja eettisiin arvoihin”), ”valvontatoimet” (erityisesti 10.5 kohta ”havaitut erityistä luotettavuutta edellyttävät tehtävät”) ja ”informaatio ja viestintä” (erityisesti 15.1 kohta ”ulkoinen viestintä”); huomauttaa, että sisäisen valvontajärjestelmän kaikkien viiden osan periaatteille annetut pisteet nousivat vuonna 2022 yleisesti ottaen vuoteen 2021 verrattuna;

60.panee tyytyväisenä merkille viraston sisäisen valvonnan vahvistamisen vuonna 2022 sisäisen tarkastuksen yksikön perustamisen ja sisäisen tarkastuksen luvun hyväksymisen myötä; suhtautuu myönteisesti siihen, että sisäisen tarkastuksen yksikön päällikkö aloitti tehtävänsä hoitamisen vuonna 2023 ja että hallintoneuvosto on jo hyväksynyt sisäisen tarkastuksen yksikön ensimmäisen vuotuisen tarkastussuunnitelman;

61.muistuttaa tilintarkastustuomioistuimen vuotta 2018 koskevan kertomuksen suosituksesta, jonka mukaan viraston olisi hyväksyttävä ja pantava täytäntöön erityistä luotettavuutta edellyttäviä tehtäviä koskeva toimintapolitiikka; panee merkille viraston kertomuksen tällaisesta toimintapolitiikasta tehdyn päätöksen valmisteluista ja että toimintapolitiikka hyväksyttiin sillä välin (vuoden 2023 lopussa);

62.toteaa, että Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnot viraston hallintoneuvoston päätöksistä 68/2021 ja 69/2021 olivat kielteisiä; toteaa, että virasto laati täytäntöönpanosuunnitelman, jossa käsitellään kaikkia tähän liittyviä Euroopan tietosuojavaltuutetun suosituksia; toteaa lisäksi, että nämä hallintoneuvoston päätökset on laadittu uudelleen ja niitä on mukautettu uudelleen viraston tietosuojavastaavan Euroopan tietosuojavaltuutetun henkilöstön kanssa järjestämien säännöllisten kokousten ja epävirallisten keskustelujen jälkeen sekä ottaen huomioon 24. toukokuuta 2023 julkaistu Euroopan tietosuojavaltuutetun tarkastuskertomus; toteaa, että tarkastuskertomuksessa varmennettiin, että viraston yhteisten operaatioiden yhteydessä suorittama henkilötietojen käsittely on asetuksen (EU) 2018/1725 ja asetuksen (EU) 2019/1896 asiaankuuluvien säännösten mukaista; toteaa tässä yhteydessä lisäksi, että tietosuojavaltuutetun tarkastuskertomuksessa esitettiin 36 virallista havaintoa ja annettiin 32 suositusta muun muassa henkilöiden seulonnasta ja jälkiarviointihaastatteluista, yhteisistä rekisterinpitojärjestelyistä, riskianalyysien tuottamiseen käytettyjen tietojen vähäisestä luotettavuudesta sekä sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan täytäntöönpanosta; toteaa tietosuojavaltuutetun tarkastuskertomuksen havaintojen perusteella huolestuneena lisäksi, että virasto on rikkonut useita siihen sovellettavan oikeusperustan artikloja (asetus (EU) 2018/1725, asetus (EU) 2019/1896 ja hallintoneuvoston päätös 58/2015), koska se ei ole arvioinut ehdotonta tarvetta jakaa Europolin kanssa datapaketteja toimeksiantonsa täyttämiseksi, ja näin ollen Euroopan tietosuojavaltuutettu on aloittanut tutkimuksen, joka voi johtaa täytäntöönpanotoimien toteuttamiseen; pitää valitettavana, että tietosuojavaltuutettu havaitsi tarkastuksensa jälkeen kuusi uutta tapausta, joissa virastolta oli siirretty Europolille kansalaisjärjestöjen henkilöstöä koskevia henkilötietoja ja joiden lainmukaisuutta on tutkittava tarkemmin; kehottaa virastoa käsittelemään kaikki suositukset Euroopan tietosuojavaltuutetun tarkastuskertomuksessaan antamissa täytäntöönpanoa koskevissa määräajoissa ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

63.pitää myönteisenä, että kuluneiden kahden vuoden aikana viraston johdossa tehtiin merkittäviä muutoksia, kuten uuden apulaisperusoikeusvastaavan, viraston hallintoneuvoston uuden puheenjohtajan, kahden uuden varapääjohtajan ja uuden pääjohtajan nimittäminen; panee merkille, että kansallisten viranomaisten kanssa on laadittu toimintasuunnitelmia, jotta voidaan oikaista menneet ja nykyiset erehdykset;

64.viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 11. huhtikuuta 2024 antamaansa päätöslauselmaan Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2024)0280..